OMAISHOIVAN ARKINEN ETIIKKA JA SEN

JÄNNITTEET LÄHEISSUHTEISSA

Liina SointuYTT, tutkija, Tampereen yliopisto

Insurance and the Problem of Insecurity

Omaishoivaajan näkökulma

TAUSTALLA VÄITÖSTUTKIMUS

15 puolisoaan hoivaavaa naista ja miestä, 25 haastattelua

Vaativa hoivan tarveHoivan taustalla muistisairaus tai vakava

toimintakyvyn rajoite aina halvaantumiseen asti Avoimet virikkeelliset haastattelut (valokuvat, muut

haastateltavien haastatteluun tuomat virikkeet) Yhdessäoloon kätkeytyvä ruumiillinen hoiva

Sointu, Liina (2016) Hoiva suhteessa. Tutkimus puolisoaan hoivaavien arjesta. Tampere: Tampereen yliopisto. http://tampub.uta.fi/handle/10024/99617

ARKINEN ETIIKKA

Ihmisten välisten sidosten hienoviritteisyys ja eettinen ulottuvuus ihmisten arjessa

Ihmisten hyvinvointi ja pahoinvointi rakentuu näiden sidosten varaan

Etiikka ei ole arjesta erillistä, vaan keskeinen osa sitä, miten olemme toistemme kanssa

”Ihmiset joutuvat valtavasti pohtimaan sitä, miten toimia oikein suhteessa toisiinsa.”

(Maksimainen ja Ketokivi 2014, 104)

JÄNNITTEET ARJESSA

Hoivaan sitoutuminen

Arkiset hoivatilanteet

Omaishoivaajan jaksaminen

HOIVAAN SITOUTUMINEN

Aiempi tutkimus: puolisot hoivaavat rakkaudesta ja velvollisuudesta (Qureshi & Walker 1989; Leira 1994; Kirsi 2004; Saarenheimo 2005; Mikkola 2009)

Mutta miten hoivaan ryhtyminen oikeastaan tapahtuu? Miten puolisoaan hoivaavat jäsentävät omaa sitoutumistaan puolison hoivaan?

Sitoutuminen toimintana kokemuksellisissa tarinoissaTunne omasta vastuusta puolisoa kohtaan syntyy

arkisissa tilanteissaHavainnoimalla ja pohtimalla puolison tarpeita ja

sitä, miten niihin vastataan tai ei vastata hoivassa; myötäelämällä

Tuolla [sairaalassa] aina sanottiin mulle, kun mä sanoin, että miksi tuota antibioottia annetaan. Kun hänellä on virtsatietulehdus. Meni muutama viikkoa eteenpäin, taasko on, hänellä on virtsatietulehdus. Minä sanoin, että selvä, että on se kumma juttu. Siellä ei katohan, vaikka hän nappia painoi, koska hän älyää ja tietää tilanteensa, niin hän painoi sielläkin punaisen valon päälle ja kello pirisi käytävässä. Niin minä kerrankin, kun olin, kun minä aina kahdentoista aikaan kävin, silloin syöntiaikaan suurin piirtein, katsoin sitten, että hän saa syötyä, kun ruoka tuodaan aamulla siihen. Niin minä sanoin sille hoitajalle, että hän haluaisi mennä vessatuolille. Juu meillä vaipat vaihdetaan silloin ja silloin. Niin totta kai sitä pissaa tuli kato, ei vaihdettu, niin totta kai oli se virtsatietulehdus. (…) Ja minä tosiaan, kun hän soittaa kelloa, niin minä lähden silloin. Jos sairaalassa soittaa kelloa ja siitä ei kukaan tuo apua, niin johan se lyö henkisesti katohan, että minut on hylätty. Ja masennuslääkettä hänelle siellä annettiin sairaalassa, tietysti, kun aina oli mieli paha ja piti yksin olla. (Mies, 69 vuotta)

Kun ollaan me sentään kymmeniä vuosia jo yhdessä oltu. Niin kyllä minä häntä sen verran tunnen ja tiedän, että missä mennään. (…) Niin kaikki siis nämä tämmöset epämiellyttävät tilanteet, mitä minäkin joka päivä kun näin siellä, niin minä niitä vaan mietin ja tein sitten kato, ajatuksissa, että nyt tuli taas tuohon yksi piste lisää, tuohon kasaan, että nyt on kohta tuo kasa täynnä ja se otetaan pois päiväjärjestyksestä. En tiedä, olenko tehnyt oikein, mutta omasta mielestäni olen tehnyt oikein. (Mies, 69 vuotta)

