Upload
kelan-tutkimus-kela-research
View
122
Download
2
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Yrjö Mattilan esitys "Hoivan tarvitsijoiden perusturva" 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.
Citation preview
Hoivan tarvitsijoiden perusturva Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II, hoivan oikeudelliset ulottuvuudet Kela –halli 2.9.2014
Yrjö Mattila, Johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto, SSOS -seura
Alustajan Yrjö Mattilan tiedot
• Kelan tutkimusosaston johtava tutkija
• VTT, OTL, VT
• Työskennellyt v:sta 1972 – 1985 ay –lakimiehenä 3
SAK:laisessa ammattiliitossa, 1985-87 lainsäädäntösihteerinä
eduskunnassa,
• 1987 -1998 toimistopäällikkönä Kelan
sairausvakuutusosastolla
• projektipäällikkönä MATKE –projektissa 1998 -2007 jaja v:sta
2007 lähtien tutkijana Kelan tutkimusosastolla.
• Puheenjohtaja Suomen sosiaalioikeuden seura (SSOS),
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja Läheiset (Polli) ry,
varapuheenjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry
• Helsingin vanhusneuvoston jäsen
• ,
Millaista perusturvaa:
• Ikääntyneille henkilöille?
• Vammaisille?
• Mielenterveyskuntoutujille?
• Päihdeongelmaisille?
• Maahanmuuttajille?
• Perusturvan taso?
• Mitkä instituutiot turvaa antavat?
• Ongelmia perusturvan saamisessa?
3
Perustuslain 19 § perusturvan lähtökohtana
1 mom. : ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”. Subjektiivisen oikeus!
2. mom. : ”Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella”.
3. mom: ” Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu”.
4. mom. ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä”:
Ikääntyneen henkilön perusturva
• +
• Eläke
• Eläkkeensaajan hoitotuki
• Eläkkeensaajan asumistuki
• Kotitalousvähennys
• Sairaanhoitoakuutusetuudet (erityisesti lääke- ja
matkakorvaukset ja niiden vuotuiset
omavastuuosuudet)
• Terveydenhuollon maksujen vuotuinen omavastuu
• -
• Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut 5
Eläketurva
Työeläkelaitokset:
työeläkkeet
• Työkyvyttömyyseläke/
Kuntoutustuki
• Osatyökyvyttömyyseläke
• Työttömyyseläke
• Vanhuuseläke
• Varhennettu
vanhuuseläke
• Osa-aikaeläke
• Perhe-eläke
Perusturva Kelasta:
Kansaneläke, takuueläke,
• Kansaneläke:
Työkyvyttömyyseläke/
kuntoutustuki
Työttömyyseläke
Vanhuuseläke
Varhennettu
vanhuuseläke
• Takuueläke
• Perhe-eläke
6
Eläkettä saavan hoitotuki
• Tarkoitettu korvaamaan pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan (esim. työkyvyttömyyseläke, vanhuuseläke, takuueläke jne.) avun tarvetta, hoitoa ja erityiskustannuksia.
• Edellytyksenä on toimintakyvyn heikentyminen vähintään vuoden ajaksi, johon liittyy avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa tai jatkuvia erityiskustannuksia
• Toimintakyvyn voidaan katsoa heikentyneen, jos henkilöllä on sairauden, vian tai vamman vuoksi vaikeuksia huolehtia itsestään (esim. peseytyminen, pukeutuminen),suorittaa välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella.
• Toimintakyvyn heikentymisen lisäksi hoitotuen myöntäminen edellyttää aina myös avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai erityiskustannuksia.
Eläkettä saavan hoitotuen määrät
Perushoitotuki
Korotettu hoitotuki
Ylin hoitotuki
62,21 e/kk
154,86 e/kk
327,46 e/kk
Eläkkeensaajan asumistuki
Tavoitteena eläkkeensaajien asumismenojen alentaminen. Maksetaan Suomessa sijaitsevan vakituisen asunnon asumismenoihin vuokra- tai omistusasuntoon Määrään vaikuttavat asumismenot, perhesuhteet, tulot ja omaisuus Tuki kattaa normaalit asumismenot, kuten vuokra, erilliset vesi- ja lämmityskulut, vastike, lainojen korot, omakotitalon kunnostustyöt jne. Kaikkea ei makseta: Vuosittainen perusomavastuu, lisäomavastuu tulorajan ylittävistä tuloista, vuosittainen tuen yläraja.
