Helsingin nuoret nyt

RuutiExpo 30.10.2014

Aineistot

• Nuorten hyvinvointitietokertomus (avataan 11/2014)

• Helsinkiläisten 10-20-vuotiaiden laadulliset haastattelut (n=1012)

• Nuoret alueittain (Helsingin tietokeskus)

• Kouluterveyskysely

• Nuorten työpajat

• Rekisteritieto

• Nuorisotutkimus

Asuinalueet

Erityissuunnittelija

Harri Taponen

Nuoria riittää!

• Nuoria on nyt

– 10-17 –vuotiaita 40 674 ja

– 10-24 –vuotiaita 102 554

– Vieraskielisiä nuoria on yhteensä 6419

• somali 1597

• venäjä 1182

• viro 738

• Muutos vuoteen 2024

– 10-17 –vuotiaissa +8 614

– 18-24 –vuotiaissa - 8 880

Muunkielisissä kasvua!

Helsingissä 15–29-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2000:

suomenkieliset 3 % (2 800)

ruotsinkieliset 17 % (1 200)

muunkieliset 175 % (13 000)

Helsingin nettomuutto äidinkielen

mukaan 2000-2013

-4,000

-2,000

0

2,000

4,000

6,000

8,000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012Suomen- ja ruotsinkieliset 1) Vieraskieliset

1) ml. saamenkieliset

Muuttamisen piirteitä

• Yleistä Helsingin seudulla: lähes 19 % muutti vuonna 2012

• Monitahoinen ja valikoiva ilmiö nuorten joukossa

• Vilkkainta 18-30-vuotiaiden keskuudessa; Helsinkiin muuttaa erityisen paljon 18-24-vuotiaita

• 25-39-vuotiaiden muuttotappio kääntyi laskuun 2008 ja on siitä lähtien supistunut lievästi voitolliseksi 2013: - 4100 (2003), - 960 (2011), ja +63 (2013)

• Nuoria aikuisia muuttaa pieniin vuokra-asuntoihin

• Lapsiperheitä jää kantakaupunkiin

HS 26.10.2014

Puhutuin vieras kieli kaupunginosittain

Vironniemi

Kulosaari

Vallila

Kallio

Laajasalo

Taka-töölö

Reijola

Kampinmalmi

Ullanlinna

Jakomäki

Puistola

Lauttasaari

Malmi

Latokartano

Haaga

Vartiokylä

Herttoniemi

Kaarela

Munkkiniemi

Vuosaari

© Helsingin kaupunkim i ttausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2012

Pitäjänmäki

Pasila

Vanhakaupunki

Östersundom

Maunula

Länsi-pakila

Tuomarinkylä

Oulunkylä

Itä-pakila

Pukinmäki

Suutarila

Myl lypuro

Mellunkylä

Vieraskieliset 15-29-vuotiaistaHels inki 14,3 %

20 - 27 (4)

14,3 - 19,9 (7)

8 - 14,2 (16)

3 - 7,9 (7)

Vieraskielisten osuus 15-29-vuotiaista

Helsingin peruspiireillä 1.1.2013

Äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Yhteensä Helsingissä oli 19 314 vieraskielistä 15-29-vuotiasta 1.1.2013.

Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus

Lukiolaisten osuus

Nuoret ja kasvualueet 2023

Havaintoja nuorten haastatteluista

• Omaa aluetta arvostetaan statuksesta riippumatta (myös Instagram: kantsuhoodz)

– Paikallisidentiteettejä: ”olen itähelsinkiläinen”

– Kaupunkikokemusten eroja; raha ja etäisyys

• Keskusta on monesti aluekeskus: Itäkeskus, Malmi, Vuosaaren Columbus

• Tärkeää: kaverit, tekemisen mahdollisuudet, hengailu- ja liikuntapaikat sekä liikenneyhteydet

• Kielteistä: aikuisten päihteiden käyttö, sotkuisuus, vandalismi

• Eroja pääosin kaveriporukoiden kuin asuinalueiden välillä

Havaintoja nuorten haastatteluista 2

• Raha vaikuttaa siihen mitä tehdään ja missä ollaan – etenkin talvella kaivataan lisää edullisia oleskelupaikkoja ja halpoja liikuntamahdollisuuksia

• Nuoret liikkuvat kaupungissa harrastusten, koulujen ja kavereiden perässä

• Liikenneyhteydet koetaan tärkeiksi; nuori voi kokea pitkänkin matkan helpoksi, jos on motivaatiota!

Nuorten kertomaa, ei niin myönteistä

Tääl on hyvät kulkuyhteydet, mut vois olla siistimpää ja noi kantabaarit ei oo kivoi kulkee ees niitten eestä. On ikävä näky.

Katukyltitkin on homeessa!

