Peruspalvelujen tila -raportti 2016, sosiaali- ja terveyspalvelujen tila

14.4.2016 1

Peruspalvelujen tila –raportti 2016, sosiaali- ja terveyspalvelujen tila

erikoistutkija Laura Kestilä ja kehittämispäällikkö Nina Knape

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tila 2016, Laura Kestilä ja Nina Knape

Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointikohteet• Lasten ja perheiden palvelut• Ikäihmisten palvelut• Toimeentulotuki• Perusterveydenhuollon palvelut• Erikoissairaanhoidon palvelut• Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot

• THL on tuottanut arviointiaineiston, jonka lähteenä ovat olemassa olevat arvioinnit, tutkimustulokset ja tilastot.

• Arviointinäkökulmat: saatavuus, laatu, taloudellisuus, tuottavuus, vaikuttavuus ja digitalisaatio.

14.4.2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tila 2016, Laura Kestilä ja Nina Knape 2

Lasten ja perheiden palvelut


Lähes kaikki raskaana olevat ja 0–6 -vuotiaiden lasten perheet käyttävät neuvolapalveluja• Suomessa syntyi vuonna 2015 55 040 lasta• Äitiysneuvolassa asioi vuosittain noin 60 000 raskaana olevaa sekä

heidän puolisoaan– vuonna 2014: lähes 130 000 asiakasta ja lähes 900 000 asiakaskäyntiä– 500 000 terveystarkastusta ja noin 350 000 lisäkäyntiä– suhteutetuissa käyntimäärissä laskua: käyntejä viisi prosenttia vähemmän kuin

vuonna 2013

• Lastenneuvolassa asioi vuonna 2014 noin 460 000 asiakasta– yli 900 000 määräaikaista terveystarkastusta ja 500 000 lisäkäyntiä– yhteensä noin 1,5 miljoonaa käyntiä (3,2 käyntiä/asiakas)– suhteutetut käyntimäärät lisääntyneet hieman vuodesta 2011

• Äitiys- ja lastenneuvolan laajat terveystarkastukset, joissa arvioidaan koko perheen terveyttä ja hyvinvointia, toteutuvat lähes kaikissa terveyskeskuksissa säännösten mukaisesti


THL selvitti äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin (Palveluvaaka 2014)

• Kyselyyn vastaajat antoivat myönteistä palautetta– neuvolaan pääsystä kohtuuajassa– hyvästä asiakaspalvelusta– mahdollisuudesta päättää perhettä koskevista asioista yhdessä ammattilaisten

kanssa– palvelujen luottamuksellisuudesta– terveydenhoitajan ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta– terveydenhoitajan vastaanottoajan riittävyydestä– palvelun saatavuudesta omalla äidinkielellä

• Parannusta toivottiin erityisesti– sähköisiin palveluihin– neuvolahenkilökunnan tavoitettavuuteen– perheiden mahdollisesti tarvitsemien muiden palveluiden tarjontaan

(esimerkiksi puhe-, toiminta-, fysioterapia, kodinhoitopalvelutja sosiaalipalvelut)


Äitiys- ja lastenneuvoloiden henkilöstömitoituksissa myönteistä kehitystä


0

10

20

30

40

50

60

70

80

2004 2006 2007 2008 2009 2011 2013

Äitiysneuvola, thLastenneuvola, thÄitiysneuvola, lääkäriLastenneuvola, lääkäri


• Kouluterveydenhuollossa asioi vuonna 2014 545 700 oppilasta ja asiakaskäyntejä lisäkäynteineen oli yhteensä 1,6 miljoonaa– kokonaiskäyntien määrä lisääntyi edellisvuoteen 7,5 %

• Opiskeluterveydenhuollossa oli vuonna 2014 yli 200 000 asiakasta ja noin 500 000 käyntiä– kokonaiskäynneissä selvää kasvua vuosina 2011-2013

– Jatkuu seuraavassa diassa à

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa myönteistä kehitystä, mutta myös kehittämistarpeita

• Peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitajan ja lääkärin palvelujen tarjoamisessa ei tapahtunut suuria muutoksia lukuvuonna 2013-2014 lukuvuoteen 2010-2011 verrattuna

