1

SIJOITUSMARKKINA-NÄKYMÄTELÄKESIJOITTAJANSILMIN

Sijoitusjohtaja Mikko Mursula

2

AGENDA

• Ilmarisen sijoitustuotot ja tavoiteallokaatio

• Alhaisen korkotason ongelma

• Raaka-aineiden hinnat laskussa – mitkä ovat vaikutukset?

• Tapaus Kiina• Pariisin ilmastokokous:

miten sijoittaja suhtautuu ilmastonmuutokseen?

• Ilmarinen kiinteistösijoittajana

Ilmarisen sijoitustuotot ja tavoiteallokaatio

2020

4

Sijoitusten jakauma ja tuotto

Joukkovelkakirjalainojen modifioitu duraatio on 1,0.Kokonaistuottoprosentti sisältää sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut.

Perusjakauma Riskijakauma Tuotto Volatiliteetti

milj. € milj. € %Korkosijoitukset 17 692,8 50,3 15 664,5 44,5 0,1

Lainasaamiset 1 519,8 4,3 1 519,8 4,3 3,2 Joukkovelkakirjalainat 15 005,8 42,7 11 547,5 32,8 -0,4 1,6 Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat 5 093,1 14,5 4 738,4 13,5 -0,9 Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat 9 912,7 28,2 6 809,1 19,4 -0,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1 167,2 3,3 2 597,2 7,4 3,2 (ml. sijoituksiin kohdistuvat saamiset ja velat) Osakesijoitukset 12 563,4 35,7 12 113,7 34,4 5,5 Noteeratut osakkeet 9 418,0 26,8 8 968,4 25,5 3,7 12,0 Pääomasijoitukset 2 001,7 5,7 2 001,7 5,7 18,7 Noteeraamattomat osakesijoitukset 1 143,7 3,3 1 143,7 3,3 1,4 Kiinteistösijoitukset 3 103,3 8,8 3 103,3 8,8 4,3 Suorat kiinteistösijoitukset 2 603,3 7,4 2 603,3 7,4 3,7 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 500,0 1,4 500,0 1,4 7,9 Muut sijoitukset 1 821,1 5,2 3 157,8 9,0 13,1 Hedge-rahastosijoitukset 633,1 1,8 628,4 1,8 10,1 6,7 Hyödykesijoitukset -11,2 0,0 74,9 0,2 - Muut sijoitukset 1 199,2 3,4 2 454,6 7,0 17,3

Sijoitukset yhteensä 100,0 34 039,4 96,8 3,1 4,2Johdannaisten vaikutus 1 141,2 3,2Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä 35 180,5 35 180,5 100,0

% %

SIJOITUKSET TUOTTIVAT TAMMI‒SYYSKUUSSA 2015 3,1 %

5

TAVOITEALLOKAATIO 2020

6

Korkotaso ja sen tuomat haasteet

7

ELÄMME OUTOJA AIKOJA:”MAHDOTTOMIA TAPAHTUMIA” KERRAN KVARTAALISSA

8

KOROT HISTORIALLISEN ALHAISET

Saksa

Japani

USA

Valtion korko, 10v

0

1

2

3

4

5

6

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015Lähde: Ilmarinen, Macrobond

9

NIMELLISKOROT EIVÄT KOSKAAN NÄIN ALHAALLAHollannin 10 vuoden korko

MIKÄ EROTTAA NYKYHETKEN HISTORIASTA?

11

KOROT EIVÄT ENÄÄ TARJOA SUOJASATAMAA

12

Raaka-aineiden hinnat laskussa – mitkä ovat

vaikutukset?

13

RAAKA-AINEIDEN HINTAKEHITYS

Lähde: Bloomberg

14

EUROOPPA JA USA HYÖTYVÄT

http://www.economist.com/blogs/graphicdetail/2015/08/commodity-dependency

15

VAIKUTUKSET

• Raaka-aineiden hinnat, öljy mukaan lukien, ovat tulleet paljon alaspäin– Syynä mm. globaalin/Kiinan

talouskasvun heikkeneminen ja ylitarjonta

Tarkoittaa valtavaa varallisuuden siirtymää raaka-aineiden viejiltä raaka-aineiden ostajille

• ”Häviäjätalouksille” ongelmia!– Brasilia, Venäjä jne….

