Opintojen aikainen ja jälkeinen työllistyminen

Heikki Räisänen

tutkimusjohtaja, dos. Työ- ja elinkeinoministeriö

Esitys Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan

Työelämän Kontaktipäivässä, Tampere 27.1.2015

Esityksen sisältö 1. Opintojen aikainen työ 2. Mikä vaikuttaa opintojen jälkeiseen

työllistymiseen? 3. Korkeakoulutettujen työmarkkinat 4. Keskusteluteemoja

1. Opintojen aikainen työ

• Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS) teki 2012-13 valtakunnallisen kyselyn, vastaajina yli 1500 opiskelijaa (Saari – Mikkonen – Vieno 2013) – Opiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti voidaan

ryhmitellä näin: • Tyyppi 1) luovia oman alan töitä (kokoaikaisia 39 %) • Tyyppi 2) keskitasoisia töitä (kokoaikaisia 31 %) • Tyyppi 3) koulutusalaa huonosti vastaavat työt (kokoaikaisia 15 %) • Tyyppi 4) työssäkäymättömät

Generalistialojen opiskelijoiden työn laatu paranee opintojen edetessä professioaloja

voimakkaammin • Pylväät kuvaavat

muiden kuin koulutusalaa vastaamatto-mien töiden osuutta, % kaikista (ml. ei työssä olevat)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

alkuvaihe keskivaihe loppuvaihe

generalistialat

professioalat

Yliopisto- opiskelijoiden työssäkäynnin vaikutuksia: oman alan työkokemus

ratkaisevaa • Karhunen – Hynninen – Pehkonen

(2012) tutkivat opiskeluaikaisen työssäkäynnin merkitystä työllistymiselle

• Yliopisto-opiskelijalla oli v. 2005 valmistuessaan keskimäärin 4,3 työkuukautta opiskeluvuotta kohti

• Pelkät työkuukaudet selittävät työllistymistä huonosti (1 työvuosi => 3-5 % lisää työllisyyden todennäköisyyttä)

• Keskimääräistä pitempi opiskeluaika yhteydessä 2-5 % alempaan työllisyyteen

• Oman alan työkokemus keskeistä: etenkin 2 viimeisen opintovuoden aikana

• 3 v. valmistumisesta oman alan työkokemus viimeisiltä opintovuosilta => 11 % parempi työllisyyden ja 12 % alempi työttömyyden tn.

• Oman alan työharjoittelu tärkeää

Opiskelijoiden vuokratyö vs. muu työ

• Tanskanen (2013) vertaili vuokratyötä ja muuta työtä tekeviä opiskelijoita

• Vuokratyötä tekevät opiskelijat muita opiskelevia työntekijöitä nuorempia, vähemmän kokoaikaisia ja muita useammin yksityisellä sektorilla

• Vuokratyötä tekevien opiskelijoiden työelämän laatu muita heikompi: alityöllisyys ja muun työn etsintä yleistä, palkka pienempi, harvemmin korkean ammattitaidon tehtävissä

2. Mikä vaikuttaa opintojen jälkeiseen työllistymiseen?

• Tuomisen (2012) mukaan tärkeimmät työllistymiseen vaikuttavat tekijät ovat (%)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

kielitaito sattuma

muu työkokemus atk-taidot

sosiaaliset verkostot tutkinnon sivuaine

oman alan työkokemus tutkinnon pääaine

ammatilliset pätevyydet akateeminen tutkinto

henkilökohtaiset ominaisuudet oma aktiivisuus

Työllistymiseen vaikuttivat vain vähän

– pro gradun arvosana (10 %) – järjestö- tai opiskelijatoiminta (12 %) – tutkimusmenetelmien hallinta (14 %) – pro gradun aihe (18 %) – kv. työ- tai opiskelukokemus (20 %) – harrastukset (21 %) – projektiosaaminen (22 %)

Maistereiden työllistymisvaikeuksia (Tuominen – Rautopuro – Puhakka 2011)

Eniten vaikeuttivat: – Alueellinen

työmarkkinatilanne (77 %) – Alan heikko

työmarkkinatilanne – Puutteelliset suhdeverkostot – Työkokemuksen puute – Tutkinto ja sen

aineyhdistelmä – Katkot määräaikaisissa

työsuhteissa (39 %)

Varsin vähän vaikeuttivat: - Puutteelliset

työnhakutaidot (19 %) - Valmistumisajankohta - Puutteellinen

työelämätietous - Ei ole löytänyt itseään

kiinnostavaa työtä - Sukupuoli (21 %)

