Päivi Virkki, varhaiskasvatusjohtaja, KT, ELA, Lto

Lapset toimijoina ja osallisina varhaiskasvatuksessa

”Mukavinta on leikkiä kavereitten kanssa”

31.8.2016

Harvoista asioista on ihmiselle niin paljon apua kuin siitä, että hän saa vastuuta ja tuntee että häneen

luotetaan.

Päivi Virkki, varhaiskasvatusjohtaja, KT, ELA, Lto

Varhaiskasvatuslain mukaan tavoitteena on:

7. Kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

8. Varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;

9. Toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin

18.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet luonnos 2017

Varhaiskasvatuksessa saadut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta lähiyhteisössä. ( s. 5)

Kasvattajien tietoisuus omasta roolistaan mahdollistaa lapsen aktiivisen toimijuuden sekä osallisuuden toteutumisen. (s. 16)

Oppimisympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen yhdessä lasten ja kasvattajien kanssa lisää lasten osallisuutta ja omistajuutta omaan oppimiseensa. (s.17)

Osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa (oma luku s. 23)

Toimintakulttuuri tukee lasten osallisuutta ja kuulluksi tulemista kaikessa toiminnassa.

Osallisuutta vahvistaa se, että lapset ja huoltajat osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Lisäksi muuta 13 mainintaa osallisuudesta.

Kaksi lähestymistapaa lasten osallisuuteen

Psykologis-pedagoginen/ lapsikeskeisyys lapsilähtöisyysvuorovaikutus

Yhteiskunnallinen, sosiologinen > lasten oikeudet

Siisiäistä (2010) mukaillen Virkki

Lapsen aktiivisuus Lapsen passiivisuus

Lapset itse Osallistuminen Mukautuminen/suostuva osallisuus

Kasvattajat Aktivoiva

osallistaminen

Pakottaminen/ huolenpito/opastaminen

Kiilakoski (2007)

Osallisuus on oikeutta omaan identiteettiin ja arvokkuuteen osana perhettä (tai sitä muistuttavaa yksikköä), ryhmää, yhteisöä yhteiskuntaa tai ekossysteemiä.

Osallisuus on todellisen vastuun kantamista ja saamista oman, toisten ja koko yhteisön toimintakyvystä. Se on sitoutumista toimintaan yhteisten asioiden parantamiseksi.

18.11.2015

Virkki 2015

Osallisuus ja osallistaminen on lasten keskinäisen sekä lasten ja kasvattajien välisen vuorovaikutuksen prinsiippi.

Lasten näkökulmasta osallisuus tarkoittaa mentaalista kiinnittymistä toimintaan ja osaksi jotakin kokonaisuutta tai sen osaa.

Kasvattajat mahdollistavat lasten osallisuutta

Osallistava vuorovaikutus tarkoittaa lasten kokemusten mukaan seuraavia asioita:mahdollisuuksia itsenäiseen ja yhteiseen

päätöksentekoon,kokemuksia yhteisestä päätösten tekemisestä,mahdollisuuksia valintojen tekemiseen,tietoisuutta valinnan mahdollisuudesta sekäkasvattajien toiminnan joustavuutta lasten ideoiden ja

ajatusten pohjalta.

Lasten osallisuuden edistäminen

18.11.2015

10.6434

47.5774

34.7895

6.9897

Lapsi seurannan ja valvonnan kohteenaLapsi yhdenvertaisena toimijanaLapsi ympäristöstä ohjautuvana toimijanaLapsi omaehtoisena toimijana

Lasten toimijuus varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmissa ja toimintakertomuksissa (%)

18.11.2015

Lasten toimijuus ja lapselle ominaiset toimintatavat, sisällölliset orientaatiot ja Lappeenrannan varhaiskasvatuksen strategia

18.11.2015

LeikkiPerustoiminnoista ulkoiluOpetus (informaali)Osallisuutta koettiin olevan vain vähän muilla

menetelmäalueilla:TyötehtävätJuhlatRetketMuut perustoiminnot (mm. ruokailu, pukeminen,

riisuutuminen)

Osallisuuden foorumit ovat

18.11.2015

Päivi Virkki, varhaiskasvatusjohtaja, KT, ELA, Lto18.11.2015

Villematti

Päivi Virkki, varhaiskasvatusjohtaja, KT, ELA, Lto18.11.2015

Lapset eivät ole aina tietoisia omasta roolistaan toiminnan muovaajina.

Myöskään kasvattajat eivät aina tunnista lasten toimintaa muokkaavaa vuorovaikutusta ja aloitteita.

Tämä on osoitus siitä, ettei toiminta ole niin lapsilähtöistä tai lapsikeskeistä kuin kasvattajat antavat ymmärtää.

Toimijuuden ja osallisuuden edistäminen

Päivi Virkki, varhaiskasvatusjohtaja, KT, ELA, Lto

Lähteitä ja kirjallisuuttaVirkki, P. 2015. Varhaiskasvatus toimijuuden ja osallsuuden edistäjänä. Itä-Suomen yliopisto

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1735-5/urn_isbn_978-952-61-1735-5.pdfVirkki, P., Nivala, E., Kiilakoski, T. & Gretschel, A. 2012. Päiväkotien tarjoama osallisuusympäristö. Teoksessa A.

Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118. Helsinki: Hakapaino, 180–186.

Virkki, P. 2007. Lapset laatua arvioimassa. Miten viisivuotiaat kokevat päivähoitoarjen? Teoksessa A. Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Lasten ja nuorten kunta. Opetushallitus. Nuorten osallisuushanke. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 77. Humanistinen ammattikorkeakoulu, 27–39.

Kiilakoski, T. 2007. Lapset ja nuoret kuntalaisina. Teoksessa A. Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Lasten ja nuorten kunta. Opetushallitus, nuorten osallisuushanke. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura 2007:77. Helsinki: Hakapaino, 8–20.

Siisiäinen, M. 2010. Osallistumisen ongelma. Kansalaisyhteiskunta 1, 8–40 .

Treseder, P. 1997. Empowering children & young people: Promoting involvement. Shier, H. 2001. Pathways to participation: openings, opportunities, and obligations. Children and Society 15, 107–117.

18.11.2015