Eduskunnan pankkivaltuusto –korkopäätöksiä ja nimityksiä

Suomen Pankin rahamuseo 4.4.2017

Antti Kuusterä

VTT, dosentti

Miksi aiheena pankkivaltuusto?

Poikkeava oikeudellinen asema

- Vain Ruotsissa ja Suomessa keskuspankit valtiopäivälaitoksen alaisia

Suomen Pankki tienraivaajana kehityksessä kohti parlamentarismia

- Säätyjen alaisuuteen vuonna 1868

Mielenkiintoisia kysymyksiä

- Miten pankkivaltuuston asema on vaihdellut

- Miten pankkivaltuuston koostumus on määräytynyt

- Millainen suhde pankkivaltuustolla ja johtokunnalla on ollut

- Millaisen roolin pankkivaltuuston puheenjohtajat ovat omaksuneet

Pankkivaltuusto 1963

Esityksen periodisointi

Pankkivaltuusto vahvimmillaan (1868 – 1910-luku)

Pankkivaltuusto johdon tukena (1920-30-luvut)

”Poliittisen” pankkivaltuuston vuosikymmenet (1945-1970-luku)

Deregulaatio ja pankkivaltuuston aseman muutos (1980-1990-luku)

Kohti EKPJ ja pankkivaltuuston uusi asema (1995 > )

Pankkivaltuuston institutionaalinen asema

Pohjana laki Suomen Pankista, Suomen Pankin johtosääntö ja pankkivaltuuston johtosääntö

Pankkivaltuuston muodollinen asema hyvin vahva 1990-luvulle asti

- Korkojen määrääminen

- Osallistuminen johtokunnan jäsenten nimittämiseen

- Haarakonttorien perustaminen

- Pankkikiinteistöjen hankinta

- Ulkomaisten asiamiesten ottaminen

- Osallistuminen palkkapolitiikkaan

Pankkivaltuuston koko

Säätyvaltiopäivien vuosikymmenet

- Yksi kustakin säädystä eli neljä pankkivaltuusmiestä

Yksikamarisen eduskunnan käynnistämisestä 1920-luvun lopulle

- Eduskunta valitsi kuusi pankkivaltuusmiestä

Vuodesta 1929 nykypäiviin

- Pankkivaltuusmiehiä 9

Pankkivaltuuston jakautuminen

- Suppea pankkivaltuusto 3 jäsentä

- Laaja pankkivaltuusto 9 jäsentä

Pankkivaltuuston suuruuden vuosikymmenet1868-1910-luku

Suuri luottamus asiantuntijuuteen

- Professoreja, senaattoreita, valtioneuvoksia, kauppaneuvoksia jne.

- Pankkivaltuuston puheenjohtaja usein aloitteentekijänä, esim. Robert Montgomery

- Asiantuntijuus ohitti säätysidonnaisuuden

- Suunnitelmia muuttaa päätoimisiksi tehtäviksi

Robert Montgomery Leo Mechelin

Pankkivaltuusto johdon tukena 1920 -30-luvutKitkaton yhteistyö pankkivaltuuston ja johtokunnan välillä

- 1920-luvun alkuvuodet ja julkisen talouden sekä rahaolojen vakauttaminen valmisteltiin pitkälti pankkivaltuuston johdolla

- Vahva asema myös siirryttäessä II-kultakantaan

- Pankkivaltuuston ja Risto Rytin yhteistyö

- Pankkivaltuusto yhteiskunnallisen integraation edistäjänä

- Eduskunnan ja puolueiden merkityksen korostuminen

- Keskustelua nimitysperiaatteista

Periaatekeskustelua suhteessa nimityksiin

Itsenäisen Suomen alkuvuodet

- Yhteinen näkemys siitä, että johtokunnan koostumuksen on heijastettava yhteiskunnan eri ryhmiä tasapuolisesti