EETTINEN JÄNNITE 1Jännite pakotetun ja vapaaehtoisen hoivan

välillä

Haavoittuvaisessa elämäntilanteessa elävät ihmiset joutuvat tekemään isoja ratkaisuja läheisen ja rakkaan ihmisen hoivasta

Jos kodin ulkopuolinen hoiva tulkitaan riittämättömäksi, voi syntyä painetta ryhtyä omaishoivaan pakon edessä

Pakotettu hoiva monin tavoin eettisesti ongelmallista

ARKISET HOIVATILANTEET KOTONA

ARKISET HOIVATILANTEET KOTONA

Omaistaan hoivaavat ratkovat jokapäiväisessä ja -öisessä arjessaan erilaisia eettisiä ongelmia:Onko oikein käyttää valkoisia valheita, jos se rauhoittaa puolisoa? Onko oikein jättää hoivaa tarvitseva yksin kotiin, jos ei ole

läsnäoloapua saatavilla? Voidaanko minua tällöin syyttää heitteillejätöstä? (omaishoitosopimus ja juridinen vastuu)

Oman toiminnan ja tunteiden säätelyKärsivällisyyden ilmentäminen ruumiillisessa suhteessa

puolisoon: esimerkiksi äänenkäyttö, koskettaminenTaustalla lyhempi tai pidempi parisuhde, jokaisella

suhteella oma historia

H: Uskon että mä pystyn kehittää tässä itteäni vielä. Ja ainakin sen että jos hiha palaa niin, menee ja halaa sitten, että saa sen mielen..T: Tuntuuko sillä, että esimerkiksi just tommosella kosketuksella on merkitystä, että miten sen tekee?H: On, on paljon ja iso merkitys. On ilman muuta. Sillä saa sen mielen rauhalliseksi. Pitäis vaan paljon enemmän sitä tehä. Nyt mä lupaan ittelleni. Niin mutta sitte jos on itte ärtyneenä näin niin eipä siinä paljon haluta halia. (Nainen 59 vuotta)

Haastateltava: Ja mä oon sitä juuri miettinyt, että miten tämä meidän ambivalentti liitto heijastuu sitten tässä hoitosuhteessa sitä mä oon miettinyt. (…) Niin tässä on tämmösiä vaikeuksia, ne heijastuu, ehkä, voi olla että heijastuu tässä hoitotyössäkin. Mutta mä en tiedä miten sitten, koska mä olen kyllä koettanut olla kärsivällinen, mutta silti mä pelkään että ne saattaa heijastua jotenkin.

Tutkija: Tuota mä aattelin kysyä, että kun sä sanoit että tämä kaikki heijastuu sinne hoitotyöhön ja että sä pelkäät sitä. Niin mitä sä sillä oikeastaan tarkoitat?

Haastateltava: No mä tarkoitan sitä, että mä en kosk-, että mä pelkään että jos mä raivostun joskus niin, että mä vaikka tekisin jotain pahaa. Tätä mä pelkään. Mutta en mä kyllä niin ole raivostunut. Mutta kun mä luin kerran lehdestä semmosen tapauksen, jossa joku kaikkien ystävälliseksi tuntema mies, jonka vaimo oli terveyskeskuksessa hoidossa ja hänellä oli kehitysvammaiset kaksostytöt, niin lopulta hän raivostui niin, että surmasi kaikki nämä kolme. Ystävälliseksi tunnettu vanha mies. Ja mä ajattelin, että hyvä luoja. Ja on niitä muitakin tapauksia, mutta tämä on pahin, niin mä ajattelin, että näinkin. Pelkään että mitä sitä voisi käydä, jos tuntee tommosia, että on osittain siellä pohjalla sellasta katkeruutta. (Nainen, 82 vuotta)

EETTINEN JÄNNITE II:

Jännite yhdessä olemisen myönteisten ja kielteisten puolien välillä

Hoiva tuo puolisot toistensa lähelle tavalla, joka vaatii hoivaa antavalta puolisolta paljon

Jos arjesta tulee liian raskasta, voivat kielteiset puolet alkaa painottuaHoiva ja kaltoinkohtelu eivät välttämättä ole kovin kaukana toisistaan

Kuinka saada apua ongelmiin?

OMAISHOIVAAJAN JAKSAMINEN

OMAISHOIVAAJAN JAKSAMINEN

Jokainen ihminen tarvitsee joskus omaa tilaa ja rauhaa: mahdollisuuden virkistäytyä, toteuttaa itseään, saada lohtua ja huolenpitoa, olla yksin, kuulua yhteiskuntaan muutoin kuin hoivaajana

Omaishoivan elämäntilanteissa oman tilan saaminen vaikeutuu

Omaishoivaajan persoona ja läsnäolo on tärkeä osa hoivaa

T: Mutta hänelle ei tämmösiä [paniikkikohtauksia] tule sitten silloin, kun sä oot paikalla vai? Että ne on enemmän sitten kun sä oot poissa vai?

