Si 2.3. Liikunnan didaktiikan luento-otteita
SL 2010
Juha Valtonen
Viitteellinen luentorunko
Fyysinen toimintakyky
Liikuntalajien opetus - ominaisuusopetus
Opsin perusteet + uusi tuntijakoesitys
Fyysisen aktiivisuuden suositus
Koulun liikunta
Opettajan pedagoginen ajattelu
Opetustaito
opetusmenetelmät ja –tyylit
Kouluviihtyvyys
Ydinkeskeinen oppiminen
Liikunnanopetuksen viitekehyksiä
viitekehys keskeinen sisältö perustelu ongelmat/haasteet
Fyysinen kunto hengitys- ja verenkiertoelimistö, terveys, työssä jaksaminen, talous
oppituntien määrä ja sisällöt, mielekkyys
Terveys terveyttä edistävä liikunta sairauksien ennaltaehkäisy
Liikuntataidot palloilut, yleisurheilu, tanssi jne… harrastamisen edellytykset nyt –tulevaisuudessa, opetus
Motoriset perustaidot juokseminen, hyppääminen, heittäminen jne…
Ominaisuusopetus kuntokyvyt, liikehallintakyvyt liikuntalajeja on loputtomiin motivointi, käyttötarpeet
Ydinkeskeinen opetus osaamisytimen hyödyntäminen oppilaan osaaminen on oppimisen ydin
opettajan resurssit, ryhmäkoot
Kasvatus tavoitteellinen toimintaitsensä voittaminenelämän pelisääntöjen oppiminen
aktiivinen ja aikaansaava yhteiskunnan jäsen
oppilaan kokemusmaailma
Viihteellisyys/viihtyminen
mukavaa ja hauskaa tekemistä porttiteoria… lyhytjänteisyys, tavoitteettomuus
Luentokoosteessa viitataan liikehallinnan osalta pääosin prof. Heimo Nupposen 22.1.2005 pitämään verkkoluentoon
Ops:n ja opetuksen systemaattinen kehittäminen monipuolisen liikunnanopetuksen toteuttaminen
Liikunnanopetuksen erityistehtävä Keskittyminen olennaiseen Tavoitteiden asettelun haasteet
alakoulu – yläkoulu –lukio tässä ja nyt – lähitulevaisuus – aikuisuus - vanhuus
Perustan luominen Liikehallintakykyjen pysyvyys lajien lukuisuus, yhteiset piirteet Lajien uusiutuminen Aikapula, ajankäyttö opetuksessa
Fyysinen toimintakyky viitekehyksenä
KYVYT ovat
pääosin perittyjä
pysyviä
ehkä 50
edellytyksiä monille taidoille
TAIDOT taas ovat
opittuja
harjoituksen avulla muuntuvia
riippuvat monista kyvyistä
On hyvä muistaa, että
Fyysinen toimintakyky
F Y Y S I N E N T O I M I N T A K Y K Y
FYYSIS-MOTORISET KYVYT MOTORISET TAIDOT
KUNTOKYVYT LIIKEHALLINTA-KYVYT MOTORISET PERUSTAIDOT
PERUSLIIKEMUODOT
KESTÄVYYS
• Aerobinen
• Anaerobinen
VOIMA
• Maksimivoima
• Kestovoima
• Nopeusvoima
NOPEUS
• Räjähtävä nopeus
• Liikenopeus
• Maks.nopeus
• Nopeuskestävyys
TASAPAINO
VOIMAEROTTELU
NOPEUSEROTTELU
AJOITUSTARKKUUS
SUUNTATARKKUUS
YHDISTELY
MUUNTELU
REAGOINTI
LIIKKUMIS- ja
LIIKUNTALIIKKEET
• käveleminen, juokseminen
• hyppääminen, hyppely, loikkiminen
• kiipeäminen
• istuminen, seisominen
• vartalon taivuttaminen, ojentaminen
ja kiertäminen, kääntyminen
• heiluminen
• pyöriminen, kieriminen
• pysähtyminen
• kaatuminen
ESINEEN KÄSITTELYLIIKKEET
KEHON ELASTISUUS LIIKUNNAN LAJITAIDOT
Liikuntakykyisyyden ajallinen ja anatominen luokittelu (Pitkänen, P.)
