Upload
thl
View
1.080
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
25.2.2016 1
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta Anu Muuri Johtava asiantuntija Järjestelmät –osasto THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 19.2.2016, Scandic Park
Anu Muuri
25.2.2016
Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio
Virkamies-ohjausryhmä
Parl
am
enta
arinen s
eura
nta
ryhm
ä
Asia
ntu
ntija
ryhm
ä
Projektiryhmä
pj. Tuomas
Pöysti
Itsehallinto-
alueryhmä
Järjestämisen
edellytyksen ja
aluejako-
ryhmä
Rahoitus ja
resurssiohjaus-
ryhmä
Järjestämis-
ja
voimaanpano-
ryhmä
Ohjaus, rahoitus
ja kehittä-minen
Vaikutta- vuus ja kustan-nustieto
Veroryh-mä
Valtion-osuus-ryhmä
Digitali-saatio, ICT ja tieto-
hallinto Henkilös-tö
Omaisuusjärjestel
yt
Reformiministerityöryhmä
Palvelu-tuotannon
kehittämisen valmistelu
25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 3
Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta
Marraskuu 9, 2015
1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille
2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan
3) Valtionohjausta vahvistetaan
4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti)
5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan
4 Markku Pekurinen 25.2.2016
Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta
Marraskuu 9, 2015 – 1/3
1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille
18 itsehallintoaluetta, joista 15 SOTE-palvelujen järjestämisvastuu
2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan
Alkuvaiheessa valtion rahoitus – SOTE-vero?
Itsehallintoalueiden verotusoikeutta selvitetään
Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen vaihtoehtoehdot selvitetään
5 Markku Pekurinen 25.2.2016
Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta
Marraskuu 9, 2015 – 2/3
3) Valtionohjausta vahvistetaan - järjestämispäätös
Julkinen palvelulupaus
Valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako
Itsehallintoalueiden rajat ylittävien tehtävien työnjako (yo-sairaalat, laajan 24/7 päivystyksen sairaalat (12)
Soten kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet, linjaukset investoinneista, tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista
Palvelujen saatavuuden ja valinnanvapauden toteutumien
6 Markku Pekurinen 25.2.2016
Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta
Marraskuu 9, 2015 – 3/3
4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti)
Järjestämisvastuun, rahoituksen ja päätöksenteon integraatio
Palvelujen tuotanto ei välttämättä täysin integroitu
5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan
Mahdollisuus valita julkisen, yrityksen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottaja
Pääsääntö perustason palveluissa, soveltuvasti erityistason palveluissa
Valinnanvapauslaki
7 Markku Pekurinen 25.2.2016
Asiakkaan valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen (selvityshenkilöryhmä) Selvityshenkilöryhmä:
– puheenjohtaja on professori Mats Brommels. Muut jäsenet: vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula.
Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset malleiksi 31.5.2016 mennessä.
Selvityshenkilöryhmän tehtävänä on:
– laatia ehdotus malleista, joilla voidaan käytännössä toteuttaa asiakkaiden laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että asiakas voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Keskeisenä tarkoituksena on turvata ihmisten oikea-aikainen hoitoon pääsy.
Selvityshenkilöt arvioivat myös vaihtoehdot yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta niin, että rahoitusjärjestelmä osaltaan kannustaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita parantamaan kustannusvaikuttavuutta.
25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 8
25.2.2016 Markku Pekurinen 9
2015 2019->
Järjestämisvastuu
301 kunnalla
Rahoitusvastuu
valtio (30 %)
kunnat (70 %)
Järjestämisvastuu
18 (15) itsehallintoalueella
Rahoitusvastuu
valtio (100 %)
25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10
Terveyspalvelujen järjestäjän väestö EU-
maissa, keskiarvo
11 Markku Pekurinen
0
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
1 200 000
1 400 000
1 600 000
FIN
LA
ND
2015
Luxem
burg
Bu
lga
ria
Latv
ia
Viro
FIN
LA
ND
2019
Kre
ikka
Itävalta
UK
Ma
lta
Sa
ksa
Ruots
i
Rom
ania
Lie
ttua
Kypro
s
Holla
nti
Slo
vakia
Ta
nska
Tsekki
Be
lgia
Slo
venia
Po
rtuga
li
Espanja
Italia
Irla
nti
Unkari
Ranska
Pu
ola
Väestö yli
2 miljoonaa
FIN
LA
ND
20
15
FIN
LA
ND
2019
UK
200
7
25.2.2016
Sosiaalipalveluiden järjestämisen tahoja eri maissa Ruotsi järjestäjä: 290 kuntaa
Norja järjestäjä: 428 kuntaa
Tanska järjestäjä: 98 kuntaa
Islanti järjestäjä: 74 kuntaa
Alankomaat järjestäjä: 458 kuntaa
Saksa järjestäjä: osavaltiot
Englanti järjestäjä: 152 paikallishallintoaluetta
Irlanti järjestäjä: paikallishallinto
Espanja järjestäjä: 17 itsehallintoaluetta
Kanada järjestäjä: 10 provinssia
Uusi-Seelanti järjestäjä: 16 provinssia, yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt
25.2.2016 Anu Muuri 12
Sosiaalipalveluiden hallinnosta ja järjestämisen malleista maailmalta:
Sosiaalipalveluiden käsite vaihtelee maittain ja niiden hallinto on yhdistetty mitä erilaisimpien sektoreiden kanssa (mm. työvoima, koulutus, tasa-arvo, liikunta, lasten ja perheiden palvelut, sosiaalinen osallisuus jne.) Useissa maissa suomalaiset sosiaalipalvelut jakautuvat useille hallinnonaloille ja ministeriöille.
