Loppuraportti: ODA-hankkeen kustannus-hyötyanalyysi

Espoon kaupunki

ODA-projektin kustannus-hyötyanalyysi Loppuraportti 31.3.2015

© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved.

1

Sisältö

Sivu

Hankkeen taustat 2-3

Vaikutusten arvioinnin menetelmän kuvaus 4-10

Hankkeen vaikutusten tavoitetasot 11-12

Kustannus-hyötyanalyysin tulokset 13-19

■ Tuloksien yhteenveto ja vuosijakauma

■ Hyötyjen yhteenveto

■ Hyvinvointitarkastuksien hyödyt

■ Oirearvioinnin hyödyt

■ Hyvinvointisuunnitelmien hyödyt

■ Esimerkki kokonaishyötyjen skaalauksesta

Hankkeen taustat


3

Hankkeen taustat Kustannushyötylaskennan tavoite, rajaukset ja linjaukset

Hankkeen tausta ja tavoitteet Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja -valmennuksesta, älykkäästä oire- ja palvelutarpeen arviosta sekä hyvinvointisuunnitelmasta. ODA-hankkeen keskeinen tavoite on, että itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Keskeisenä nykytilan haasteena on, että pieni vähemmistö kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista, mikä näyttäytyy suurelle enemmistölle osin pitkinä jonoina palvelun heikkona saatavuutena. Kustannus-hyötyanalyysin päätavoitteena oli ODA-hankkeen mahdollistamien kustannushyötyjen selvittäminen. Kustannus-hyötyanalyysi on laadittu perustuen jo aiemmin laadittuun visiokuvaukseen, vaikuttavuuskaavioon sekä tietoon alueilta (Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote, Helsinki, Oulu) kerätyistä tiedoista. Analyysi perustuu alueilta kerättyihin pohjatietoihin, joihin sisältyy n. 70 mittaria suun terveydenhuollosta, neuvolatyöstä, avoterveydenhuollosta sekä sosiaalipalveluista. Sovitut rajaukset ja linjaukset Kustannus-hyötyanalyysi perustuu kuntien toimittamaan tietoon nykyistä toimintaa, hankkeen toteuttamisen kustannuksia ja tavoitetilaa koskien. Suoritemääriä on puutteellisista kaupunkien toimittamista tiedoista johtuen jouduttu skaalaamaan väkilukuun pohjautuen, minkä mahdolliset vaikutukset tuloksiin on huomioitava etenkin siinä tapauksessa, jos kaupunkien välillä nähdään tähän vaikuttavia rakenteellisia eroja. Kustannus-hyötyanalyysissa keskitytään ennen kaikkea työn tuottavuuden paranemisesta saataviin hyötyihin. Hyötyinä ei ole arvioitu ODA-ratkaisun mahdollisia dynaamisia vaikutuksia, jotka voivat muodostua esim. lyhentyneiden jonotusaikojen ja asiakkaiden priorisoinnin näkökulmista. Analyysissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muita yhteiskunnalle koituvia hyötyjä pitkäaikaissairaiden tehokkaammasta hoidosta tai sairauksien ennaltaehkäisystä Kustannus-hyödyt on arvioitu kuntien näkökulmasta, eivätkä vaikutukset siten sisällä asiakkaiden ajankäytössä tapahtuvia muutoksia. Palveluiden kokonaisvolyymien on arvioitu säilyvän tulevaisuudessa vakiona. Ajanvarauksen sähköistämisen vaikutuksia ei ole tässä raportissa sisällytetty ODA-hankkeen vaikutuksiin. Arviossa ei ole huomioitu mahdollisten muiden kehityshankkeiden vaihtoehtoisia vaikutuksia.

