Motorinen hahmottaminenMari Kuoppamäki-Herzig, fysioterapeutti,

NDT/Bobath- ja NDT/Bobath vauvaterapeutti, SI-terapeutti

Valteri Tervaväylä29.3.2016

21.3.2016 ©Valteri 2015

Nettikahviloiden ohjelma, tallenteet ja materiaalit löytyvät osoitteesta: www.valteri.fi/nettikahvila

Valterin Pedagogiset Nettikahvilat

2015-2016

Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin.

Valterin palvelut täydentävät kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja ja ne voivat kohdistua yksittäisen lapsen ja nuoren tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin.    Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

21.3.2016 ©Valteri 2015

Motorinen hahmottaminenTerminologia ja käsitteet - haaste!Perceptual Motor Development – käsitteenä viittaa merkittäviin nimiin Piaget, Gesell, Montessori tai harjoitusohjelmiin kuten Perceptual Motor Activities - Training Program ja Perceptual & Motor SkillsHavaintomotorisilla taidoilla tarkoitetaan taitoja, joilla lapset hahmottavat omaa kehoaan ja sen eri osia suhteessa tilaan, aikaan (Gabbard 1992, 185; Numminen 1996, 65) ja voimaan (Hatzitaki, Zisi, Kollias & Kioumourtzoglou 2002; Konczak, Jansen-Osmann & Kalveram 2003).Havaintomotoristen taitojen kehittyminen on välttämätöntä, jotta lapset voivat esimerkiksi oppia tarttumaan esineisiin tarkasti ja liikkumaan törmäilemättä.l

Liikkumisen ja aktiivisen liikkeen/keholla toimimisen merkitys motoriselle kehitykselle/ kokonaiskehitykselle, hahmottamiselle ja oppimiselle havaittu jo vuosikymmeniä sitten

Normaalikehityksen teoriat1. The Neural-Maturationist Theories (Gesell, Amature) Geenien säätelemää, kehitysvaiheittain lainalaisesti etenevää, ympäristöllä ei vaikutusta2. Neuronal Group Selection Theory (Edelman 1989) Perimä ja ympäristö, hermosoluryhmien valikointi kahdessa vaiheessa (sikiö – pikkulapsi-ikä ja 2-3v -harjoittelun kautta)3. Dynamic Systems Theory (Thelen 1995) Toiminta, mikä muodostuu useista komponenteista ja niihin vaikuttavat ympäristöolosuhteet tai tehtävän vaatimukset Kehitys on itseohjautuva prosessi(Lastenneurologi A.Lano, HUS )

Motoriikka keskeinen väline uuden tiedon hankkimisessa ; kognitiivinen kehitys etenee sensomotoristen kokemusten avullaLapsen aktiivisella ja eri aistijärjestelmien kautta välittyvällä tiedolla (sensory input) on keskeinen merkitys hermoston kypsymiselle, synapsien muodostumiselle, hermoston muovautumiselle (Lastenneurologi Aulikki Lano,2014)

Arja Sääkslahti: Haavena liikkuvat lapset - Tiede- lehti 12/2015Varhaiset liikuntakokemuksetLiikkuvan lapsen iloTehdään puolesta – oivaltamisen ja itse tekemisen iloVarovaisuuskulttuuriKoululiikunnan muutos – motoriset perustaidot heikot, jolloin liikuntataitojen /-lajien harjoittelu turhauttavaa

Arja Sääkslahti: Haavena liikkuvat lapset - Tiede- lehti 12/2015Olemme taitavia opettamaan lapset istumaan hiljaaHerätty toiminnallisuuteen: aktiivinen oppiminen on sitä, että liikkuu ja kokeilee, vaihtaa asentoa, käyttää kaikkia aisteja, kosketteleeLapsilähtöisyysIntensiteetin vaihtelut – jaksetaan keskittyä

Tässä esityksessä

Viitekehyksenä sensorisen integraation teoria Jean Ayresin (1920 – 1988) mukaan.

