Aikuisväestön hyvinvointimittari

1Aikuisväestön hyvinvointimittari ”Minun elämäntilanteeni” joulukuu 2017

Aikuisväestön hyvinvointimittari

”Minun elämäntilanteeni”

Työ, osaaminen

ja toimeentulo

Arki ja vapaa-aika

Perhe ja läheiset

Elämän orientaatio

Osallisuus

Asuin- ja toiminta-ympäristö

Koettu terveyden-

tila

Palvelujär-jestelmän

käyttöKriisit

Joulukuu 2017


• Taustalla oli pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön johdon toive löytää mittari ihmisten oman itsearvioinnin välineeksi ilman asiakkuutta sekä välineeksi aikuissosiaalityön tilannearvion ja vaikuttavuuden arviointiin.

• Kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen perusteella sopivaa mittaria ei löydetty, joten päätettiin ryhtyä luomaan sellaista.

• Mittarista on apua sekä ihmiselle itselleen että palvelujärjestelmälle (palvelujen vaikuttavuus, soteintegraatio ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen)



Keskitytään psykososiaaliseenhyvinvoinnin kokonaisuuteen

• Tarvittiin ihmisen psykososiaalistahyvinvoinnin kokonaisuutta arvioiva mittari aiempien yksittäisiä ongelmia (esim. päihderiippuvuus) tai vaikkapa aikuissosiaalityön tavoitteiden saavuttamista arvioivien mittareiden rinnalle.

• Esikuvana oli Harri Sintosen kehittämä 15D, joka on terveydellisen elämänlaadun kokonaismittari (Sintonen 1994, http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/138/).

http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/138/


Hyvinvoinnin ongelmat

• Syntyvät joko akuutista kriisistä tai elämänvaiheisiin liittyvistä, hitaammin kehittyvistä ongelmista

• Molemmissa tapauksissa kyse on muutokseen sopeutumisesta. Menetettyään jotain arvokasta selviäminen edellyttää suremisen ohella keskittymistä asioihin, jotka edelleen rakentavat merkitystä elämälle.

-> Tarvitaan oman elämäntilanteen kokonaisuuden arviointia, jota voidaan helpottaa apuvälineillä kuten aikuisväestön hyvinvointimittarilla


Sosiaalityön ja sosiaalisenkuntoutuksen prosessi

• Oman elämäntilanteen kokonaisarviointia vastaa sosiaalityössä tehtävä tilannearviointi.

• Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos hyvinvointi on pitkäaikaisesti tai vakavasti vaarantunut. Tätä edellyttää myös SHL 7§ ja 15§.

• Tällöin on tyypillistä, että osa ongelmaa on vääristynyt ja yksipuolinen kuva kokonaistilanteesta.

• Luotettavien havaintojen tekemiseen ei riitä pelkkä keskustelu, tarvitaan työvälineitä sekä asiakkaalle että työntekijälle.


Sosiaalityö on tiedepohjainen auttamisammatti

Asiakastyö noudattaa tieteellisen tutkimuksen logiikkaa

1.) Luotettavat ja tarkat havainnot asiakkaan tilanteesta ja

näiden pohjalta hypoteesi siitä, mikä on ongelma ja miten

se voitaisiin ratkaista

2.) Työskentelyvaihe, jossa testataan hypoteesia

3.) Luotettavat ja tarkat havainnot siitä, ratkesiko

ongelma vai oliko hypoteesi virheellinen

Tilannearvio

Vaikuttavuuden

arviointi toistamalla

alkuperäinen

tilannearvio


Mittaamisesta ja mittareista

• Mittaaminen on aina luotettavien HAVAINTOJEN tekemistä todellisuudesta niin, että havainto asettuu jollekin skaalalle. Näin havaintoja voi vertailla keskenään.

• Pelkän lukuarvon antaminen on harvoin mittaamista, vaan luokittelua,esim. ”asiakas x kuuluu kiireellisyysluokkaan 4”

• Esimerkkejä havainnoista: ystävien määrä, onko ihmisellä työpaikka tai harrastuksia. Yhteiskuntatieteilijöiden on vaikea usein nähdä mittaamisen ja luokittelun eroa, koska olemme tottuneet kyselemään mielipiteitä tietylläskaalalla.

• Vaikuttavuuden mittaamisella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä mielipiteen kanssa, vaan se koskee havaintoja käyttäytymisestä, toiminnasta tai muista omaan tai läheisen elämään liittyvistä tosiasioista


1. Hyvin tehdyn aikuissosiaalityön tilannearvion ensisijainen hyödynsaaja on aina asiakas itse: hän saa apua kokonaistilanteensa jäsennykseen.

2. Kun tietoisesti autetaan ihmisiä heidän oman tilanteensa jäsentämisessä, vaikuttavuus ja tehokkuus paranevat verrattuna perinteiseen palveluohjaukseen.