Vaikutusten arvioinnin menetelmän kuvaus


5

Vaikutusten arvioinnin menetelmän kuvaus Kustannus-hyötyanalyysissä käytetty menetelmä

Menetelmän yleiskuvaus Kustannus-hyötyanalyysissä on otettu huomioon toisaalta hankkeesta saatavat hyödyt sekä käyttöönoton kustannukset. Arvioidut kustannus-hyödyt esitetään kokonaistasolla, kuntakohtaisia vaikutuksia ei ole arvioitu erikseen. Laskenta perustuu ODA-hankkeeseen kuuluvien kaupunkien toimittamiin tietoihin nyky- ja tavoitetilaa koskien. Tulokset on kuvattu seuraavassa laajuudessa: Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote, Helsinki ja Oulu. Kustannusten arviointi Hankkeen kustannukset perustuvat ODA-hankkeen projektipäälliköltä saatuun arvioon hankkeen toteuttamisen ja ylläpidon kustannuksista. Hyötyjen arviointi Kustannus-hyötyanalyysissa keskitytään ennen kaikkea työn tuottavuuden paranemisesta saataviin hyötyihin. Arvio työn tuottavuuden parantumisesta perustuu ODA-koordinaatioryhmän asettamiin tavoitteisiin. Työn tuottavuuden parantumisen taloudelliset hyödyt perustuvat ajankäytön tehostumiseen ja tilastokeskuksen säännöllisen työajan mediaanipalkkoihin ammateittain vuonna 2013, joihin on lisätty laskennallisesti työnantajan muut palkkoihin liittyvät kulut. Hyötyjen arvioinnissa on otettu huomioon prosessin päävaiheet, jotka jäävät pois ODA:n käyttöönoton myötä sekä suunnitellut toimintatapojen muutokset. Nämä perustuvat kaupunkien näkemykseen siitä, mitkä prosessin osat asiakas alkaa tehdä itse ja mitkä osat jäävät edelleen terveydenhuollon ammattilaisten tehtäviksi. Hyötyinä on arvioitu vapautuneiden resurssien kustannus olettaen, että resurssit voidaan kohdentaa lisäarvoa tuottaviin tehtäviin tai muutoin vapauttaa ne kustannuksista. Lisäksi hanke helpottaa myös kasvavan kysynnän luomaa kustannuspainetta. Hyödyt on arvioitu erikseen kolmessa kokonaisuudessa: 1. Sähköinen hyvinvointitarkastus ja -valmennus 2. Älykkäät oirearvioinnit ja palvelutarpeen arvio 3. Hyvinvointisuunnitelman liittäminen omahoitoon ja terveystaltioratkaisuun Hyötyjen arvioinnin perustana on kaupunkien toimittamat tiedot nykyisiä suoritemääriä ja resurssien ajankäyttöä koskien. Niiden kaupunkien osalta, joista suoritetiedot eivät ole olleet käytössä on skaalattu tiedot toimittaneiden kaupunkien arvojen painotettuna keskiarvona. Suoritemääriä on puutteellisista kaupunkien toimittamista tiedoista johtuen jouduttu skaalaamaan väkilukuun pohjautuen, minkä mahdolliset vaikutukset tuloksiin on huomioitava etenkin siinä tapauksessa, jos kaupunkien välillä nähdään tähän vaikuttavia rakenteellisia eroja.


6

Vaikutusten arvioinnin palvelukokonaisuus

1) Sähköinen hyvinvointitarkastus ja -valmennus

• Nykyisten hyvinvointitarkastusten määrä • Arvio nykyisten hyvinvointitarkastusten

edellyttämien resurssien ajankäytöstä ja kustannuksista

• Arvio itsehoitoon ohjautuvien asiakkaiden määrästä ja perinteisten hyvinvointitarkastusten määrän väheneminen (tämän vaikutus asiantuntijoiden mukaan hyvin vähäinen, eikä siten sisälly arvioon)

• Arvio asiakkaan perustietojen täyttämiseen/päivittämiseen käytetyn ajan vähenemisestä (sähköinen asiointi + käynti)