- Itse asiassa Suomen Pankki sisäisen integraation edistäjänä

1930-luku ja kahden jäsenen nimitykset 1937

- Johtokunnan koostumus

- Pankkivaltuusto vai eduskuntaryhmä

- Asiantuntija vai poliitikko

Eliitin kaipuu – E. Nevanlinnan ja J. K. Paasikiven keskustelu pankkivaltuusmiehistä ”Tapasin Nevanlinnan pankista mennessäni. Walitti, miten kehnosti on Suomen Pankin valtuusto nyt kokoonpantu. Maalaisliittolaisista: Lahdensuo, Vesterinern ja Leppälä (kukaan ei ymmärrä mitään). Sosiaalidemokraateista: W. Tanner (hyvä), Ailio (ei ymmärrä, seuraa Tanneria) ja Helo (epäluotettava, ei tiedä, missä kulloinkin on). Ruotsalaisista: E. Frenckell, joka agiteerasiitsensä professori af Forsellesin sijaan). Eräs maalaisliittolainen pankkivaltuusmies oli kokouksessa sanonut, että: ”Minulle on ilmoitettu, että Suomen Pankki perustettiin maanviljelyksen auttamiseksi.” (!!) Tämä kauhistutti Nevanlinnaa.

Ja kyllä se onkin hirmuista, että valtiopankin hoitoon tällaiset tietämättömät voi vaikuttaa. ……… Lähde: J. K. Paasikiven päiväkirjoja 1914-1934, 2000

W. A. Lavonius Ernst Nevanlinna

Väinö Tanner Risto Ryti

Poliittisen pankkivaltuuston vuosikymmenet1945-1970-luku

Uudet voimat politiikkaan

Eduskunnan ote pankkivaltuustosta vahvistuu

- Suomen Pankin johtokunnan hegemonia talouspolitiikassa heikkenee

- Suomen Pankin asema pääomien allokoinnissa korostuu

- Maailmanpankin lainat Suomen Pankin välityksellä

- Pääoman tuonnin säätelijä

- Vuoden 1957 devalvaatio ja uusi laki Suomen Pankista 1963

Mauno Pekkala Aimo Aaltonen

J. O. Söderhjelm T. A. Wiherheimo

Deregulaatio ja pankkivaltuuston aseman muutos(1980-1990-luku)

Taustalla maksutaseen alijäämän supistaminen IMF vaatimuksesta 1970-luvun puolivälissä

- Suomen Pankki luopui asteittain liikepankeille myönnetyistä luottokiintiöistä ja niiden ylitysten sakkokoroista

- Tilalle keskuspankin johdolla toimivat päiväluottomarkkinat.

- Johtokunnalle laajat korkovaltuudet (9,25 % - 30 %)

- Korkoase pankkivaltuustolta johtokunnalle, vain peruskorko jäi pankkivaltuustolle

Muutos merkitsi ratkaisevaa askelta hallinnollisesta säätelystä kohti markkinoiden välityksellä tapahtuvaa säätelyä

- Lopullisena askeleena sijoitustodistusten käyttöönotto 1987 ja siirtyminen avomarkkinaoperaatioiden välityksellä toteutettavaan likviditeetin säätelyyn

Aarne Saarinen Harri Holkeri

Ahti Pekkala Kalevi Sorsa

Kohti EKPJ ja pankkivaltuuston uusi asema1995 > Asteittainen kehitys

- EU jäsenyys 1995, liittyminen ERM:iin 1996, EMU:uun 1998

Suomen Pankista toiminnallisesti itsenäinen

Pankkivaltuustolle valvonta ja nimitys

Pankkivaltuuston uusi rooli

- Pankkivaltuuston ja johtokunnan välisten ristiriitojen lieventyminen

- Kahdensuuntainen informaatiokanava eduskunnan ja keskuspankin välillä

- Keskuspankki tarjoaa pankkivaltuutetuille maan parhaan informaation rahapolitiikan tilasta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla

- Jäsenyys todellinen etuoikeus kansanedustajalle!!!!!!!!!!!!!!!!!!