Täällä ei oo mitään hyvää paitsi ihmiset.

Isompi kenttä, jotta kaikille olisi tilaa pelata jalkapalloa ja tehdä kaikkea kivaa.

Nuorten kertomaa, myönteistä

Millanen paikka se on asua?

On todellaki mun paikka. Kaikki on hyvää, pääsee joka puolelle, ei oo kuitenkaan metroradan varressa, pääsee joka suuntaan, paljon kavereita. Paras paikka ikinä. Mä oon menny pitkän rundin Itä-Helsingissä… Kivikko- Kontula- Roihuvuori.

Kaverit mä oon tuntenut lapsuudesta saakka. Ne on samoista piireistä, joo. Oon nytkin kotikulmilla, mä oon kantsulainen. Ja tuun aina olemaankin.

Mä oon muuttanu tänne 6-vuotiaana. Alue lähti sillon käyntiin. Tykkään asua täällä, luonto on lähellä, nää urheilupaikat ja hyvät kulkuyhteydet. En haluais muuttaa pois.

Mahdollisuuksia vaik mihin. Helsinki on paras paikka koko Suomessa ja vielä Itä-Helsinki.

Erilaiset todellisuudet

Nuorisotoimenjohtaja

Tommi Laitio

@tommilaitio

Nuorilla menee yhä

paremmin. 10-20% jää

jälkeen.

Samaan aikaan yli 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien nuorten määrä on kasvanut (2007: 30 %, 2012: 41 %)

- Perus- tai keskiasteen suorittaneiden äitien pojista 74 % suoritti vain perus- tai keskiasteen koulutuksen (Kortteinen & Elovainio 2012, 153).

Eriarvoisuus ei ole vain

taloutta.

• Pysyvyyden eriarvoisuus

• Lähiympäristön eriarvoisuus

• Tulevaisuuden eriarvoisuus

• Häpeä

Miten nuoret puhuvat?

• ”Pitääkö vaihtaa nimeä, että saa töitä?”

• ”Mullon koti ja kavereita ja me ei olla mitään köyhii.” (tyttö 14v)

• ”arvostan sitä että äiti on hommannut mulle harrastuksen, koska se on tosi kallista” (tyttö 12v)

• ”Ei oo (tanssi) hirveen kallista ehkä noin 100€ tai vähän päälle kuukaudessa.” (Tyttö 16v)

• ”Kuukausiraha on 60e, ja kyllä se riittää, saan lisää jos pyydän.” (tyttö 16v)

Miten nuoret puhuvat?

• ”Me ollaan matkustettu perheen kanssa paljon. Matkusteluun oon tottunu kuoon matkustanu niin paljon. Oon ollusiis perhelomalla esim nepalissa kuukauden. (poika 15v)”

• ”Ei oo silleen ollu varaa. Kyllä mäjoskus.. me käytiin sukulaisten kaaMalagassa Espanjassa. Pienenä oonkäyny kattomassa mummia Ruotsissa ja sitten kerran olin Tallinnassa.” (poika 16v)

Kokemus

yhteiskunnasta

ja nuorten arvot

törmäyskurssilla.

Nuorten puheesta nousevat

onnellisuuden syyt

• Kaverit, kaverit, kaverit

• Tekemistä

• Perhe

Ilmiöt

Paineet

Suunnittelija

Pirjo Mattila

Paineet

Pärjäänkö

Kelpaanko

Kelpaanko sellaisena kuin olen

UlkomuotoSukupuoliTaustaKiinnostuksen kohteetSukupuoli- ja seksuaali-identiteetti

• Itsekunnioitus

Pärjäänkö

TaloudellisestiEri tilanteissa ja toimintaympäristöissä KoulussaKoulutusvalinnassaSiirtymisessä työelämäänTyössä

NormitVs valintani

Mitä tutkimukset kertovat

- Toiveet koulutustasosta eivät vastaa tulevaa koulutustasoa

- Opintojen ja/tai uraohjaus? Tat/Fountain Park: Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoretNuoret eivät saa tarpeeksi itselle merkityksellistä tietoa työstä ja työelämästä, vaikka kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin koskaan

- Vanhempien odotukset?

- Alueellinen ilmiö?

• Jos en pääse lääkikseen niin sitten pidän vapaa-vuoden, olen töissä tai haluaisin lähteä Australiaan. Valtsikkaan haen myös.

• Haaveilen että saisin hyvän ammatin, jossa tienaisi mukavasti. En halua tienata hyvin siksi, että olisin rikas, vaan siksi, että saisin viettää vapaa-aikaa juuri niin kuin haluan. Haluaisin lääkäriksi, talousalan ihmiseksi tai lakimieheksi, mut ei mulla ole vielä fiksattua suunnitelmaa, pitää vähän jättää aukikin.

