Sovittelu työvälineenä
Susanna Schugk-Laulumaaapulaisjohtaja
Riihimäen vankila• Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen kuuluva
• 223 paikkainen suljettu laitos
• Yli 2 vuoden tuomion saaneet miesvangit
• Keskivankiluku n. 230 vankia
• Korkean turvallisuustason vankila
• Tarjoaa monipuolisesti työ-, opiskelu- ja kuntoutusmahdollisuuksia
Henkilöstö• Johto 3
• Valvontahenkilöstö:n 90 vartijaa ja rikosseuraamusesimiehiä 12
• Erityistyöntekijät:ohjaajat 11, psykologi 2, pappi 1, opo 1, opettajia 2 ammattikoulutuksessa, työnjohtajia 9työpuolella, sosiaalityöntekijöitä 3
• Hallinto:virastosihteerit 5
• Tukitoimet:kiinteistöhuolto 3talousmestari kanttiinin 1keittiö 6
= n150 + yhteistyötahot opetuksessa, kuntoutuksessa ja kiinteistön hoidossa
Arvot ja strategia• Rikosseuraamuslaitos sitoutuu toiminnassaan suomalaisessa yhteiskunnassa
tärkeinä pidettyihin arvoihin: ihmisarvon kunnioittamiseen jaoikeudenmukaisuuteen. Työtä ohjaa käsitys yksilön mahdollisuudesta muuttua jakasvaa.
• Arvoihin sitoutuminen merkitsee:– perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaamista– tuomittujen kohtelemista inhimillisesti, asiallisesti, ja keskenään tasavertaisesti– kaiken toiminnan lainmukaisuutta sekä oikeuden ja kohtuuden noudattamista– täytäntöönpanon toteuttamista siten, että se tukee tuomitun yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä
hänen pyrkimystään rikoksettomaan elämään.
• Rikosseuraamusalaitoksen tehtävänä on huolehtia osaltaan yhteiskunnanturvallisuudesta pitämällä yllä laillista ja turvallista seuraamustentäytäntöönpanojärjestelmää sekä myötävaikuttaa uusintarikollisuudenvähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen.
Ymmärrystä
Sovittelu• Konfliktinhallintajärjestelmä, jossa sovittelija (fasilitaattori) toimii
sovinnon mahdollistajana• Käytössä perhe-, rikos-, työyhteisö-, koulu-, kaupallinen-,
ympäristöasioiden-, rauhan-, tuomioistuin-, rakennusalan-,monikulttuurinen ja Suomen asianajajaliiton tarjoama sovittelu
• Restoratiivisuus = yksilön oikeutta osallistua oman ongelman, ristiriidan taikonfliktin ratkaisuun tavalla, joka antaa uusia voimavaroja kohdatavastaavia ongelmia
• Ei haeta syyllisiä ja asianosaisten tarkoitus itse löytää ratkaisu• Konfliktin osapuolet riidan parhaimmat asiantuntijat• Työyhteisösovittelua tehty 2000-luvulta lähtien. Suomessa ensimmäinen
tehty väitöskirja Timo Pehrman: Paremmin puhumalla 2011• Restoratiivisen eli korjaavan oikeuden käsite käyttöön kansainvälisille
oikeusfoorumeille 90-luvun alussa. Ydin rikosten sovittelussa, muttarestoratiivisen oikeuden perhe kasvanut jatkuvasti (Poikela 2010).
Sovittelun toimintaohje• Aloite sovittelusta• Tiedottaminen• Valmistautuminen, erillistapaamiset (alustavat tavoitteet,
haastateltavan näkemys ja kuulluksi tuleminen)• Sovittelutapaaminen saman pöydän äärellä• Sopimus ja sen tarkistaminen, sekä seurannan sopiminen• Tiedottamisen sopiminen• Lopetus• Seurannan toteutus
• Jos sopimusta ei saada, voi sovittelija ehdottaa omanratkaisuehdotuksen osapuolille ja johdolle
Sovittelu onnistuessaan
• Vähentää poissaoloja• Lisää työssä viihtyvyyttä• Lisää ymmärrystä toisen toiminnasta• Vähentää juoruilun hyväksymistä• Antaa tunteen, että on tullut kuulluksi ja
huomioiduksi• Lisää epävarmuuden sietämistä, on turvallinen
olo töissä
Ristiriidat työyhteisössä
• Työhön liittyvät ristiriidat• Sosiaaliset ristiriidat• Henkilökohtaiset ristiriidat• Kulttuuriset ristiriidatHUOM! Voivat myös sekoittua keskenään
Kulttuuriset ristiriidat = järjestäytynytrikollisuus lintukodossa (näkökulmaerot)
Henkilökohtaiset ristiriidat =väkivalta vankilassa
Työhön liittyvät ristiriidat = päihteetja luvattomat tavarat
Sosiaaliset ristiriidat = työkaverit
Miksi sovitella• Ei tuhlata aikaa turhaan
analysoimiseen, vaanosallistetaan asianosaisetitse pohtimaan ratkaisuakertomalla omia ajatuksia,tunteita, käsityksiä jatoiveita
• Ihmiset ottavat vastuunomasta ongelmasta ja näinmyös vastuullistavatitsensä pitämään kiinnisopimuksesta
• Ristiriitatilanteistahoitamattomana ainakustannuksia työnantajalle
• Asioiden selvittelyynkuluu aikaa eri toimijoilla(esimiehet, johto,ulkopuoliset konsultit,työterveys, työsuojelu,työyhteisö, jne)
• Yleisesti lisätävuorovaikutusta ihmistenkesken puhumattomuudensijaan.
Sovittelun esteet ja haasteet• Rikosilmoitukset• Muut keskeneräiset
oikeusprosessit• Pelko• Täysi haluttomuus
sovitella asioita
• Osallisten halu löytääsyyllisiä
• Henkilöriidat ja asiariidat• Kun kiusaaja ei ymmärrä
olevansa kiusaaja• Kestää vihamielisyys
myös mahdollisestisovittelijaa kohtaan
• Restoratiivisuudenhyväksyminen
Onnistumisiin johtuneet tekijät• Ymmärretään että
konflikti onoppimisprosessi ja nekuuluvat normaaliinihmisten väliseenkanssakäymiseen
• Opitaan jo prosessinaikana etteipuhumattomuus parannatilanteita
• Sovittelija kestääepävarmuutta ja välilläneuvottomuutta
• Sovittelija antaa riidanolla osallisilla
• Tarvittaessa sovittelijakykenee esittämäänjohdolle vaihtoehtoja
• Luotettava tilaisuus, jossajokaisella tilaa olla omaitsensä
Minäkö sovittelija?• Ei riidankylväjille• Työnantajamyönteinen• On luottamuksen
arvoinen• Kykenee tarvittaessa
ehdottamaanvaihtoehtoja osallisille,jos sovintoa vaikealöytää
• Kykenee tukemaanaktiivisesti kaikkiaosapuolia
• Voi olla esimies taiilman esimiesasemaa
• Ymmärtää työnantajanvelvoitteet noudattaatyöturvallisuuslakia
Tavoite vankeinhoidossajo kymmeniä vuosia sitten