• Edellä mainitut on arvioitu seuraavista näkökulmista: terveydenhoitaja- ja lääkäri- yms. asiantuntijakäynnit + puhelinkonsultaatio

Vaikutusten arvioinnin menetelmän kuvaus Kuvaus hyötyjen arvioinnin kokonaisuuksista ja taustamuuttujista

2) Älykkäät oirearvioinnit ja palvelutarpeen arvio

• Nykyisten oirearviointien määrä • Arvio nykyisten oirearviointien

edellyttämien resurssien ajankäytöstä ja kustannuksista

• Arvio itsehoitoon ohjautuvien asiakkaiden määrästä ja perinteisten oirearviointien määrän väheneminen

• Arvio asiakkaan perinteiseen oirearvioon käytetyn ajan vähenemisestä (sähköinen asiointi + käynti)


3) Hyvinvointisuunnitelman liittäminen omahoitoon ja terveystaltioratkaisuun

• Hyvinvointisuunnitelmaan liittyvien

seurantakäyntien määrä nykytilassa • Arvio sähköisen hyvinvointisuunnitelman

vaikutuksista perinteisten seurantakäyntien määrään

• Arvio seurantakäyntien arvioidun vähenemisen kustannushyödyistä


Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö

Sosiaalipalvelut

Suun terveydenhuolto


7

Vaikutusten arvioinnin menetelmän kuvaus Sähköinen hyvinvointitarkastus ja -valmennus

Hyvinvointitarkastusten määrä nykytilassa

Arvio itsehoitoon ohjautuvien asiakkaiden

määrästä/osuudesta

Kunnilta kerätty aineisto

Arvioitu parametri

Perinteisten hyvinvointitarkastuksien tehostuminen asiakkaan

sähköisten esitietojen päivittämisen seurauksena

Laskennan tulos

Kokonaan perinteisestä hyvinvointitarkastuksesta itsehoitoon siirtyneiden

kustannushyödyt

Hyvinvointitarkastuksiin liittyvien puhelinsoittojen

määrä nykytilassa

Itsehoidon myötä poistuneiden

hyvinvointitarkastusten ja puheluiden määrä

Hyvinvointitarkastusten määrä, joihin liittyy

asiakkaan sähköiset esitiedot

Arvio hyvinvointitarkastukseen

kohdistuvan ajan tehostumisesta

(terveydenhoitajat, lääkärit ja muut

asiantuntijat)

Arvio hyvinvointitarkastuksen asiakkaiden osuudesta,

joilla on sähköiset esitiedot

Resurssien tuntikustannukset (terveydenhoitajat,

lääkärit ja muut asiantuntijat)

Hyvinvointitarkastukseen käytetyn ajan

tehostuminen, kun sähköiset esitiedot on

käytettävissä

Ei arvioitu, koska vaikutukset hyvin pienet

Arvio hyvinvointitarkastukseen

kohdistuvasta ajasta nykytilassa

(terveydenhoitajat, lääkärit ja muut asiantuntijat)


8

Vaikutusten arvioinnin menetelmän kuvaus Älykkäät oirearvioinnit ja palvelutarpeen arvio

Oirearviointeihin liittyvien käyntien määrä nykytilassa Arvio ammattilaiskontaktien

vähenemisestä palveluketjuissa (esim. lähetteet, reseptit, yli-

/alihoitaminen)


Arvioitu parametri

Arvio oirearviointeihin kohdistuvasta ajasta

nykytilassa (terveydenhoitajat,


Perinteisten oirearvioiden tehostuminen asiakkaan

sähköisten esitietojen päivittämisen seurauksena

Laskennan tulos

Kokonaan tai osittain perinteisestä

oirearvioinnista itsehoitoon siirtyneiden

kustannushyödyt

Oirearviointeihin liittyvien puhelinsoittojen määrä

nykytilassa

Tehostuneiden palveluketjujen myötä

poistuneiden käyntien ja puheluiden määrä

Oirearvioiden määrä, joihin liittyy asiakkaan

sähköiset esitiedot

Arvio oirearviointeihin kohdistuvan

ammattilaisten ajankäytön

tehostamisesta

Arvio oirearviointeihin sisältyvästä asiakkaiden

osuudesta, joilla on sähköiset esitiedot



Oirearviointeihin käytetyn ajan

tehostuminen, kun sähköiset esitiedot on

käytettävissä


9

Vaikutusten arvioinnin menetelmän kuvaus Hyvinvointisuunnitelman liittäminen omahoitoon ja terveystaltioratkaisuun