• Kuraattori- ja psykologipalvelujen tarjoaminen on hieman parantunut– Tilanne on kuitenkin parempi peruskouluissa kuin lukioissa ja

ammatillisissa oppilaitoksissa

– Lukuvuonna 2013-2014 (% oppilaitoksista):


th lääkäri kuraattori psykologiPerusaste 99 82 91 84Lukio 99 81 79 75Ammatillinen 99 73 72 45

Opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksissa myönteistä kehitystä


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2004 2006 2007 2008 2009 2011 2013

Kouluterveydenhuolto, th

Kouluterveydenhuolto, lääkäriOpiskeluterveydenhuolto, th

Opiskeluterveydenhuolto, lääk

• Vuonna 2014 lähes kaikki terveyskeskukset toteuttivat laajan terveystarkastuksen kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla

• Kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja 99 % lukioista järjestettiin asetuksen mukainen terveydenhoitajan määräaikainen terveystarkastus vuonna 2014– myönteistä kehitystä, sillä kahta vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat

95 % ja 99 %

• Hyvistä kehityssuunnista huolimatta palveluihin pääsyssä on kehittämistä– osa vastaanotolla käyneistä kokee terveydenhoitajalle ja lääkärille

pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi, kuten myös osa kuraattori- ja psykologipalveluja käyttäneistä perusopetuksen oppilaista sekä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista

– palveluja edelleen tarjolla liian vähän ja niiden helppo saatavuus ei toteudu

– uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain seurantatietoa ei ole vielä saatavilla


Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi edelleen• Vuonna 2014 lastensuojeluilmoituksia yhteensä

107 301, jotka koskivat 63 709 lasta• eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin 16-17 –

vuotiaista nuorista, alle 3-vuotiaista harvemmin

• Avohuollon asiakkaana 90 000 lasta ja nuorta, kokonaismäärä kasvoi 1,2 % edellisestä vuodesta

• Oman kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden lasten määrän kasvu taittui

• Sijoitetuista lapsista ja nuorista (17 958) oli huostaan otettuna 10 675 lasta

• Kehityksen suunta viittaa siihen, että perheet eivät saa peruspalvelujen kautta tarpeeksi apua

• Lastensuojelulain muutos on todennäköisesti onnistunut ohjaamaan lasten sijoituksia perhehoitoon. Perhehoidon osuus sijoituspaikoista on hieman kasvanut


• Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu toteutuu kunnissa hyvin vaihtelevasti• Työntekijöiden vaihtuminen on riskitekijä laadukkaan sosiaalityön

toteutumisessa– suurella osalla lapsista (40%) oli sijoitushetkellä työntekijä, joka oli tuntenut hänen

asiansa alle puoli vuotta ja joka kolmannella oli ollut sama sosiaalityöntekijä– kuitenkin joka viidennellä lapella oli ollut vähintään kolme eri työntekijää edellisen

vuoden aikana

• Vain pieni osa lapsista oli saanut riittävästi tarvitsemiaan avohuollon palveluja ennen sijoitusta– sosiaalityöntekijöiden arvioin mukaan kolmannes lapsista saa apua liian myöhään,

mutta pääosin sijoituksen ajoitus koetaan hyväksi– avun saantia vaikeuttaa, jos ei löydetä toimivaa ratkaisua, saatavilla ei ole

hoitoa/palvelua, palveluhistoria pitenee tai ongelmat monimutkaistuvat. Taustalla voi olla myös palveluja hoitoverkoston yhteistoiminnan ongelmat

– peruspalvelujen saatavuutta ja niiden antamaa varhaista tukea ja hoitoa tulee edelleen vahvistaa

Jatkuu seuraavassa diassa à


Kehittämisen alueita: sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja avohuollon palvelujen heikko saatavuus ennen sijoitusta (HuosTa)

• Lasten ja perheiden peruspalvelujen vahvistuminen ei näy lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kustannuksissa, sillä mm. erityispalvelujen (erikoissairaanhoito ja lastensuojelu) kustannukset ovat edelleen korkeita

• Kustannusten seuranta kokonaisuutena on haastavaa • Tärkeää edistää palvelujen verkostoimista lasten ja nuorten

ikävaiheita tukeviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi– kun lasten ja nuorten sote-palveluja sovitetaan yhteen kuntien

palvelujen (varhaiskasvatus, opetus), kuntien hyvinvointityötä tekevien toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa (ml. seurakunta) kanssa, edistetään palvelujen saatavuutta yhdenvertaisesti ja tarpeenmukaisesti