3. Mikäli onnistutaan nivomaan yhteismitalliseksi asiakkaiden itseakartoitusvälineet ja ammattilaisten käyttämät tilannearvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineet, saavutetaan mittava ”tuottavuusharppaus”. Näin kaikilla toimijoilla on sama kokonaiskuva tilanteesta.

Uuden mittarin hyödyt


Uuden mittarin käyttötapoja– avuksi oman elämän pohdintaan

• Ihminen voi itsenäisesti vastata mittarin kysymyksiin netissä pohtiessaan elämäänsä ja mahdollista avuntarvettaan. Hän saa tietoa, mistä asioista tai ilmiöistä hänen oman hyvinvointinsa kokonaisuus rakentuu.

• Hän voi myöhemmin palata kartoitukseen ja katsoa, ovatko asiat muuttuneet ja mihin suuntaan.


Uuden mittarin käyttötapoja –asiakastyön tueksi

• Mittarin tulokset ovat hyvä keskustelupohja ja jäsennys asiakkaan ja työntekijän tapaamisissa asiakassuhteen alussa, kun tehdään tilannearviota.

• Asiakas ja työntekijä voivat yhdessä verrata tuloksia aikaisempiin ja miettiä, mitkä asiat ovat muuttuneet ja mihin jatkossa kannattaisi keskittyä.

• Samalla saadaan arvokasta tietoa sosiaalityön vaikuttavuudesta, koska vaikuttavuustieto on tietoa asiakaan hyvinvoinnin muutoksesta ja se syntyy toistetussa tilannearvioinnissa.


Vertailu olemassa oleviin mittareihin


• EI ole prosessimittari (esim. tavoitteiden saavuttaminen)

• EI ole väestöllinen hyvinvointi-indikaattori (työttömyys, koulutustaso, tulotaso)

• EI ole tyytyväisyysmittari (tyytyväisyys mittaa sitä, onko ihminen tyytyväinen tietyn hyvinvoinnin ulottuvuuden tilaan esim. parisuhteeseen)

• EI ole elämänlaadun mittari, koska ne ovat pääosin väestöllisiä mittareita, jotka eivät tavoita yhden ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuutta

• EI ole toimintakykymittari, koska ihmisen työmarkkinapotentiaali on vain yksi hyvinvoinnin ulottuvuus

• EI mittaa ihmisten ”mielipiteitä” omasta hyvinvoinnista, vaan hyvinvointia ilmentäviä tiettyjä konkreettisia tekoja ja havaintoja ihmisen arjessa (esim. onko hänellä ystäviä)


Minkälainen mittarikonkreettisesti on?


Mittarin ulottuvuudet

Hyvinvointia tarkastellaan 9 kokonaisuuden eli ulottuvuuden kautta. Ne ovat elämänalueita tai toimintakenttiä, joilla hyvinvointi rakentuu

Työ, osaaminen

ja toimeentulo

Arki ja vapaa-aika

Perhe ja läheiset

Elämän orientaatio

Osallisuus

Asuin- ja toiminta-ympäristö

Koettu terveyden-

tila

Palvelujär-jestelmän

käyttöKriisit


Mittarin muuttujat 1/2

Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä. Kysymysten teemat ovat seuraavat:

Työ, osaaminen ja toimeentulo• työssäkäynti• taloudellinen tilanne• oppiminen• kielitaito

Perhe ja läheiset• parisuhde• suhteet lapsiin• perhe-elämän toimivuus• ystävät

Elämän orientaatio• suhtautuminen tulevaisuuteen• ilonaiheet/huumori• käsitys omasta itsestä• muiden suhtautuminen itseen

Asuin- ja toimintaympäristö• asumistilanne• asumisympäristö • mahdollisuus liikkua paikasta

toiseen• asuinalueen palvelujen

saatavuus


Mittarin muuttujat 2/2

Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä (paitsi kriisit vain yhdestä kontrollimuuttujasta)

Osallisuus• osallisuus• yksinäisyys• vuorovaikutus

Koettu terveydentila• fyysinen terveys• psyykkinen terveys• päihteet

Arki ja vapaa-aika• arjen sujuminen• mielekäs tekeminen/

harrastukset

Palvelujärjestelmän käyttö• riittävä informaatio palveluista• tukevatko palvelut hyvinvointia

Kriisit• onko ajankohtaista

hyvinvoinnin vaarantava kriisiä


Mittarin kysymykset – havaintoja, ei tyytyväisyyttä

Jokaisen muuttujan skaalat on määritelty sanallisesti. Ei siis kysytä tyytyväisyyttä tai mielipidettä asteikolla 1-5, vaan kysymykset tuottavat suurin piirtein samanlaiset havainnoteri vastaajien elämästä.

