Mitä rahapelaamisesta ja rahapelihaitoista tiedetään?

A.Salonen / Suomi pelissä – Rahapelihaitat haltuun

Mitä rahapelaamisesta jarahapelihaitoista

tiedetään?Anne Salonen, erikoistutkija

16.3.2016


Esityksen sisältö• Mitä rahapelaamisesta ja rahapelihaitoista

tiedetään Suomalaisten rahapelaaminen –väestökyselyiden valossa?– rahapelaaminen– rahapelihaitat pelaajan näkökulmasta– rahapelihaitat läheisnäkökulmasta– rahapelaamiseen liittyvät asenteet– johtopäätökset

16.3.2016


Tutkimuksen toteutus

16.3.2016

• Vuosina 2003, 2007, 2011 ja 2015• Rahoittaja: STM• ≥ 15-vuotiaat1-2 / 15−74-vuotiaat3-4 suomalaiset• Yksinkertainen satunnaisotanta • Tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu

– Taloustutkimus (2003-2011) ja Tilastokeskus (2015)

– Suomi/ruotsi• Raportit ja jatkonalyysit (FSD) • 2015 rekisteritiedot jatkoanalyyseissä(1Ilkas & Aho 2003; 2Aho & Turja 2007; 3Turja ym. 2012;

4Salonen & Raisamo 2015)


Rahapelaaminen

12 viime kuukautta

16.3.2016


Alaikäisten rahapelaaminen on vähentynyt.

Eläkeikäisten ja nuorten aikuisten rahapelaaminen

on yleistynyt.

Naisten rahapelaaminen on yleistynyt.

16.3.2016

(Turja ym. 2012; Raisamo & Salonen 2013; Salonen ym. 2015; Salonen & Raisamo 2015)


Rahapelaaminen on lisääntynyt• Miehet pelaavat naisia enemmän.• Rahapelaaminen vuonna 2015

– Pelasi rahapelejä: 80 % (n. 3 milj.)– Pelasi vähintään kerran viikossa: 34 %– Miehet tyypillisimmin kerran viikossa (30 %) ja naiset

harvemmin kuin kuukausittain (31%)• Pelatuimmat pelit: Veikkauksen lottopelit ja

arpapelit sekä RAY:n rahapeliautomaatit muualla kuin kasinolla.

16.3.2016

(Ilkas & Aho 2003; Aho & Turja 2007; Turja ym. 2012; Salonen & Raisamo 2015)


Satunnainen rahapelaaminen lisääntyi vuodesta 2007 vuoteen 2011

16.3.2016

(Salonen et al. 2015)

Kuvio 1. Rahapelaamisen useus 12 viime kuukauden aikana, 2007 & 2011 (%)


Rahapelaamisen useudessa ei tapahtunut suuria muutoksia 2011–2015

16.3.2016

Kuvio 2. Rahapelaamisen useus 12 viime kuukauden aikana, 2011 & 2015 (%)

(Salonen & Raisamo 2015)

A.Salonen / Suomi pelissä – Rahapelihaitat haltuun16.3.2016

Rahapelaajat kuluttivat yhden viikon aikana keskimäärin 11,30 euroa vuonna 2015

Kuvio 3. Yhden viikon aikana rahapelaamiseen tavallisesti käytetyt rahamäärät, 12 viime kuukauden aikana pelanneet 2015



• Pelaajaryhmät kuluttajina1

1. Infrequent2. Lotto & EGMs3. Lotto, scrach cards &, some EGMs4. Horse Betting5. Sports betting & EGMs6. Omnivorous gamblers

• Hävittyihin summiin perustuvat riskikäyrät eri pelityypeissä2: lineaarinen tai r-käyrä

• Nettipokeri ulkomaille ja rahapeliongelma3

• Rahapeliongelmaan yhteydessä olevat tekijät4

• Haitallisin yksittäinen rahapelityyppi: EGMs1-4

Pelityyppien/pelikulutuksen jatkoanalyysit

16.3.2016

(1Heiskanen & Toikka 2015; 2Markham ym. 2015; 3Halme 2011; Castrén ym. 20134)


Internetissä pelaaminen on lisääntynyt• Internetpelaaminen on lisääntynyt sekä naisilla

että miehillä.• Alaikäisten internetpelaaminen vähentyi

vuodesta 2011 vuoteen 2015, yli 34-vuotiaiden lisääntyi.

