Pedagoginen infrastruktuuri ja sen merkitys

Minna LakkalaTechnology in Education Research Group (TEdu)Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopistoMinna.Lakkala@helsinki.fihttp://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/

Pedaali pohjaan -hankkeen seminaari 9.11.2010

Asiantuntijoilla on nykyisin melko yhtenäiset käsitykset siitä, minkälaiset työtavat ovat mielekkäitä ja tavoiteltavia opetuksessa

Tyypillistä näille työtavoille on, että opiskelijat:työskentelevät ryhmissä asiantuntijoiden tapaan,suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia,hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja modernia teknologiaa sekäluovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena.

Esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva oppiminen, projektityöskentely

2

KOKONAISVALTAINEN JA TAVOITTEELLINEN PROSESSI(esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva

oppiminen, projektityöskentely)

Kokonaisvaltainen tavoite tukee pitkäjänteistä työskentelyä ja mielekkäiden työtapojen oppimista

TOIMINTA-TAVAT JA TYÖVAIHEET

MATERIAA-LIT JA VÄLINEET

Tavoitteena kehittyneiden tietokäytäntöjen oppiminen

Tällaiset pedagogiset työtavat korostavat asiasisältöjen oppimisen lisäksi kehittyneiden tietokäytäntöjen ja yhteisöllisen työskentelyn taitojenhallintaa.Oppimateriaali on yksi osa tällaista kokonaisvaltaista ja tavoitteellista toimintaa, mutta ei keskeinen prosessia ohjaava elementtiOppilaiden työskentely ja toiminnan lopputulos määräytyvät prosessin kuluessa eivätkä ole täysin ennalta arvattavissa

4

Miten suunnitella ja ohjata tällaisia teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja?

Opettajan roolina on toimia epäsuorasti toiminnan edellytysten luojana ja kulttuuristen käytäntöjen organisoijana sekä tarvittaessa ohjaajana ja asiantuntijamallina (Jones ym., 2006).

Vakiintuneet opetuksen suunnittelun mallit eivät ole tässä kovin käyttökelpoisia, koska ne perustuvat yksilöllisten työtapojen sekä tarkasti ennalta määriteltyjen asiasisältöjen ja tehtävien käyttöön (Häkkinen 2002).

5

6

Opetuksen suunnittelusta “pedagogisen infrastruktuurin” rakentamiseen

Oppimistilanteiden organisoinnin vertauskuvana infrastruktuurin rakentaminen (Bielaczyc 2001, Paavola et al. 2002, Lakkala & Lipponen 2004): tukirakenteet ja työkalut, jotka edistävät toimintaa mutta eivät määrää sitä.

Pedagogisen infrastruktuurin malli (Lakkala 2010).

7

Opettajan kaksi tärkeää tehtävää teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja käytettäessä

1. Koko oppimistilanteen perusrakenteiden suunnittelu ja toimintakäytäntöjen organisointi – pedagogisen infrastruktuurin rakentaminen (design)

2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen tilannekohtaisesti prosessin aikana (scaffolding)

”Auta mutta älä häiritte” Jorma Panula, TV2 Punainen lanka, 26.7.2009.

8

Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa

Kognitiiviset elementit

Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä hallintaa?Toimintatapojen mallintaminen, teknologia tarjoamat ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan suunnit-teluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät.

Tiedolliset elementit

Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa?Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa.

Sosiaaliset elementit

Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan?Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat.

Tekniset elementit

Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään?Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön organisointi

9

Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen

Perusrakenteiden organisointi on ensisijaisen tärkeää, opettajan ohjaus ja palaute täydentävät sitä

Jos homma toimii, tilanteen tarkkailu riittääMieti, missä tilanteissa ja asioissa opettajan ohjaus ja tuki on kriittistä ja korvaamatonta

Kaikkea ei tarvitse kontrolloida, lukea, kommentoida tai arvioida, käytä ohjausresurssit mielekkäästiAsiat, jotka ovat oppilaille erityisen haasteellisia mutta kehittyneiden tietokäytäntöjen kannalta olennaisiaAsiantuntijan toimintatapojen mallintaminen ja näkyväksi tekeminen sekä asiantuntijatiedon jakaminen tarvittaessa

Kokeneen opettajan pedagogiset käytännöt koululehtiprojektissa ala-asteella

10

Support Overall design ScaffoldingTechnical Introducing versatile tools according to the

nature of activity (Notepad, Magazine Factory, digital camera, IVB)

Guiding new technical skills for each group when they needed them in their own process, not in a general manner.

Social Organizing students to make stories in pairs or groups. Organizing groups’ to evaluate each others’ drafts through peer reviewing.Smoothly combining group and whole class discussions both in the brainstorming and in the evaluation phase.

Emphasizing to pupils in the final evaluation session that in group work, the whole group should take care of each member’s turn and contribution in doing collective activities.

Epistemo-logical

The whole process simulated practices of a professional editorial staff.The pupils were allowed to choose the topic for their stories according to their own interests.

Explaining to pupils that they are documenting their schools’ real, lasting history through their stories.Repeatedly promoting pupils to be creative and make their stories richer and more interesting.

Cognitive Explicating the phases of publishing activity through a visual process scheme.Organizing an evaluation session in the end were both final stories, group work and individual contributions were evaluated by the pupils themselves.

Regularly speaking with each group, what phases of the process they have finished and what phases are remaining, and asking the groups to tell the status of their work.

Ks. http://www.fictup-project.eu/

11

LähteitäBielaczyc, K. (2001). Designing social infrastructure: The challenge of building computer-supported learning communities. In P. Dillenbourg, A. Eurelings and K. Hakkarainen (Eds.), European perspectives on computer-supported collaborative learning (106-114). Maastricht: Maastricht McLuhan Institute. Available: http://www.ll.unimaas.nl/euro-cscl/Papers/15.docHäkkinen, P. (2002). Challenges for design of computer-based learning environments. British Journal of Educational Technology, 33, 461–469.Jones C., Dirckinck-Holmfeld, L., & Lindström, B. (2006). A relational, indirect, meso-level approach to CSCL design in the next decade. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 1, 35–56.

12

LähteitäLakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 66. Helsinki: Helsinki University Print. https://oa.doria.fi/handle/10024/59552Lakkala, M., & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen tukena. Teoksessa V. Korhonen (toim.), Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka (ss. 113-134). Tampere: Tampere University Press. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/lakkalalipponen2004.pdf.Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2002). Epistemological Foundations for CSCL: A Comparison of Three Models of Innovative Knowledge Communities. In G. Stahl (Ed.), Computer Support for Collaborative Learning: Foundations for a CSCL community (pp. 24-32). Hillsdale, NJ: Erlbaum. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavola_et_al_2002.pdf