Kuntokyvyt
Kestävyys
Aerobinen kestävyys
elimistön kyky jatkaa fyysistä työtä hapenoton ja -kulutuksen pysyessä tasapainossa
Anaerobinen kestävyys
elimistön kyky vastustaa väsymystä yhtäjaksoisessa maksimisuorituksessa
Voima
Maksimivoima
yhdellä tahdonalaisella lihassupistuksella saavutettu voimataso
Kestovoima
elimistön kykyä ylläpitää kussakin urheilulajissa tarvittavia lajinomaisia voimatasoja mahdollisimman kauan
Nopeusvoima
kykyä tuottaa mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman suuri submaksimaalinen voimataso
Nopeus
Räjähtävä nopeus
Liikenopeus
kyky ylläpitää samaa liikettä nopeassa suorituksessa
maksimiminopeus
nopeuskestävyys
Elastisuus
Notkeus
nivelistön, sidekudosten ja lihaksiston venymiskyky
Kimmoisuus
lihas- ja sidekudoksen jousto-ominaisuuksien hyväksikäytön
tehokkuus
Liikehallinta
• Tarkoitetaan
• niitä liike- ja liikuntatehtävissä ilmeneviä yksilöllisiä piirteitä, joissa
ohjaavan järjestelmän (hermoston ja aistien) toimivuus on keskeistä
• Hirtzin 1977 tekemän faktorianalyysin perusteella muodostettiin
liikehallinnan keskeiset osa-alueet
Osa-alueet:
• Tasapaino
Oman kehon tai ulkopuolisen esineen pitäminen paikallaan tai
liikuttaminen siten, että asento tai liike on hallittu
• Voimaerottelu
Lihaksiston voimankäytön ja rentouden vaihtelu tilanteeseen
soveltuvalla tavalla
• Nopeuserottelu
• Sopeutuminen käyttää tilanteen mukaista nopeutta
Ajoitustarkkuus
Liikkeen tai sen osien oikea-aikaisuus ja liikkeelle ominaisen rytmisen vaihtelun ymmärtäminen ja toteuttaminen
Suuntatarkkuus
Havainto- ja hermolihasjärjestelmän kyky toimia hienosäätöisesti tilaan ja painovoimaan nähden
Yhdistely
Hermoston ja lihasten hallinta siten, että liikkeet ja niiden osat muodostavat sujuvan kokonaisuuden
Muuntelu
Kyky toimia motorisesti tavalla, joka sopii odottamatta muuttuviin olosuhteisiin tai tulevaan tilanteen muutokseen
Kyky kontrolloida motorista toteutusta ja tarvittaessa muuttaa sitä
Reagointi
Vastauksen nopeus ja motorinen tarkoituksenmukaisuus annettuun ärsykkeeseen
Ominaisuusopetus
Sisältöjen valinta tapahtuu ominaisuuksien perusteella
Liikuntamuodot ja harjoitteet valitaan oppilaista hankitun tiedon perusteella
Tunnit keskittyvät painotetusti joihinkin ominaisuuksiin
Sisältöinä ovat edelleen pääosin liikuntamuodot
Ajoittain voidaan pitää yhteen ominaisuuteen perustuvia tunteja
Etsitään vanhojen ja uusien lajien joukosta parhaiten liikehallinta-ominaisuuksia kehittävät
Opettaja tekee aluksi ratkaisuja oppilaiden puolesta
Oppilaille perustellaan yhä enemmän sisältöratkaisuja
1. Kaikilla koululaisilla on kompetenssia jossakin liikuntakyvyssä.2. Koululaiselle ei ole riittävästi osoitettu hänen vahvoja puoliaan
liikuntakykyjen alueella.3. Koululaiselle ei ole riittävästi osoitettu hänen mahdollisuuksiaan vahvistaa
heikkoja puoliaan. 4. Opetus on liiaksi lajikeskeistä.5. Opettajankoulutus on liiaksi lajikeskeistä.6. Opettajia on liiaksi kiinnostanut performanssi ja liian vähän kompetenssi.7. Elämäntavan muutoksiin ei ole reagoitu tarpeeksi opetussuunnitelmissa ja
opettajankoulutuksessa.8. Koulun liikunta on enemmän kuin koululiikunta. Käyttämätöntä resurssia on
runsaasti.9. Liikuntakasvatuksen lähtökohtana on liian harvoin lapsen ja nuoren
kokonaiskehitys. Elämä on muutakin kuin liikuntaa.10. Asioiden oivaltaminen vaatii aina aikansa.