Ikäihmisten palvelut


Säännöllisten iäkkäiden palvelujen piirissä on joka viides 75 vuotta täyttäneistä• Palvelujen sisällä tapahtunut suuri muutos: pitkäaikaisen laitoshoidon osuus on

pienentynyt 8,1 prosentista 2,6 prosenttiin, mutta palveluasumisen osuudet ovat pieniä ja kasvultaan väheneviä

• Tavallisen kotihoidon asiakkaiden osuus (11-12%) on pysynyt samalla tasolla vuosina 2001-2014

• Omaishoidon tuen saajien osuus on noussut hieman, ollen vuonna 2014 4,5%• Nopeimmin lisääntyviä palveluja ovat tehostettu palveluasuminen ja

omaishoidon tuki– säännöllisen tehostetun palveluasumisen osuus on lisääntynyt 2,2 prosentista 6,7

prosenttiin– laitoshoidon palveluista suurin osa on julkista palvelutuotantoa, mutta tehostetusta

palveluasumisesta jo yli puolet yksityistä palvelutuotantoa, joista suurimman osan kunnat ostavat ostopalveluna asiakkailleen

• Vuonna 2014 yli 75 vuotiaiden ikäryhmästä 37 % oli ollut sairaalahoidon potilaana– iäkkäät ovat suuri käyttäjäryhmä myös terveydenhuollon palveluissa


75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuudet (%) ikäryhmästä eri palvelumuodoissa suhteessa palvelurakennetavoitteisiin


Tavoitetaso2001 2005 2010 2013 2014 2017

Kotiin annettava hoito

Omaishoidon tuen saajat 3,2 3,7 4,2 4,6 4,5 6-7 %

Tukipalvelua saaneet (kunnan järjestämä) - - 22,5 22,2 21,2

Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 11,8 11,2 11,8 11,9 11,8 13-14 %Tavallisen palveluasumisen asiakkaat 2,3 2,2 1,3 1,1 1,0

Ympärivuoro-kautisen hoidon palvelut

Tehostetun palveluasumisen asiakkaat 2,2 3,4 5,6 6,5 6,7 6-7 %Vanhainkotien asiakkaat 5,1 4,3 3,2 2,2 2,0

2-3 %Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat 3,0 2,5 1,5 0,9 0,6

Sairaanhoito Sairaalahoidon potilaat 44,6 42,8 39,7 37,7 37,1

Palveluiden saatavuudessa ja toteuttamisessa on suuria alueellisia eroja


• Asiakkaiden saamien palvelujen käyttöosuuksissa• Kotihoidossa yöaikaan tarjolla olevan palvelun saatavuudessa• Jotkut alueet ovat päässeet toiminnassaan hyvinkin lähelle kansallisia

suosituksia

Vanhuspalveluiden rakenne vaihtelee paljon ja kotihoitovaltaisimmat alueet ovat esimerkki siitä, että rakennemuutos on mahdollinen – ja monilla alueilla jo edennyt


0,0

2,5

5,0

7,5

10,0

12,5

15,0

17,5

20,0

22,5

25,0

27,5

30,0

32,5

35,0

Omaishoidon tuki

Säännöllinen kotihoito

Tavallinen palveluasuminen

Tehostettu palvelusuminen

Vanhainkodit

Terveyskeskusten pitkäaikaishoito

Kotihoidossa yöaikaan tarjolla olevissa palveluissa myös alueellisia eroja


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Lähde: Vanhuspalvelulain seuranta, 2014

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat ja henkilöstö

Henkilöstö AsiakkaatSuunniteltu1 Toteutunut2

Ympärivuorokautinen hoito, lkm 39065 34862 55553Kotihoito, lkm 16861 13488 51641Yhteensä, lkm 55926 48350 107194Osuus kotihoidossa, % 30 28 481 Henkilöstön suunnitellut työsuhteet ja vakanssit2 Henkilöstön toteutuneet työsuhteet ja vakanssit (vko 38/2014)


