Embed Size (px)
Citation preview
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Tutkimusprofessori Heikki LehtonenLuonnonvarakeskusTalous ja yhteiskuntaPolitiikat, markkinat ja ennakointiIisalmi [email protected]
Satotaso osana maatilojen strategiaa ja sopeutumista markkinoiden muutoksiin –SUSTAg –hankkeen näkökulmia
1 28.11.2016Teppo Tutkija
© Luonnonvarakeskus
Sisältö
• Pohjois-Savon maatalouden kehityksestä
• Hintojen vaikutus panoskäyttöön ja satoihin
• Maatalousyrittäjän tavoitteet ja maatilan menestystekijät
• Satotason merkitys erilaisilla maatiloilla?
• Kannattaako parempaa satoa tavoitella?
2 28.11.2016
© LuonnonvarakeskusKartat: Pekka Kinnunen, Luke
© Luonnonvarakeskus
Pellon heikko saatavuus ja markkinoille tulo johtaneet yhdessä maito- ja nautatilojen koon kasvu kanssa peltomaan raivaukseenKässi, P., Niskanen, O. & Lehtonen, H. 2015. Pellonhankinnan vaihtoehdot, kustannukset ja peltomarkkinoiden toimivuus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 30/2015. 37 p. ISBN: 978-952-326-034-4 (Verkkojulkaisu) ISSN 2342-7647 (Verkkojulkaisu). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-034-4
4 28.11.2016
© Luonnonvarakeskus
Panoshintojen muutokset maailmanmarkkinoilta välittyvät tehokkaasti Suomeen – korkeat panoshinnat suurin syy kannattavuuskriisiin
Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden
ostohintaindeksi 2010=100. Tilastokeskus
Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden
ostohintaindeksi 2005=100. Tilastokeskus
© Luonnonvarakeskus6 28.11.2016
Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010=100, II/2016. Lähde: Tilastokeskus
Indeksinimike PistelukuNeljännesvuosimuutos, %
Vuosimuutos, %
MAATALOUDEN TUOTANTOTARVIKKEET JA PALVELUT (Panos 1)
113,0 -0,9 -3,7
SIEMENET JA TAIMIMATERIAALI 114,8 1,4 -1,6
ENERGIA, VOITELUAINEET 102,1 3,8 -12,3
LANNOITTEET JA MAANPARANNUSAINEET 136,6 -7,1 -8,2
KASVINSUOJELUTUOTTEET JA TORJUNTA-AINEET
99,6 2,5 -1,4
ELÄINLÄÄKINTÄKULUT 105,5 0,2 0,2
ELÄINTEN REHUT 118,6 -2,7 -1,7
KONEIDEN HUOLTO JA KORJAUS 112,5 0,5 1,4
RAKENNUSTEN HUOLTO JA KORJAUS 109,0 -0,1 -0,3
MUUT TAVARAT JA PALVELUT 106,4 0,6 -0,4
MAATALOUDEN INVESTOINTEIHIN KÄYTETYT TAVARAT JA PALVELUT (Panos 2)
110,3 0,2 0,2
© Luonnonvarakeskus
Kannattavuuskerroin Suomessa keskimäärin(jos kannattavuuskerroin = 1, saadaan 13,7 eur korvaus omalle työlle ja 5% korko omalle pääomalle). Lähde: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain
7 28.11.2016
Kannattavuuskerroin 2016E2015e. 11 %
valmiina2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005
Tiloja edustettuna 34 600 36 300 37 100 37 900 38 900 40 200 40 900 43 100 43 300 44 500 45 700 43 300Viljelyala 61,9 60,6 60,1 58,2 56,6 53,3 53,5 52,2 50,8 49,7 47,8 48,8
Eläinyksiköt 26,8 26,7 26,8 27,2 25,4 24,9 25,3 24,8 26,6 26,9 25,5 27,9
Viljanviljely 0,03 0,08 0,07 0,17 0,39 0,37 0,37 -0,06 0,22 0,81 0,42 0,3
Muu kasvinviljely 0,2 0,15 0,18 0,13 0,31 0,4 0,45 0,26 0,47 0,77 0,57 0,35
Kasvihuonetilat 0,67 0,75 0,85 0,76 0,54 0,53 0,58 0,37 0,38 0,35 0,46 0,54
Avomaatilat 0,64 0,06 0,3 0,61 0,01 0,72 0,26 0,3 0,3 0,45 1,08 0,57
Lypsykarja 0,24 0,31 0,6 0,52 0,6 0,57 0,58 0,51 0,63 0,58 0,48 0,47
Muu nautakarja 0,3 0,33 0,36 0,49 0,4 0,41 0,47 0,42 0,34 0,47 0,38 0,5