(Lähde: Nupponen, H. ja Pehkonen, M. Koululiikuntafoorumi 7/2010)
http://www.slu.fi/lum/numero_7_2010/tutkittua/koululiikuntafoorumi_liikuntalaj/
10 teesiä liikunnanopetuksen ominaisuusopetuksen tueksi
Fyysisen toimintakyvyn kehittämisen arviointi
Nuori Suomi http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuositus-kirja(kevyt)_08.pdf
Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.
Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää.
Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja
Aikuisten liikuntasuositus (liikuntapiirakka) http://www.ukkinstituutti.fi/upload/5rqqtows.pdf
Fyysisen aktiivisuuden perussuositus
kouluikäisille:
Ops:n perusteet 2004 asettavat isoja haasteita!
Päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.
Tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
On toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista.
Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.
Tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta.
On korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä.
Pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.
Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.
Painopistealueet 1-9 luokilla ovat keskiössä…
1-4 LUOKAT Opetuksessa tulee ottaa huomioon
oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet.
Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja.
Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.
5-9 LUOKAT Opetuksessa tulee ottaa huomioon
tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet
sekä oppilaiden kasvun ja
kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen
avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja
yhteisöllisyyteen luodaan valmiuksia
omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.
Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä
ilmaisua.
Tavoitteet tarkentavat mihin pitäisi päästä!
1-4 LUOKAT
Oppilas
oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon
harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista
oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.
5-9 LUOKATOppilas kehittää edelleen motorisia
perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja
oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä
oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään
kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista.
Keskeiset sisällöt ohjaavat mm. suunnittelua
1-4 LUOKAT
juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin
voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja
luontoliikuntaa
talviliikuntaa
veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia
liikunnallisia leikkejä
5-9 LUOKAT
juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa
voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
pallopelejä
suunnistusta ja retkeilyä
talviliikuntaa
uintia ja vesipelastusta
toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa
uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta
Kasvattaminen liikunnan avulla
Affektiivinen alue Minäkuvan vahvistaminen
Positiivisten luonteenpiirteiden vahvistaminen (rohkeus, rehellisyys…)
Keksimiskyvyn, ilmaisun ja luovuuden kehittäminen
Myönteisten liikunta-asenteiden luominen
Ilon ja virkistyksen tuottaminen
Positiiviset liikuntakokemukset
Eettis-sosiaalinen alue
Ohjeiden, normien ja sääntöjen noudattaminen
Yhteistoiminnan kehittäminen
Toisten huomioon ottaminen
Oikeaan kilpailemiseen ohjaminen
Kognitiivinen alue
Havaintotoimintojen, muistin ja ajattelun kehittäminen
Liikuntamuotoihin ja –lajeihin ja –harjoitteluun liittyvien käsitteiden ja tietojen oppiminen ja ymmärtäminen
Liikunnan merkityksen ymmärtäminen
Elimistön rakenne, terveystiedot
Koulun liikunta
Koulumatkat Oppitunnit (muutkin kuin liikunta!) Välitunnit Kerhotoiminta Koulun kilpailutoiminta Liikunta-/ toimintapäivät Erilaiset aktivointiprojektit
Nuori Suomi http://www.nuorisuomi.fi/ mm. Koulun liikunnan tukeminen eri tavoin
Peruskäsitteitä
Kasvatus (education)
Inhimillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on edellytysten luominen ihmisen monipuoliselle kehitykselle ja kasvulle.