• Vuonna 2014 kotihoidossa oli 51 641 asiakasta ja 13 488 hoitajaa ja ympärivuorokautisessa hoidossa 55 543 asiakasta ja 34 862 hoitajaa– yksi kolmesta hoitajasta kotihoidossa, jossa asiakkaista joka toinen– kun tavoitteena on kehittää ja lisätä kotihoitoa, henkilöstön kohdentumisen

tarkastelu on tärkeää

Lähde: Vanhuspalvelulain seuranta, THL, 2014

Neljällä viidestä 75 vuotta täyttäneestä kotihoidon säännöllisestä asiakkaasta on joku muu ympärivuorokautisen hoidon jakso, omaishoidon tuki tai tukipalvelu


Kyllä, %Omaishoidon tuki 9Tukipalvelut 65Ympärivuorokautinen palveluTehostettu palveluasuminen 9Vanhainkoti 6Terveyskeskuksen vuodeosasto 40Muu terveydenhuolto 38Jonkin ympärivuorokautista palveluista 60Jokin yllä olevista tuista tai palveluista 87

• Omaishoidon tukea saavia asiakkaita noin joka kymmenes• Tukipalveluja sai noin kuusi kymmenestä• Lyhyitä hoitojaksoja ympärivuorokautisessa hoidossa sai myös noin kuusi

kymmenestä– Tyypillisimmät hoitojaksot olivat tk:n vuodeosastoilla tai sairaaloissa tapahtuvaa

hoitoa

• Kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeiden vaihtelut ja palveluiden monikäyttö haastavat kotihoidon kehittämisen, ohjaamisen ja seurannan

Lähde: Kotihoidon asiakaslaskenta 2014, Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri 2014, THL

• Jotkut alueet ovat päässeet toiminnassaan hyvinkin lähelle kansallisia suosituksia– muutos on mahdollista ja alueellisilta järjestäjiltä voidaan oppia ja siirtää

hyviä käytäntöjä muille alueille

• Säännöllisen palvelun peittävyyden seuranta ei riitä– erityisen intensiivistä hoitoa, lyhytaikaista hoitoa ja

kuntoutumismahdollisuuksien hyödyntämistä on tutkittava ja seurattava– jo nyt kertyvää tietovarantoa voidaan hyödyntää monipuolisemmin

kuvaamaan lyhytaikaisia hoitojaksoja ja palvelujen monikäyttöä, yhdistelemällä tietoa eri rekistereistä

– iäkkäiden palvelujen seurannassa tarvitaan myös palvelujen monikäyttäjien ja monisairaiden eli suuren palvelutarpeen seurantaa


Toimeentulotuki


Toimeentulotukea sai vuonna 2014 8,4 % suomalaisista kotitalouksista

• Vuonna 2014 toimeentulotukea myönnettiin 253 500 kotitaloudelle ja 393 300 henkilölle. Väestöstä varsinaista toimeentulotukea sai 7,2%

• Varsinaista toimeentulotukea sai 245 600 kotitaloutta, joista 233 600 sai perustoimeentulotukea ja 102 300 täydentävää toimeentulotukea

• Toimeentulotuen menojen kasvussa ei ole tapahtunut mitään dramaattista muutosta, osuus sosiaalimenoista pysynyt viime vuosina samalla tasolla

• Toimeentulotuen tarve on kasvanut useimmissa perhetyypeissä asumiskustannusten noustua asumistuen tasoa jyrkemmin, jolloin pienituloisten kotitalouksien asumismenoja on jouduttu korvaamaan yhä enemmän toimeentulotuen kautta

• Toimeentulotuesta tullut samalla yhä pitkäaikaisempi tukimuoto


Toimeentulotuen saajat 1990-2014


0

2

4

6

8

10

12

14

Varsinainen toimeentulotuki

Ehkäisevä toimeentulotuki

Kuntouttava työtoiminta

Toimeentulotuki yleisintä perheettömillä ja yksinhuoltajakotitalouksilla

• Yleisintä toimeentulotuki on perheettömillä ja yksinhuoltajakotitalouksilla, joista toimeentulotukea sai joka neljäs (25,3 %). Yksinäisten miesten muodostamien kotitalouksien osuus on huomattavasti keskimääräistä suurempi (14,1%)

