Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030

Arvot, päämäärätja tavoitteet

Toiminta-ympäristö

Toiminta, yhteisö, koulu

Tieto, taito,oppiminen

Barometriteemat

LUKIO 2030: 12 TEESIÄ

1. Tarkoitus

2. Koko ikäluokan koulutus

3. Tiedon tuottaminen ja jakaminen

4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

5. Valinnaisuus

6. Tieto- ja viestintätekniikka

7. Arviointi

8. Opettajuus

9. Tehokkuus

10. Globaalisuus

11. Lukioverkko

12. Akateeminen polku

TODENNÄKÖISYYS JA TOIVOTTAVUUS.

KIISTAKYSYMYSNäkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä

asiassa kiistakysymykseksi.

POLARISAATIO “KAMELI”

K •kiista

DIALOGIKYSYMYSKäsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja

tarpeen ottaa keskusteltavaksi.

KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT”

D •dialogi

RATKAISUKYSYMYSTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen samaa mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, miten ja millä

tavoin muutos tapahtuu.

TAPAHTUU EI IKINÄ

R •ratkaisu

LUKIO 1: TARKOITUS

n=40, A=0.93, M=1.00, Q1=0.75, Q3=2.00 n=40, A=2.00, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00

TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS

Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujenetsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin.

D •dialogi

LUKIO 1: TARKOITUSPÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI

Yhteiskunnan globalisoituminen, ilmastonmuutos ja tietotekniikan kehitys aiheuttavat ongelmia, joiden myötä myös sivistyskäsitys muuttuu yksilöpainotteisesta yhteisö- ja yhteis-kuntapainotteiseksi. Tämä ilmenee siten, että vuonna 2030 lukio-oppiminen koostuu vuoro-vaikutteisesta ja monialaisesta yhteiskuntaa koskevan tiedon käsittelystä, analysoimisesta, jalostamisesta ja jakamisesta. Aiheet haetaan usein Suomen ja maailman ongelmista.

“Lukio-opiskelu ja -pedagogiikka tarvitsevat uudistumista. Liiallisesta sisältöpainotteisuudesta

tulisi päästä laajempiin kokonaisuuksiin ja nykyajan

ongelmien pohdintaan.”

LUKIO 1: TARKOITUS

“Tieteissä raja-aidat murtuvat (vaikka osalle

tieteilijöistä se on vaikea sulattaa), näin pitäisi käydä

myös lukiossa. Lukio on nykyisellään eniten jäänyt kiinni staattisen tiedon opettamiseen, joten näin ei

voi jatkua.”

“Muistamispohjaisesta oppimistoiminnasta siirrytään

ongelma- ja oivaltamispohjaiseen opiskeluun, jossa vallitseva työ- ja toimintatapa ei ole yksilöiden

välinen kilpailu vaan yhteistoiminta.”

LUKIO 1: TARKOITUS

“Lukiokoulutuksen yleissivistävyyden käsite on

avattava ja määriteltävä uudelleen. Lukion tehtävänä on tuottaa akateemisiin ammatteihin ihmisiä, joilla on

syvälliset ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot.

Mottona voisi olla: Opiskellaan ei vain elämää varten, vaan tavoitteena on pystyä vaikuttamaan

oman ja muiden elämän suuntaan!"

“Hyötynäkökulmalla on tietysti puolensa, mutta

unohtuuko yleissivistys. Mitä se on

tulevaisuudessa?”

LUKIO 1: TARKOITUS

LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN

n=40, A=-0.13, M=0.00, Q1=-1.00, Q3=1.00 n=40, A=0.10, M=0.00, Q1=-2.00, Q3=2.00

Nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa mediassa ja lukion tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen.


K •kiista

LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINENPÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI

Sosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut lukion palaamisen Lykeioninjuurille, jossa opettajat keskustelevat opiskelijoidensa kanssa ja haastavat näitä kehittämään ajatteluaan. Aristoteleen Lykeionissa "ei ollut lukujärjestystä, eikä

opiskelijoilta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta. Koulun

päämääränä ei Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan

filosofisten ja tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat

vertaisina toisten joukossa." ( ks. Wikipedia).

“Sivistys ei ole tämän tai tuon tietämistä vaan

tietynlaista, avointa suhtautumista tietämiseen ja tietoon. Se on jatkuvan elinikäisen oppimisen

välttämätön perusta. Sivistys on olemassa ihmisenä

olemisen tapana.”

