EU:n ja Venäjän väliset taloussuhteet

Pekka Sutela Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenranta 5.9.2014

Kauppa

EU:n kauppa Venäjän kanssa, perusluvut

Indikaattori

Yksikkö Kausi Tuonti Vienti Kauppa Tase

Viime vuosi

Milj euroa 2013 206’478 119’775 326’253 -46’702

Sija EUn partnerina

2013 2 4 3

Osuus EUn kaupasta

% 2013 12,3 6,9 9,5

Vuosikasvu

% 2012-13 -4,0 -2,9

Keskimääräinen vuosikasvu

% 2009-2013

14,6 16,2

Kaupan rakenne SITC-ryhmittäin, 2013, %

Tuonti Vienti

Primaarituotteet 82,4 11,8

Teollisuustuotteet 8,1 86,7

Muut 9,5 1,5

Venäjän tärkeimmät kauppakumppanit 2012, %

Tuonti Vienti

EU 41,9 52,9

Kiina 16,3 6,8

Ukraina 5,7 5,2

Japani 4,9 3,0

USA 4,9 2,5

Valkovenäjä 4,2 4,8

Korea 3,5 2,6

Kazakstan 3,2 3,0

Turkki 2,2 5,2

Brasilia 1,1

Venäjän tärkeimmät kauppakumppanit, yksittäiset maat 2012, %

VIENTI TUONTI

Hollanti 14,6 Kiina 16,6

Kiina 6,8 Saksa 12,2

Saksa 6,8 Ukraina 5,7

Italia 6,2 Japani 5,0

Turkki 5,2 USA 4,9

Ukraina 5,2 Ranska 4,4

Valkovenäjä 4,7 Italia 4,3

Kuka on riippuvainen kenestä?

• Jos otetaan huomioon EU:n sisäinen kauppa, vuonna 2013 keskimäärin 2,6% EU-maiden viennistä meni Venäjälle. Se vastasi 0,9% näiden maiden BKT:sta.

• Korkein vientiriippuvuus vuonna 2011 oli Liettuassa (11%/BKT), Latviassa ja Virossa (8%/BKT)

• Slovakiassa, Suomessa, Sloveniassa, Unkarissa, Tshekissä ja Puolassa luku oli 2-3%.

• Korkein tuontiriippuvuus oli Liettuassa (24%/BKT), Bulgariassa (11%), Slovakiassa (9%), Virossa (8%), Unkarissa (6%) ja Suomessa (6%).

• Nämä luvut eivät ota huomioon epäsuoraa, kolmansien maiden kautta toteutuvaa riippuvuutta – Esimerkiksi Suomeen voidaan tuoda Hollannissa tehtyjä öljytuotteita,

joissa on venäläistä öljyä. – Ks. Benkovskis, Pastushenko, Wörz (2014)

• Tämä huomioon ottaen 1,1% EU-maiden keskimääräisestä kokonaiskysynnästä on riippuvaista Venäjästä. Venäjän vastaava luku on 8%. Sen riippuvuus yksin Saksasta on 2,3%. – Kokonaistuotannosta laskien riippuvuusluvut olisivat hieman

korkeammat kuin kokonaiskysynnästä laskien.

• Liettua on riippuvaisin EU-maa (6,8%), Portugali vähiten riippuvainen (0,4%).

• Myös Unkari, Latvia, Bulgaria ja Suomi ovat selvästi keskimääräistä enemmän riippuvaisia Venäjästä.

Suomen Venäjän-kauppa: pikakatsaus

• Venäjä on Ruotsin ja Saksan kanssa yksi kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanista – Osuus viennistä noin 10%; osuus tuonnista korkeiden öljyn (ja

kaasun) hintojen aikaan >15% • Vientiosuus tammi-toukokuussa 2013 enää 8,2%, kun arvon

vuosimuutos -14%

• Suomi vie pääosin samoja tuotteita kuin muuallekin ja tuo energiaa ja raaka-aineita

• Venäläisten osuus turismituloista 2013 puolet • EK:n arvion mukaan vienti Venäjälle voi tänä vuonna laskea