• Toimeentulotuen saannissa esiintyy alueellista ja kunnittaista vaihtelua– eniten toimeentulotuen saajia 1000 asukasta kohden Uudellamaalla (8,4%) ja

Pohjois-Karjalassa (8,4%)– yleisempää kaupunkimaisissa (8,0%) kuin maaseutumaisissa (5,2%) kunnissa

• alueellinen vaihtelu liittyy suurelta osin rakennesyihin kuten työttömyysasteeseen ja asumiskustannusten tasoon

• paikallisia eroja selittävät myös erot myöntämiskäytännöissä

• Kymmenvuotisikäryhmittäin tarkasteltuna suhteellisesti eniten toimeentulotukea vuoden aikana saavia toimeentulotuen asiakkaita on ikäluokassa 20–29 -vuotiaat, joista joka kahdeksas (13,8 %) sai toimeentulotukea


Käsittelyajoissa 7 vrk:n määräaikojen ylitykset vähentyneet voimakkaasti• Pysyvä kyselyseuranta toimeentulotuen käsittelyaikojen

toteutumisesta– tiedot kahdesti vuodessa: huhtikuussa ja lokakuussa

• Käsittelyajat ylittivät huhtikuussa 2015 7,1 prosentissa tapauksista seitsemän päivän määräajan – eniten ylityksiä kaupunkimaisissa kunnissa– tilanne parantui huomattavasti lokakuuhun 2015 mennessä (2,5 %)


Toimeentulotuen sähköinen hakeminen vielä melko vähäistä• Syynä mm. verkkopankkitunnusten puuttuminen, ongelmien kirjallisen

ilmaisemisen hankaluus, liitteiden suuri määrä• Lähes kaikissa kunnissa toimeentulotukea voi hakea kirjallisesti ja kaikissa

suurimmissa kunnissa (yli 100 000 asukasta) myös sähköisesti


%Helsinki 3,0

Espoo 10,5

Vantaa*Turku**Tampere 13,2

Oulu 20,4

Kuusikko 7,1

Toimeentulotuen sähköinen hakeminen 2014 Kuusikkokunnissa*, % hakemuksista

Vantaan tietojärjestelmästä saadaan tieto toimeentulotukipäätöksistä, mutta ei hakemuksista**Turussa sähköinen asiointi on aloitettu vuoden 2015 aikanaLähde: Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2014.

Toimeentulotuki ja sosiaalityö• Pitkittyvään toimeentulotukitarpeeseen liittyy usein talousongelmien

lisäksi myös esimerkiksi terveysongelmia ja elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia– on oleellista, miten toimeentulotuki onnistutaan kytkemään sosiaalityön

interventioihin ja muihin yksilöä tukeviin palveluihin muissa julkisissa palveluissa

• Toimeentulotuen KELA-siirto vuoden 2017 alusta – yhdenmukaistaa hakemisen käytäntöjä, mikä lisää tasa-arvoisuutta,

mutta riskinä on, että osa apua tarvitsevista katoaa sosiaalityön näkökulmasta

– sähköinen hakeminen saattaa nostaa hakemisen kynnystä ja lisätä alikäyttöä

• Kunnilla suuri haaste ehkäisevän ja täydentävän tuen kehittämisessä sosiaalityön välineeksi. Tämä myös suuri haaste sosiaalityön kehittämiselle


14.4.2016 30

Perusterveydenhuollon palvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tila 2016, Laura Kestilä ja Nina KnapeSosiaali- ja terveyspalvelujen tila 2016, Laura Kestilä ja Nina Knape

Perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrä pysynyt viime vuosina lähes samalla tasolla• Vuonna 2014 perusterveydenhuollon avohoidon käyntejä oli yhteensä noin

23,9 miljoonaa ja asiakkaita 3,7 miljoonaa. Avokäyntien mediaani oli 3,0 käyntiä asiakasta kohti.