Hyvinvointisuunnitelmien määrä nykytilassa

Arvio ammattilaiskontaktien vähenemisestä


Arvioitu parametri

Arvio hyvinvointisuunnitelmaan

ja terveystaltioon tallentamisen kohdistuvasta

ajasta nykytilassa (terveydenhoitajat, lääkärit

ja muut asiantuntijat)

Perinteisten seurantatarkastusten ja suositusten antamisen

tehostuminen asiakkaan terveystaltion tietojen

päivittämisen seurauksena

Laskennan tulos

Kokonaan tai osittain ammattilaisten seurannasta

itsehoitoon/-seurantaan siirtyneiden

kustannushyödyt

Hyvinvointisuunnitelmiin liittyvien puhelinsoittojen

määrä nykytilassa

Asiakkaan oman seurannan myötä

poistuneiden käyntien ja puheluiden määrä

Hyvinvointitarkastusten määrä, joihin liittyy

asiakkaan sähköiset itseseurantatiedot

Arvio seurantaan ja hyvinvointisuunnitelmaan

kohdistuvan ajan tehostumisesta

(terveydenhoitajat, lääkärit ja muut

asiantuntijat)

Arvio omien esi-, itsemittaamis- ja seurantatietojen

täyttämiseen ohjautuvien asiakkaiden osuudesta



Hyvinvointiseurantaan käytetyn ajan

tehostuminen, kun sähköiset

itseseurantatiedot on käytettävissä


10

Vaikutusten arvioinnin menetelmän kuvaus Hyötyjen skaalaus

Puutteellisista taustatiedoista johtuen prosessien suoritemääriä on jouduttu skaalaamaan merkittävissä määrin, jotta arvio kattaisi ODA-hankkeen kaikki kaupungit.

Viereisissä taulukoissa on esitetty prosessikohtaiset kaupungeista saadut perustiedot sekä laskennassa käytetyt skaalatut suoritemäärät.

Laskennassa käytetyt suoritetiedot sisältävät seuraavat kaupungit: ■ Espoo ■ Tampere ■ Turku ■ Joensuu ■ Hämeenlinna ■ Eksote ■ Helsinki ■ Oulu

0 1,000,000 2,000,000 3,000,000

Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö


Sosiaalipalvelut

Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö


Sosiaalipalvelut

Terv

eyde

nhoi

taja

tm

s.

Lääk

äri

Käyntien lkm/vuosi

Oirearviokäyntien suoritemäärät

Pohjatiedot Skaalatut

0 2,000,000 4,000,000 6,000,000

Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö


Sosiaalipalvelut

Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö


Sosiaalipalvelut

Terv

eyde

nhoi

taja

tm

s.

Lääk

äri

Käyntien lkm/vuosi

Oirearviopuheluiden suoritemäärät


0 100,000 200,000 300,000

Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö


Sosiaalipalvelut

Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö


Sosiaalipalvelut

Terv

eyde

nhoi

taja

tm

s.