Opetus (teaching)
Kasvatustavoitteiden suuntaista intentionaalista vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on aikaansaada oppimista.
Huom! teaching ≈ instruction + management…
Opiskelu (studying)
Tietoista ja aktiivista tavoitteiden mukaista toimintaa
Oppiminen (learning)
Sellaisia käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka jollakin tavalla ovat yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta syntyneitä. (Hirsjärvi 1983)
Opettajan pedagoginen ajattelu
Kuvio 1 Opettajan pedagogisen ajattelun tasomalli. (Kansanen 1993, teoksessa;
Syrjäläinen, Jyrhämä, Haverinen, 2004 Praktikumikäsikirja.)
reflektio
eettiset perustelut
vuorovaikutus
Didaktinen kolmio
Didaktinen kolmio (Kansanen & Meri, 1999, 112-114)
”Bermudan kolmio”
OPISKELU• oppilas vastaa
OPETUS• ope vastaa
OPPIMINEN• kuka vastaa?
Pedagogisesta ajattelusta pedagogiseen
toimintaan
Open
interaktiivinen
ajattelu ja
päätöksenteko
opetustilanteissa
Opetuksen
arviointi ja
reflektio
Open tieto, teoriat,
käsitykset ja uskomukset
Opetuksen
suunnittelu
OPEN
PEDAGOGINEN
AJATTELU
Oppilaiden
toiminta ja
käyttäytyminen
Vuorovaikutus ja
ilmapiiri opetus-
oppimistapahtuma
ssa
Oppilaiden
oppiminen
Open opetus-
käyttäytyminen
OPEN
TOIMINTA JA
SEN
HAVAITTAVAT
MUUTOKSET
Kuvio 2 Opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan malli. Palomäki, Heikinaro-
Johansson 2009. Clark & Petersonin 1986, 257; mallin pohjalta.
Opetuksen kehystekijät
-rajoitukset ja mahdollisuudet
- oppimisympäristö, ops
Opetustaidosta
Clarke ja Lahdes (1977) :
Oppiaineksen hallinta ja jäsentäminen
Opetus- oppimisprosessin suunnittelu
Henkilösuhteiden hoito
Sosiaalisen järjestyksen luominen
Kommunikointi
Opetusmenetelmien hallinta ja soveltaminen
Motivointi
Arviointi- ja arviointitiedon käyttö
Oppimistulokset
ACTIVE TEACHER (Siedentop)
Didaktinen itseluottamus, open toiminnalla voidaan auttaaoppilasta oppimaan
Ajan ja oppimismahdollisuuksien tavoitteiden suuntainenoptimointi (alt-pe !)
Odotusten ja roolien viestiminen
Luokan hallinta/opetusjärjestelyt ja oppilaiden osallisuus
Mielekkyys, haasteellisuus
Oppitunnin sisäinen rytmitys
Perusrakenne: selkeä ohjeistus, ohjattu harjoittelu, palaute
Aktiivinen ohjaus
Oppilaiden vastuullisuus
Selkeys, innostavuus, tasapuolisuus
Oppilaslähtöisyys
Ydinkeskeinen oppiminen
Eloranta, Veikko
Ks. Edu.fi-verkkosivut
http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1528,21094,23798
Keskeiset periaatteet
Oppilaan motivaation synnyttäminen
Positiivisen oppimisilmaston luominen
Oppilaan osaamisytimen laajentaminen
Kokonaissuorituksen harjoittaminen
Oppilaan sisäisen pomon positiivinen huijaaminen
Oivaltavaan oppimiseen ohjaaminen
Johdonmukaiseen toimintaan ohjaaminen
Pysyvien oppimismuutoksien tuottaminen
Apuopettajien hyödyntäminen
Toiminnan ja harjoittelun maksimoiminen
Motivaation synnyttäminen
Opettajan tulisi luoda oppimisympäristöstä sellainen, jossa kaikilla oppilailla, huolimatta taitotasosta, olisi mahdollisuus kokea motivoivaa tekemistä.
