Suometsistä lämpöä ja puuta

Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen

SeAMK Ruoka

Huittinen, 4.4.17

Risto Lauhanen

• syntynyt Huittisissa

• metsänhoitaja 1988, MML, MMT 2002 (JoY)

• Bioenergia-alan dosentti, Helsingin yliopisto, 2009

• Palkkatöissä mm: Ano Lauhasen maatilat, Satakunnan metsälautakunta, Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Metsäliitto osuuskunta, Helsingin yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Ilkka-lehti, Maanmittauslaitos (kiinteistötoimitusten uskottu mies)

• Metsänomistaja ympäri Länsi-Suomea (aikanaan Alueellisen metsäneuvoston jäsen)

• vaimo ja poika Seinäjoella

• reservin kapteeni 2013

• harrastuksena pojan luistelu, kuntosuunnistus ja –hiihto,

metsätyöt, matkustaminen, sotahistoria

SeAMK Ruoka

SeAMKissa noin 5 000 opiskelijaa

SeAMK Ruokayksikössä Seinäjoella ja Ilmajoella noin 1 000 opiskelijaa pellolta pöytään -ruokaketjussa

Tutkinnot agrologi amk, bio- ja elintarviketekniikan insinööri amk sekä restonomi amk. Lisäksi elintarvike- ja maatalousalan ylempi amk-tutkinto (yAMK)

2017 alkaa biotalouden logistiikkainsinöörikoulutus JAMKin ja SeAMK Tekniikan kanssa

SeAMK Ruoka

• Tällä hetkellä noin 30 tki-hanketta, vuosibudjetti noin miljoona euroa

• Ruokaratkaisut painoala ja agrobiotalous kärkenä mm. Agrobiotalous Seinäjoki –hanke E-P:n liiton EAKR-rahoituksella, SME Organics Interreg Europen luomuyrittäjähanke, Food Bait (ruokaverstaat) Botnia Atlantica -ohjelmassa, Tekesin Sienihanke sekä Uudet elintarvikeprosessit -hanke

• Myös energiahankkeet; mm. Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet Manner-Suomen maaseutuohjelmassa metsäkeskuksen kanssa, VISU eli Viro-Suomi –lämpöyrittäjähanke (Thermopolis, Metsäkeskus, SeAMK, Viron toimijat), Botnia Atlantica-ohjelmassa BioHub energiapuuterminaaleista uutta liiketoimintaa, MMM:n Ravinne- ja energiatehokas maatila -hanke

Kotimaista hake-energiaa

• Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet -hanke edistää EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksella pienpuuhakkeen käyttöä ja lämpöyrittäjyyttä Etelä-Pohjanmaan energiantuotannossa

• Ilmaston muutosta torjutaan edeten pois kivihiilestä

• Nuoret metsät hoidetaan ja teollisuuden tulevaa puuhuoltoa turvataan

• Pienpuuhake ja lämpöyrittäjyys edistävät huoltovarmuutta mm. ruokaketjussa. Pienpuuhake sopii värjättynä puutarhaan katteeksi.

• Yksi lämpöyrittäjä pienpuuhakkeen hankintaketjussa työllistää 2-3 itsensä lisäksi, ja rahat jäävät aluetalouteen

• Pienpuuhake on hyvä vaihtoehto huittislaisen sikalan ja kanalan lämmittämiseen lämpöyrittäjämallilla; lämpökeskus 200 000 - 250 000€,

investointituki 40 %

Koko turvemaan metsä kerralla kuntoon

• 1) Hoitoharvennuksesta energiapuuta, kuitupuuta, pikkutukkia ja jopa tukkia

• 2) Puutuhkalannoitus (ettei tuhkaa mene ojiin, tuhka imeytyy kasvillisuuteen eikä koneet vaurioittaisi ojia)

• 3) Kunnostusojitus sekä ajoluiskat ja penkkatiet ja vesiensuojelusysteemit

Kunnostusojitus

• Turvemaan metsä on muuttuva ja vettyvä kasvupaikka

• Vanhojen metsäojien perkaaminen ja täydennysojat parantavat vanhan ojitusalueen vesitaloutta

• Ylläpitää metsänkasvua 0,5-1,5 m3/ha/v kunnostusojittamattomaan tilanteeseen nähden (Lauhanen 2002 väitöskirja)

• Turvaa metsikön arvoa ja elinvoimaa mm. tuhoja vastaan

• Tärkeä asia runsassateisina kesinä

• Kasvava puusto sitoo hiiltä

• Saa valtion tukea toteutukseen

• Ojaa noin 300 m hehtaarilla, maksaa noin 200 €/ha

Harvennuksen ja ojanperkauksen tarpeessa oleva varputurvekangas Ylistarossa

Uusi sarkaoja, syvyys n. 120 cm

Muista vesiensuojelu, kuten lietekuopat ja laskeutusaltaat tai pintavalutuskentät (allastilavuus 5

m3 per ojitushehtaari)

Puutuhkalannoituksen perusteet jo paljon ennen kiertotaloutta ”Lämpöyrittäjyyden kasvun lähteet” (Kuva R. Lauhanen)

11

Puutuhkalannoituksen erilliskannattavuus turvemailla –puutuhkaa voimalaitoksilta turvemaiden metsiin lannoitteeksi

• Puutuhkalannoitus kannattaa metsänomistajille yksityistaloudellisesti

• Nettotulojen nykyarvot olivat 420 – 3 410 €/ha ilman tukia ja 3 %:n tuottovaatimuksella 44 - 56 vuoden aikajaksolla lannoittamattomaan vaihtoehtoon ja pelkästään metsäojitettuun tilanteeseen verrattuna Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaisilla kenttäkokeilla.

• Investoinnin sisäinen korko oli 3,7 - 9,3 % ilman tukia.

• Kannattava kustannustehokas tuhkamäärä oli 5 000 kg/ha.

• Lauhasen ym. (1997) laskelmissa kustannukset 200-400 €/ha

• Taimikonhoitokustannus / ennakkoraivauskustannus voi tulla lisäkustannuksena esille (200 - 400 €/ha)

• Kannattaa ilman tukia, terveyslannoituksen toteutukseen saa tukea

• Energiarangasta saatu tuhka palaa takaisin suometsään

• Tuhkamäärä 5 t/ha ei haitallista vesistöille eikä marjoille eikä sienille

12