Asumismenojen vähimmäis- ja enimmäismäärät, perusomavastuu ja lisäomavastuun tuloraja
Asumismenot/vuosi
Vähimmäismäärä
Enimmäismäärät (ei lapsia)
1. kuntaryhmä 2. kuntaryhmä 3. kuntaryhmä
7 405 e
6 810 e
5 974 e
702 e
yksinäinen (Y) puoliso (P) puolisot (PY, PP)
8 633 e
12 655 e
13 867 e
Lisäomavastuun tuloraja/ 40 % ylimenevästä osasta
Perusomavastuu 607,40 e
Kotitalousvähennys
• Ikääntyneet voivat myös hyödyntää kotitalousvähennystä ostamalla palveluja yksityisiltä (2400 €/kk henkilö, omavastuu 100 €)
• Molemmat puolisot voivat tehdä vähennyksen, jolloin vähennys voi olla 4800 euroa/v
• Vähennys 45 % tehdyn työn kustannuksista. Työn osuus tulee näkyä laskussa
• Yleisin käyttömuoto ikääntyneillä siivouspalvelujen ja muiden kotipalvelujen osto
• Toinen hyödyntämiskohde kodin remontit ja muutostyöt
Sairaanhoitokorvaukset
• lääkärinpalkkiot
• hammaslääkärinpalkkiot
• suuhygienistin palkkiot
• tutkimus- ja hoitokustannukset
• lääkkeet (lääkemääräyksellä määrätyt)
• matkakustannukset
Potilas maksaa 72,00 euroa
Lääkärinpalkkiot
• Korvataan vahvistetun korvaustaksan määrä
• jos peritty palkkio on pienempi kuin korvaustaksa,
korvataan perityn palkkion määrä
• Esimerkki
Peritty palkkio 84,00 euroa
Sv-taksa 12,00 euroa
Korvaus 12,00 euroa
Lääkkeet
Korvataan lääkärin määräämät
• lääkkeet
• perusvoiteet
• pitkäaikainen ihosairaus
• kliiniset ravintovalmisteet
• vaikea sairaus
Korvaus edellyttää, että STM:n yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on hyväksynyt valmisteelle
korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan.
Lääkkeet, korvausluokat
• Peruskorvaus
• 35 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta
• rajoitetusti korvattavat lääkkeet erillisselvityksellä
• Erityiskorvaukset (vaikea ja pitkäaikainen sairaus)
• alempi erityiskorvaus 65 % lääkkeen hinnasta tai
viitehinnasta
• ylempi erityiskorvaus 100 % lääkkeen hinnasta tai
viitehinnasta 3,00 euron lääkekohtaisen
omavastuuosuuden ylittävältä osalta
Korvaus lasketaan valmistekohtaisesti prosenttiosuutena lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta
Suurten lääkekustannusten vuotuinen omavastuu ja annosjakelun korvaaminen
• Jos lääkeostosten omavastuuosuudet kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuun 610 euroa (vuonna 2014) asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen (vuotuinen omavastuu)
• Lisäkorvaus on 100 % lääkekohtaisen 1,50 euron omavastuuosuuden ylittävältä osalta
• Yli 75-vuotiaalla on oikeus korvaukseen annosjakelun kustannuksista, jos hänellä on annosjakelun alkaessa vähintään 6 annosjakeluun soveltuvaa korvattavaa lääkettä, hänen lääkityksensä on tarkistettu tarpeettomien, keskenään yhteen sopimattomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi ja annosjakeluun siirtyminen on pitkäaikaisessa lääkehoidossa lääketieteelliseltä kannalta perustelua,
• Annosjakelusta perittävästä palkkiosta korvataan 35 %
Matkakorvaukset ja vuotuinen omavastuu
Korvataan
• Potilaan sairaudesta johtuva matka yleensä lähimpään lääkäriin, tutkimus- ja sairaanhoitolaitokseen ja Kelan järjestämään kuntoutukseen tehty matka.
• Saattajan tarpeellinen matka sekä perheenjäsenen tai huoltajan/edunvalvojan erikseen tekemä tarpeellinen matka.
• Matkustustapa on halvimmalla käytettävissä olevalla matkustustavalla tehty matka.
Taksilla, ambulanssilla tai muulla erityiskulkuneuvolla tehty matka, jos se on tarpeen sairauden (hoitopaikan todistus/pysyvä oikeus) tai liikenneolosuhteiden vuoksi (vrt. julkisen liikenteen vähentyminen
Omavastuu on 14,25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohti ja sen ylittävä osa korvataan kokonaan
Vuotuinen omavastuu on 242,25 euroa, ylittävät kustannukset korvataan kokonaan. Kela ilmoittaa omavastuun täyttymisestä
Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelumaksut
• Kuntien perimät palvelumaksut voivat aiheuttaa toimeentulo-
ongelmia erityisesti palveluasumisessa
• Laitoshoidon maksu on 85 % tuloista, kuuluu tarpeelliset
palvelut,
• Palveluasumisessa ikääntynyt joutuu maksamaan palvelunsa
itse tuloillaan
• Asiakasmaksulaki uudistumassa, palveluasumisessa
asiakkaalle esitetään vähimmäiskäyttövaraa, ei kuitenkaan
kotipalveluihin.