Lääk

äri

Suunnitelmien lkm/vuosi

Hyvinvointisuunnitelmien suoritemäärät


0 200,000 400,000 600,000 800,000

Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö


Sosiaalipalvelut

Avoterveydenhuolto

Neuvolatyö


Sosiaalipalvelut

Terv

eyde

nhoi

taja

Lä

äkär

i

Tarkastusten lkm/vuosi

Hyvinvointitarkastusten suoritemäärät


Hankkeen vaikutusten tavoitetasot


12

Hankkeen vaikutusten tavoitetasot Tavoitetasot toiminnan tehostumiseksi

Sähköinen hyvinvointitarkastus ja -valmennus Perinteisten hyvinvointitarkastuksien tehostuminen asiakkaan sähköisten esitietojen päivittämisen seurauksena

■ Avoterveydenhuolto 5 %

■ Neuvolatyö 25%

■ Suun terveydenhuolto 15 %

■ Sosiaalipalvelut 15 %

Älykkäät oirearvioinnit ja palvelutarpeen arvio Kokonaan tai osittain perinteisestä oirearvioinnista itsehoitoon siirtyneiden kustannushyödyt

■ Puhelinliikenne 22,5 %

■ Vastaanottokäynnit 15 %

Ammattilaisten tekemien oirearvioiden tehostuminen asiakkaan sähköisten esitietojen päivittämisen seurauksena

■ Puhelinliikenne 22,5 % (=75% x 30%) (30% puheluista on sellaisia, jotka voidaan korvata älykkäällä oirearvioinnilla ja 75% puhelinasiakkaista on tehnyt sähköisen itsearvioinnin)

■ Vastaanottokäynnit 22,5 % % (=75% x 30%)

Hyvinvointisuunnitelman liittäminen omahoitoon ja terveystaltioratkaisuun ■ Perinteisten oirearvioiden tehostuminen asiakkaan sähköisten esitietojen päivittämisen seurauksena 20%

■ Käyntien tehostuminen sähköisten esitietojen hyödyntämisen kautta 25 %

Tavoitetasot perustuvat ODA-koordinaatioryhmän asettamiin tavoitteisiin.

Hyvinvointisuunnitelmaa koskevat tavoitetasot pohjautuvat Hämeenlinnan pilotin kokemuksiin.

Kustannus-hyötyanalyysin tulokset


14

Käyttöönottovaihe Ylläpitovaihe

0

10

20

30

40

50

60

70

0 +1 +2 +3 +4 +5

Milj

oona

a eu

roa

Arvioitujen kumulatiivisten kustannus-hyötyjen yhteenveto

Laskennalliset hyödyt (60%)

Laskennalliset hyödyt (80%)

Käyttöönoton ja ylläpidon kustannukset

Kustannus-hyötyanalyysin tulokset Tuloksien yhteenveto ja vuosijakauma

Tulokset ODA-projektiin kuuluvat kaupungit ovat ennakoineet saavuttavansa hankkeen toteuttamisella sen kustannuksiin nähden hyvin merkittäviä työn tuottavuuden parantumisesta saatavia hyötyjä. Hankkeen toteuttamiselta tavoitellaan nykytilaan verrattuna yhteensä noin 30 miljoonan euron laskennallisia hyötyjä vuosittain, jotka muodostuvat resurssitarpeiden vähentymisestä. Hyödyn realisoimiseksi on kuitenkin tehtävä toimenpiteitä vapautuneen työajan kohdentamiseksi muihin lisäarvoa tuottaviin tehtäviin tai muutoin sopeuttaa kustannustasoa ja resursointia. Toisaalta hankkeen myötä voidaan helpottaa myös kasvavan kysynnän luomaa kustannuspainetta. Hankkeen toteuttamisen jälkeisen ylläpidon vuosikohtaisiksi kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 2 miljoonaa euroa, minkä seurauksena ODA-hankkeen nettohyödyt ovat suuret ylläpitovaiheessa. Mikäli hankkeen arvioiduista hyödyistä kyettäisiin realisoimaan esimerkiksi 60%, tuottaisi hanke edelleen ylläpitovaiheessa (ns. jatkuva toiminta, kuvaajassa vuodet 3-5) yli 15 miljoonan euron nettohyödyt. Kustannuksien ja hyötyjen realisoitumisen aikataulu vaikuttaa hankkeen arvioituun takaisinmaksuaikaan. ODA-hankkeen arvion mukaan hyötyjen kumulatiivinen määrä ylittäisi kustannukset jo kolmannen vuoden aikana toteutuksen aloittamisesta. Tulokset on kuvattu seuraavassa laajuudessa: Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote, Helsinki ja Oulu. Kustannukset ODA-hankkeen arvio toteutus- ja pilottivaiheen kustannuksista on 14 miljoonaa euroa, mikä sisältää myös organisaatioiden oman työn osuuden. Arvio integraatioiden toteuttamisen lisäkustannuksista alueellisiin järjestelmiin on n. 1 miljoonaa euroa. Ylläpitovaiheessa järjestelmäkustannuksiksi on arvioitu n. 1,5 miljoonaa euroa ja henkilöstökustannukset n. 500 000 euroa vuodessa.

