Parasta
uponorin lehti infrarakentamisen osaajille ◉ 2012
8 12 16
Vesihuoltoverkostoja saneerataan liian verkkaisesti
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 1 23.3.2012 10:42:59
Sisältö 4 Vesihuoltoverkostojen kunto rapistuu
8 Laatuputkea Forssasta maailmalle
11 Helpompaa pientalorakentamista
12 Destia ja Uponor tien päällä
15 Maanrakennusurakointi monipuolistuu
16 Salaojapäivät Ikaalisissa
18 Näin valmistetaan huippukaivoja
20 Pidetään jätevesikuormitus kurissa
21 Uponorin uutisia ja uutuuksia
2 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
j u l k a i s i j a Uponor Suomi Oy, PL 21, 15561 Nastola, Puhelin 020 129 211, Faksi 020 129 210, www.uponor.fi
p ä ä to i m i t ta j a Jaana Suur-Askola to i m i t u s VCA u l koa s u j a ta i t to VCA/Virpi Lindqvist
s a r j a k u va Pertti Jarla pa i n at u s Esa Print Oy
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 2 20.3.2012 14:59:56
3U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Pääkirjoitus. Halpaa vai entistäkin paskempaa?
Kuntasektorilla riittää haasteita. Hallituksen kaavailut kuntaliitoksista herättävät monenlaisia tunteita.
Valtion haasteet talouden pidossa tulevat näkymään kunnissa ja kaupungeissa. Nykyinen tilanne vai-
kuttaa väistämättä vesihuoltorakentamiseen. Verkostojen saneerauksesta ollaan jäämässä reippaasti
jälkeen. Saneeraustarpeen on arvioitu olevan kaksin- tai kolminkertainen nykyvauhtiin verrattuna.
Suomen vesijohto- ja viemäriverkostot ovat rapistumassa.
Yhdyskuntatekninen rakentaminen on kilpailtu ala. Hankinnoissa hinnan merkitys on kasvanut liian merkit-
täväksi. Sen seurauksena ollaan päätymässä tilanteeseen, jossa hankinnan muut näkökulmat unohtuvat. Laatu ei
ole itsestään selvyys.
Haluamme yrityksenä palauttaa laatuajattelun takaisin osaksi yhdyskuntateknistä rakentamista. Miksi tinkiä
rakentamisen laadusta, kun verkostoja rakennetaan jopa seuraavaksi 100 vuodeksi eteenpäin? Köyhällä ei ole varaa
ostaa halvinta. Kun kerran aletaan tehdä, tehdään se kunnolla.
Kuntasektorilla on monenlaista osaamista ja ymmärrystä yhdyskuntatekniikan rakentamisesta. Valitettavasti tämä
ei aina näy hankinnoissa. Asiakkaalla on hankintoja tehdessään täysi oikeus vaatia rahoilleen vastinetta.
Uponor kehittää ja valmistaa kestäviä yhdyskuntateknisiä putkistoratkaisuja yli 40 vuoden kokemuksella Suo-
messa. Me olemme tunnettuja ylivertaisesta kokemuksesta, ammattitaidosta ja laadusta. Raaka-aineemme muovi
jalostuu tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla yhä ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi. Ymmärrämme
pohjoisten olosuhteiden vaatimukset, kunnioitamme ilmastoa ja ympäristöä. Näin luomme pohjan vakaalle ja turval-
liselle yhteiskunnalle.
Uponorin tavoite on edistää kestävän kehityksen periaatteiden soveltamista rakennettuun ympäristöön. Ekolo-
giset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset arvot muodostavat kestävän kehityksen kolme peruspilaria. Me Uponorissa
seuraamme näiden periaatteiden toteutumista. Tällä tavoin haluamme varmistaa, että toimintamme on vastuullista
myös pitkällä aikavälillä.
Kädessäsi on Uponorin Parasta Infraa -asiakaslehti, josta löytyy asiaa monesta yhdyskuntatekniikan ajankoh-
taisesta näkökulmasta. Viestimme on selvä: haluamme aloittaa Suomessa vesihuoltorakentamisen laatutalkoot,
joka tukee kestävän kehityksen periaatteiden ekologisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten arvojen toteumista
vesihuoltorakentamisessa.