Professio- vs. generalistitutkinto

• Professiotutkinto pätevöittää tiettyyn työtehtävään • Generalistit suunnittelevat opintonsa vapaammin ja

opintosisällöt vaihtelevat usein samastakin koulutusohjelmasta valmistuneilla

• Generalisteilla työllistymisvaikeudet olivat professiotutkinnon suorittaneita suuremmat sekä 1) osaamisen puutteen, 2) tutkinnon ja 3) tavoitteiden epävarmuuden takia

Generalistien vaikeudet…

• Generalisteista 49 % oli kokenut työllistymisvaikeuksia (Tuominen – Rautopuro – Puhakka 2011), professiotutkinnon suorittaneista vain 31 %

• Generalistimaisterin työttömyysaika 7 kk, professiomaisterin 4 kk, ei merkitseviä eroja työttömyyskokemuksen yleisyydessä

3. Korkeakoulutettujen työmarkkinat

• Rekrytointi = uudet työpaikat + vaihtuvuus + poistuma

• Dynaamisessa taloudessa yritykset vaihtuvat, tätä nopeammin vaihtuvat työpaikat olemassa olevissa yrityksissä ja kaikkein nopeimmin vaihtuu työvoima työpaikoissa

• Taantumassakin rekrytoidaan vuosittain satoja tuhansia työntekijöitä

Epätasapainoammatteja (Ammattibarometri 9/2014)

– Pulaa (liki kaikki korkea-asteelta)

• Bioanalyytikko • Erityisopettaja • Farmaseutti • Hammaslääkäri • Kuulontutkija, puheterap. • Lastentarhanopettaja • Psykologit • Sos.työn erit.as.tunt. • Yleislääkärit • Ylilääkärit/erikoislääkärit

• Ylitarjontaa (vain pieni osa korkea-asteelta)

• Museoala • Biologit, kemistit • Elektroniikan/ICT-alan erit.as.tunt. • Informaatikot • Konetekn. erit.as.tunt. • Kääntäjät, tulkit • Lukion ja perusk. ylälk. opettajat • Maa-,metsä- ja kalatal.erit.as.tunt. • Mainonnan ja markk. erit-.as.tunt. • Opetusmenetelmien erit.as.tunt. • Sovellusarkkitehdit • Sovellussuunnittelijat • Toimittajat • Yht.k. ja kultt. tutkijat • Ymp. ja luonnonsuojelun erit.as.tunt.

Rakennetyöttömyydessä korkea-asteen koulutettujen osuus on vähäinen

0

50000

100000

150000

200000

250000

KOULUTUS YHTEENSÄ 6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE

Korkeasti koulutetut työttömät työnhakijat ja heistä vastavalmistuneet, 12/2014

24594

19516

1460 2701

1518 46

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE

Kaikki yhteensä

Vastavalmistuneet

Eniten maistereita työttöminä ja vastavalmistuneet, 12/2014

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

7999 MUU KOUL., YLEMPI KORKEAKOULUASTE 7321 KAUPPAT.MAIST., KAUPPAT. KAND. (YL)

7261 FM, FK, KIELITIETEET 7322 EKONOMI (YLEMPI)

7332 YHTEISKUNTAT. MAIST., KAND. (YL.) 7331 VALTIOT. MAIST, KAND. (YLEMPI)

7122 KASV.MAIST., KASV.KAND. (YL),KASV.T 7512 DI, SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA

7121 KASV.MAIST., KASV.KAND.(YL), OP.K. 7221 TAITEEN MAIST., TAITEEN KAND. (YL)

7427 FM, FK, BIOL., BIOKEM., YMPÄRISTÖT. 7511 DI, KONE- JA ENERGIATEKNIIKKA

7514 DI, PROSESSI- JA MATERIAALITEKN. 7263 FM, FK, HISTORIA JA ARKEOLOGIA

7341 OIKEUST., LAINOP.KAND., YL. OIK.T. 7513 DI, TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKN.

7264 FM, FK, KIRJALL, KULTT., KIELENTUTK 7267 FM, FK, FILOSOFIA (HUM. ALA)

7422 FM, FK, TIETOJENKÄSITTELY 7424 FM, FK, KEMIA

7519 DI, MUU TEKNIIKKA

Vastavalmistuneet

Kaikki yhteensä

4. Keskusteluteemoja • Miten yhdistää opinnot ja työ? • Mikä merkitys opintojen sisällöllä ja alalla on? • Oma kiinnostus / työmarkkinoiden näkymät? • Työmarkkinat nyt ja tulevaisuudessa: dynamiikan

rooli • Koulutusala-, ammatti-, alue- ja yrityskohtainen

tilanne vaihtelee • Korkeakoulutetut kuitenkin työllistyvät hyvin, vaikka

näyttäisi välillä vaikealtakin