Bioenergia Suomessa

2015 Motiva Oy

Kuva

: Joh

anna

Kok

kola

Bioenergia on Suomessa tärkeä energialähde

• Metsähake, teollisuuden puutähde ja polttopuut työllistävät Suomessa

• Kokonaistyöllistävyys 7 500 henkilötyövuotta

• Parantaa omavaraisuutta ja sitä kautta tuotantovarmuutta

• Parantaa kauppatasetta • Vähentää riippuvuutta öljyn

hinnan vaihtelusta • Edistää metsien hoitoa

2015 Motiva Oy

Puuhake palaa lämpölaitoksen hakekattilassa.

Kuva

: Joh

anna

Kok

kola

Bioenergiaa saadaan monesta lähteestä

2015 Motiva Oy

Puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on neljäsosa ja uusiutuvan energian kolme neljäsosaa.

Puuenergia

• Halot ja klapit • Rangat • Kokopuu • Latvusmassa • Kannot • Hakkeet • Jätepuu (puhdas)

Peltoenergia

• Ruokohelpi • Olki • Öljykasvit • Vihermassat • Suojakaistojen

biomassa • Järviruoko • Energiapaju

Biokaasu

• Lannat • Vihermassat • Peltoenergiakasvit • Öljykasvien

puristekakut • Bioöljyt ja rasvat • Biojätteet • Teurasjätteet

Puupolttoaineet teollisessa käytössä • Metsäteollisuuden syntyy monia energiaksi hyödynnettäviä jakeita

• Mustalipeä, kuori, erilaiset purut ja puutähdehakkeet • Käytetään teollisuuden voimalaitoksissa ja lämpökattiloissa tuottamaan sähköä,

prosessihöyryä ja lämpöä • Näistä muodostuu noin viidennes Suomen koko energiankulutuksesta

• Metsähake • Haketus tai murskaus joko metsässä, terminaalissa tai laitoksella • Käyttö aluelämpölaitoksissa, taajamien ja teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksissa

sekä kiinteistöjen lämmityslaitteissa • Eniten käytetty kiinteä puupolttoaine Suomessa

• Pelletit • Käytetään voimalaitosten seospoltossa kivihiilen kanssa ja aluelämpölaitoksissa

2015 Motiva Oy

Puupolttoaineet kotitalouksissa • Polttopuu: halot, klapit, pilkkeet

• Merkittävä puuenergian muoto: pientalot, maatilat, saunat, suuret kiinteistöt

• Kattilat, tulisijat ja kiukaat • Polttopuulla pientalojen

lämmityksestä 40 % vuonna 2012

• Pelletit ja briketit • Valmistetaan mekaanisen

metsäteollisuuden sivutuotteista: kutterinlastusta, hiontapölystä ja sahanpurusta

• Kuiva tasalaatuinen polttoaine

2015 Motiva Oy

Kuva

: Juh

a Ra

utan

en

Puusta polttoaineeksi, esimerkkejä

2015 Motiva Oy

Puuhake on parhaimmillaan kuivaa ja puhdasta.

Käyttämällä havutukkeja voidaan tehostaa hakkuutähteen kuljetuksia.

Puhdas jätepuu voidaan hakettaa .

Puupelletti on tasalaatuista.

Kuva

: Iiri

s La

ppal

aine

n

Koivu on energiasisällöltään paras ja suosituin polttopuu.

Rangat haketetaan usein metsässä tien varressa

Kuva

: Juh

a Ra

utan

en

Kuva

: Juh

a Ra

utan

en

Kuva

: Juh

a Ra

utan

en

Kuva

: Juh

a Ra

utan

en

Kuva

: Joh

anna

Kok

kola

Lämpöyrittäjyys • Lämpöyrittäjä toimittaa asiakkaalle lämpöä ja laskuttaa energiasta (€/MWh)

• Kaukolämpöä, kuumaa vettä tai höyryä

• Yrittäjä • Investoi lämpölaitokseen • Rakentaa laitoksen ja tarvittaessa verkon • Hankkii polttoaineen, hoitaa lämmön-

tuotannon ja kunnossapidon • Sopimukset tyypillisesti noin 10 vuotta ja

lämmön hinta sidotaan indekseihin • Vuonna 2013 Suomessa oli

• 530 lämpöyrittäjän hoitamaa kohdetta • Kattilateho yhteensä 290 MW

• Puupolttoainetta kului 1,5 milj. i-m3

2015 Motiva Oy

Kuva

: Kim

mo

Hai

mi

Puuwatti Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Alanen esittelee Ylöjärven biolämpölaitoksen hakevarastoa. Laitos toimittaa lämpöä Parman betonielementtitehtaalle ja Ylöjärven muille kiinteistöille.

Peltobiomassat

• Peltobiomassoja ovat mm. • Ruokohelpi, hamppu, öljykasvit,

nopeakasvuinen energiapaju ja viljakasvien osat, kuten olki

• Peltobiomassoja voidaan viljellä elintarviketuotannosta poistetuilla pelloilla, kesannoilla ja entisillä turvetuotantosoilla

• EU:n tukijärjestelmä sallii ei-ruoantuotantoon tarkoitettujen energiakasvien viljelyn tukemisen

• Tuet ovat peltoenergiakasvien viljelylle taloudellisesti ratkaisevia

2015 Motiva Oy

Ruokohelpipaaleja Kokkolassa. Ruokohelpiviljely on alku- innostuksen jälkeen vähentynyt.

Kuva

: Kat

ri Pa

hkal

a

Biokaasu • Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä

hapettomissa, anaerobisissa olosuhteissa bakteerien vaikutuksesta • Biokaasua saadaan monista raaka-aineista

• Jätevesiliete, lanta, nurmi, orgaaniset jätteet ja sivuvirrat

• Kaatopaikkakaasun keräys

• Biokaasun koostumus • Metaani CH4 40-70 prosenttia • Hiilidioksidi CO2 30-60 prosenttia • Pieniä määriä vettä, typpeä, happea,

vetyä, ammoniakkia, rikkivetyä

• Biokaasun palaessa syntyy vettä ja hiilidioksidia

2015 Motiva Oy

Kuva

: Iiri

s La

ppal

aine

n

Biokaasulaitoksen mädätysjätteiden erottelua kiinteään ja nestemäiseen osaan Envor Biotechin biokaasulaitoksella Forssassa.

Liikenteen biopolttoaineet • Biomassasta jalostettavilla polttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita

• Vähentävät liikenteen öljyriippuvuutta ja ympäristövaikutuksia. • Mikäli biopolttoaineet tehdään kotimaisista raaka-aineista, lisäävät ne myös

Suomeen jääviä tuloja ja maamme huoltovarmuutta.

• Liikenteen polttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita ovat muun muassa:

• Biodiesel, bioetanoli, biobutanoli, biometanoli, ETBE eli esteröity bioetanoli, bioöljy, biokaasu ja puukaasu

• Uusia mahdollisia liikennepoltto- aineita kehitetään esimerkiksi levistä

2015 Motiva Oy

Kalmarin tilan biokaasuasemalla tankataan traktoria tilalla tuotetulla biokaasulla.

Kuva

: Met

ener

Oy

2015 Motiva Oy