© Luonnonvarakeskus
Tulokas- ja vieraslajit
Lähteinä mm.
Heli Viiri (Luke)
Hantula ym. Koto- ja vierasperäiset metsien tuholaiset. Metsäpäivät 2014
Nuorteva, H. Metsätuholakityöryhmä Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2011
Seppo Nevalainen, Luke, Joensuu
Lilja ym. 2010. Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen
aikakauskirja 3/2010: 283–301
© Luonnonvarakeskus
Tärkeitä koska:
Metsillä poikkeuksellisen suuri taloudellinen merkitys
Vähän taloudellisesti merkittäviä puulajeja
Laaja metsätuho aiheuttaisi vakavia seurauksia koko maanhyvinvoinnille
© Luonnonvarakeskus
Vieras- ja tulokaslajit• Vieraslajit: Laaja kirjo eri eliöryhmien edustajia
• Viruksia, viroideja, bakteereja, sieniä, hyönteisiä, nilviäisiä, punkkeja, sukkulamatoja, kasveja
• Osa lajeista jo lainsäädännön piirissä (karanteenilajit)
• Puutavaran, pakkausmateriaalin tai taimikaupan mukana maahan voi levitä vakavia uusia ataudinaiheuttajia.
• Esim. Phytophthora cactorum on moni-isäntäinenmikrobi, joka pystyy aiheuttamaan tauteja yli 200 kasvilajissa
- Metsätaimitarhoilla aiheuttaa koivun levälaikkutaudin (1991)
© Luonnonvarakeskus
Phytophthora ramorum, tammen
äkkikuoleman (SOD) aiheuttaja alppiruusulla Suomessa (kuva KTTK, 2004)
Arja LiljaMarja Poteri
Phytophthora cactorum, levälaikkutautikoivun taimessa
© Luonnonvarakeskus
Karanteenilajit
Vaaralliset kasvintuhoojat; Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003) >> Evira
• Lännen pahkaruoste Endocronartium harknessii
• Versopolte, tammen äkkikuolema Phytophthora ramorum
• Villaruoste/valkomännyn tervasroso Cronartium ribicola
• Mäntyankeroinen Bursaphelenchus xylophilus
© Luonnonvarakeskus
Hybridipatogeenit -Viimeisten vuosikymmenien ilmiö
-Vieraspatogeenien ja paikallisten sukulaislajien risteytymiä -Isäntäkirjo poikkeaa vanhempaislajeista-esim. Phytophthora alni –tuhoaa eurooppalaisia joenrantalepikoita
Keski-Euroopan taimitarhat ovat saastuneet Phytophthora-lajeilla>>pyökin metsätaloudellinen tulevaisuus vaarantunut?
Pohjois-Amerikka ja eurooppalainen männynjuurikääpä?
© Luonnonvarakeskus
Esimerkkejä tulokaslajeista Suomessa
• Cronartium ribicola, tervasroso 5-neulasmännyillä (K)
• Kuoripolte ja haavanroso : estävät hybridihaavan kasvatusta
• Punavyökariste (2008) männyllä: yleinen Itä-Suomessakin
• Saarnensurma 2000-luvulla:; Ahvenanmaa, etelärannikko
• Lepänruoste (1997)
• Phytophthora inflata, eristetty versolaikuista, alppiruusu, syreeni (2005)
• Etelänversosurma (Diplodia sapinea): männyn kävyistä 2106, ei vielä tuhoja
© Luonnonvarakeskus
Suomen metsätalouden kannalta vaarallisimpia potentiaalisia tuhonaiheuttajia
• Vuoristoniluri
• Mäntyankeroinen
• Juurilahoa aiheuttava Phellinus weirii- kääpä
• Lännenpahkaruoste
© Luonnonvarakeskus
Saarnensurma (Chalara fraxinea), Ahvenanmaa (2008)
Seppo Nevalainen Seppo Nevalainen
© Luonnonvarakeskus
Punavyökariste (Dothistroma septospora)
Michael Müller
© Luonnonvarakeskus
Lännenpahkaruoste-merkittävä tuhonaiheuttaja metsämännyllä Yhdysvalloissa ja Kanadassa -mahdollinen saapumisreitti elävien
kasvien mukana -leviäminen Suomeen ja Suomessa olisi erittäin nopeaa -kuollutta puuta syntyisi muutamassa vuodessa 10 –100x enemmän kuin suurten myrskytuhojen jäljiltä ? >>korjuuongelmia >> laajoja seurannaistuhoja
© Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus
Versopolte Phytophthora ramorum–tuhonnut laajalti USA:n länsirannikon tammimetsiä ja Iso-Briannian lehtikuusikoita
© Luonnonvarakeskus
Vuoristoniluri (Dendroctonus ponderosae)
• Kanadassa n. Suomen metsäpinta-alan laajuiset tuhot• British Columbia >>Alberta
Lukuisia selityksiä1) Ilmastonmuutos (talvet lämpimiä, kuivuus altistaa puita kesällä)2) Liikaa "sopivanikäistä" kontortametsää tarjolla3) Metsätuholainsäädäntö puuttui / rajoituksia liian myöhään4) Metsäpalojen esto > vanhojen puiden osuus kasvoi5) Tuhohyönteiskanta pääsi kasvamaan luonnonpuistoissa (ei hakkuita)6) Aggressiivisempi hyönteiskanta7) Aggressiivisempi sieniosakas8) Jotakin täysin muuta?
kuusen kasvatuksen lisääntyminen saattaa luoda kirjanpainajalle samankaltaiset olosuhteet??
