MARJAANA SEPPÄNENM A R J A A N A . S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D . F I
K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E R J A L A I T I N E N
P Ä Ä K A U P U N K I S E U D U N P R A K S I K S E N O P P I M I S V E R K O S T O 2 5 . 5 . 2 0 1 5
Rakenteellisen sosiaalityön aikaSosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
Lastensuojelun työntekijöiden suut tukitaan? – ”Nolaamista, eristämistä”
(…) Yle kertoi tällä viikolla, että Tampereen lastensuojelun vetoomus lisärahan saamiseksi kaikui kuuroille korville. Kuopion sosiaalityöntekijät puolestaan varoittivat jo kesällä kaupunkia lastensuojelun tilanteesta. Kuopiossa sattui noin viikko sitten lapsisurmatapaus. (…) Jenni Tamminen, Uusi Suomi
29.11.2014
Esitys perustuu teoksen artikkeleihin:
Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellinen sosiaalityö aikakauden haasteena
Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellisen sosiaalityön jäsentyminen
Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.) (2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress.
Kirjan tausta-ajatukset:
Sosiaalityön tavoitteissa ja käytännön toiminnassa on kaksoissidos: sen lähtökohtana on rinnakkain sekä
i) asiakkaaksi tulevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien auttaminen ja tukeminen että
ii) yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja päätöksentekoon vaikuttaminen.
Yhteistä näille molemmille on sosiaalityön perusfunktiona oleva muutostyö ihmiselle epäsuotuisten tilanteiden ja olosuhteiden parantamiseksi.
Rakenteellisen sosiaalityön käsite syntyi 1970-luvulla, mistä lähtien se on ollut esillä sosiaalityön kansainvälisessä keskustelussa.
Kytkös kriittiseen todellisuussuhteeseen ja tutkimusperinteeseen
Käsitteen hahmottamiseen on liittynyt kaksi juonnetta;
yhtäältä on kyse asiakkaana olevien huono-osaisten ryhmien asian ajamisesta ja heidän valtaistamisestaan toimimaan olosuhteiden parantamiseksi ja
toisaalta kyse on ollut toiminnasta yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi.
Rakenteellisen sosiaalityön haasteet
1990-luvun laman aikana ja rakenteellisen murroksen keskellä yksilötason suuntautuminen vahvistunut sosiaalityössä
Nyt sosiaalityön kenttä muutospaineiden keskellä: vaikuttavuus- ja tilivelvollisuusvaateet sekä ohjelmallinen ja strateginen työn kehittäminen
Taustalla myös globaalit muutosprosessit
Uusi sosiaalihuoltolaki: kunnan velvoite rakenteelliseen sosiaalityöhön
Sosiaalityön haasteet
Sosiaalityölle haasteeksi noussut toisin katsominen ja toimiminen
Suomalaisen sosiaalityön paradoksaalinen suhde rakenteelliseen orientaatioon
Palvelujärjestelmään kiinnittymisen kautta ”aitiopaikka”
Osana järjestelmää vaikeus tuoda kriittistä näkökulmaa: ”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”
Työn ytimessä muutos: mitä ja millaista muutosta tarkoitetaan, minkä tai keiden muuttamiseen työssä suuntaudutaan?