15-30% – Tämä alentaisi BKT:ta 0,5-1,0% ja veisi tuhansia työpaikkoja – Kielteisessä skenaariossa 2015 olisi heikompi

Energian kulutuksen Venäjä-riippuvuus

• Suomen energiantuotannon kotimaisuusaste on 30%. 70% siis tuodaan, siitä 80% Venäjältä – Puolet käyttämästämme energiasta siis Venäjältä – Huoltovarmuusperiaate: 5 kuukauden tuontipolttoaineiden varastot

• Valtion valmiusvarastot, yritysten velvoitevarastot ja muut kaupalliset varastot

• Lähes kaikki öljy tuodaan Venäjältä – Voidaan korvata tuonnilla muualta

• Lähes kaikki kivihiili tuodaan Venäjältä – Voidaan korvata tuonnilla muualta

• Vaihteleva osa ydinpolttoaineesta tuodaan Venäjältä – Voidaan korvata tuonnilla muualta

• Kaikki kaasu tuodaan Venäjältä – Ei voida korvata tuonnilla muualta

• 5% sähköstä tuodaan Venäjältä – Voidaan korvata tuonnilla muualta

Riippuvuus yhdestä tuotteesta: kaasu

• Venäjältä tuodun kaasun osuus kaasun kokonaiskulutuksesta EU:ssa on noin 30% – Osuus vaihtelee 0% (mm Irlanti, Portugali, Espanja) – 100% (mm

Suomi, Baltian maat)

• Kuitenkaan tästä ei voi tehdä suoria riippuvuusjohtopäätöksiä – Kaasun osuus energiankulutuksessa vaihtelee

• Suomessa 10% paikkeilla

– Käyttöprofiili vaihtelee • Suurkäyttäjille voidaan asettaa (esim. Suomi) korvattavuusvaatimuksia joita

kotitalouksille ei voi asettaa • Kotitalouksien vaihtoehto on kaasuputkistoon pumpattava ilmapropaani

– Suurkäyttäjien osaltakin korvaamisvalmius öljyllä ehkä vaihtelee – Varastointimahdollisuudet vaihtelevat

• Missä on tyhjennettyjä kaasukenttiä tai muita luontaisia varastoja • Suomea lähinnä Latviassa (ollut vuokrattuna Gazpromille)

Ottamatta varauksia huomioon tältä saattaisi kaasukatkon vaikutuksen leviäminen näyttää (Lähde:

EWI, Kölnin yliopisto)

Investoinnit

Venäjä: suurten investointihankkeiden arvon jakaantuminen toimialoittain, elokuu 2012 –

tammikuu 2014 Prosenttia arvosta

Sähkö 33

Liikenne 23

Kaasu, öljy ja kemia 13

Koneenrakennus ja elektroniikka 10

Kaivostoiminta ja metallit 8

Maatalous ja elintarvikkeet 5

Rakennusmateriaalit 4

Kauppa 2

Lääkkeet 1

Metsäteollisuus 1

Yhteenlasketut suorat ulkomaiset investoinnit maittain 2002-2011

Suorat ulkomaiset investoinnit kohdemaittain 2013, mrd USD. Lähde: Unctad

Maa Sija vuonna 2012 Sija vuonna 2013 Mrd USD

USA 1 1 159

Kiina 2 2 127

VENÄJÄ 9 3 94

Brit. Neitsytsaaret 4 4 92

Hong Kong 3 5 72

Kanada 10 6 64

Brasilia 5 7 63

Singapore 7 8 56

UK 6 9 53

Suurimmat ulkomaiset investoijat Venäjälle ja Kyprokselle, 2011

Suorat investointihankkeet Venäjälle maittain 2007-2011. Lähde: Ernst & Young 2013

USA 122

Saksa 99

UK 45

Ranska 45

Suomi 43

Sveitsi 38

Japani 35

Itävalta 25

Ruotsi 24

Tanska 23

Sanktiot

Sanktioiden taloudellisista vaikutuksista: EU

• Suomen osalta SP:n ja VM:n laskelmat sanktioiden taloudellisista vaikutuksista esiteltiin 27.8.2014.