• Perusterveydenhuollon avohoidon käyntejä oli 67,6 prosentilla väestöstä • Lääkärikäyntejä kaikista käynneistä oli noin 6,9 miljoonaa ja käyntejä muun

terveydenhuollon ammattihenkilökunnan luona 17 miljoonaa• Käyntien kokonaismäärästä 45,9 prosenttia oli avosairaanhoidon

palvelumuodon käyntejä • Terveyskeskuslääkärin avosairaanhoidon vastaanotolla yleisimmät ICD-10

tautiluokituksen mukaiset käyntisyyt olivat akuutit ylähengitysteiden infektiot, selkäsäryt, välikorvan tulehdukset, verenpainetauti ja aikuistyypin diabetes

14.4.2016 31Sosiaali- ja terveyspalvelujen tila 2016, Laura Kestilä ja Nina Knape

Perusterveydenhuollon eri palvelumuotojen käyttö vaihtelee ikäryhmittäin• Vuonna 2014 lapset käyttivät eniten neuvolapalveluja, työikäisillä

korostuivat avosairaanhoidon palvelujen käyttö ja vanhimmissa ikäryhmissä avosairaanhoidon ja kotisairaanhoidon palvelujen käyttö


Terveyskeskusten suun terveydenhuollon käynnit kasvaneet• Vuonna 2014 terveyskeskusten suun terveydenhuollon käyntejä

oli 4,9 miljoonaa ja asiakkaita 1,8 miljoonaa. Yhdellä asiakkaalla oli keskimäärin 2,7 suun terveydenhuollon käyntiä vuodessa

• Terveyskeskusten suun terveydenhuollossa 71,2 prosenttia oli hammaslääkärikäyntejä, 19,3 prosenttia suuhygienistin vastaanottokäyntejä ja 5,3 prosenttia hammashoitajien vastaanottokäyntejä

• Terveyskeskusten suun terveydenhuollon palveluja käytti 33,4 prosenttia väestöstä


Terveyskeskusten ja yksityisten suun terveydenhuollon palvelujen käytön painopisteet vaihtelevat eri ikäkausina• Vuonna 2014 Kelan korvaamia suun terveydenhuollon käyntejä oli

noin 2,8 miljoonaa• Lapsilla, nuorilla ja alle 50-vuotiailla aikuisilla

terveyskeskuspalvelujen käyttö oli vuonna 2014 huomattavasti yleisempää kuin Kelan korvaamien suun terveydenhuollon palvelujen käyttö

• 50-84-vuotiaiden ikäryhmässä yksityisten suun terveydenhuollon palvelujen käyttö oli terveyskeskusta yleisempää


Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaiden, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä jatkaa laskuaan• Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaiden

määrä pieneni noin viisi prosenttia ja hoitojaksojen määrä kolme prosenttia vuosina 2011-2014

• Iäkkäimpien osuus perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaista on kasvanut. Vuonna 2014 85 vuotta täyttäneiden osuus oli 31 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2003 oli 23 prosenttia


Lähes puolet kiireettömistä lääkärin avosairaanhoidon käynneistä toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta

• Lokakuussa 2015 48 prosenttia kiireettömistä lääkärin avosairaanhoidon käynneistä toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta terveyskeskukseen

• Lääkärin avosairaanhoidon käynneistä kahdessa prosentissa käynti toteutui yli kolmen kuukauden kuluttua yhteydenotosta

• Yli kolme kuukautta kestäneitä odotusaikoja oli eniten Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella

14.4.2016 36

Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus, syksy 2015


Yli kuusi kuukautta hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle odottaneiden osuus kasvanut

• Lokakuussa 2015 yhteensä 87 prosenttia terveyskeskusten kiireettömistä hammaslääkärikäynneistä toteutui kolmen kuukauden sisällä yhteydenotosta

• Noin viisi prosenttia hammaslääkärikäynneistä toteutui yli kuusi kuukautta yhteydenotosta

• Väestöön suhteutettuna eniten yli kolme kuukautta kestäneitä odotusaikoja hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle oli Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella

14.4.2016 37

Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus, syksy 2015


Asiakastyytyväisyys terveyskeskusten avosairaanhoidon palveluihin kasvanut, mutta myös kehittämistarpeita edelleen paljon

• THL:n ja Kuntaliiton vuonna 2014 toteuttaman terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan suurissa kaupungeissa asiakastyytyväisyys terveysasemien toimintaan on parantunut viime vuosina à Vuonna 2014 yleisarvosana oli 4,30 asteikolla 1-5 (vuonna 2010 4,09)

• Asiakkaat olivat tyytyväisimpiä henkilökunnan ammattitaitoon, käytökseen, vuorovaikutustaitoihin ja tiedon saantiin