H: Ne johtuu siitä että mä oon pois, ilmeisesti, mä oon hänen tuki ja turva. (…) Mutta kun sitten taas välillä pitäisi saada se talutushihna vähän pidemmäksi. Että noin aikoinaan mä tykkäsin, ja se auttaa jos mä saan ahdistuksia, niin käveleminen ulkona, mutta sitä mä en nyt voi ajatella. (Nainen, 67 vuotta)

EETTINEN JÄNNITE III

Jännite itsestä ja toisesta huolehtimisen välillä

Omaishoivaajan persoona ja läsnäolo on tärkeä osa hoivaasiksi(kin) on oltava tilaa huolehtia itsestä, levätä, virkistäytyä

Hoivan pimeiden puolten korostuminen, jos lepo jää vähälle?

Omasta tilasta neuvottelemista ei voi jättää hoivasuhteen osapuolten keskenään ratkaistavaksi (nested dependencies, Kittay

2001)

MITEN OMAISHOIVAN ARJEN EETTISIÄ JÄNNITTEITÄ VOISI PURKAA?

MITEN OMAISHOIVAN ARJEN EETTISIÄ JÄNNITTEITÄ VOIDAAN

PURKAATunnustamalla ja tunnistamalla, että omaishoivan arki

on jännitteistä ja että hoivaan voi sisältyä myös pimeitä puolia

Valvonnan vaikea dilemma:Mitä on kohtuullista edellyttää omaishoivaajalta?Nyt jo monella painaa vastuu, esimerkiksi juridisten

seurausten pelko, jos jättää yksin.Valvonta ei saa muodostua rasitteeksi, toisaalta tulisi

olla keinoja puuttua ja pyytää apua

Avainasemassa riittävä ja hyvätasoinen kodin ulkopuolinen pitkäaikaishoiva Ennaltaehkäisee sitä, ettei omaishoivaan ajauduta

muiden vaihtoehtojen puutteessaVanhuspalvelujen resursoiminen ja organisoiminen

niin, että henkilökunnalla on aikaa hoivalleJää aikaa havainnoida tarpeitaOmaishoivaajalle tilaa tuoda esiin ongelmia ja tarpeita (myös

sellaisia joista vaikea puhua)Sijaishoidon palvelut levon ja virkistäytymisen

mahdollistajana

HOIVAPOLITIIKALLA JA -PALVELUILLA VOIDAAN VAIKUTTAA

Ajattelutavan muutos

Omaishoiva ja -hoito eivät saisi olla vain kustannusten hillitsemistä, muuten

ihmiset jäävät ratkomaan arjen eettisiä jännitteitä yksin

Vaiva, vaivaisuus ja hoivan tarvitseminen ovat erottamaton osa ihmisyyttä

Jokainen on vaivainen, jokainen on hoivan arvoinen

(Vaiva-kollektiivi)

LÄHTEET

• Hoppania, Hanna-Kaisa; Karsio, Olli; Näre, Lena; Olakivi, Antero; Sointu, Liina; Vaittinen, Tiina & Zecher, Minna (2016) Hoivan arvoiset: vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus.

• Leira, Arnlaug (1994) Concepts of caring, loving, thinking and doing. Social Service Review 2, 187–201. • Kirsi, Tapio (2004) Rakasta, kärsi ja kirjoita. Tutkimus dementoitutnutta puolisoaan hoitaneiden miesten

ja naisten hoitokokemuksista. Tampere: Tampere University Press, Acta Universitatis Tamperensis 1051. • Maksimainen, Jaana & Ketokivi, Kaisa (2014) Sidoksen ongelmasta. Pääkirjoitus. Sosiologia 2/2014.• Mikkola, Tuula (2009) Sinusta kiinni – Tutkimus puolisohoivan arjen toimijuuksista. Helsinki: Diakonia-

ammattikorkeakoulun julkaisuja A, Tutkimuksia 21. • Qureshi, Hazel & Walker, Alan (1989) The Caring Relationship. Elderly People and their Families.

Philadelphia: Temple University Press. • Saarenheimo, Marja (2005) Omaishoidon alkulähteillä: perhe ja koti hoivan kehyksinä. Teoksessa Marja

Saarenheimo & Minna Pietilä (toim.) Kaksin kotona. Iäkkäiden omaishoitoperheiden arjen ulottuvuuksia. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 6. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto, 25-52.