Upload
thl
View
245
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Terveyden edistäminen ruokavalion ja liikunnan keinoin, voidaanko ohjaustoimin edistää sekä terveyttä että kestävää kehitystä? HYVINVOIPA-projektin loppuseminaari Helsinki Säätytalolla 7.2.2014 Marja-Leena Ovaskainen, Erikoistutkija, THL
Citation preview
Marja-Leena Ovaskainen
HYVINVOIPA-projektin loppuseminaari 7.2.2014
Helsinki Säätytalo
10.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1
Riittääkö informaatio-ohjaus ruoka- ja liikuntatottumusten muuttamiseen?
1. Kestävien ja terveellisten elintapojen tausta
2. Kokemuksia valistuksesta ja neuvonnasta
3. Väestöryhmien terveys- ja elintapaerot
4. Mitä ohjaustoimia nyt?
Politiikkaohjelmat, periaatepäätökset 2005-2010 ◦ yksimielisyys elintapojen edistämisen ja kansansairauksien
(lihavuus, SV-taudit) vähentämisen tavoitteista ◦ tunnistettu kohderyhmät (heikko sosioekonominen SES asema) ◦ ei rakenteellisia toimenpide-ehdotuksia, esim. opetusohjelma tai
liikennerakenteet ◦ kestävä kehitys ei kirjattuna periaatteena ◦ VN pp 2008: Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon
kehittämislinjoista
Interventiot pääasiassa yksilön tai ryhmien terveyteen tai käyttäytymiseen vaikuttamista
Väestön valistus samalla periaatteella -> 2010-l pystyvyys Kestävyys tuli terveyden rinnalle 2010-luvulla, esim.
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (STM) ja Lähiruoka- ja luomuruokaohjelmat (MMM)
Informaatio-ohjaus tarpeen: ◦ eri hallinnonalat, kansalaisjärjestöt, teollisuus, kauppa ◦ Kasvispainotteisuuden perustelut ja mallit ◦ Valtio voi tukea tätä lainsäädännöllä (tuoteselosteet) ja mahdollisesti verotuksen
kautta
Yhteiskunnan järjestämän palvelun kautta (Resurssiohjaus) ◦ Opetus, koulu-, oppilaitos- ja työpaikkaruokailu / Normiohjaus: Liikkuva koulu ◦ Terveyspalvelut, neuvonnan sisältö tarkistettava, tarvitaan arkiliikunnan tukea ◦ Omasta terveydestä syntyy motivaatio: Suomen onnistuneet interventiot hyvät
elintavat (DPS, DEHKO, IkiHyvä Päijät-Häme) oma tarve käyttäytymisen muutoksiin
Onnistumisia SES-asemasta riippumatta, näyttö riittämätön
Keskeistä pystyvyyden tunteen vahvistaminen, myönteinen ote elintapoihin
Julkinen mielipidekeskustelu ◦ korostanut lajittelua ja jätteiden määrää (EC 2009) ◦ Kuluttaja kuvittelee, että kestävä ruoka vaikea hahmottaa valintatilanteessa ◦ ”Sense of urgency, some awareness” tarpeen (Dooren ym. 2014)
STM Sosiaali- ja terveyskertomus 2010 ◦ Liikkuminen, ruokavalion laatu, paino, isot SES-erot
Terveydentilan raportointi (Terveys 2011) ◦ Normaalipainoisia 31% miehistä, 39 % naisista ◦ 90 % 30-44-vuotiaista kokee terveytensä hyväksi, mutta
terveys heikkenee iän mukana ◦ Eläkeikäisten liikkuminen parantunut, mutta vain puolet
yli 75-v selviytyy 0,5 km:n kävelystä ◦ Joka toisella kohonnut verenpaine ◦ Kuudella kymmenestä kohonnut kolesteroli ◦ Alimpien SES-ryhmien toimintakyky loppuu varhain ◦ Kavennusta terveyseroissa ei nähtävissä
Keskimäärinkin korjattavaa, mutta eniten alimmissa SES-ryhmissä
Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2*viikossa Työmatkaliikuntaa väh. 15 min/pv
- Koulutetuista naisista useampi kävelee tai pyöräilee töihin kuin vähemmän koulutetuista, miehillä ei selkeää yhteyttä
- Vapaa-ajan liikunta yleistyy hieman koulutuksen mukaan - Työ rasittaa ruumiillisesti enemmän vähän koulutettuja
THL 2013, Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys AVTK
Edelleen 5 – 15 % ei syö lainkaan kasviksia
Kasvisten päivittäiskäyttö yleistyy koulutuksen mukaan (AVTK, Terveys 2011)
Ruokapalvelun käyttö lisää kasvisten syömistä
Kouluruokailussa kasvislisän nauttii 80 % lukiolaisista, mutta alle 60 % peruskoulun tai ammattioppilaitosten pojista (Kouluterveys)
Liikaa kovaa rasvaa, liikaa sokeria ja suolaa
Tarvitaan tutkimusaineistojen analyysiä myös kestävyyden näkökulmasta ohjaustoimien tueksi ◦ Kirjallisuutta: Heller ym. Env Sci Tech 2013, Dooren ym.