• Terveydenhuollossa maksujen vuotuinen omavastuu (679
euroa/v) auttaa ikääntyneitä, kotisairaanhoito on kuitenkin
jäänyt katon ulkopuolelle
• Olisiko perusteltua ottaa käyttöön yksi yhteinen vuotuinen
omavastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille? 18
Vammaisten perusturva
• Takuueläke (erityisesti kehitysvammaiset)
• Työkyvyttömyyseläke
• Asumistuki
• Vammaistuki
• Kuntoutusraha
• Vammaispalvelulain mukaiset palvelut (Esim.
maksuttomat kuljetuspalvelut, palveluasuminen, henkilökohtainen
apu)
19
Vammaistuen myöntämisedellytykset (aikuiset)
• Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva toimintakyvyn
heikentyminen (vähintään yhden vuoden ajan)
• yleinen haitta tavanomaisessa elämässä
• avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta
• jatkuvat erityiskustannukset
• Alikäyttöä vai tiukkaa lääketieteellistä arviointia? Vammaistukia
maksetaan melko harvoille
Vammaistuen määrät
92,88 e/kk Perusvammaistuki
Korotettu vammaistuki
Ylin vammaistuki
216,73 e/kk
420,26 e/kk
Yleinen asumistuki
• Tarkoituksena on pienituloisten asumismenojen vähentäminen ja kohtuullisen asumistason turvaaminen
• Myönnetään ruokakunnalle yhteisesti (ruokakunta = samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt)
Maksetaan
• Suomessa sijaitsevan vakituisen asunnon asumismenoihin
• vuokra-asuntoon
• omistusasuntoon
Asumistuki = 0,80 x (hyväksyttävät asumismenot – perusomavastuu)
Huomioitavat tulot ja perhekäsitteen epäyhtenäisyys aiheuttavat ongelmia
Asumistukijärjestelmä uudistuu v. 2015
Asumistukea vain pysyvään asumiseen
Asumistuen määrään vaikuttavat tekijät
• Kohtuulliset asumismenot, määrittelyssä otetaan huomioon asunnon:
• sijainti
• valmistumis- tai perusparantamisvuosi
• lämmitysjärjestelmä
• pinta-ala
• asunnon sijainti
• asunnon pinta-ala
• Ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden osalta:
• lukumäärä
• bruttokuukausitulot, ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketut kuukausitulot (ansiotulot, sosiaalietuudet, pääomatulot ja tulo omaisuudesta)
Asumistuki tarkistetaan, kun myönnöstä tai edellisestä tarkistuksesta on kulunut vuosi
Mielenterveyskuntoutujien perusturva
• Sairauspäiväraha
• Työkyvyttömyyseläke
• Kuntoutusraha
• Työmarkkinatuki
• Asumistuki
• Toimeentulotuki
• -
• Asiakasmaksut voivat aiheuttaa toimeentulo-
ongelmia mielenterveyskuntoutujille
24
Sairauspäiväraha
Ansionmenetystä korvataan sairaudesta johtuvan, alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta
Henkilön tulee olla 16–67-vuotias ja sairauden vuoksi työkyvytön tavalliseen työhönsä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön ja ollut ennen työkyvyttömyyttä omassa tai toisen työssä tai vailla työtä ilman omaa syytään Omavastuuaika 9 pv (sairausajan palkka)
Jos työssäoloedellytys ei täyty, päivärahaoikeus alkaa työkyvyttömyyden kestettyä yhtäjaksoisesti 55 päivää Päivärahan suuruus lasketaan työtuloista, yrittäjillä YEL/MYEL –työtuloista. Maksetaan enintään 300 arkipäivää saman sairauden perusteella. Voidaan maksaa lisäksi 50 arkipäivää, jos henkilö on välillä yli 30 päivää työssä.