• Suomen kannalta lienee keskeistä arvioida vaikutusten heijastumista Venäjän kautta

• Tällöinkin suorat vaikutukset vähäisiä, mutta merkittäviä vaikutuksia voi tulla epäsuorasti markkinapsykologian kautta. Se taas heijastuu investointipäätöksiin ja valuuttakurssiin. – Markkinapsykologia on vaikeasti ennakoitavissa ja jälkeenkinpäin selitettävissä – Siksi arviot ovat korkeintaan valistuneita arvauksia

• Tähänastinen konsensus vaikutuksista Suomeen: – Tähänastisten sanktioiden vaikutus 2014 BKT:en noin 0,1% – Jos sanktiot jatkuvat vuoden mutta eivät juuri eskaloidu nykyisestä

• BKT-tappio 0,5-1% • Työllisyysvaikutus tuhansia henkilötyövuosia • Alueellisesti vaikutukset eroavat: Maitotulot erityisen tärkeitä Pohjois-Pohjanmaalla ja

Kainuussa • Suuri kysymysmerkki: ruplan kurssi

Kaakkois-Suomi

• Selvästi yli puolet venäläisestä ostosturismista on kohdistunut Lappeenrannan – Imatran seudulle – Turistiostokset olivat 2013 lähes kymmenesosa Etelä-Karjalan kansantulosta – Tax free –myynti LPR:ssa laskenut jopa 1/3, mutta tuoreita tietoja ns. Invoice-

kaupasta ei liene – Tammi-heinäkuussa matkustajamäärä laski 8%; se oli 2012 tasolla, siis

edelleen varsin korkea

• Suurin ostosturismin vaihteluihin vaikuttava tekijä on ruplan vaihtokurssi – Myös tulojen kasvun hidastuminen vaikuttaa – Samoin ostoskassien koon rajoitukset toteutuessaan

• Viikko sitten Venäjän tullissa tehtiin punnituksia

• Systemaattista tietoa että venäläiset pyrkisivät myymään Suomessa sijaitsevia kiinteistöjään ei liene olemassa – Virkamiehillä ei saisi olla kiinteistöjä ulkomailla – Mökkikauppa on hiljentynyt huipputasolta 2007-2008 (noin 700 -> noin 400)

Venäläisten tuoteostot paikkakunnittain vuonna 2013 (milj. euroa) Lähde: Tutkimus- ja analyysikeskus TAK Oy

Lappeenranta 259

Helsinki 115

Imatra 64

Kotka-Haminan seutu 50

Kouvola 14

Maataloustuotteiden vastasanktioiden merkitys

• Venäjälle suuntautuvan vastasanktioiden alaisen maatalousviennin osuus EU:n kokonaisviennistä on 0,1% eli mitätön

• Lisäksi osa viennistä riippuvaisemmista maista on jo aikaisemmin ollut tuontirajoitusten kohteena vaihtelevilla perusteilla – Liettua, Viro

• Jos ongelmia aiheutuu ne ovat tuotelaji- tai yrityskohtaisia – Puolan omenat, Suomen Valio (ja sen toimittajat)

Venäjällä tuontirajoitettujen elintarvikkeiden viennin osuus EU:n tavaroiden kokonaisviennistä vuonna 2013

oli 0,1% (Simola, Suomen Pankki)

Alankomaat 0,1

Bulgaria 0,0

Iso-Britannia 0,0

Liettua 3,7

Puola 0,5

Ranska 0,1

Saksa 0,1

Suomi 0,5

Viro 0,6

Sanktioiden taloudellisista vaikutuksista: Venäjä

• Venäjä on suurin II maailmansodan jälkeen sanktioiden kohteeksi joutunut maa – Suuria maita koskeva kokemus vaihtelee: Etelä-Afrikassa

apartheid loppui vuosikymmenten sanktioiden jälkeen (mutta olivatko ne syy?), Iranissa ei vaikutusta näy

• Sanktioiden mitoittaminen ja kohdistaminen siksi hankalaa – Omaan jalkaan ampumisen vaara ilmeinen – Ei merkittävästi sanktioitavia toimialoja useita

• Kaasu (Euroopan kaasuhuolto) • Öljy (maailmanmarkkinahinta) • Rahoitus (Lontoon City) • …

Sanktioilla ei usein ole vaihtoehtoa politiikkakeinona, mutta…

• On erotettava sanktioiden vaikuttavuus: voidaanko niillä vahingoittaa kohdetta?