Lammas ja vuohitilat 0,18 0,22 0,38 0,35 0,24 0,32 0,21 0,14 0,12 0,12 0,28 0,24
Sikatalous 0,12 0,29 0,47 0,22 0,56 0,41 0,53 0,53 0,32 0,71 0,63 0,62
Siipikarjatalous -0,1 0,41 0,37 0,41 0,43 0,77 0,47 0,91 0,73 1,31 0,65 0,95
Sekamuotoinen tuotanto 0,03 0,08 0,16 0,36 0,37 0,43 0,33 0,09 0,37 0,7 0,43 0,35
Kaikki tilat 0,2 0,24 0,37 0,4 0,47 0,48 0,48 0,33 0,45 0,62 0,48 0,46
© Luonnonvarakeskus
Yrittäjänvoitto (eur/tila) kasvitiloilla Suomessa keskimäärin
-5 000
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
201420132012201120102009200820072006200520042003200220012000
Viljanviljely
Muu kasvinviljely
Kaikki tilat
© Luonnonvarakeskus
Viljojen ja öljykasvien hintavaihtelut kasvaneet olennaisesti – Hinnat (eur/tonni) Suomessa
9 28.11.2016
0
50
100
150
200
250
300
Vehnä
Ruis
Ohra
Mallasohra
Kaura
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
Vehnä
Ruis
Ohra
Mallasohra
Kaura
Öljykasvit
© Luonnonvarakeskus
Vehnä Ohra Öljykasvit
Suorat
vaikutukset (%)
2000–
2005 2006–2011
2000–
2005 2006–2011
2000–
2005 2006–2011
Sato 51.9* 30.1 57.2* 39.4 56.9* 49.0
Hinta 24.6 61.2* 14.3 44.7 23.2 39.9
Lannoitus 9.7 5.1 11.5 8.1 11.0 8.1
Siemenet 7.4 2.2 12.2 5.9 3.6 1.5
Kasvinsuojelu 6.3 1.4 4.8 2.0 5.4 1.5
Kustannukset
yhteensä 23.4 8.6 28.5 15.9 19.9 11.1
Mistä vuosien välinen katetuoton vaihtelu johtuu? Vehnän, ohran ja öljykasvien katetuoton vaihtelu jaettuna komponentteihin FADN-aineiston perusteella(Liesivaara and Myyrä 2013)
*Sato- tai hintariski tilastollisesti merkitsevä (5% tasolla) pääasiallinen syy katevaihtelulle
Satovaihtelun ja kustannusten osuus katevaihtelusta vähentynytKasvituotteen hinta on tullut pääasialliseksi syyksi ohran ja vehnänkatetuoton vaihtelulleSatovaihtelu edelleen tärkein syy öljykasvien katevaihtelulle
© Luonnonvarakeskus
Lannoitteiden (vasen) ja maanparannuskalkin käyttö Suomessa keskimäärin, kg/ha
Source: Luke, Statistical services
kg/ha
0
20
40
60
80
100
120
2004 2006 2008 2010 2012 2014
N
P
K
11 Finnish Agriculture and Rural Industries 2015
kg/ha
0
50
100
150
200
250
300
350
400
2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
© Luonnonvarakeskus
Tuotantopanosten käyttö riippuu tuotto-odotuksista ja vastaa hintasuhteiden muutoksiin- Alla kasvinsuojeluaineiden (tehoaineiden) myynti
© Luonnonvarakeskus13 28.11.2016
Fungisideilla voidaan tehokkaasti torjua verkkolaikkua, rengaslaikkua ja härmää ja siten saavuttaa 10-15% korkeampi sato (ohralla).Purola, T. (2013). Taudinkestävien ja tautialttiiden ohralajikkeiden taloudellinen vertailu. Maisterin tutkielma. University of Helsinki. Department of economics and management. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40225
© Luonnonvarakeskus
Kalkituksen maanparannusvaikutus
� Suomen pellot usein herkkiä happamoitumaan, sitä lisää voimakasepäorgaaninen typpilannoitus
� pH luku Suomessa tyypillisesti 5,5 - 6,5 ; useimmille kasveille hyödyllisintaso 6,3-7,5(Myyrä ym. 2005)
� Kalkituksen vaikutus (tyypillinen esimerkki, tämä toki tilakohtainen asia!)Yhden pH –yksikön sadon lisäys (5,0 => 6,0) 15%
pH luku V-Suomessa tyypillisesti
6.1Vuosittainen pH -alenema
0.04pH -luvun nousu jos 1 ton/ha kalkkia
0.049
HUOM! Lanta pH-arvoltaan lähellä 7 – lannan käyttö vähentää selvästi kalkitustarvetta!