Menestyksestä yhteistyötä kaikille asiakkaillemme turvallisen kumppanin kanssa,
Jani Kakko, Myyntiyksikön päällikkö
Uponor Suomi Oy, Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka
Teksti: Jani Kakko Kuva: Juha Tanhua
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 3 20.3.2012 15:00:02
4 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Vesihuoltoverkostoja saneerataan liian verkkaisesti
Teksti: Kati Savela Kuvat: Antti Verkasalo, Krista Keltanen, Kim Westerholm
Vesihuolto, kuten talousveden ja jäteveden puhdistus sekä vesistöjen turvallisuus, vaikuttaa keskeisesti ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Vesihuoltoverkostojen ikä ja kunto Suomessa vaihtelevat alueittain, mutta karua kieltä kertoo Suomen Rakennus-insinöörien liiton vuonna 2011 tekemä rakennetun omaisuuden tila eli ROTI-selvitys.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 4 20.3.2012 15:00:05
5U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Selvityksen mukaan vesihuoltoverkostojen (hule-
vesi-, jätevesi- ja vesijohtoverkostot) nykytila
sai kouluarvosanan 7 eli tyydyttävä. Keskeiseksi
haasteeksi todettiin puutteellinen saneeraus
verkostojen keskimääräisen iän noustessa jatkuvasti. Mui-
ta vesihuoltoverkostojen epäkohtia ovat muun muassa
suuri vuotovesimäärä ja tiheät jakelukatkokset.
Apulaisjohtaja Mika Rontu Vesilaitosyhdistyksestä
(VVY, entinen Vesi- ja viemärilaitosyhdistys) on asian-
tuntija verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvissä asioissa.
Hänelle selvityksen tulos ei ollut yllätys.
− Vesihuoltoverkostojen huono
kunto oli tiedossa jo 1990-luvun
alussa. Saneerausta hidastaa se,
että suurin osa vesilaitoksista on
kunnallisia, esimerkiksi kuntien liike-
laitoksia, ja saneerausinvestoinnit
jäävät muiden rahareikien varjoon,
Rontu sanoo.
Myös maa- ja metsätalousminis-
teriö päivitti muutama vuosi sitten
tutkimuksen vuodelta 1992 yhdys-
kuntatekniikan verkostojen tilasta
ja saneeraustarpeesta. Tutkimus
osoitti, että saneerauksissa olisi
kovasti kirittävää. Niitä olisi tehtävä
kaksin-, jopa kolminkertainen määrä
nykyiseen verrattuna.
Maankäytössä olisi huomioitava vesihuoltoverkostotVesihuoltoverkostojen elinkaareksi
arvioidaan 50−100 vuotta. Helsin-
gissä ja muissa vanhoissa kaupun-
geissa vesihuoltoverkostot ovat
paikoin peräisin 1800-luvun lopulta.
Putket ovat valurautaa ja asennettu
käsityönä.
Nykyisin uusien rakennettavien
verkostojen laatu ja toimivuus voi-
daan varmistaa Rakennustiedon
laatimalla Infra RYL -oppaalla, jossa
määritellään muun muassa vesi-
huoltoverkoston laadulliset kriteerit.
− Verkostoihin sidottu pääoma on
noin 7−8 miljardia euroa. Niistä olisi
siis syytä pitää huolta, aivan kuten
taloihin tehdään putkiremontteja,
Rontu huomauttaa.
Vesihuoltoverkostojen tila vaihte-
lee jonkin verran kuntakohtaisesti.
Suurimmat vesilaitokset ovat kuntien
omistamia. Yleisesti ottaen pienillä
kunnilla ei kuitenkaan ole tarpeeksi
resursseja saati vesihuoltoverkosto-
jen saneerauksen hankintaosaamista.
Saneeraustarve ei ole tiedossa tai
saneerausta ei osata hankkia. Ra-
kennusmestari saattaa vastata kai-
kesta, jätehuollosta vesihuoltoon.
Rontu painottaa, että kokonai-
suuteen pitäisi kiinnittää huomiota.
Jo maankäytön suunnittelussa olisi
huomioitava vesihuoltoverkostot.
Hajanainen, tilkkutäkkimäinen ver-
kosto ei ole edullisin ratkaisu yhdys-
kunnan kannalta. Työn suunnitte-
luun ja rakennuttamiseen kannattaa
panostaa. Näihin tekijöihin vesi-
■ Mika Ronnun
mukaan vesihuolto-
verkostot pitäisi
huomioida jo
maankäytön suun-
nitteluvaiheessa,
jotta ne eivät jäisi
hajanaisiksi.