Rakenteellisesta sosiaalityöstä piirtyvä kuva
Toiminnallisena tavoitteena muutos ja siihen vaikuttaminen
Ilmenee ja toteutuu työn prosesseissa eri toimintatasoilla: yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä, institutionaalisella sekä kansalaisten ja asiakkaiden tasolla
Muutosta tukevina yläkategorioina jäsentyvät rakenteellisen sosiaalityön toiminnallinen perusta ja käyttöpääoma
Toiminnan perusta (1)
Ymmärrys rakenteista Keskeistä se, mitä rakenteilla ymmärretään
Rakenteet voivat olla toiminnallisia, institutionaalisia tai ideologisia ja niiden rajapinnoille asettuvia
Sosiaalityön konkreettisissa toimintaympäristöissä korostuvat paikalliset rakenteet
Rakenteisiin kiinnittyvät toiminnalliset lähtökohdat Kontekstuaalisuus
Kulttuurisuus
Yhteisöllisyys
Osallisuus
Toiminnan perusta (2)
Rakenteellisen työn toimintaperiaatteet ja arvot
Sosiaalityön yleiset eettiset periaatteet
Vahvempi radikaali painotus
Lähtökohtana kansalaisen perus- ja sosiaaliset oikeudet, oikeudenmukaisuuden toteutuminen
Kriittisyys
Oikeudenmukaisuuden ja kriittisyyden periaatteet >vastuullisuus ja kantaaottavuus
Toiminnan käyttöpääoma
Tietoperusta Tieto yhteiskunnallisista muutostekijöistä, paikallisista
sosiaalisista ilmiöistä ja ongelmista sekä ymmärrys palvelujärjestelmän kehittämistarpeista
Tiedon tuottaminen kansalaisten ja asiakkaiden elinoloista elinehto rakenteelliselle sosiaalityölle (useita toimijoita)
Lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalityön toimintatavoista, menetelmistä ja asemasta
Ajallisuus
Valta
Rakenteellisessa työssä vallan elementtejä pyritään valjastamaan toiminnan käyttövoimaksi (vaikuttaminen)
Myös empowerment-näkökulma
Rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus
Em. tekijät yhdessä muodostavat rakenteellisen sosiaalityön sisällön, tärkeää
Paikallisten reunaehtojen ja olosuhteiden tuntemus ja kyky toimia niiden ja sosiaalisen kokonaisnäkökulman puolesta
Osallisuus keskusteluissa
Vahva eettinen sitoutuminen
Suhteissa oleminen, jaettu työ yhdessä toisten toimijoiden kanssa
Onko nyt rakenteellisen sosiaalityön aika?
Epätasa-arvoisuuden kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti ei ratkea yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa tehtävällä työllä
Murroksen aikakausi edellyttää aiempien toimintamallien lisäksi uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta
Kohta julkistettavan hallitusohjelman linjauksien suuri merkitys
Uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttaaEsimerkkinä Sosiaalinen tekijä –blogi
http://sosiaalinentekija.wordpress.com/
- Y K S I R A K E N T E E L L I S E N S O S I A A L I T Y Ö N M E N E T E L M Ä
Sosiaalinen raportointi
Vihdoinkin vakiintumassa?
Sosiaalisen raportoinnin käsite vakiintumassa:
Yhteiskunnalliset muutokset: paine rakenteelliseen työhön
Lainsäädännön tuki
Innostus mallien kehittämisessä
Asiakkaiden osallisuus
Kolme sosiaalisen raportoinnin muotoa (Hussi2005)
Asiakasraportointi
Horisontaalinen raportointi
Vertikaalinen raportointi
Tuottaako vertikaalinen raportointi tulosta?
Kriittisiä kysymyksiä (Laura Tiitinen 2015):
Aikansa elänyt?
Organisaation sisällä sosiaalisen raportoinnin tietoa välitetään viestintähierarkioita pitkin: monta vaientamisen paikkaa?
Avoin tiedonvälitys suoraan julkisuuteen?
Viisi vaientamisen tapaa
Sosiaalialan työntekijöiden julkiseen viestintään kohdistuvat sananvapauden rajoittamisen ja vaientamisen käytännöt (Tiitinen & Kauppi 2014, Oikeus 2/2014)
Vaientamista tapahtui
Kieltämällä julkinen viestintä ennakkoon
Rankaisemalla sosiaalisesti – uhkailu ja irtisanominen
Pelon ilmapiirillä ja hiljaisuuden kulttuurilla
Palveluviestinnän sensuroinnilla
Viestinnän mitätöinnillä
Mikä tieto? Kenen tieto? Missä muodossa?
Tieteellisen tiedon rajat
Tiedon kontekstisidonnaisuus
Käytäntö vahvasti mukana
Eri tahojen osallisuus
Kriittisen tiedon tuottamisen rajat
Sosiaalityön johtamisen näkökulma
Globalisoituvan, digitaalisoituvan maailman ”tietomyrskyt”
(vrt. Aulikki Kananoja 2010)