Muistissa olevat tunteiden ja asenteiden sävyttämät tiedostamattomat skeemat määräävät toiminnan ja oppimisen aloituksen ja jatkumisen.
Ilman motivaation syntymistä ei motoristen taitojen oppiminen ole mahdollista, puhumattakaan liikunnanharrastuksen syttymisestä.
Positiivisen oppimisilmaston luominen
Ydinkeskeisen opettamisen tavoitteena on uuden taidon oppiminen, ei väärän suorituksen tai virheen etsiminen ja välttely tai väärän suorituksen poisoppiminen.
Oppilaat harjoittelevat niillä taidoilla ja keinoilla, joita heidän tiedostamattomat skeemansa sisältävät.
Heillä ei ole mahdollisuuksia tehdä muunlaisia suorituksia.
Siksi ydinkeskeisellä tunnilla näkee monenlaisia suoritusvariaatioita, joiden pohjalta opettaja pyrkii ohjaamaan oppilasta tavoiteltavaan suuntaan.
Oppilaan osaamisytimen laajentaminen
Opettajan on tarjottava oppilaalle oppilaan kannalta katsoen mielekästä tekemistä. Tehtävän idea eli ydin muodostaa harjoittelulle punaisen langan, jolloin kaikki harjoittelu sisältää tehtävän idean ja siten myös tuttuuden ja mielekkyyden.
Kokonaissuorituksen harjoittaminen
Kokonaissuoritusta on aina mielekästä harjoitella, se motivoi
Riisuttu malli – YDIN
Ydinrenkaiden lisääminen
Oppilaan sisäisen pomon positiivinen huijaaminen
Oppilas tekee sitä, mitä osaa, ja harjoittelee sitä, mikä motivoi.
Positiivisessa huijauksessa opettaja tarjoaa oppilaalle sellaisen oppimisympäristön, joka houkuttelee oppilasta harjoittelemaan omista lähtökohdistaan lähtevää omaa oppimispolkuaan kohti uutta mielenkiintoista motorista taitoa.
Teknisen sisältöytimen ja osaamisytimen yhdistäminen
Oppilaan osaamisskeemaa vastaavat mielikuvat määräävät oppiaineksen
Oivaltavaan oppimiseen ohjaaminen
Oppilaan omat mielikuvat ohjaavat oppimista, joten mielikuvien kehittämisen kautta oma oppimispolku alkaa hahmottua.
Eedellyttää tunneaivojen herättämistä, siis motivaatiota, mutta myös sopivia oppimishaasteita
Johdonmukaiseen toimintaan ohjaaminen
Sopivassa oppimisympäristössä kulkevalla oppimispolullaan oppilas kokee toistuvia onnistumisen elämyksiä
Selviytyessään itselleen sopivista haasteista oppilas kehittyy realistiseksi harjoittelijaksi.
Kun oppilas mielekkäällä tavalla harjoittelee suoritusta, jonka idean hän ymmärtää ja jonka tekemisessä hän kokee onnistumisen, kehittymisen ja osaamisen tunteita, syntyvät edellytykset omaehtoiselle oppimaan oppimiselle
Pysyvien oppimismuutoksien tuottaminen
Osaamis- ja oppimiselämykset sisältävät voimakkaita tunne-elämyksiä.
Oppimispolku on viitoitettu tunnepainotteisilla muistikuvilla.
Apuopettajien hyödyntäminen
Apuopettajat ovat suoritusta muuntelevia, helpottavia tai vaikeuttavia välineitä ja ideoita.
Oppimisympäristöllä luodaan edellytykset yksilöllisten oppimispolkujen rakentamiselle.
Tunteellinen sisäinen pomo vaatii mukavia, mielenkiintoisia ja sopivan haasteisia harjoituksia, jotka ovat mielestä mielekkäitä ja tärkeitä.