Food Policy 2014)
Terveellisen ja kestävän ruokavalion ohjauksen perusta Ruokavalio perustuu paikallisiin kasviksiin ja täysjyväviljaan
◦ Ravintoarvo hyvä, energiaa vähän ◦ Lyhyt ketju pellolta pöytään: lähiruoka, vähän käsitelty, sesongit
Vähemmän lihaa ja maitotaloustuotteita Juo vettä, rajoita muita juomia, syö vähän ”sattumia” (puhdistettu
jauho, sokeri, suola) www.valtionravitsemusneuvottelukunta.fi
VRN 2014
Terveellinen ja turvallinen ruoka Ekologinen ruoka, elinkaarimerkinnät Kasvispainotteisuuden lisääminen (VRN 2014)
◦ Yli puolet energiasta kasvikunnan tuotteista, mittarien kehittäminen ◦ Terveys ja tuotannon ympäristönäkökohdat yhdistyvät sekä suosituksissa
että kuluttajien valintakriteereissä (Mithril ym. 2012), mutta eivät toteudu ruokavaliossa (Heller ym. 2014)
Kohtuullinen syömisen määrä, raffinaattien karsiminen Lähiruoan suosiminen ruokapalveluissa ja yksityisissä
talouksissa Ruokajätteen vähentäminen Esteet (Helne & Silvasti Yhteyksien kirja KELA 2012, Mäkiniemi & Vainio 2014):
kuluttajan talous, muut ruokamotiivit, tietämättömyys valintojen vaikutuksista tai oikeista valinnoista
Tarvitaan kohderyhmien tarpeisiin mukautettua viestintää, joka kannustaa ja antaa tietoa (Dooren ym. Food Policy 2014)
Ravintosisällön edut: kuitu, vitamiinit, kivennäiset, pieni energiasisältö, vähän kovaa rasvaa
Valinta tukee kestävää elintarviketuotantoa:
Lyhyt ketju pellolta pöytään, vähäinen prosessointi, pieni osuus CO2-päästöistä, voi olla lähiruokaa
Kestävyyden perustelu toimii niillä, jotka jo motivoituneita kestävyyden edistämisestä
Ravintosisällön edut: B-vitamiinit, kivennäiset
Pitkä ketju, suuret elinkaaripanostukset:
rehu, suuri osuus CO2-päästöistä
Voi olla lähiruokaa Perustellut tukitoimet
Perinteisen ruokavalion puolustajat:
liha hyvä vitamiinien ja kivennäisten lähde, vaikka samalla kovan rasvan ja turhan energian lähde
Kestävän kehityksen yhteiskuntasopimus 2013 Ministeriöiden uudet ohjelmat (YM, MMM, STM, OKM)
tukevat kestävää kehitystä Ajankohtaista ◦ Ravitsemussuositukset 2014: perusta kasvikunnan tuotteissa ◦ Tuloerojen kasvun välttäminen ◦ Riskiryhmiin kohdentuminen: ikääntyvien toimintakyky,
syrjäytyneet, peruskoulun liikunta, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elintavat suhteessa opetukseen
◦ Ruokapalvelut: lähiruoka, kouluruokailun laatu, tarjonnan ja kuluttajan arvojen kohtaaminen
◦ Verotus: Haittavero saattaa edistää hyviä valintoja, hyviä valintoja tukeva veron kevennys ̵ ei toimine?
◦ Liikuntasuositukset: arkiliikunta, liikuntapaikkojen käyttö ◦ Kulutuksen elinkaari- ja ympäristömerkit - tarvitaanko?:
tavoitteena nimetä tuotteet, jotka rasittavat vähän ympäristöä
Toimintakyky vähentää eriarvoisuutta: Työelämässä pysyminen Terveyden ylläpito paranee Asuminen kotona mahdollista pidempään Palvelujen saavutettavuus parempi
Koulutus parantaa sosiaalista kestävyyttä: Antaa yksilölle motivaatiota Parantaa tulotasoa Lisää resursseja
Perheen talous ja ruokahankinnat Varallisuus lisää ympäristökuormaa kasvattavaa kulutusta
Sosiaalinen kestävyys on kestävän kehityksen perusedellytys. Ympäristö, sosiaalinen ja talous ovat yhteydessä, mutta talouskasvu ei ole sama kuin kehitys.