• Asiakkaat toivoivat eniten parannusta puhelinyhteyden saamiseen terveysasemalle

• Asiakkaista 8 prosenttia oli vaihtanut terveysasemaa• THL:n 50 suurimman kaupungin hammashoitoloissa tekemän suun

terveydenhuollon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset olivat saman suuntaisia

• Asiakkaat olivat tyytyväisimpiä hoitohenkilökunnan osaamiseen ja asiakaspalveluun kun taas kehittämiskohteiksi nousivat mm. ajanvarauskäytännöt ja hoidon saatavuuden parantaminen


Digitalisaation hyödyntäminen perusterveydenhuollossa jatkaa nopeaa laajentumistaan• Digitalisaatiota on hyödynnetty perusterveydenhuollossa monin keinoin.

Esim.kaikissa terveyskeskuksissa on käytössä sähköinen potilaskertomusjärjestelmä ja sähköinen resepti

• Suoraan kansalaisille suunnatut sähköisen terveydenhuollon palvelut ovat lisääntyneet, erityisesti sähköinen ajanvaraus on yleistynyt nopeasti. Palvelut mahdollistavat lisäksi muun muassa omien henkilökohtaisten hyvinvointi- ja terveystietojen kirjaamisen, yhteydenoton terveydenhuollon ammattilaisiin, sähköisten terveystarkastusten tekemisen sekä ajantasaisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän tiedon etsimisen

• Kansalaisille suunnatuista sähköisistä asiointipalveluista esimerkkejä ovat Hyvis-Sade, Mielenterveystalo, Omasote-palvelu ja Minunterveyteni.fi-palvelu

• Digitalisaation hyödyntämistä perusterveydenhuollossa edistetään edelleen muun muassa kansallisilla kärkihankkeilla (esim.Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut, ODA)


Erikoissairaanhoidon palvelut


Erikoissairaanhoito muuttunut avohoitopainotteisemmaksi• Erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä

on vähentynyt 10 prosenttia vuosina 2010-2014

• Samaan aikaan avohoitokäyntien määrä on noussut 13 prosenttia

• Psykiatrian erikoisaloilla siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon on ollut somaattista erikoissairaanhoitoa voimakkaampaa

• Erikoissairaanhoidon nettomenot asukasta kohden ovat nousseet 20 prosenttia vuodesta 2010


Sairaaloissa yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä on vähentynyt• Joulukuun 2014 lopussa hieman yli 115 000:sta sairaanhoitopiireissä hoitoa

odottaneesta 86 prosenttia oli odottanut hoitoa alle kolme kuukautta• Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli 932 (0,8 %)• Joulukuun lopussa 2014 nopeimmin hoitoon pääsi Kymenlaakson

sairaanhoitopiirissä (odotusajan mediaani 29 vrk) • Alueelliset erot hoitoon pääsyssä ovat kaventuneet vuosien 2007-2014

aikana


Kiireettömässä erikoissairaanhoidossa ollut mahdollisuus valita kunnallinen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö vuodesta 2014 alkaen• Vuodesta 2014 lähtien potilas on voinut valita hoitoa antavan

kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön, jos kiireettömän erikoissairaanhoidon tarve perustuu lääkärin/hammaslääkärin arvioon (Terveydenhuoltolaki 2010/1326/48§)

• Hoitopaikan valinnan vapautta käyttäneistä ei ole saatavilla toistaiseksi kansallista seurantatietoa, mutta ”ad hoc”-kyselyn mukaan vuonna 2015 hoitopaikan valinnan vapauden perusteella hakeutui– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloihin noin 2 300

potilasta– Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloihin noin 2 200 potilasta

(tammi-lokakuu)– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloihin noin 1 250 potilasta– Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sairaaloihin noin 900 potilasta– OYS:sta tietoa ei ollut kirjaamisongelmista johtuen saatavissa


Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana• Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus on laskenut 1,5

prosenttia vuosien 2010-2014 välisenä aikana• Tuottavuus laski kyseisenä aikana yliopistollisissa sairaaloissa

prosentin, keskussairaaloissa kaksi prosenttia ja pysyi muissa sairaaloissa ennallaan