Yläpuolissa kuvaajassa on esitetty ODA-hankkeen arvioidut kumulatiiviset kustannukset ja työn tuottavuuden parantumisen hyödyt hankkeen

toteuttamisen ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kuvaajassa vuodet +1 ja +2 kuvaavat hankkeen toteutukseen kohdistuvaa aikaa.

Kuvaajassa liila viiva kuvaa ODA-hankkeen toteutuksen ja ylläpidon

kustannuksia, joihin sisältyy myös oman työn kustannukset. Hyödyt on esitetty kuvaajassa vaihteluvälinä, joka kuvaa hankkeelle asetettujen tavoitearvojen

realisoitumisen astetta.

100%

80%

60%

Tavoitteiden realisoitumisen aste


15

Kustannus-hyötyanalyysin tulokset Hyötyjen yhteenveto

Yllä olevan arvion mukaan ODA-hankkeella saavutettaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon noin 30,1 miljoonan euron laskennallinen kustannushyöty vuosittain. Hyötyinä on arvioitu vapautuneiden resurssien kustannus olettaen, että resurssit voidaan kohdentaa lisäarvoa tuottaviin tehtäviin tai muutoin vapauttaa ne kustannuksista.

Tulokset perustuvat kunnilta saatuihin pohjatietoihin nykyisistä asiointivolyymeista ja tärkeimmistä käyntisyistä sekä ODA-työryhmän asettamien tehostamistavoitteisiin.

Saatujen tietojen ja laatimiemme laskelmien mukaan suurin hyöty saadaan oirearvioiden laatimisen tehostumisesta sen ansiosta, että asiakas on täyttänyt sähköiset esitiedot etukäteen. Oirearvioiden laatiminen tehostuu sekä lääkäri- ja hoitajakäyntien, puheluiden sekä itsehoidon ansiosta.

Hyvinvointitarkastuksiin liittyvien käyntien mahdollista korvautumista sähköisten itsepalveluiden käytöllä ei ole otettu arviossa huomioon, vaan ainoastaan käyntien tehostuminen on otettu huomioon. Hyvinvointitarkastusten osalta selkein hyöty tulee neuvolatoiminnasta, jossa tarkastus on selkeästi määriteltävissä jo nykyisessä toimintamallissa omaksi kokonaisuudekseen.

Hyötyjä laskettaessa ei ole otettu huomioon hankkeesta yhteiskunnalle saatavia dynaamisia hyötyjä, joita voivat olla esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisy, pitkäaikaissairaiden hoidon tehostuminen tai ikäihmisten pidemmän kotona asumisen mahdollistaminen.