• Internetpelaaminen on yhteydessä rahapeliongelmaan.

16.3.2016

(Turja ym. 2012; Castrén ym. 2013; Salonen & Raisamo 2015)


Rahapelihaitat pelaajan

näkökulmasta

South Oaks Gambling Screen (SOGS1-4)

Problem Gambling Severity Index (PGSI3-4)

16.3.2016

(1Ilkas & Aho 2003; 2Aho & Turja 2007; 3Turja ym. 2012; 4Salonen & Raisamo 2015)


Naisten rahapeliongelmat ovat lisääntyneet.

Rahapelaaminen riskitasolla on yleistynyt.


16.3.2016


Rahapeliongelmat vuonna 2015• Rahapeliongelma oli 3,3 prosentilla (SOGS ≥ 3).

– väestöestimaatti n. 124 000 henkilöä. • Todennäköinen rahapeliriippuvuus oli 1,3

prosentilla (SOGS ≥ 5).– väestöestimaatti n. 49 000 henkilöä.

• Rahapeliongelma oli yleisin 18–24-vuotiailla (6 %) ja 25–34-vuotiailla (4 %).

16.3.2016



Vähintään riskitasolla pelaavien osuus nousi 16,1 prosentista 18,3 prosenttiin

16.3.2016

Kuvio 4. Rahapeliongelman yleisyys 12 viime kuukauden aikana, 2011 & 2015 (%)



Nuorten ja nuorten aikuisten pelaaminen sukupuolittain, 2011• Pelannut vähintään riskitasolla (PGSI ≥ 2)

– 15–17-vuotiaat: Miehet 16% & Naiset 6%– 18–21-vuotiaat: Miehet 12% & Naiset 6%– 22–25-vuotiaat: Miehet 12% & Naiset 3%– 26–28-vuotiaat: Miehet 17% & Naiset 5%

16.3.2016

(Edgren ym. 2016)


Rahapelaamisen hallinnan puute ja häviöiden tasaaminen olivat tavallisimmat haitat

16.3.2016

Taulukko 1. Rahapelihaitat 12 viime kuukauden aikana vuonna 2015 (%)



Rahapeliongelma oli yleisin• Työttömillä ja lomautetuilla ja

työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla

• Henkilöillä, jotka olivat pelanneet rahapelejä – joko useita kertoja viikossa tai päivittäin,– pelanneet vähintään 4–5:tä pelityyppiä, – kuluttaneet rahapelaamiseen 21 euroa tai enemmän

yhden viikon aikana, sekä– pelanneet rahapelejä internetissä.

16.3.2016



Riskitason rahapelaaminen

• Riskitason pelaajat muistuttavat ominaisuuksiltaan enemmän ongelmapelaajia kuin maltillisesti pelaavia.

16.3.2016

(Smolej ym. 2015; Ehyt ry)


Pelihaittojen riski on suurin ongelmapelaajilla, mutta suurin osa haitoista esiintyy alhaisen/kohtalaisen riskin pelaajilla (prevention paradox)

16.3.2016

Rahapelihaitta

PGSI:n kategoriat

Terveys-ongelmat

Syyllisyys Pelannut enemmän kuin aikoi

Tunne: itsellä rahapeli-

ongelma

Alhainen riski (n=474)

48.8 (20) 66.7 (68) 63.4 (71) 58.1 (51)

Kohtalainen riski (n=22)

18.6 (8) 13.3 (14) 15.2 (16) 17.4 (15)

Ongelma(n=23)

32.6 (13) 20.0 (20) 21.4 (23) 24.4 (20)

Kaikki % (n) 100 (41) 100 (102) 100 (110) 100 (102)

Taulukko 2. Rahapelihaittojen jakautuminen (%) PGSI-mittarin kategorioittain

(Raisamo ym. 2015)


Rahapelihaitat läheisten

näkökulmasta


Noin joka viidennellä vastaajalla

oli ollut vähintään yksi ongelmallisesti pelaava

läheinen.

16.3.2016

(Salonen ym. 2014; Salonen ym. 2015; Salonen & Raisamo 2015)


Läheisten rahapeliongelmat • Vuonna 2015, 19,3 %:lla vastaajista oli ollut

vähintään yksi ongelmallisesti pelaava läheinen (väestöestimaatti noin 727 000).