Asennon hallintaMotorinen suunnittelu

Työskentelyvireys - jaksaminen

Mitä on sensorinen integraatioA. Jean Ayres (1920 – 1988): on aistitiedon jäsentämistä käyttöä varten

Hermostollinen prosessi, joka jäsentää aistitietoayksilön kehosta sekä ympäristöstä ja mahdollistaakehon tehokkaan käytön ympäristössä. Eri aistijärjestelmiin saapuvien ärsykkeiden avaruudellisetja ajalliset ominaisuudet tulkitaan, yhdistetään ja yhdenmukaistetaan. Aivojen tulee valita, lisätä, estää, vertailla ja yhdistellä aistitietoa joustavalla, jatkuvasti muuntuvalla tavalla; toisin sanoen aivojen pitää integroida aistitietoa. (Ayres, 1989)

Mitä on sensorinen integraatio

Normaalisti kehittyvällä lapselle sensorinen integraatio kehittyy automaattisesti ja jatkuvasti. Tiedostamattaan lapset saavat paljon sensorista informaatiota, jonka he analysoivat, yhdistävät ja käyttävät hyväkseen kehittääkseen taas vaativampia taitoja. Kasvavalle lapselle aistitiedon integroiminen on hauskaa ja mahdollistaa itseohjautuvuuden, halun oppia ja hallita. (Paris & Murray-Slutsky, 2000)

Sensorisen integraation neljä tasoa

Hahmottaminen

Aistimukset jäsennetään havainnoiksi (hahmotetaan) ja ärsykkeille annetaan merkitys. Hahmottaminen määritellään aistimusten tulkinnaksi, joka perustuu yksilön kokemukseen. Hahmotus on aistien kautta saadun tiedon kognitiivista ymmärtämistä (Kranowiz, 2000)

Kehonhahmotus

Lapsen kehonhahmotus on pitkälti tiedostamaton ja rakentuu kehoaistimusten varaan. Se on lapsen sisäinen malli kehosta toiminnassa. Hyvin jäsentynyt kehonhahmotus antaa lapselle tuntemuksen mitä keho tekee ilman, että tarvitsee katsoa kehoaan. Tämä sisäinen kartta mahdollistaa lapselle kehon liikkeiden ohjailun ja suunnittelun, koordinaation, tarkkuuden sekä hyvin säädellyt, sujuvat ja tarkat liikkeet. (Murray- Slutsky, 2000)

Praksia

Toiminnan ideointi ja motorinen suunnittelu (SI)

Ihmiselle ominainen kyky, joka mahdollistaa tehokkaan vuorovaikutuksen fyysisen ympäristön kanssa

Kyky, olla ihminen ratkaisee, miten käyttää käsiään ja kehoaan taitoa vaativissa toiminnoissa kuten leluilla leikkimisessä, työkalujen käytössä, rakentelussa sekä toimintoihin ja peleihin/liikuntaleikkeihin osallistumisessa

Pystymme täysin uudenlaiseen toimintaan (aikaisemmat kokemukset, ko. tilanteessa oleva aistitieto, keskittyminen, äly)

Dyspraksia• Vaikeutta kehon hahmottamisessa ja kehon puolien välisessä yhteistyössä

• Lievempi dyspraksia ilmenee sarjallisessa, ennakointia ja ajoitusta vaativissa toiminnoissa kuten liikunta- ja pallopelit

• Arjen toiminnoissa pukemisessa, ruokailussa

• Ideoinnissa, aloitteellisuudessa ja loppuun saattamisessa

• Taitojen oppimisessa, taitojen yleistymisessä, harjoittelun määrä ja asiat vain unohtuvat

• Vie suunnattomasti energiaa tietoisesti miettiä kehoa ja tekemistään

Aistitiedon käsittelyn häiriön luokittelu:Sensory Processing Disorder (SPD)

Lucy J. Miller, Ph.D.,OTR., 2007(-15), SPD Foundation

Sensory Processing Disorder (SPD)

Sensory Modulation

disorder (SMD)

Sensory-Based Motor Disorder(SBMD)