© Luonnonvarakeskus
Satokuilut ja niiden pienentäminen
Satopotentiaali Saavutettavissa oleva Todellinen
Satokuilu I (20%) – heikko veden saatavuus, maan rakenne, ojitus
Satokuilu II (10%) -riittämätön kalkitus
Satokuilu III (20%) – riittämätön lannoitus ja kasvinsuojelu, yksipuolinen viljelykierto; syynä matalat tuote-hinnat suhteessa panoksiin ja riskeihin
Sato-kuilut
I+II+III
= 50%
© Luonnonvarakeskus
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Other crops
Other set-aside
NMF
Pasture Grass
Dry hay
Oilseeds
Mixedgrain
Oats
Barley
Rye
Wheat
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15t17 t19 t21 t23t25 t27 t29
NMF
Setaside
Oilseed
Hay
Oats
Barley
WWheat
SWheat
Simuloitu (vasen) ja todellinen (oikea) maankäyttö keskimääräisellä viljatilalla Pohjois-Savossa 30 vuoden aikana (vasen); 2000-2013Lähde: Lehtonen, H., Liu, X. and Purola, T. 2016. Balancing climate change mitigation and adaptation with socio-economic goals at farms in northern Europe. In: Paloviita, A. and Järvelä, M. (Eds) 2015. Climate Change Adaptation and Food Supply Chain Management (Routledge Advances in Climate Change Research), Routledge, London, 264 pp. ISBN13: 978-1138796669; http://www.tandf.net/books/details/9781317634034/. p. 132-146.
© Luonnonvarakeskus
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
t1 t3 t5 t7 t9 t11 t13 t15t17 t19 t21 t23t25 t27 t29
NMF
Setaside
Oilseed
Hay
Oats
Barley
WWheat
SWheat
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Other crops
Other set-aside
NMF
Pasture Grass
Dry hay
Oilseeds
Mixedgrain
Oats
Barley
Rye
Wheat
Simuloitu (vasen) ja todellinen (oikea) maankäyttö keskimääräisellä ”muulla kasvitilalla” Pohjois-Savossa 30 vuoden aikana (vasen); 2000-2013Lähde: Lehtonen, H., Liu, X. and Purola, T. 2016. Balancing climate change mitigation and adaptation with socio-economic goals at farms in northern Europe. In: Paloviita, A. and Järvelä, M. (Eds) 2015. Climate Change Adaptation and Food Supply Chain Management (Routledge Advances in Climate Change Research), Routledge, London, 264 pp. ISBN13: 978-1138796669; http://www.tandf.net/books/details/9781317634034/. p. 132-146.