• Niiden vastaajien osuus, joilla oli vähintään kaksi ongelmallisesti pelaavaa läheistä, lisääntyi vuodesta 2011 vuoteen 2015.

• Yleisimmin rahapeliongelma oli ollut itselle tärkeällä ystävällä (13 %) tai perheenjäsenellä (9 %).

16.3.2016



Rahapeliongelman yleisyys läheisnäkökulmasta• Rahapeliongelma vähintään yhdellä läheisellä

– 2015: 19,3%– 2011: 19,3% – 2007: 19,0%

• Rahapeliongelma läheisellä ystävällä– 2015: 12,6%– 2011: 12,4% – 2007: 13,4%

• Rahapeliongelma perheenjäsenellä– 2015: 9,3%– 2011: 8,6%– 2007: 6,7%

16.3.2016

(Salonen ym. 2014; Salonen ym. 2015; Salonen & Raisamo 2015)


Läheisen rahapeliongelman aiheuttamat haitat • Vastaajista 12 prosenttia oli kokenut vähintään

yhden haitan, joka oli aiheutunut itselleen läheisen ihmisen rahapeliongelmasta.

• Tavallisimmin koettiin – huolta oman lapsen (1%) tai muun läheisen

hyvinvoinnista ja terveydestä (7%)– oman tunne-elämän kuormittuneisuutta (7%)– parisuhdeongelmia (2%) ja muita

ihmissuhdeongelmia (4%)• Naiset raportoivat miehiä enemmän haittoja.

16.3.2016



• Mies, jonka läheisellä rahapeliongelma– Itselläkin useammin rahapeliongelma, yksinäisyyttä

ja/tai alkoholin riskikäyttöä.• Nainen, jonka läheisellä rahapeliongelma

– Itsekin useammin rahapelaaja ja itselläkin useammin rahapeliongelma, psyykkistä kuormittuneisuutta, yksinäisyyttä ja/tai päivittäistä tupakointia.

16.3.2016

Rahapeliongelmaan liittyy yksinäisyyttä, mielenterveyshäiriöitä ja päihteiden käyttöä1,3-4.

Ongelmallisesti pelaavien läheisten elämään liittyy samantyyppisten ongelmien kasautumista2-3.

(1Castrén ym. 2013; 2Salonen ym. 2014; 3Salonen & Raisamo 2015; 4Edgren ym. 2016)


Rahapelaamiseen liittyvät asenteet

16.3.2016


Suhtautuminen rahapelaamista kohtaan

on muuttunut myönteisemmäksi.

16.3.2016



Rahapelaamista koskevat asenteet • Rahapelaamiseen liittyviä asenteita mitattiin Attitudes

Towards Gambling Scale -mittarilla (ATGS-8).• Yleisesti ottaen rahapelaamiseen liittyvät asenteet olivat

kielteisiä vuonna 2011.• Miesten asenteet olivat naisia myönteisempiä (Kuvio X). • Vuonna 2015, puolella vastaajista oli myönteinen asenne

rahapelaamista kohtaan (Kuvio X).

• Rahapelaaminen 12 viime kuukauden aikana liittyi myönteisiin asenteisiin, mutta toisaalta joko oma tai läheisen rahapeliongelma liittyi kielteisiin näkemyksiin.

16.3.2016

(Turja ym. 2012; Salonen ym. 2013; Salonen & Raisamo 2015)


18–54-vuotiaden miesten rahapelaamiseen liittyvät asenteet olivat myönteisiä

Kuvio 5. Rahapelaamiseen liittyvät asenteet iän ja sukupuolen mukaan, 2011

16.3.2016

(Salonen ym. 2013)


Väestön asenteet ovat muuttuneet myönteisemmäksi lukuun ottamatta alaikäisiä

16.3.2016

Kuvio 6. Asenteet rahapelaamista kohtaan, ikäryhmittäin 2011 & 2015 (%)(Salonen & Raisamo 2015)


Hieman alle puolet vastaajista koki, että päävastuu ongelmien rajoittamisesta

on pelaajilla itsellään

16.3.2016

Kuvio 7. Minkä tahon pitäisi ottaa päävastuu rahapelaamisen aiheuttamien ongelmien (sosiaaliset, terveydelliset, taloudelliset) rajoittamisessa?, 2015 (%) (Salonen & Raisamo 2015)


Yhteenveto ja päätelmät Rahapelaaminen on lisääntynyt, internetissä

pelaaminen on yleistynyt. Alaikäisten rahapelaaminen vähentynyt,

eläkeikäisten ja nuorten aikuisten rahapelaaminen yleistynyt.