Siksi apuopettajat rakentuvat oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi.
Toiminnan ja harjoittelun maksimoiminen
Tuttua ja turvallista, jo kokeilemaansa tehtävää oppilas harjoittelee mielellään.
Apuopettajien avulla oppimisympäristö muuntaa ja vaikeuttaa tutun tehtävän sopivan haasteiseksi ja mielekkääksi.
Opetustyylien spektri
Mosston & Ashworth 2002, Teaching physical education.
opettaminen on päätöksenteon ketju
Opetustapahtuma jakautuu
Suunnitteluvaiheeseen (pre-interaktiivinen vaihe)
toteutusvaiheeseen (interaktiivinen vaihe)
Arviointivaiheeseen (post-interaktiivinen vaihe)
Kukin vaihe sisältää tietyt päätökset
päätöksiä tekevät sekä opettaja että oppilaat
eri tyyleissä osuudet ovat erilaiset
erilaiset opetustyylit
Suunnitteluvaiheessa
valitaan opetustyyli
oletettu opetuskäyttäytyminen
odotettu oppimiskäyttäytyminen
suunnitellut tavoitteet
kenelle opetetaan
oppisisältö
Sisältö, määrä, laatu, järjestys, paikka ja sijainti, tehtävän
toteutusasento, asu ja varusteet, aika, alkamisaika, rytmi ja vauhti,
kesto, keskeytyskohdat, tauot, päättäminen, kommunikointitavat,
kysymysten käsittely, organisointiratkaisut, rajoitukset, luokan ilmapiiri, arviointitoimenpiteet ja –materiaali, muut
Toteutusvaiheessa
toteutetaan suunnitteluvaiheen päätökset
soveltavat päätökset
muut
Arviointivaiheessa
tietojen kerääminen toteutusvaiheen suorituksista
tiedon arviointi kriteerien avulla
palaute joko välittömästi tai viivästetysti
oppisisällöstä ja rooleista
kysymysten käsittely
valitun opetustyylin arviointi
soveltavat ja tarkistavat päätökset
muut
Opetusmenetelmien spektriluokittelu (A-K)
kuka tekee milloin ja minkälaisia päätöksiä,
voidaan määritellä 11 erilaista opetustyyliä (A-K), jotka kuvaavat
opetus-oppimisprosessia
spektrin alkupäässä (A, komentotyyli) opettaja vastaa päätöksistä
spektrin loppupäässä (K. itseopetus) oppilas vastaa päätöksistä
Opetustyylit:
PRODUCTION (tiettyjen mallien toistaminen)
komento-opetus (A)
tehtäväopetus (B)
vuorovaikutustyyli (C)
itsearviointi (D)
eriyttävä opetus (E)
oivaltamisen kynnys - pyrkimys luovuuteen ja henkilötasoisiin
ratkaisumalleihin
RE-PRODUCTION (uuden tuottaminen)
ohjattu oivaltaminen (F)
ongelmanratkaisu (G)
erilaisten ratkaisujen tuottaminen (H)
yksilöllinen harjoitusohjelma (I)
yksilöllinen opetusohjelma (J)
itseopetus (K)
Arviointi ja Palaute
Arviointitiedon keruu
Kuka arvioi
Kuka antaa palautteen
Mihin arviointi/palaute kohdistuu
Milloin palaute annetaan
Arvostava palaute
Korjaava palaute
Epäselvä korjaava palaute
Neutraali (toteava) palaute
Kehityskanavat
Fyysinen
Sosiaalinen
Emotionaalinen
Kognitiivinen
Moraalinen
Opetustyylin valinnalla vaikutetaan toiminnan vaikutuksiin
Eri opetustyylit vastaavat eri tavoin kehitystavoitteisiin
Opetustyylien spektri on jatkumo
Tyylit ovat työkaluja eri tarkoituksiin
Tyylin valinta riippuu mm. tavoitteista, oppiaineksesta, opettajasta,
oppilaista ja olosuhteista