– Toistaiseksi tämäkään ei ole tapahtunut

• ja niiden tehokkuus: saadaanko niillä aikaan tavoiteltu politiikkamuutos?

• Pitkään jatkuvilla sanktioilla voidaan vaikuttaa Venäjän talouteen, mutta niillä ei ole poliittista tehoa

EU:n sanktiopolitiikan lähtökohtaiset ongelmat

• Väärät kannustimet – ei ole määritelty millä ehdoilla sanktioista luovutaan – Kannustetaan Venäjää tuonnin korvaamiseen ja kaupan

uudelleen ohjaamiseen; ts EU:sta erkaantumiseen

• Virheellinen arvio Venäjän poliittisesta rakenteesta – Oligarkit ovat riippuvaisia hallinnosta, ei päinvastoin

• Virheellinen arvio Venäjän poliittisesta kehityksestä – Hallinto ei luovu Krimistä eikä kapinallisten tukemisesta

• Kuvitteellinen poikkeus tilanne jossa hallinnon kohtalo vaakalaudalla

– Väestön valtaosa tukee ruuan tuontirajoitteita (VTsiOM – Levadan luvut tulevat tällä viikolla)

– Putinin seuraaja on kannaltamme “huonompi”, ei “parempi”

Sanktioiden ydin: rahoitustoiminta

• (1) G8 jäsenyyden peruuttaminen, EBRD:n ja EIB:n kieltäytyminen uusista hankkeista ja (erillinen) Haagin tuomioistuimen päätös 50 mrd USD korvauksista Jukosin entisille osakkeenomistajille – Tämä pitäisi maksaa 15.1.2015 mennessä

• (2) (Lähinnä) valtionpankeille kielto lainata USAn ja Euroopan markkinoilta

• (3) Puolustusteollisuudelle kielto USD käytölle – Mukaan lukien Yhdistynyt laivanrakennusyhtiö – EU myös kieltää uudet asekaupat ja rajoittaa uuden

energiateknologian vientiä

• (4) Sanktioita erillisille henkilöille ja yrityksille

Kuinka arka Venäjä on tällaisille rahoitussanktioille?

• Rupla on vaihdettava valuutta 2007 alkaen – Tämä on Putinin kauden ylpeimpiä taloudellisia

saavutuksia, eikä sen peruuttamisesta näy keskustelua – Pääomaliikkeiden valvonnan käyttöönotto olisi suuri

ideologinen muutos

• 2000-2008 ulkomaiset suorat investoinnit olivat noin 1/5 kaikista investoinneista – Vuonna 2013 15% – Enemmistö tästä lienee “venäläisen” rahan kierrätystä – Markkinoilta voitiin lainata ruplan reaalinen vahvistuminen

huomioon ottaen negatiivisella reaalikorolla – Silti vain 10% pankkien taseista on ulkomaista velkaa

Velkaantuneisuus

• Venäjän valtio on lähestulkoon velaton – Ulkomainen velka 2013 lopussa 3%/BKT, kotimainen 11,3%

• Muu kuin valtion ulkomainen velka noin 650 mrd USD – Alle 1/3/BKT – Valtion pankit 140 mrd USD – Valtionyritykset 170 mrd USD – Yksityiset pankit ja yritykset 340 mrd USD

• Velanhoito 12 kk aikana – Valtionsektori 50 mrd USD

• Suurimmat valtionpankit (Sberbank, VTB) ilmoittavat ulkomaisiksi velanhoitokuluikseen 2014-2015 vain 5 ja 3 mrd USD

– Yksityiset 61 mrd USD

• Pankkien ulkomaiset varat ylittävät velan • Voimakkaasti velkaantuneilla yrityksillä on yleensä myös suuret

valuuttatulot – Energia ja mineraalisektorit

• Keskuspankki lisää jo likviditeettiä velanhoidon helpottamiseksi – Valuuttavaranto runsas – Pankeilla vaadittavaa enemmän talletuksia keskuspankissa