Naisten rahapeliongelmat lisääntyneet, rahapelaaminen riskitasolla yleistynyt.

Ongelmat kasautuvat. Suhtautuminen rahapelaamista kohtaan

muuttunut myönteisemmäksi.

16.3.2016


Kiitos mielenkiinnosta!

Anne Salonen, erikoistutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

[email protected]

www.thl.fi/pelihaitat

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

http://www.thl.fi/pelihaitat

http://www.thl.fi/pelihaitat


Lähdeviitteet (1/2)Edgren R, Castrén S, Jokela M, Salonen AH. At-risk and problem gambling among Finnish youth The

examination of risky alcohol consumption, tobacco smoking, mental health and loneliness as gender specific correlates. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 2016; 33(1), 1-19.

Salonen AH, Raisamo. Suomalaisten rahapelaaminen 2015. Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 16/2015, 155 sivua. Helsinki; 2015.

Salonen AH, Alho H, Castrén S. Gambling frequency, gambling problems and concerned significant others of problem gamblers in Finland: Cross-sectional population studies in 2007 and 2011. Scand J Public H 2015;1-7. Published online ahead of print, doi: 10.1177/1403494815569866.

Markham F, Young M, Doran B. The relationship between player losses and gambling-related harm: evidence from nationally representative cross-sectional surveys in four countries. Addiction 2015, doi: 10.1111/add.13178.

Heiskanen M, Toikka A. Clustering Finnish gambler profiles based on the money and time consumed in gambling activities. J Gamb Stud 2015. Published online ahead of print DOI:10.1007/s10899-015-9556-8

Smolej M, Karjalainen S, Jaakkola T. (2015). Rahapelaamisen riskirajoilla. Helsinki: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

Edgren R. Disordered Gambling among Finnish adolescents and emerging adults. A comprehensive cross-sectional examination of the correlates of disordered gambling. Master’s Thesis. Psychology. Institute of Behavioural Sciences. University of Helsinki, 2015.

Salonen AH, Castrén S, Raisamo S, Orford J, Alho H, Lahti T. Attitudes towards gambling in Finland: a cross-sectional population study. BMC Public Health 2014;14:982.

16.3.2016


Lähdeviitteet (2/2)Salonen AH, Castrén S, Alho H, Lahti T. Concerned significant others of people with gambling problems

in Finland: a cross-sectional population study. BMC Public Health 2014;14:398.

Raisamo S, Mäkelä P, Salonen AH, Lintonen. The extent and distribution of gambling harm in Finland as assessed by the Problem Gambling Severity Index (PGSI). European Journal of Public Health 2014;1-7, Advance Access published online, doi:10.1093/eurpub/cku210.

Castrén S, Basnet S, Salonen AH, Pankakoski M, Ronkainen JE, Alho H, Lahti T. Factors associated with disordered gambling in Finland. Subst Abuse Treat PP 2013;8:24. doi:10.1186/1747-597X-8-24.

Castrén S. Disordered Gambling in Finland: Epidemiology and a Current Treatment Option. Academic dissertation. National Institute for Health and Welfare & University of Helsinki, Institute for Behavioural Sciences, 2013.

Raisamo S, Salonen AH. Muutokset 15−64-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamisessa vuosina 2003−2011. Analyysit. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78(5):544-53.

Turja T, Halme J, Mervola M, Järvinen-Tassopoulos J, Ronkainen J-E. Suomalaisten rahapelaaminen 2011. Tilastoraportti 14/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2012. [verkkodokumentti]

Halme JT. Overseas Internet poker and problem gambling in Finland 2007: A secondary data analysis of a Finnish population survey. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 2011, 28, 51-63.

Aho P, Turja T. Suomalaisten rahapelaaminen 2007 [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriö / Taloustutkimus. Helsinki, 2007.

Ilkas H, Turja T. Rahapelitutkimus 2003. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö / Taloustutkimus, 2003.

16.3.2016

Health & Medicine

Mitä rahapelaamisesta ja rahapelihaitoista tiedetään?