Populismi, suomalaisen poliittisen kulttuurin korjaussarja?

Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto

1

Populismi, suomalaisen poliittisen kulttuurin korjaussarja? 1/8

Sosiologipäivät 22.3.2013

Suomi Norja Tanska0

10

20

30

40

50

Äänesti pop-ulistejaÄänesti muuta

“Joskus politiikka tuntuu niin monimutkaiselta, että enoikein ymmärrä mistä on kysymys”:

“toisinaan” tai “usein” (%)

• “Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisten ihmisten ongelmista” 70–80%• “Minulla ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä maan hallitus tai eduskunta päättävät” ~60%(Paloheimo 2012, 340; aineisto ESS 2008)


2


• Olisiko tällä jotain tekemistä asian kanssa?– “Suomalaisessa aineistossa tehokkuus,

rationaalisuus ja asiantuntemus korostuivat. Poliittisia kiistoja käsiteltiin usein neutraaleina teknisinä faktoina” (Luhtakallio & Ylä-Anttila 2011)

– “...onko maan tapa sulkeistaa tuttuuden regiimiin kuuluvat asiat nostamalla jokainen konflikti välittömästi julkisen oikeuttamisen piiriin vaikeuttanut tai estänyt joidenkin tutkimuskysymysten ja teemojen tarkastelua”? (Lonkila 2011)• Ei vain tutkimuksessa, vaan myös politiikassa



3


• Yleisin perustelu perussuomalaisten äänestämiselle eduskuntavaaleissa 2011: “Halu saada liikettä jämähtäneeseen puoluejärjestelmään”, “ratkaisevasti tai melko paljon” 80% (Borg 2012b, 201)

– Väite: Liikettä ei haluta pelkästään puoluejärjestelmään, vaan siihen miten politiikkaa tehdään



4


• Populismi korjaussarjana: se ravistelee jämähtänyttä politiikkaa– “at least some degree of redemptive democracy's promise of

salvation is actually necessary to lubricate the machinery of pragmatic democracy, and [...] if it is not present within the mainstream political system it may well reassert itself in the form of a populist challenge” (Canovan 1999)

• ...mutta kuolee sitten itsestään?– “As populists only mobilise when they are overcome with a sense of

crisis, we can see that they are reluctantly political. This explains [...] why it becomes very difficult to sustain populist movements in the long-term, because [...] The appeal of the populist to their constituencies is usually on the basis of their unusualness and therefore as they become institutionalised into politics, they inevitably lose a major part of their popular appeal.” (Taggart 2004)



5


• ”Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?”– “Suvivirrestä alkaa kesä. Taitaa olla omat tunteet pelissä.” (N,

40, Oulu)– “Täysin käsittämätöntä, että joku edes asettaa asian

kyseenlaiseksi.” (M, 57, Espoo)– “No huh huh!!” (M, 45, Kouvola)– “Jos suomalaiset joutuvat katselemaan muslimien uskonnolista

pukeutumista ja naisen alistamista uskonnon varjolla, niin niin kauan voimme laulaa huoletta kerran vuodessa suvivirttä! ONKO KYSYMYS JOKIN VITSI???” (N, 53, Helsinki)

(HS Vaalikone, eduskuntavaalit 2011)



6


• Nämä vastaajat eivät yritä oikeuttaa mielipidettään vetoamalla mitattaviin yleisiin periaatteisiin

• Suvivirsi on heille jotain “omaa”– Kulttuurinen symboli johon koetaan henkilökohtainen ja

tunteellinen side, eikä sen “loukkaamisesta” voida edes keskustella yleisten periaatteiden tasolla, mitä tavallisesti poliittisilta vaateilta edellytetään

• ”Commonplaces” (Thévenot 2011a, 2011b)– Jaettuja kulttuurisen merkityksen alueita– Rakentavat yhteisyyttä tuttuuden, kiintymyksen, “kotona

olemisen” tunteen kautta

• Nämä vastaajat tuovat politiikan kentälle jotain sellaista, joka tavallisesti ulkoistetaan julkisesta yksityiseen sfääriin



7


• Yksi tulkinta populismista: se on pyrkimys vedota (palata?) yhteisiin, jaettuihin kulttuurisiin kiinnepisteisiin sellaisessa poliittisessa julkisuudessa, joka normaalisti vaatii yleisiin, mitattaviin periaatteisiin viittaamista. Populismi vaatii yksityisen kokemuksen hyväksymistä poliittiseksi oikeutukseksi.– ”Kyllä kansa tietää”– ”Vihdoinkin puolue joka puhuu asioista niiden oikeilla

nimillä”

• Populisti ja kovaksikeitetty parlamentaarinen byrokraatti puhuvat toistensa ohi, eri kielillä



8


• Väitteet:1. Suomalaisten laimea kiinnostus politiikkaan johtuu

osaksi politiittisen kielenkäytön korkeasta abstraktiotasosta ja politiikan käsittämisestä

a) yhteispelinä, jossa paras vaihtoehto on löydettävissä keskustelemalla

b) teknologis-taloudellisina ongelmina, joissa paras vaihtoehto on löydettävissä mittaamalla

2. Populistisen politiikanteon odottamaton seuraus voi olla politiikan avautuminen laajemmalle kirjolle vaateita, jotka voivat perustua henkilökohtaisiin kokemuksiin yleisten periaatteiden sijaan• Huom. tämä siis ottamatta kantaa vaateiden sisältöön – pyrin

tässä erottelemaan vaateet ja niiden esittämisen tavan.



9

Lähteet• Borg, Sami (toim.) 2012a: Muutosvaalit 2011. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita

16/2012.• Borg, Sami 2012b: Perussuomalaiset. Teoksessa Borg, Sami (toim.): Muutosvaalit 2011.

Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 16/2012, 191–210.• Canovan, Margaret 1999: Trust the People! Populism and the Two Faces of Democracy.

Political Studies 47(1), 2–16.• HS Vaalikone, eduskuntavaalit 2011: http://blogit.hs.fi/hsnext/hsn-vaalikone-on-nyt-avointa-

tietoa• Lonkila, Markku 2011: Yhteisyyden kieliopit helsinkiläisessä ja pietarilaisessa

kaupunkiaktivismissa. Sosiologia 48(1), 22–33.• Luhtakallio, Eeva & Ylä-Anttila, Tuomas 2011: Julkisen oikeuttamisen analyysi sosiologisena

tutkimusmenetelmänä. Sosiologia 48(1), 34–51.• Paloheimo, Heikki 2012: Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana. Teoksessa Borg, Sami

(toim.): Muutosvaalit 2011. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 16/2012, 324–346.• Taggart, Paul 2004: Populism and representative politics in contemporary Europe. Journal

of Political Ideologies 9(3), 269–288.• Thévenot, Laurent 2011a: Oikeutettavuuden rajat. Yhteiselämää koossapitävät sidokset ja

niiden väärinkäyttö. Sosiologia 48(1), 7–21.• Thévenot, Laurent 2011b: Power and oppression from the perspective of the sociology of

engagements: a comparison with Bourdieu’s and Dewey’s critical approaches to practical activities. Irish Journal of Sociology 19(1), 35–67.


News & Politics

Populismi, suomalaisen poliittisen kulttuurin korjaussarja?