• Kuitenkin 2014 toisella neljänneksellä ulkomaisten pankkien lainat Venäjälle 42% alhaisemmat kuin vuotta aikaisemmin – Heinäkuussa venäläiset pankit eivät saaneet kv. markkinoilta yhtään

lainaa euroissa, dollareissa tai Sveitsin frangeissa

• Ei-sanktioivat alueet eivät innokkaita Venäjän rahoittamiseksi • Velanottokustannukset ovat nousseet

Venäjän valuuttavaranto, mrd. USD (vuoden lopussa

ellei muuta sanota)

Vuosi Mrd. USD

2007 476

2009 439

2011 499

2013 510

2014 (25.8.) 469

Ruplan ja euron vaihtokurssi 2.1.2012 alkaen (käyrä nousee: rupla heikkenee)

Moskovan RTS (dollarimääräinen) pörssi-indeksi 2011-2014

“Omaan jalkaan ampuminen”: kuinka tuontiriippuvainen ovat elintarvikemarkkinat?

Kotimaisen tuotannon osuus, prosentteja

maito 78

siipikarja 90

sianliha 70

naudanliha alle 50

omavaraisuus (ml vienti) 89

Vladimir Putin, Krim 14. elokuuta

• “Kuten tiedätte, Venäjän hallitus on päättänyt rajoittaa tuontia monista maista jotka asettivat Venäjälle täysin perusteettomia ja laittomia sanktioita. Mutta haluan huomauttaa ettei tämä ollut vain vastatoimenpide. Tämä on, ennen kaikkea, toimenpide venäläisten teollisuustuottajien tukemiseksi samoin kuin markkinoittemme avaamiseksi sellaisille kansakunnille ja teollisuustuottajille jotka haluavat olla yhteistyössä Venäjän kanssa ja ovat valmiita sellaiseen yhteistyöhön.”

Peruskysymys: miksi Venäjän talous ei kasva?

• Pitkän aikavälin syyt – 2000-luvun kasvu perustui suurelta osin ainutkertaisiin tekijöihin

• Toipuminen 1990-luvun kriisistä, kysynnän siirtyminen kohti kulutusta, talouden vakautuminen, yksityistäminen, siirtyminen rahatalouteen…

• Maailmantalouden ennen näkemättömän nopea kasvu: öljyn hinta, rahoituksen saatavuus…

• Keskipitkän aikavälin syyt – Tarvittaviin, ohjelmissa kuvattuihin ja hallitusten hyväksymiin

uudistuksiin uuden kasvupolun löytämiseksi ei ryhdytty

• Lyhyen aikavälin syyt – Kyseenalaiset talouspoliittiset ratkaisut

• Korkopolitiikka • Veronkorotukset • Vähäinen budjettialijäämä (ns budjettisääntö!)

Mikä on Venäjän kasvupotentiaali?

• Kasvu = muutos(pääoma, työvoima, teknologian muutos)

• Investointiaste pysyy suhteellisen alhaisena

• Työvoima nykyisillä eläkeperusteilla supistuu lähes miljoonalla vuodessa. Huoltosuhde heikkenee jyrkästi

• Kiinniottokasvun helpot marjat on poimittu. Teknologian kehitys hidastuu kv ilmaston heiketessä

• -> kasvupotentiaali arvioidaan yleisesti noin 2% vuodessa. Jos öljyn hinta laskee ja sanktiot purevat, kasvu tämän alle

Lisähuomioita

• Toistaiseksi ei sanktioilla ole ollut havaittavaa vaikutusta – Ruplan ja pörssikurssien heikkeneminen alkoi viimeistään 2013

alussa • Tiedot epätavallisen rahapolitiikan lopettamisesta USA:ssa ja

Euroopassa johtivat pääomien vetäytymiseen kehittyvistä talouksista • Moskovan pörssin vapaasti kaupan olevista osakkeista noin 70% on

ulkomaisessa omistuksessa ja siksi herkkiä heilahtelemaan, myös markkinatuntemusten muuttumisen takia