16

Tapaus Kiina

17

KIINALLA ON OIKEASTI MERKITYSTÄ

18

TALOUDEN PRO’S JA CON’SHeikkoudet ja uhat• Pääomien tehoton

allokaatio/Zombiepankit• PK yritysten rahoitus

jumissa• Heikko sosiaaliturva

– Kulutuskysyntä, säästämisaste• Antikorruptiokampanja

– Jäädyttänyt päätöksenteon (SOE + paikallishallinto)

• Demografiset muutokset• Made in China 2025

Vahvuudet• Valtava elvytysvara

– FX reservit, talletusvarantovaade

• Alhainen ulkom. velka/BKT• Keskusjohdon kyky tehdä

ISOJA päätöksiä ja jalkauttaa ne

• Antikorruptiokampanja– Toiminnan tehostaminen pitkällä

tähtäimellä

• Palvelusektorin kasvu• Kulutuskysyntä/E-commerce• Made in China 2025

19

”MADE IN CHINA 2025” Bigger, better, more domestic

• 10 avainsektoria; 10 vuotta; ”GO GLOBAL” • Jalostusasteen nosto• Vahva kotimarkkinan suosiminen; protektionismi• Esimerkkejä:

– IT: kotimaisuusaste telecom ja finanssialan servereissä 75 % 2020 mennessä ja 90 % vuoteen 2025 mennessä.

– Robotiikka: kotimaisuusaste 50 % 2020 ja 70 % 2025– Laivanrakennus: korkean teknologian suunnittelussa ja

rakentamisessa 40 % globaali markkinaosuus vuoteen 2020 ja 50 % vuoteen 2025 mennessä

– Autoteollisuus/uuden energian autot; kotimaisia 1 milj. kpl 2020 mennessä tai 70 % markkinasta, 2025 mennessä 3 milj. kpl tai 80 %

20

Pariisin ilmastokokous: miten sijoittaja

suhtautuu ilmastonmuutokseen?

ILMASTOASIAT OTETAAN TOSISSAAN• Institutionaaliset sijoittajat

haluavat pienentää omaa hiiliriskiään – Trendi kasvussa etenkin viime

vuosina; myös suomalaiset sijoittajat aktivoituneet

– Hiilikupla nähdään aitona sijoitusriskinä

• Keinoja:– Sijoittajat pyrkivät vaikuttamaan

fossiilisiin polttoaineisiin nojaavien yhtiöiden toimintaan (esim. kv. sijoittajayhteistyö)

– Ääritapauksissa siivotaan salkuista suuren hiiliriskin yhtiöitä

– Sijoittaminen puhtaaseen teknologiaan

Trendi kasvussa etenkin viime vuosinaTrendi kasvussa etenkin viime vuosina

22

ILMARINEN SELVITTI SALKKUNSA TILANTEEN

• Laskennan toteutti erikoistunut kansainvälinen yhtiö. Kohteena Ilmarisen suora osakesalkku 30.4.2015 (7,4 miljardia e).

• Hiilijalanjälki 485 t (CO2e/mEUR) on n. 3,5 % benchmarkia* pienempi.– Kiina-salkun hiilijalanjälki 4-

kertainen suomalaisiin sijoituksiin verrattuna.

– Potentiaaliset päästöt osakesalkkumme maanalaisista kivihiili-, öljy ja kaasuvarannoista olisivat 11 % vertailuindeksin potentiaalisia päästöjä pienemmät.

*Verrokkina käytetty Ilmarisen sisäisiä vertailuindeksejä ja niiden yhdistelmää (aggregaatti).

23

VALITUT TOIMENPITEET• Riskianalyysin perusteella

luovuimme kokonaan omistuksestamme 3 yrityksessä – Sijoitus vajaa 40 miljoonaa euroa,

yrityksille ilmastovaikutukset merkittävä taloudellinen riski

• Vaikuttaminen ja tarkempi kartoitus– Lähestymme yrityksiä sijoittajakirjein

• Jatkossa mittaamme hiilijalanjäljen ja arvioimme hiiliriskejä vuosittain (Montreal Pledge)

24

SIJOITTAJAN ODOTUKSET YRITYKSILLE

• Ilmastoriskien tunnistaminen ja riskien eliminointi liiketoiminnassa ja strategiassa

• Avoin ja laadukas raportointi ilmastoriskeistä kv. standardien mukaisesti

Ilmarinen kiinteistösijoittajana

KIINTEISTÖSIJOITUSTEN LINJAUKSETKotimaiset kiinteistösijoitukset• Suorien kotimaisten

kiinteistösijoitusten suhteellinen osuus laskussa – absoluuttisesti kasvussa

• Toimitilasijoitukset kasvukeskusten vaikutusalueella sekä vakiintuneilla liikepaikoilla