Hyötyjen yhteenveto / VUOSI

MEUR

Avo-terveyden-

huolto Neuvola-

työ

Suun terveyden-

huolto Sosiaali-palvelut Yhteensä

Hyvinvointitarkastuskäyntien tehostuminen sähköisten esitietojen avulla 0,5 3,7 4,2 Oirearviokäyntien korvautuminen sähköisellä itsehoidolla 5,4 1,4 6,8 Oirearviopuheluiden korvautuminen sähköisellä itsehoidolla 1,6 0,1 0,1 1,8 Oirearviokäyntien tehostuminen sähköisten esitietojen avulla 6,8 1,8 8,6 Oirearviopuheluiden tehostuminen sähköisten esitietojen avulla 3,0 0,2 0,2 3,4 Hyvinvointisuunnitelmakäyntien korvautuminen sähköisellä itsehoidolla 2,7 2,7 Hyvinvointisuunnitelmakäyntien tehostuminen sähköisten esitietojen avulla 2,7 2,7 Hyödyt yhteensä 22,7 3,9 0,3 3,2 30,1

Avoterveyden-huolto 75%

Neuvolatyö 13%


1%

Sosiaalipalvelut 11%

Hyötyjen jakautuminen palvelualueittain


16

Kustannus-hyötyanalyysin tulokset Hyvinvointitarkastuksien hyödyt

Tulokset Hyvinvointitarkastuksia koskevien hyötyjen on arvioitu muodostavan työn tuottavuuden parantumisesta, kun asiakkaiden perustiedot on saatavilla sähköisesti.

ODA-hankkeelta ja kunnilta saatuihin tietoihin ja tavoitetasoihin perustuen vapautuneiden resurssien laskennalliseksi kustannushyödyksi on arvioitu yhteensä noin 4 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtaosa muodostuu neuvolatyöstä.

Keskeiset arviointiin liittyvät oletukset Hyvinvointitarkastuksiin liittyvien käyntien mahdollista korvautumista sähköisten itsepalveluiden käytöllä ei ole otettu arviossa huomioon. Sen sijaan arvio sisältää hyvinvointitarkastuksiin liittyvien käyntien tehostumisen, joka muodostuu sähköisten esitietojen hyödyntämisen avulla.

Hankkeen koordinaatioryhmän asettamat tavoitteet hyvinvointitarkastuksien tehostumiseksi ovat:

■ Avoterveydenhuolto 5 %

■ Neuvolatyö 25%

■ Suun terveydenhuolto 15 %

■ Sosiaalipalvelut 15 %

0.5

3.7

0.0 0.0

4.2

0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0

Milj

oona

a eu

roa

Hyvinvointitarkastusta koskevat taloudelliset hyödyt


17

Kustannus-hyötyanalyysin tulokset Oirearvioinnin hyödyt

Tulokset Oirearviointia koskevien hyötyjen on arvioitu muodostavan työn tuottavuuden parantumisesta sekä käynteihin että puheluihin liittyen.

ODA-hankkeelta ja kunnilta saatuihin tietoihin ja tavoitetasoihin perustuen vapautuneiden resurssien laskennalliseksi kustannushyödyksi on arvioitu yhteensä noin 19 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtaosa muodostuu avoterveydenhuollosta.

Keskeiset arviointiin liittyvät oletukset Oirearvioinnin vaikutuksina on arvioitu erikseen:

■ nykyisten käyntien korvautuminen sähköisten palveluiden käytöllä ja

■ käyntien tehostuminen sähköisiä esitietoja hyödyntämällä.

Hankkeen koordinaatioryhmän asettamat tavoitteet oirearviointiin liittyvien käyntien vähentymiseksi ovat:

■ Puhelinliikenne vähenee 22,5 %

■ Vastaanottokäynnit vähenevät 15 %

Hankkeen koordinaatioryhmän asettamat tavoitteet oirearviointiin liittyvien käyntien tehostumiseksi sähköisiä esitietoja hyödyntämällä ovat: :

■ Puhelinliikenne tehostuu 22,5 % (30% puhelinliikenteestä koskee oirearviointia ja 75% näistä on tehnyt sähköisen itsearvioinnin)