Tuottavuuden kehityksessä sairaalakohtaisia eroja• Palvelutuotanto nousi vuosina 2010-2014

yliopistosairaaloissa yhdeksän prosenttia ja kustannukset 10 prosenttia. Keskussairaaloissa palvelut nousivat neljä prosenttia ja kustannukset kuusi prosenttia

• Vuonna 2014 somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista 88 prosenttia kohdentui yliopisto- ja keskussairaaloihin

• Suurimmat erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset olivat Itä-Savossa, 31 prosenttia yli maan keskitason


Erikoissairaanhoidon vaikuttavuus parantunut• THL:n PERFECT-hankkeen tulosten mukaan erikoissairaanhoidon

vaikuttavuus on parantunut monilla osa-alueilla vuosina 2008-2014: – Sydäninfarktipotilaiden puolen vuoden kuolleisuus vähentyi 2.5

prosenttiyksiköllä– Aivoinfarktipotilailla kotiutuneiden osuus kasvoi 3.5 prosenttiyksikköä ja

lonkkamurtumapotilailla 3 prosenttiyksikköä– Lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sairaalahoidon

hoitokokonaisuuden pituus lyheni lähes 3 päivällä

• Alueelliset erot sairaanhoitopiirien välillä ovat kuitenkin pysyneet suurina


Suomen sairaalat digitalisaation kärkijoukossa Euroopassa

• Digitalisaation merkitys on ollut erikoissairaanhoidossa erittäin suuri jo vuosia ja merkitys kasvaa edelleen

• Potilastiedon käsittely on käytännössä pelkästään sähköistä kaikkien keskeisten tietojen osalta

• Robotiikka-avusteisia leikkauksia on tehty vuodesta 2008 alkaen yliopistollisissa sairaaloissa

• Kansalaisille suunnattuja palveluja on yhä enemmän käytössä. Esim. suora sähköinen ajanvaraus tai ajan vahvistaminen on käytössä 17 sairaanhoitopiirissä

• Televideovastaanotto suoraan potilaan kanssa on esimerkki uudesta digitalisaation mahdollistamasta toiminnasta


Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot


Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa suuria alueellisia eroja

14.4.2016 49

• Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat vuonna 2014 keskimäärin 2 888 euroa asukasta kohti

• Menoissa suuria alueellisia eroja:– Alhaisimmat menot Helsingin ja Uudenmaan alueella (2 584 € / asukas)– Korkeimmat menot Itä-Savossa ( 3 782 € / asukas)

• Menoissa vielä suurempia kuntien välisiä eroja:– Alhaisimmat menot Muuramessa (2 040 € / asukas)– Korkeimmat menot Pelkosenniemellä (5 386 € / asukas)


Myös palvelutarpeisiin suhteutetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa suuria alueellisia eroja

• Eniten rahaa vuonna 2014 sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettiin väestön palvelutarpeet huomioiden Itä-Savossa ja Lapissa (14 % enemmän kuin maassa keskimäärin)

• Vähiten rahaa käytettiin Päijät-Hämeessä (8 % vähemmän kuin maassa keskimäärin)

• Yli puolessa Suomen kunnista palvelutarpeilla suhteutetut menot poikkesivat yli 5 prosenttia maan keskiarvosta

• Kuntien väliset palvelutarpeet huomioivat menoerot suuria: Pelkosenniemi (63 % keskimääräistä enemmän) vs. Ypäjä (28 % keskimääräistä vähemmän)


Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan


0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

2010 2011 2012 2013 2014

Terveyspalvelut

Sosiaalipalvelut

Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinto

• Vuonna 2014 kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli yhteensä 258 567 henkilöä, joista terveyspalveluissa 132 387 ja sosiaalipalveluissa 126 180 henkilöä

• Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöstä vaihtui vuoden 2014 aikana 11 prosenttia. Suurin vaihtuvuus oli sosiaalityöntekijöissä

• Vuosina 2010-2013 yksityisellä sektorilla terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstömäärä kasvoi noin 10 prosenttia ja julkisella sektorilla alle kaksi prosenttia

Kiitos!

Lisätietoja:

Laura KestiläerikoistutkijaTHLpuh. 029 524 [email protected]

Nina KnapekehittämispäällikköTHLpuh. 029 524 [email protected]


News & Politics

Peruspalvelujen tila -raportti 2016, sosiaali- ja terveyspalvelujen tila