• Asuntosijoitukset vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin PK-seudulla

• Sijoitukset erikoiskiinteistöihin kumppanin kanssa

Kansainväliset kiinteistösijoitukset• Tehokkaampi kansainvälinen

hajautus aidolla kiinteistöjen tuotto-riskiprofiililla

• Ohjaamme sijoitusvolyymia enemmän kansainväliseen hajautukseen

• Tarkasteltavat kohdemarkkinat: Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat sekä muut vakiintuneet ja likvidit eurooppalaiset kiinteistömarkkinat

• Ensisijaisena toimintamallina paikallinen sijoittajakumppani26

KIINTEISTÖMARKKINASTA

• Toimitilojen vajaakäyttöasteet nousussa– myös liiketilojen käyttäjät

reagoivat• Tuottovaatimukset laskussa

– Ydinkeskustakohteille löytyy runsaasti ostajaehdokkaita

• Erot hyvien ja huonojen kohteiden välillä kasvavat– Näkyy käyttäjien ja sijoittajien

toiminnassa• Kansainvälisten sijoittajien

kiinnostus Suomeen kasvussa

• Sijoittaminen vuokra-asuntoihin on muodissa27

2010

Tam

mi

Maa

lis

Touk

o

Hei

nä

Syy

s

Mar

ras

2011

Tam

mi

Maa

lis

Touk

o

Hei

nä

Syy

s

Mar

ras

2012

Tam

mi

Maa

lis

Touk

o

Hei

nä

Syy

s

Mar

ras

2013

Tam

mi

Maa

lis

Touk

o

Hei

nä

Syy

s

Mar

ras

2014

Tam

mi

Maa

lis

Touk

o

Hei

nä

Syy

s

Mar

ras

2015

Tam

mi

Maa

lis

Touk

o

Hei

nä

Syy

s

0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

14.0

16.0

18.0

Asuntojen vajaakäyttö Toimitilojen vajaakäyttö Koko kanta

Ilmarisen kiinteistöjen vajaakäyttö 01/2010 alkaen

VAJAAKÄYTTÖASTE 9/2015

28

Toimitilat: 11,8 % Asunnot: 5,6 %

Koko kanta: 10,5 %

29

KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN SUOMEEN KAKSIJAKOISTAUhat• Supistuva talous ei luo

uutta tilakysyntää• Tilatehokkuuden kasvu

rajoittaa toimistotilojen käyttöä

• Kaupan rakenteen muutos tekee monista vanhoista kauppapaikoista tarpeettomia

• Maassamuutto uhkaa periferia-alueiden kiinteistöjen käyttöä

Mahdollisuudet• Suomessa kiinteistöjen

tuottovaateet korkeammalla kuin monessa muussa maassa

• Kasvukeskuksien näkymät edelleen suotuisat

• Uudet kohteet hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä houkuttelevat käyttäjiä

30

TERVEISET PÄÄTTÄJILLE• Kuntien on kaavoitettava riittävästi

rakentamiskelpoista tonttimaata ja tyhjillään olevia toimistoja on muutettava asuinkäyttöön

• Vuokra-asuntoja on toteutettava kysynnän ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti

• Rakentamisen kalleutta aiheuttaviin tekijöihin on puututtava

• Päätöksenteossa on otettava huomioon niiden vaikutukset asumisen hintaan

• Vuokra-asuntotuotannon aktiivisuuden lisäämisessä tarvitaan pitkäaikaisia malleja

31

Mitä jatkossa?

32

TULEVAISUUDEN-NÄKYMÄT• USA:n keskuspankin ensimmäinen

koronnosto joulukuussa• Euroopan keskuspankki jatkaa osto-

ohjelmaansa ja lisäelvytystä– Korot pysyy alhaalla.

• Osakekurssien heilunta jatkuu makrotalousuutisoinnin tahdittamana

• Osakekurssitaso ei kestä tulospettymyksiä eikä maailmantalouden kasvun (voimakasta) heikkenemistä

• Alhaisten korkojen ympäristössä reaaliomaisuuteen kohdistuva kiinnostus jatkuu

KIITOS.

www.ilmarinen.fi/uutishuone @ilmarinen_tweet @ritakti @KianderJaakko @PaiviSihvolaBlogi: www.parempaaelamaa.org

34