© Luonnonvarakeskus
Simuloitu keskisato , voitto , maan pH, fungicidien käyttö ja kasvihuonekaasupäästöt (khk) 30 vuodenaikana eri hintaskenaarioissa (+/- 20% 2008-2013 keskihinnoista)
LP: hinnat -20%; MP: keskihinnat; HP: korkeat hinnat +20%. Source: Lehtonen, H., Liu, X. & Purola, T. 2015. Balancing Climate Change Mitigation and Adaptation with Socio-Economic Goals at Farms in Northern Europe. Chapter 11 in book “Climate adaptation and food supply chain management in Europe”, edited by A. Paloviita & M. Järvelä, published by Routledge
Todellinen sato [kg/ha] (1995-2012)
Viljatilat
θθθθ = 0.02
Muut kasvitilat
θθθθ = 0.0165
LP MP HP LP MP HP
Keskisato
Kevätvehnä [3068] 2670(-14.5%)
3190
(3.8%)
3364(8.8%)
- - -
Ohra[3000]
2555(-17.4%)
2958
(-1.6%)
3203(7.9%)
2704(-9.9%)
2942(-1.9%)
3207(6.9%)
Kaura[2786]
2469(-12.9%)
2898
(3.9%)
3034(8.2%)
2538(-8.9%)
2855(2.5%)
3036(9.0%)
Kuivaheinä[3615]
3191(-13.3%)
3795
(4.7%)
3963(8.8%)
3138(-13.2%)
3634(0.5%)
3886(7.5%)
Öljykasvit (rypsi)[1305]
1106(-18%)
1368
(4.6%)
1452(10%)
- - -
Fungicidikäsittelyt ohralle 0 0 116 0 0 97pH 5.59 6.50 6.63 5.59 6.28 6.61
© Luonnonvarakeskus
Miten seuraavat tilatyypit panostavat satotason parantamiseen?
• Lypsykarjatila, korkea eläintiheys: 1-2 ey/ha (> 60 lehmää)
– Ostopanosten osuus kasvaa tilakoon kasvaessa
– Korkea ostorehujen osuus lisää haavoittuvuutta hintamuutoksille
– => kannattaa panostaa satoisuuteen, oma työ niukkuustekijä
• Nautatila, korkea eläintiheys: 1-3 ey/ha (esim. iso sonnikasvattamo); sama tilanne kuin yllä?
• Lypsykarjatila, matala eläintiheys: 0,5-1 ey/ha (< 60 lehmää) ?
• Nautatila, matala eläintiheys: 0,2-1 ey/ha (esim. pienehkö / keskikokoinen sonnikasvattamo / emolehmätila) ?
• Viljatila, lähes kaikki pelto viljalla
• Muu kasvitila, alle puolet pellosta viljalla
19 28.11.2016
© Luonnonvarakeskus
OECD-FAO Agricultural Outlook 2015(16): Reaalihinnat eivät nouse 2015-2024(25), mutta äkilliset suuretkin hintamuutokset mahdollisiaEU-28 –hinnat eur/ tonni (öljy: maailmanmarkkinahinta USD/tynnyri; lannoitteet maailmanmarkkinahinta)
http://www.agri-outlook.org/
20 28.11.2016
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Vehnä
Rehuvilja
Öljykasvit
Valkuaisrehut
0,00
500,00
1 000,00
1 500,00
2 000,00
2 500,00
3 000,00
3 500,00
4 000,00
Naudanliha
Sianliha
Siipikarjanliha
0
50
100
150
200
250
300
350
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Lannoitteet
Öljy
© Luonnonvarakeskus
Kulutuksen ja väkiluvun arvioidut muutokset (%) kehittyneissä maissa (vasen), kehittyvissä maissa (keskellä) ja vähiten kehittyneissä maissa (oikea) 2016-2025, suhteessa 2013-2015. Lähde: OECD-FAO Agricultural Outlook 2016-2025 - © OECD 2016
21 28.11.2016
0
10
20
30
40
50
60
Cereals
Oilseeds
Sugar
Meat
Dairy
Fish
Biofuels
Cotton
Cereals
Oilseeds
Sugar
Meat
Dairy
Fish
Biofuels
Cotton
Cereals
Oilseeds
Sugar
Meat
Dairy
Fish
Biofuels
Cotton
Developed (excl. ZAF) Other Developing (excl. SSA) Sub-Saharan Africa (incl. ZAF)
%
Consumption Growth Population Growth
© Luonnonvarakeskus
Missä määrin ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys vaikuttavat?Globaalit SSP-skenaariot (”Shared socio-economic pathways”) auttavat hahmottamaan eri tulevaisuuksia maataloudelle – Miten Suomen maatalous pärjäisi näissä maailmoissa vuoteen 2050?