Tästä syystä vertailut ovat haasteellisia ja ennen vertailujen tekemistä pitää määritellä mitä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan.
Tutkimukseen perustuvaa tietopohjaa, joka tukisi jotain tiettyä optimaalista väestöpohjan kokoa sosiaalipalveluiden järjestämiseen, ei ole olemassa, koska missään ei ole kokemusta Suomen kaltaisesta, koko maan kattavavasta, sosiaali- ja terveydenhuollon täydellisestä integraatiosta.
25.2.2016 Anu Muuri 13
Sosiaalipalveluiden integraatiosta maailmalta:
Palveluiden integraation tarvetta kuvataan lähes kaikkien maiden palvelujärjestelmien kehittämisen yhteydessä
Sana ’integraatio’ on kuitenkin monimerkityksellinen, erityisesti sosiaalipalveluiden näkökulmasta
Sote-integraatiolla kuvataan esimerkiksi:
terveydenhuollon sisäistä integraatiota, jolla on vähän tekemistä Sote-integraation kanssa – otsikossa on vain sana sosiaali; näinhän tehdään usein myös meillä.
Terveydenhuollon integraatiota, jolla on jokin yhteys sosiaalipalveluihin mutta sisältö jää usein epäselväksi. Sen voi tulkita liittyvän niihin palveluihin, joita terveydenhuolto tarvitsee potilailleen esim. sairaalajakson jälkeen, jolloin puhutaan sanalla ’care’
Terveydenhuollon integraatiota, jossa jokin osa suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän näkökulmasta on yhdistetty terveydenhuoltoon (esimerkiksi kehitysvammaisten laitoshuolto, vammaisten tai ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito).
25.2.2016 Anu Muuri 14
Väestön mielestä terveyspalvelut toimivat hyvin (80%) – sosiaalipalveluista on tätä mieltä vain 60 % Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin (%-jakauma)
25.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 15
30
38
14
25
11
20
40
40
51
57
50
60
17
11
20
9
20
8
10
8
13
8
16
10
3
3
2
2
3
2
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Palv
elu
t lis
ää
tasa-
vert
ais
uutta
Luo
ttaa
hen
kilö
stö
nam
ma
ttitaitoon
To
imii
hyvin
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä erimieltä
Jokseenkin erimieltä Täysin erimieltä
Väestöstä runsas puolet luottaa saavansa lapsiperhe-
palveluita – runsas 40 % vammaispalveluja Luottaa että tarvittaessa saa palvelun (%-jakauma)
25.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 16
11
9
11
9
6
29
45
32
39
42
35
34
50
43
30
34
32
37
29
10
5
18
14
13
16
26
9
6
8
3
2
3
5
2
2
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Toimeentulotukea
Sosiaalityöntekijän ohjausta
Lapsiperheiden palveluja
Vammaispalveluja
Vanhusten palveluja
Hoito pitkäaikaissairauteen
Kiireellinen hoito
Täysin samaa meiltä Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin erimieltä
Täysin erimieltä
Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - mahdollisuuksia
• Asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaalipalvelut, erityisesti erityispalvelut,
hyötyisivät toiminnallisesti nykyistä laajemman väestöpohjan
järjestäjätahoista ja osaamisen integroinnista (esim. päihdehuollon
erityispalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut,
sosiaalityö).
• Laajemman väestöpohjan järjestäminen takaisi mm. paremmin perus- ja
erityispalveluiden välisen toiminnallisen integraation, henkilöstön määrän,
riittävyyden ja osaamisen (suurempi haaste kuin terveydenhuollossa),
paremman kilpailutusosaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen.
• Lähipalvelut ovat sosiaalipalveluiden asiakkaille tärkeitä, sillä pitkät
välimatkat ja vähäisemmät mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja ovat
tekijöitä, joita ei tule unohtaa palveluverkkoa rakennettaessa.
• Integraatiosta huolimatta olisi tärkeätä, että vastuu sosiaalipalveluiden
järjestämisestä säilyisi sosiaalityön ammattilaisilla, jotta esimerkiksi
vammaispalveluiden luonne osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina
säilyisi.
25.2.2016 Anu Muuri 17
Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - haasteita • Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on toteutettu tasavertaisesti – ei vain
terveydenhuollon ehdoilla ja kriteereillä
– Horisontaalinen – 10/80 eli paljon palveluja käyttävät, 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakkaista käyttää 80 % kustannuksista ja näistä yli puolet on sosiaalipalveluiden
kustannuksia
– Vertikaalinen – tähän asti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi; nyt
sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon eli peruspalveluiden integrointi keskiössä
• Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuurien erilaisuuden huomioiminen ja
yhteisen uuden työkulttuurin kehittäminen
• Asiakkaiden tosiasiallinen valinnanvapaus voi kohdistua vain osaan sosiaalipalveluja
– lisähaasteena asiakaslähtöinen sote-integraatio; kuka hallitsee palveluprosessia,
palveluketjua, laatua ja kustannuksia?
• Tutkimus-, koulutus-, ja kehittämisrakenteen on vastattava sote-integraation uusiin
haasteisiin lain tavoitteiden mukaisesti
• Sosiaalipalvelut linkittyvät vahvasti peruskuntien hyvinvointi ja terveysvastuuseen ja
muihin palveluihin, joten tarvitaan aivan uudenlaisia yhteistyön käytäntöjä (esim.
varhaiskasvatus, oppilashuolto, nuoriso- ja liikuntatoimi, asuminen, joukkoliikenne)
• Sote-tietojärjestelmien integraatiossa sosiaali on tulossa vasta 2020-luvulla
(Kanta/Kansa).
25.2.2016 25.2.2016 Anu Muuri THL 2016 18