Tulevaisuuden osaaminen

Tulevaisuuden osaaminenSuomi voi tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin tai jäädä tekniikan kehityksen jalkoihin

Jyrki J.J. KasviTietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Talouskriisit tulevat ja menevät.

Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

14.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

Todellisia muutostrendejä

Digitalisaatio räjäyttäätuottavuuden- Mooren laki alkaa purra- Useita disruptiivisia

teknologioita yhtä aikaa- Robotit automatisoivat käsityön

ja maatalouden- Tekoälyt automatisoivat

henkisen työn- Esineiden Internet yhdistää

kaiken kokonaisuudeksi- Maailmantalouden kortit jaetaan

uudelleen- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi

Ikärakenne kääntää maailman- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat

nuoria aikuisia

Globalisaatio verkostoi maailman- Nousevat taloudet suurvalloiksi- Kiina palaa maailman keskukseksi- Työtä teetetään kehittyvissä maissa

Ympäristö alkaa käydä kalliiksi- Luonnonvarojen hinta nousee- Päästöjen vähentäminen maksaa- Ilmastonmuutokseen sopeutumien

Haasteet Mahdollisuus


Muutostrendien osaamistarpeita

Teknologia- ja tuotanto-talousosaaminen- Tekoäly- ja robottiosaaminen- Algoritminen ajattelu- Tietojohtaminen- Tietomassojen hallinta ja

analyysi - Eri osaamisalueiden yhdistely ja

kokonaisuuksien hallinta(esim. arkkitehtuuri, rakennus-tekniikka ja älykäs talotekniikka)

- Toiminnansuunnittelu ja muutosjohtaminen

- Luovuus ja ennakkoluulottomuus

Hoivaosaaminen, gerontologia- Hoivarobotiikka ja -tekniikka- Käytettävyys ja esteettömyys- Geriatria, vanhuspsykiatria

Verkostoituminen, kansainvälisyys- Kielitaito, kulttuurilukutaito- Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu- Logistiikka

Ympäristöosaaminen- Raaka-aine- ja energiatehokkuus- Bio- ja geenitekniikka- Yhdyskuntasuunnittelu, liikennetekniikka

Haasteet Mahdollisuus


Image: Cyberdyne

Tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta

Digitalisaatio mullistaa kaiken

Mediateollisuus kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...

…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa


Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.

Image: Lely


Image: Energid Technologies

Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.

Image: Energid Technologies

Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.

Jotta ikääntyvän väestön hoitoon ja eläkkeisiin riittää rahaa, Suomen talouden on kasvettava…

… vaikka työvoima supistuu jatkuvasti.

Työn tuottavuuden on siis noustava nopeasti!

Addoz Oy

Teknologian haasteet nähdään ja niistä keskustellaan,mutta elämää helpottavia älykkäitä laitteita ei huomata.

Addoz älydosetti (lääkekello) soittaa sairaanhoitajalle, jos unohdat ottaa lääkkeesi.

Miksei käytössä jo joka kunnassa?

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.

We ain’t seen nothing, yet.


Digitalisaatio on vasta alkamassa 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone

mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet1800-luvun alussa Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, … Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan

1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, … Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma? Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,

loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.

Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla! Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla


Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?

Image: Cimcorp


Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.

Image: Kuehne + Nagel International AG


Suomi on digitalisaation alisuoriutuja! 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä

parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17. Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides

Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa ovat toiseksi parhaat Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.

Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…

Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

CC BY SA 3.0 Shritwod


… kyllä, vähiten Euroopassa

Survey of Schools: ICT in Education


”Diginatiivit” lapset ja nuoret Suomalaisten koululaisten luottamus

omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosisadan alusta alkaen

Suuri osa nuorista ei osaa käyttää tietokonetta työvälineenä Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne. Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa

30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia

Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu? Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä

hyvin resursoidut koodikoulut?

CC

2.0

Sha

re a

like

Attr

ibut

ion

Der

yck

Hod

ge


Mihin motivaatio katosi? 9-luokkalaisten osaamistaso

romahtanut vuosikymmenessä Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman muutoksesta

Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan Koulu on jäänyt online-maailman irralliseksi offline-saarekkeeksi

Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja

omalle tulevaisuudelleen

Uusi koulu, uudet kympin oppilaat Yhden tietolähteen asemesta monta vuorovaikutteista kanavaa samanaikaisesti Hiljaiset puurtajat eivät välttämättä enää menesty koulussa tai työelämässä yhtä

hyvin kuin kyseenalaistavat moniajajat.


Osaamisen pitkiä kaaria Vuonna 1982 julkaistulla

Commodore 64 -kotimikrolla lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä. Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri. Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;) Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!

Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla? Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten

löytämisen lasten ja nuorten omien harrastusten varaan? Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy

verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita?

CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram


Suomen digitalisaation jarruja ”Päätöksentekolama”

Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän

Rohkeuden puute Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja

toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)

Keskittyminen teknologiaan Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan

Vanhojen järjestelmien taakka Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen muutosta

Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)


Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä

1. Lasku tulee tilaajalle2. Sisäpostina keskushallintoon3. Skannataan4. Sähköpostina takaisin5. Tilaajan asiatarkastus6. Sähköpostina esimiehelle7. Esimiehen hyväksyntä8. Sähköpostina keskushallintoon9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)

Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa:

tuottavuusparadoksi

Nyt prosessia

on jo oiottu.

Esimerkki hallintorajojen ylittämisestä: Duunitori.fi(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)

Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.

Suomen on uskallettava astua rynnätä epämukavuusalueelle

Mallia muilta ottamalla heidät saa vain kiinni…

Suomen luova tuho Kiihtyvä digitaalinen vallankumous

jakaa maailman talouden kortit uudelleen. Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut

vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita

Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakenne muutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä. Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet

(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit. Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua

Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammateihin


Mihin tarvitaan ammatti-taitoista pankkivirkailijaa, kun rahat nostetaan automaatista ja laskut maksetaan verkossa?

CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

CC 3.0 SA BY Heikki Valve

1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.


Image: Lockheed

Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!


Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Image: IBM


Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?

CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …

… ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat



Kolmannes nykyammateista katoaa,vanhat muuttuvat ja uusia syntyy

Rekkamanageri Lennokkiohjaaja Bioinformaatikko

Geenikorjaaja Energiasuunnittelija

Putkimies

Koulutus vanhenee nopeasti Jatkuva oppiminen

Kyky toimia tehtävissä, joita ei osaa Työn, yrittämisen, opiskelun, vapaan, eläkkeen ym. yhdisteleminen

Ammatinvalinta mahdotonta


yhteensä.

Uusia haastajia

V. 2012 Afrikan mobiiliraha-markkinat olivat 61,5 mrdeuroa, suuremmat kuin Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteensä.

Keniassa avataan rahti-lennokkireitti vuonna 2016.

Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.

Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!


Image: Zenrobotics

Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.

Menestyksen eväät Suomen tietoturvaosaamisen kohdentaminen

automaation tietoturvan kehittämiseen Esineiden Internetin tietoturvan heikkous on Suomen mahdollisuus!

Avointen innovaatioprosessien edistäminen Edullisten robottilennokkien nopean kehityksen mahdollisti tiedon avoin jakaminen

Lainsäädännön esteiden purkaminen Esim. robottiautojen ja -lennokkien kehitys keskittyy maihin, joiden lainsäädäntö ei

ole este käytännön kokeiluille.

Työelämän murroksen vaikutusten pehmentäminen Osa tuottavuuden kasvusta ohjattava uudelleenkoulutukseen, eläkkeisiin ym.

Osaamisen kasvattaminen lapsesta alkaen Monet Suomen nykyisistä IT-yrityksistä Commodore 64 –harrastajien perustamia Miksi meillä on musiikkiopistoja ja urheiluseuroja mutta ei koodikouluja?

U Cat


Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Tietotekniikan peruskäyttötaidot

Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa Medialuku- ja kirjoitustaidot

Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt Tietoturvataidot

Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään Digitaalinen sosiaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista

Tiedonhallintataidot Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski

Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa! Suomi Euroopan ainoita maita, jossa edes tietotekniikka ei ole pakollinen oppiaine Lapset eriarvoisessa asemassa kunnan, koulun ja opettajan mukaan.

Meillä ei ole ollut edes välineitä, joilla arvioida omaa osaamistaan … tai joilla esim kunta voisi arvioida opettajiensa koulutustarvetta

CC

SA

Attr

ibut

ion

Sug

ree

Muutosten tahti vain kiihtyy

”Tulevaisuus on toisenlainen!” – Mika Mannermaa


Hupi on vasta alkamassa

Sähköinen paperi Pian lähes ilmaista

Täydennetty todellisuus Korvaa älypuhelimet ja tabletit

Ihmisen ja koneen liitäntä Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi Ajatusten välittäminen aivoista toiseen

3d-tulostimet Muotoilupiratismi

Tekoälyt Käyvät jo pörssikauppaa ja hoitavat sairaita

Robotiikka Ensimmäiset robottiautot markkinoille v. 2020 Lähettilennokkeja kehitetään jatkuvasti

Google

30.9.2010 www.kasvi.org 39

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja

riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013

Presentations & Public Speaking

Tulevaisuuden osaaminen