Sairauspäivärahan määrä
Vuosityötulo euroa
Päiväraha ennen ennakonpidätystä euroa/arkipäivä
0-1 385 6 000 10 189 15 500 20 500 25 500 30 000 40 000 50 000 60 000
0,00 14,00 23,92 36,17 47,83 59,50 70,00 89,40 102,74 113,82
Päivärahaa maksetaan vähintään 23,92 e/pv sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää
Kuntoutusraha
Kelan on järjestettävä ammatillinen kuntoutus, vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia sekä
• harkinnanvaraista, määrärahasidonnaista muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutus
• Kuntoutusrahaa maksetaan, jos on kuntoutuksen takia estynyt tekemästä työtä kokopäiväisesti ja kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy,
• Määrä pääsääntöisesti sairauspäivärahan suuruinen
• Kuntoutuksessa oleville maksetaan myös kohtuulliset ja tarpeelliset matka- ja muut kustannukset
Päihdeongelmaisen perusturva
• Takuueläke,
• Työkyvyttömyyseläke,
• Työttömyyseläke
• Työmarkkinatuki
• Asumistuki
• Toimeentulotuki
28
Maahanmuuttajan perusturva
• Kotoutustuki
• Työmarkkinatuki
• Toimeentulotuki
• Asumistuki
29
Työmarkkinatuki
• Parantaa ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevan tai
pitkäaikaistyöttömän edellytyksiä hakeutua tai palata
työmarkkinoille ja turvaa toimeentuloa työnhaun ja
työllistymistä edistävien toimien aikana
• Tarveharkintainen paitsi työllistymistä edistävien palvelujen
aikana ja yli 55-vuotiailla, jos työssäoloehto täyttynyt
työttömäksi jäädessään
• Määrä 32,66 e/pv, vanhempiensa taloudessa asuvalle
vähintään 50 %,
• Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 4,78 €/pv
• Osa-aikatyön palkka ja eräät sosiaalietuudet vaikuttavat.
30
Kotoutumistuki
Maahanmuuttajalle mahdollisuus hankkia suomalaisen yhteiskunnan
aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemia valmiuksia
työmarkkinatuen turvin kolmen ensimmäisen maassaolovuoden
aikana.
Hänellä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, joka laaditaan
yhteistyössä kotikunnan ja TE-toimiston kanssa.
Jos maahanmuuttajalla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma,
työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena.
Maahanmuuttajan on noudatettava kotoutumissuunnitelmaa.
Kotoutumissuunnitelmassa sovittu koulutus on yleensä
työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, mutta maahanmuuttaja voi
saada kotoutumistukea myös omaehtoiseen koulutukseen.
• Vastikään Suomeen muuttaneet henkilöt kärsivät yhteistyön
puutteesta: Asiakkaat ”kolmiossa”, oleskelulupaa haettava poliisilta,
vakuuttamispäätöstä Kelasta, toimeentulotukea sosiaalitoimistosta.
31
Onko perusturva riittävä?
• Kela hallinnoi edellä mainittuja etuuksia toimeentulotukea lukuun
ottamatta, Etuuksien riittävyys on tullut viime aikoina keskustelun
kohteeksi, Sairausvakuutukseen kohdistettu useita leikkauksia
• Riittääkö perusturvan taso riittävä täyttämään perustuslain 19 §:n
ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimukset? (Esim.
työmarkkinatuki, minimisairauspäiväraha?) .
• Toimeentulotuessa alikäyttöä, muuttuuko kun perusosa siirtyy
Kelalle v. 2017? (Helpompi hakea?)
• Kelan palveluverkko on edelleen aika tiivis (ks. kartta)
• Ikävä väliinputoamistilanne: sairauspäivärahajakso päättyy,
eläkehakemus hylätään, työkyvyttömänä työnhakijaksi?
• Parannus? Hylättyihin työkyvyttömyyseläkepäätöksiin tulee enemmän
perusteita
32
33
Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea valvoo Suomeakin
• ESOK on kaikissa oloissa edellyttänyt, ettei rahallisen etuuden
arvo saa alittaa 40 prosenttia kaikkien tulojen
nettomääräisestä mediaaniarvosta eikä 40-50 % aiemmista
ansioista
• Alle 40 prosentin jääviä rahallisia etuuksia pidetään selvästi
epäasianmukaisina
• ESOK on kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota ikäihmisten
riskiin vajota köyhyyteen Vrt. Kreikan eläkkeiden leikkaukset
(CC 76-80):
• Komitea ei hyväksynyt eläkkeisiin kohdistuvia säästöjä, vaikka
IMF ja Euroopan keskuspankki oli niitä Kreikan hallitukselta
vaatinut, koska säästöt toteutettiin liian nopealla aikataululla,
puututtiin maksuun pantujen eläkkeiden tasoon, sallittiin
eläkkeiden tason pudota alle köyhyysrajan ja ajettiin siten
eläkeläisiä köyhiksi
Komitean vaatimukset kohtuullisia
• ESOK on todennut sosiaalivakuutuksen
dynaamisen kehittämisen vaatimuksesta, että
kohtuuttomuuksiin ei tarvitse mennä:
• Valtiolla ei ole velvoitetta pyrkiä nostamaan
etuuksien vähimmäistasoa, milloin 50 prosentin taso
keskimääräisistä nettoansioista ja 40-50 prosentin
taso aikaisempiin ansioihin nähden on saavutettu.
• Tämän jälkeen kehittäminen edellyttää vain, että
tarvittavat yleisen tulotason nousun huomioon
ottamat inflaatiotarkistukset tehdään myös
vähimmäistasoihin.