Sensory Discrimination Disorder (SDD)

SOR=Sensory Over-ResponsivitySUR=Sensory Under-ResponsititySS =Sensory Craving

VisualAuditory Tactile Taste/SmellInteroceptionPositon/Movement

Postural Disorder

Dyspraxia SCSURSOR

Aistitiedon käsittelyn häiriö (SPDAistisäätely (SMD)•Tiedostettu jo alkuvaiheessa•Näkyy

• tavassa reagoida aistimuksiin ja hallita käyttäytymistä

• vireystilan, tarkkaavuuden ja tunteiden säätelyssä• multisensorisen ympäristön kuormittavuus

•Fysiologiset reaktiot•Ympäristöllä erittäin ratkaiseva merkitys lapsen käyttäytymisen jäsentymisessä, suoriutumisessa ja itsetunnon tukemisessa

Aistitiedon käsittelyn häiriö (SPD)Aistipohjaiset motoriset häiriöt1.Asennon hallinnan häiriö•Matala lihasjänteys•Heikosti kehittynyt asennon hallinta ja tasapaino•Kehon molempien puolien välinen yhteistyö heikosti

kehittynyt•Käyttää vain dominoivaa kättään• Käyttäytymisessä näkyy kömpelyyttä, voimattomuutta,

haluttomuutta osallistua ja esim. liikuntaleikit työläitä

Aistitiedon käsittelyn häiriö (SPD)Aistipohjaiset motoriset häiriöt•2.Dyspraksia• Vaikeutta suunnitella ja tuottaa sarjallista motorista

toimintaa ( huom. BIS)• Kömpelyyttä liikkumisessa tai vain hallinnan puutetta• Vaikeutta tuottaa keholla uutta motorista toimintaa

(ongelman ratkaisu; miten kiipeän!,)• Oppiminen perustuu toistoihin, ideoinnin vaikeus

(somatodyspraksia)• Vaikeutta niin paljon, että se häiritsee arjessa ja

myöhemmin koulussa osallistumista ja oppimista

Aistitiedon käsittelyn häiriö (SPD)Hahmottamisen/erottelun häiriö• Vaikeus tulkita ärsyke:• Erottaa mihin kosketetaan• Arvioida voiman käytön tarvetta• Havaita onko liikkeessä vai ei• Erotella ääniä• Havaita kirjainvälejä• Käyttäytymisessä näkyy hitautta/jähmeyttä, eksyy tai

erehtyy suunnasta, tarvitsee aikaa ja toistoja, tarvitsee selvät ohjeet, turhautuu jos liikaa yhdistettäviä asioita

Toimintakyky – toiminnanohjailu - praksiaHuomiommeko tarpeeksi ja riittävän varhainKuntouttava arki – osallisuus arjen hallinnassaMinä ja minä toimijanaOhjauksen merkitys oman ongelmanratkaisun kehittymiseksi – yksilöllisyys, systemaattisuus ja aikaa prosessointiinLapsen /oppilaan omatoimisuustaitojen kehittyminen Elämän hallinta – pärjäävä nuori

• Sensorisen integraation arvio ja siihen liittyvä ohjaus

• Tilauskoulutukset

• Kuperkeikka kaverin kanssa - Sherborne-harjoituksia (ei SI-viitekehyksestä, mutta hyviä liikuntaleikki-ideoita)

Valteri palvelee

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Valteri.fi

Valterin Pedagogisten nettikahviloiden tallenteet ja materiaalit on lisensoituCreative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ollaan yhteyksissä!

Valterin Pedagogiset Nettikahvilat

2015-2016

Pedagogiset nettikahvilatMaksuttomat alustukset ajankohtaisista aiheista tiistaisin klo 15:00–15:30 etäyhteydellä Lähetys koostuu n. 20 minuutin alustuksesta. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus keskustella yhteisesti alustajan kanssa n. 10 minuutin ajan. Alustukset ovat katsottavissa myös tallenteena.Kevään 2016 ohjelma valteri.fi/nettikahvila

21.3.2016 ©Valteri 2015