Esimerkki:

Onko sinulla perhettä ja millainen on perhe-elämän toimivuus?1. Perheemme on meidän kaikkien hyvinvoinnin keskeinen kulmakivi ja saan mielihyvää perheeni kanssa toimimisesta.2. Perheeni on minulle melko tärkeä.3. Minulla ei ole perhettä tai sen merkitys ei ole minulle erityisen tärkeä.4. Perheessäni on vakavia pitkäaikaisia ongelmia tai ilmapiiri on hyvin huono.5. Elän perhehelvetissä.


Lisää esimerkkejä mittarin kysymyksistä

Miten koet toisten ihmisten suhtautuvan sinuun?(Ulottuvuus: elämän orientaatio)

1. Minua arvostetaan ja minusta välitetään.

2. Koen toisinaan arvostusta tai muiden välittämistä.

3. En mieti asiaa

4. Luulen, että minuun ei juuri kiinnitetä huomiota.

5. Minua kohdellaan huonosti.

Miten luonnehtisit vuorovaikutuksesi tapaa ongelmatilanteissa?(Ulottuvuus: osallisuus)

1. Yritän ratkaista ongelmat yhdessä henkilöiden kanssa, joihin ne liittyvät.

2. Uskon, että asiat ratkeavat puhumalla.

3. Uskon, että ongelmat ratkeavat itsestään ja niistä puhuminen on turhaa.

4. Kun kohtaan ongelmia elämässäni, yleensä etsin niihin syyllisen.

5. Kostan kokemani vääryyden.


Tulosten graafi kertoo,

missä mennään elämän eri osa-alueilla

• Graafi kertoo nopealla silmäyksellä, mitkä osa-alueet ihmisen elämässä ovat kunnossa (=tuottavat hyvinvointia) ja millä osa-alueilla on ongelmia (=tuottavat pahoinvointia)

• Näin tiedetään, millä elämänalueilla ongelmat ovat ja mihin pitäisi aikuissosiaalityössä keskittyä.

• Toisaalta tulokset kertovat myös sen, millä elämänalueilla on vahvuuksia ja voimavaroja. Näiden avulla ja näitä vahvistamalla voidaan parantaa kokonaishyvinvointia ja helpottaa auttamistyötä vahvuuksien hyödyntämisellä ongelmallisten asioiden ratkomisessa.

Graafin tulokset lasketaan muuttujien tulosten keskiarvoista, vastaukset pisteytetään +1, = tai -1 eli hyvinvointia tuottava, neutraali tai pahoinvointia tuottava.


13.12.2017

-1

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

Henkilön X hyvinvoinnin profiili: ulottuvuudetTuottaa hyvinvointia

Tuottaa pahoinvointia

Esimerkki henkilöstä, joka on työtön ja hänellä on päihde- että mielenterveysongelmia. Toisaalta asuin- ja toimintaympäristö, perhe ja läheiset sekä elämän orientaatio ovat kunnossa, ja näitä voidaan hyödyntää ongelmien hoidossa.


• Mittari perustuu sen kehittäneen työryhmän pitkäaikaiseen kokemukseen aikuissosiaalityöstä ja sitä on testattu pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityössä vuodesta 2016 alkaen

• Mittari tulee osaksi Apotin asiakastietojärjestelmää, jota ryhdytään pilotoimaan Vantaalla syksyllä 2018.

• Mittaria on esitelty ja tarjottu kokeiltavaksi sosiaalialan osaamiskeskusverkoston kautta myös muualle Suomeen ja pääkaupunkiseudulla se on käytössä myös Niemikotisäätiössä.

Mittarin testaus ja arviointi


Kuinka pääset kokeilemaan ja käyttämään mittaria?

• Mittarin kysymykset löytyvät pdf-muodossa osoitteesta www.socca.fi/aikuistenhyvinvointimittari

Otamme mielellämme vastaan kokemuksia ja kehittämisehdotuksia mittarin käytöstä. Lähetä ajatuksesi osoitteeseen petteri.paasio(at)hus.fi

http://www.socca.fi/aikuistenhyvinvointimittari


Mittarin tekijät

Työryhmän jäsenet

• Petteri Paasio, tutkija, Socca• Eveliina Cammarano, aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo• Kaisa Saarinen, vs aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo• Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, Helsinki• Anne Kuvaja, toiminnansuunnittelija, Helsinki• Kirsi Huvinen, sosiaalityön koordinaattori, Vantaa

Lisätietoja

Petteri Paasio, tutkija, petteri.paasio(at)hus.fiRosa Hossain-Karhu, rosa.hossain-karhu(at)hus.fiPääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca

www.socca.fi/aikuisvaestonhyvinvointimittari

Government & Nonprofit

Aikuisväestön hyvinvointimittari