© Luonnonvarakeskus
Heikki Nuorteva
© Luonnonvarakeskus
Mäntyankeroinen Bursaphelenchus xylophilus• Millimetrin pituinen sukkulamato
• Aiheuttaa runsaana esiintyessään lakastumistaudin
• Puut voivat kuolla jopa 30-40 vrk:ssa
• Ei torjuntamenetelmääcfs.nrcan.gc.ca
courtesy Kyushu Research Center, Forestry and Forest Products Research Institute, Japan
© Luonnonvarakeskus
• Pääasiassa sarvijäärät levittävät, meillä sopivia vektoreja ranskanräätäli ja suutari
• Sarvijäärien levitessä syömään keväällä ravintosyöntiään terveiden mäntyjen latvukseen kestotoukat siirtyvät haavojen kautta puuhun
• Ilmastolliset olosuhteet eivät esteenä leviämiselle
• Ennakkotorjunta, maahan pääsyn esto välttämätöntä
• Lienee hallittavissa, kunhan se havaitaan ajoissa.
© Luonnonvarakeskus
• Kasvintarkastuskeskus löysi ensimmäisen kerran Suomesta ja Euroopasta vuonna 1984 Pohjois-Amerikasta tuodusta hake-erästä
• Löydetty Suomesta yli 50 kertaa (hake, puiset pakkausmateriaalit)
• Levinnyt EU:hun, Portugaliin v. 1999. Etabloitunut.
• Marraskuussa 2008 havaittu Espanjan puolelta
• Evira tehnyt kriisivalmiussuunnitelman (2006)
• Jos löytyy Suomessa maastosta, niin käsittelemättömän
havuraaka-aineen vienti loppuu > kriisi metsäteollisuudelle
© Luonnonvarakeskus
• mäntyankeroisesiintymä aiheuttaisi Suomessa 5-19 miljoonan euron toimenpiteet, vaikka torjunnassa onnistuttaisiin
© Luonnonvarakeskus
Havununna• Perhonen, valkeat
etusiivet, joissa mustia poikkijuovia
• Toukka ruskeankeltainen, vaihtelevan värinen
• Suomessa harvinainen, mutta leviää voimakkaasti
• Lähes kaikkiruokainen puiden suhteen
20 4.4.2017
Nick Greatorex-Davies
Kimmo Silvonen
© Luonnonvarakeskus
Havununna
• perhonen lentää loppukesällä
• munii runkojen tyvelle, kuorten koloihin
• munat talvehtivat
• toukat kehräävät rihmoja, joiden varassa laskeutuvat oksalta toiselle, koteloituu heinäkuussa
• joukkoesiintymisten aikana voi muodostaa ”pilviä”
• tuhot voivat jatkua alueella pitkään, Keski-Euroopassa
• Ruotsissa tuhoja 1898-1902 (3000 ha), 1947-1948
• Meillä ensimmäinen paljaaksi syöty tuhoalue saaristossa
© Luonnonvarakeskus
Saarnenjalosoukko
• Luontainen Aasiassa ja Venäjän itäosissa ja luontaisella esiintymisalueella vähäinen tuhonaiheuttaja
• Pohjois-Amerikassa 98 % kuolleisuus saarnilla
• Tappaa Moskovassa saarnia, pelätään leviävän meille
© Luonnonvarakeskus
Aasianrunkojäärä
• Löytyi 2015 Vantaalla teollisuusalueelta kivitavaraa maahan tuovan yrityksen pihalta
• Toukkakäytävien perusteella ollut ainakin 3 v. lähimaastossa,
• Leviää Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan
• Evira seuraa, tuhoaa saastuneet puut
• Tuodaan n. 60 000 kg/v kiviä Kiinasta, pakattu puisiin pakkauskehikkoihin
Ville Welling
© Luonnonvarakeskus
Lopuksi
Runsaasti esimerkkejä taudeista ja tuholaisista, jotka ovat levinneet• -uusille alueille, joilla ei luontaisia vihollisia• - uusille isäntäkasveille, joilla ei vastustuskykyä
Vierasperäiset tuhonaiheuttajat ovat levinneet Euroopassa kiihtyvällä vauhdilla –elävien kasvien kauppa tärkein leviämisreitti - Viranomaisvalvonta ei pysäytä patogeeneja!
Suomen kannattaisi olla vieraslajiriskin suhteen aloitteellinen