■ Vastaanottokäynnit tehostuvat 22,5 %

16.9

0.2 0.3 1.4

0.0 2.0 4.0 6.0 8.0

10.0 12.0 14.0 16.0 18.0

Milj

oona

a eu

roa

Oirearvioinnin hyödyt palvelualueittain

6.8

1.8

6.8

3.4

18.8

0 2 4 6 8

10 12 14 16 18 20

Oirearviokäyntien korvautuminen

sähköisellä itsehoidolla

Oirearviopuheluiden korvautuminen

sähköisellä itsehoidolla

Oirearviokäyntien tehostuminen

sähköisten esitietojen avulla

Oirearviopuheluiden tehostuminen

sähköisten esitietojen avulla

Hyödyt yhteensä

Milj

oona

a eu

roa

Oirearvioinnin hyödyt syykohtaisesti


18

Kustannus-hyötyanalyysin tulokset Hyvinvointisuunnitelmien hyödyt

Tulokset Hyvinvointisuunnitelmia koskevien hyötyjen on arvioitu muodostavan työn tuottavuuden parantumisesta ja käyntien vähenemisen seurauksena.

ODA-hankkeelta ja kunnilta saatuihin tietoihin ja tavoitetasoihin perustuen vapautuneiden resurssien laskennalliseksi kustannushyödyksi on arvioitu yhteensä noin 5 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtaosa muodostuu avoterveydenhuollosta.

Keskeiset arviointiin liittyvät oletukset Hyvinvointisuunnitelmien vaikutuksina on arvioitu erikseen:

■ nykyisten käyntien korvautuminen sähköisten palveluiden käytöllä ja

■ Käyntien tehostuminen sähköisiä esitietoja hyödyntämällä.

Tavoite hyvinvointisuunnitelmiin liittyvien käyntien vähentymiseksi on 20 %.

Tavoite hyvinvointisuunnitelmiin liittyvien käyntien tehostumiseksi sähköisten esitietojen hyödyntämisen kautta on 25%.

Tavoitetasot perustuvat Hämeenlinnan kaupungilta saatuihin tietoihin aiemmin toteutetuista sähköistämisen kokemuksista.

5.3

0.0 0.0 0.0 0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

Milj

oona

a eu

roa

Hyvinvointisuunnitelman hyödyt palvelualueittain

2.7

2.7

5.3

0

1

2

3

4

5

6

Hyvinvointisuunnitelmakäyntien korvautuminen sähköisellä

itsehoidolla

Hyvinvointisuunnitelmakäyntien tehostuminen sähköisten

esitietojen avulla

Hyödyt yhteensä

Milj

oona

a eu

roa

Hyvinvointisuunnitelman hyödyt syykohtaisesti


19

0 500

1,000 1,500 2,000 2,500 3,000 3,500 4,000

eur/a

suka

s

Terveydenhuollon asiakaskohtaisten nettokustannusten jakauma kunnittain Suomessa vuonna 2013 (Lähde: Tilastokeskus, THL (toimeentulotuki))

Kustannus-hyötyanalyysin tulokset Esimerkki kokonaishyötyjen skaalauksesta

Alla esitetyn asukaskohtaisen laskennallisen hyödyn perusteella voidaan mallintaa hankkeen kokonaishyötyä uusien/poistuvien kuntien väestömäärän suhteessa.

Mallinnuksen laskennalliset

kokonaishyödyt yhteensä

30,1 miljoonaa euroa

Espoo, Tampere, Turku, Joensuu, Hämeenlinnaa, Eksote, Helsinki, Oulu

Mallinnuksen väestöpohja

yhteensä 1 766 334

(Väestötietojärjes-telmä 31.12.2014)

= Laskennallinen hyöty vuosittain

17 euroa / asukas

Laajennetun ratkaisun

vuosikohtainen skaalattu hyöty yhteensä noin 35,5 miljoonaa

euroa

Aiempien lisäksi myös Vantaa ja Kuopio


The KPMG name, logo and ‘cutting through complexity’ are registered trademarks or trademarks of KPMG International Cooperative (KPMG International).

Healthcare

Loppuraportti: ODA-hankkeen kustannus-hyötyanalyysi