Socio-Economic challenges for adaptation
Socio-Economic challenges for CC mitigation
SSP1 Sustainability”free trade, regulated by ecologic principles”
SSP4 Inequality“free trade among rich countries”
SSP2 Middle of the road” business as usual”, some trade liberalisation
SSP3 Fragmentation”regional protectionism”
SSP5 Conventional development”progress with oil and gas, free trade”
© Luonnonvarakeskus
SUSTAg –hanke: Kestävä tehostaminen eri globaali-ja ilmastonmuutosskenaarioissa. Alueet:Pohjois-Savo (FI), Nord-Rhein Westfalen (DE), Andalucia (ESP); http://faccesurplus.org/research-projects/sustag/
• “Identify both generic and location-specific integrated production systems and other sustainable intensification measures (SI) at the global/European and case study level which are optimal across different sustainability dimensions (ecological, economic and social)”
=> keinoja, joilla saavutetaan paremmat sadot, kannattavuus, ympäristö(kasvihuonekaasupäästöt, ravinnevalumat) – eri skenaarioissa!
=> Uusia näkökulmia ja isoja muutosmahdollisuuksia viljelijöille, tuokaketjulle, politiikan tekijöille / päättäjille: satoisuus, pellonkäyttö, biokaasu, synergiat, ongelmat, ratkaisut POHJOIS-SAVOSSA
• “We focus on three integrated production systems, each represented by one case study:
1.Energy and food crops (Spain).
2.Production of food crops + crop residues for applications in the bio-based economy (Netherlands and Germany).
3.Food production + Biogas production from manure and non-food crops (Finland)”
23 28.11.2016
© Luonnonvarakeskus
Viljelijät ja maanomistajat tekevät isoja ratkaisuja -tavoitteet erilaisia, onko purevia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi? Onko satotaso keskeinen keino?
• Taloudellinen toimeentulo– Mikä on riittävä ansio viljelystä?
– Miten viljely sopii yhteen muiden ansiolähteiden kanssa?
• Millainen viljelijä haluan olla?– Kuinka paljon sijoitan pääomaa ja aikaa?
– Kuinka suuria riskejä olen valmis ottamaan?
– Suuntautuminen: Mikä osuus markkinoilla, politiikalla?
• Perinteet ja sosiaaliset arvostukset– Tilan, suvun, kylän, yhteisön arvostukset
• Lepo ja virkistys– Viljelyyn käytettävissä oleva työaika
• Luonto ja maisema
– Yhteiskunta on valmis maksamaan ympäristöhyödyistä
© Luonnonvarakeskus
Miten päästään tulo- ja kannattavuustavoitteisiin: rakennekehitys + tilatason tehostaminen
• Rakennekehitys ja tuotannon tehostaminen (enemmän liikevaihtoa vähemmällätyöllä ja pääomalla) kiihtyvät jos tavoitteena on tulojen kasvu
– Satotason merkitys kasvaa, parantaa työn ja pääoman tuottavuutta
– Satotason kehitys riippuu tuote- ja panoshinnoista ja tukiehdoista
• Erot maatalouden kehityksessä eri alueilla kasvavat
– Tämä voi johtaa ympäristöongelmiin voimaperäisillä tuotantoalueilla
– Tehostamisen ja ympäristön välinen konflikti ratkaistava
• Tarkka panosten käyttö ja satoisuus
• Ei merkittävää parannusta maataloustuotteiden hinnoissa suhteessa panoksiin
– Vaikea löytää rahoitusta investoinneille => verkostot ja työnjako?
• Suuret hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen!
– Katevaihtelu kasvaa entisestään ostopanoksia ja –palveluita kasvatettaessa
• Maan kasvukunto ja ojitus nousemassa tärkeään osaan sademäärän kasvaessa
– Investoinnit maanparannukseen, ojitukseen ja kevyeen kalustoon
– Kasvukuntoa parantavat toimet kustannusjakoineen vuokrasopimuksiin?
© Luonnonvarakeskus
Keskeisiä kysymyksiä
• Kuinka pian ja millä todennäköisyydellä satotason kasvattamiseen investoidut panokset maksavat itsensä takaisin?
• Mitä kannattaa tehdä, jotta parhaat / lähellä olevat peltolohkot tuottaisivat entistä paremmin?
• Mitä peltoja kannattaa kunnostaa?
– Kaikkia peltolohkoja ei todennäköisesti kannata
• Mitkä pellot jätetään ympäristönhoitoon? Missä määrin ne ovat mukana tuotannossa?
– Kuivuuteen varautuminen kotieläintiloilla?
• Mistä paras tuotto?
26 28.11.2016