“Sivistys on inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen,

asenteiden ja arvojen jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä.”


”Kun tietoa on rajattomasti saatavilla useista eri lähteistä, jää opettajan tehtäväksi tiedon kokoamisen

ja soveltamisen opettaminen.”


“Oppivelvollisuus ei voi jäädä nuorten harteille. Totta kai sosiaalinen media tulee merkittävästi

laajenemaan, koululaitosten tulee miettiä miten he

hyödyntävät tätä mahdollisuutta.”


”Lykeion-malli on hieno ja toivottava, mutta se vaatii

sitä, että verkkoon kehittyy erillisiä, perussivistystä tuottavia opetuksen elementtejä. Jos ne eivät ole

enää sama asia kuin jo nykyisin toimivat

verkkolukiot, on hiukan vaikea mieltää, mitä ne sitten voisivat olla. Jos tällainen malli kehittyy, se tarkoittaa

sitä, että koko nykyinen koulutuksen kenttä

testauksineen ja opetussuunnitelmineen joutuu kokonaisvaltaiseen remonttiin. On vaikea testata

millään tavalla semmoista yleissivistystä, joka

voidaan hakea omin avuin verkosta ja jolle ei ole rakennettu varsinaista opsia.”


LUKIO 11: LUKIOVERKKO

n=40, A=-0.33, M=0.00, Q1=-2.00, Q3=1.00 n=40, A=-1.55, M=-2.00, Q1=-3.00, Q3=0.00

Kolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen aatteelliseen tai liiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista on maksullisia.


K •kiista


Monet lukiot ovat Ruotsin mallin mukaan yritysten tai yhdistysten omistamia ja useat niistä ovat ketjuuntuneet myös kansainvälisesti. Elinkeinoelämä rahoittaa luonnontieteitä ja teknologiataitoja korostavia oppilaitoksia (ks. Yle-uutiset).

PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELI

”Kansainvälinen verkottuminen etenee varmasti ja

elinkeinoelämäkin tulee osallistumaan rahoitukseen. Suomalainen yksityiskoulumalli on kuitenkin

omituinen - veronmaksajat maksavat käytännössä

kulut ja toisaalta ne myös toimivat samojen sääntöjen mukaan kuin julkiset koulut (vrt. esim.

USA). Kehitys riippuu kuitenkin paljon yleisestä

yhteiskunnallisesta kehityksestä (rikkaiden rikastuminen edelleen, tuloerojen jyrkkä kasvu) - on

toki mahdollista että "yläluokka" ajaa itselleen omat

"vapaakoulut".”


”Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä yksityisten ylläpitäjien rooli on ollut perinteisesti hyvin vähäinen.

Tämä asia tuskin muuttuu näin nopeasti. Yksityisten

ylläpitäjien lukumäärä tulee kuitenkin jonkin verran kasvamaan.”


”Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja näinä yhtenäiskulttuurin ja yhteisöllisten kokemusten

täydellisen katoamisen aikoina näen arvoa siinä, että

oppisisällöt ovat edes kansallisesti jonkinlaisessa harmoniassa. Se helpottaa keskustelua eri alojen

välillä. Eriytyminen liian aikaisin on oikeastaan

vastakkainen ilmiö sille mitä itse toivoisin: alojen välisyyttä, oppiaineiden raja-aitojen ylitystä.”


”Elinkeinoelämää en missään tapauksessa toivo koulujen rahoittajiksi. Ylipäätään tämäntyyppinen

yksityistymiskehitys vaarantaisi koko

koulujärjestelmän perustana olevan ajatuksen yhdenvertaisuudesta, ja lisäisi koulujen ja siten

opiskelijoiden välistä eriarvoisuutta sekä

kilpailuhenkisyyttä entisestään.”


”Suomalaisen koulutuksen menestys perustuu mielestäni vahvaan maksuttomuuteen ja

julkisuuteen. Jos tämän asian kääntää toisinpäin:

Suomen lukiot kuuluvat kansainvälisiin aatteellisiin lukiobrändeihin, jotka ovat alkuperin lähteneet

Suomesta. Eli Suomalainen lukiomalli on levinnyt

kansainväliseksi niin siinä tapauksessa voisin ehkä jopa kannattaa väitettä.”


ETÄLUKIOPÄIVÄ 9.9.2011

[email protected]

Education

Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030