• Ois kiva saada joku koulutus, ehkä sisustajaksi vaikka rautakaupan sisustusosastolle. Haluaisin hyvän ansiotyön. Ensin koulutus ja sit työpaikka. Tasapainoista elämää.

Miten nuoret puhuvat

Miten nuoret puhuvat

• Unelmoin hyvästä elämästä. Se on sitä, että käy koulun, ei pilaa luottotietoja, käy töissä.

• Työelämään ei valmenneta tarpeeksi, nuoret eivät tiedä, mitä työnantajat voivat heiltä odottaa ja vaatia. Ovatko nolla-tuntisopimukset ok, voiko työpäivää venyttää kollegan sairastuttua työnantajan vaatimuksesta?

• Työharjoittelusta pätkätöihin, pätkätöistä pätkätöihin, määräaikaiseksi tai työttömäksi, niinkö?

• Pitäisikö työhaastatteluun päästäkseen muuttaa nimi suomenkieliseksi?

Ilmiöitä

Vakityö, pätkätyö, vuokratyö vaikevytyrittäjyys???

Kadotettu EU:n nuoriso

Kesätyö-toive

Sähköiset palvelut vstulevaisuuskeskus-telun tarve

#kutsumua

Monikulttuurinen vs kantaväestön arki : kelpaanko ?

- Normit nurin:- Normikriittisyys on asenne ja ase

syrjintää vastaan. Se raivaa kaikille tilaa tulla nähdyksi omana itsenään.

Sakki, FSS, Seta, Suomen lukiolaisteb liitto,

Kelpaanko/pärjäänkö?:

Nuoriso-ongelma/

ongelmanuoriso- puhe

verkkokeskusteluissa

Vs

Nuorten oma

verkostoituminen ja

jakaminen

Paikat

Vastaava suunnittelija

Merja Hovi

N1: Me hengataan ulkona. Aika usein X nutalla. Jos on hyvä keli niin istuskellaan jossain ulkona, esim. X koululla.

H2: Miks just siellä?

N1: Siel on kaikki.(NuHa-aineisto 2014)

Hyvä nuoruus = hyvät kaverit

Tekeminen ja ennen kaikkea kaverit määrittävät sitä, mihin paikkoihin mennään ja missä oleskellaan.

Paikat, liikkuminen

• Nuoret liikkuvat ja helppokulkuisuus tärkeää. Helsingin joukkoliikenne saa sekä kiitosta (NuHa-aineisto) että kritiikkiä (Nuorten Helsinki 2014).

• Kauppakeskukset ja keskusta vetovoimaisia, mutta myös omilla kotikulmilla, kotona tai kavereiden kotona viihdytään. Ihan kaikki eivät lähde liikkeelle, joten palveluita kaivataan myös omiin lähiöihin.

• Tilat jakautuvat niihin, joissa tehdään jotain ja niihin joissa ollaan

• Pojat ulkona ja urheilukentillä – tytöt sisällä ja kaupallisissa tiloissa

• Kesällä mahdollisuuksia paljon, mutta talvella ankeampaa kun rahat eivät välttämättä riitä kahviloihin, kaikkialle ei ole tervetullut ja sisäliikuntatiloissa ei ole tilaa spontaanille tekemiselle

”Ei talvisin ole sellaisia maksuttomia paikkoja, vain Kisahalli johon pääsee, ei ole sisähalleja, joissa voisi pelata vaan.”

”Kesällä pelataan Kantsun Alex-kentällä korista ja muuta. Kirjasto ei ole mikään paras paikka, mutta

hyvä talvella.” (NuHa-aineisto 2014)

• Tilojen erilaiset ja/tai uudet käyttötavat, esim. kirjastot hengailupaikkoina

Tilat ja identiteetti

”Ei me olla stadin hengareita”

”Ei me mitään mäkkärihengareita olla” (Nuha-aineisto 2014)

- Paikan sopiminen omaan identiteettiin tärkeää

- Tilat leimautuvat tietyn käyttäjäporukan paikaksi

”Nuorisotalo, ne on suunnattu hirveen nuorille, jotain 13-vuotiaille.” (NuHa-aineisto 2014)

- Ikä ja tilakokemukset: aikuisten läsnäoloa ei mainittu häiritsevänä tekijänä, mutta nuoremmat lapset kylläkin

- Fyysinen paikka kokemuksellinen tila: sosiaalisuus eli taas kerran kaverit

- Tarve väljille tiloille: omaehtoinen kaupunkikulttuuri (tapahtumat, lanit, skeittaus, graffiti)

Koska täällä käynti ei maksa paljoakaan ja täällä on paljon tekemistä, erilaisia kenttiä harrastaa. Sijainti on hyvä, pääsee helposti. Ja sitten täällä on kivoja tyyppejä.

(NuHa-aineisto 2014)