• Venäläinen konsensusarvio 2014 kasvulle on 0,5% – Vaihteluväli 0,2 – 1,0% – Alfabank: sanktioilla ei tänä vuonna vaikutusta – Uralsib Kapital: kiristävän talouspolitiikan ja sanktioiden vaikutus

2015-2016 0,8 – 1,0 % vuodessa

• Se, kasvaako Venäjän talous lainkaan 2014 – 2015 riippuu todennäköisesti enemmän kotoisista talouspoliittisista valinnoista kuin sanktioista – Painottaako korkopolitiikka enemmän inflaation vastustamista

kuin talouden elvyttämistä? – Kuinka suuri budjetin alijäämä sallitaan? – Kuinka suuri osa Hyvinvointirahastosta investoidaan ja minne? – Keskuspankki ilmoitti 18.8. ruplan vapaammasta kellunnasta.

Kuinka suureen vaihtokurssin heikkenemiseen se johtaa?

• Tuontikysynnän kannalta tärkeintä joka tapauksessa on ruplan ulkoinen arvo, ei talouden tarkka kasvuluku – Venäläinen konsensus on että rupla heikkenee tänä vuonna

korkeintaan hieman – Ensi vuosi on järkiperäisen ennustamisen tavoittamattomissa

Pitkän aikavälin ongelma

• Vuosina 2008 ja 2012 hyväksyttyjen talousohjelmien mukaan Venäjän pitäisi siirtyä kulutukseen perustuvasta investointien vetämään kasvuun – Tämän piti olla uuden kasvumallin ydin

• Kuitenkaan investointiaste ei nouse 20-22 %/BKT tasosta – Vaikka Maailmanpankin Doing Business –tutkimukset pitävät

liiketoimintaympäristöä parhaana BRIC-maista

• Rahoituksen saatavuuden tiukentuminen ja teknologian saannin rajoitukset purevat jatkuessaan jonkin verran kasvupotentiaalia – Ilman tätäkin Venäjä tulee kasvamaan hitaammin kuin

maailmantalous – Toisin sanoen Venäjän osuus maailmantaloudesta supistuu,

hitaasti

Loppuhuomautus: Ukrainan tuleva taakka

• Ukrainan itsenäisyyden aikainen taloudellinen kasvu on perustunut vaihtosuhteen parantumiselle – Jalostettiin halpana pysynyttä venäläistä energiaa ja mineraaleja

nopeasti kasvaneille maailmanmarkkinoille – Ks. Sutela:

http://carnegieendowment.org/2012/03/09/underachiever-ukraine-s-economy-since-1991

• Tämä loi perustan tuottamattomaan toimintaan perustuvalle taloudelle – Varsinainen korruptio on vain jäävuoren huippu – Naapurimaiden 1991 verrannollinen tulotaso on noussut 2-3 -

kertaiseksi

• Tämä oli Ukrainan kirous, joka ei voi jatkua – Mutta missä on maan kilpailuetu? Ilman sitä tulevaisuus on mennyttä

huonompi

• Kohtalonkysymyksiä: – Venäjä ei tunnu haluavan itäistä Ukrainaa arvoa

tuhoavine teollisuuksineen ja köyhine väestöineen taakakseen. Vaatisi Krimin kriteereillä ehkä kymmenien miljardien vuotuisen tulonsiirron • Tuhojen suuruudesta ei liene arvioita

– Jos Ukrainan jäljellä oleva alueellinen yhtenäisyys säilyy, itäisen Ukrainan ylläpito jää Kiovan vastuuksi • Samalla osin vihamielinen väestö ja jatkuva ainakin

matalan intensiivisyyden poliittinen väkivalta

– Väestön maastamuutto jatkuu

– Jatkuva korruptio, alhaisen legitiimisyyden ja kehnon ammattitaidon hallinto

– jne.

• EU on asiallisesti sitoutunut tämän jatkuvasti epäonnistumisen partaalla hoippuvan talouden tukemiseen

• Lasku on auki ja loppusumma voi olla huikea