■ Hattulassa uusittiin Vanajaveden poh-
jassa oleva vesijohto sujuttamalla. Töiden
yhteydessä vanha vesijohto nostettiin
väliaikaisesti pintaan laivaväylän vieressä.
Veneessä Ilkka Nieminen, takana Matti
Palonen, SPP Oy, vasemmalta Matti
Laaksonen, Suomen Putkisto Palvelu Oy
ja Jari Saviranta, SPP Oy.
huoltolaitos pystyy jonkin verran
vaikuttamaan, mutta maankäyttöön
ei, mikä on Ronnun mukaan puute.
Jo lähitulevaisuuden haaste on
siis saada verkostojen saneeraus
ajan tasalle. Olisi selvitettävä, mikä
on oikea ajoitus teknisesti ja talou-
dellisesti kunkin vesihuoltolaitoksen
alueen kohdalla. Osa vesihuoltolai-
toksista käyttää verkkotietojärjes-
telmää, johon voi tallentaa tietoa
verkoston kunnosta.
Jotkut vesilaitokset voivat tar-
kistaa verkostojen kunnon verkko-
tietojärjestelmällä, jolla saadaan
mitattua kuntoindeksi. Kauempana
näköpiirissä Rontu visioi tulevaisuu-
den verkostoja, joissa käytettäisiin
älymateriaaleja.
– Ne tietäisivät, missä verkostot
ovat ja missä kunnossa, ja mitä
niiden läpi kulkee. Ennen kuin näin
pitkälle päästään, perusasiat olisi
silti saatava kuntoon.
Innovatiivinen Uponor pysyy ajan hermollaSuuritöisen verkostosaneerauksen
onnistuminen edellyttää jokaiselta
osapuolelta asiaan paneutumista ja
tahtoa tehdä asiat tosissaan ja vii-
meisen päälle loppuun asti. Rontu
toteaa, että Uponor on ollut keskei-
nen vesihuoltoverkostojen putkitoi-
mittaja niin kauan kuin hän muistaa,
ja toivoo näin olevan jatkossakin.
− On tärkeää saada lisää innovaa-
tioita vesihuoltoalalle, sekä vesi-
huoltolaitosten että talouselämäm-
me kannalta. Uponorilla on korkea-
laatuiset tuotteet ja kyky tuottaa
innovaatioita. Se seuraa alalla ta-
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 5 20.3.2012 15:00:09
6 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
■ Hämeenlinnan
Seudun Veden
toiminta-alueella
on noin tuhat
kilometriä vesijoh-
toverkostoa. Yli
80 000 asukasta saa
laitokselta puhtaan
vetensä.
> Asentajat kertovat kentältä, missä ovat suurimmat korjaustarpeet. Arvokasta tietoa saadaan myös asiakaspalautteesta.
pahtuvaa kehitystä jämähtämättä paikalleen, Rontu
kuvailee Uponorin merkitystä vesihuoltotuotteiden
valmistajana.
Hän uskoo myös, että Uponorin kaltainen suuri yritys
hallitsee hyvin myös korkeatasoisen jatkuvan tuoteke-
hityksen.
HS-Vesi saneeraa verkostoa alue kerrallaanHämeenlinnan Seudun Vesi Oy eli HS-Vesi perustettiin
vuonna 2001, kun kymmenen kunnan vesihuoltolaitok-
set yhdistyivät. Sen omistajia ovat vedenkäyttäjät eli
Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan asukkaat ja yhteisöt.
Vesilaitos toimittaa vettä 83 000 asukkaalle ja hoitaa
jätevesihuollon hiukan tätä pienemmälle asukasmäärälle.
Toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoo, että vesi-
johtoverkostoa on alueella runsaat tuhat, viemäriverkos-
toa 1 250 kilometriä. Vuonna 2012 on määrä saneerata
yhteensä 12−15 kilometriä vesihuoltoverkostoa. Uutta
rakennetaan yhteensä noin 25 kilometriä.
– Saneeraustahtia on nostettu, mutta se ei vielä ihan
vastaa tarvetta. Verkostojen kunto paranee pikkuhiljaa,
Heinonen sanoo.
HS-Veden tavoitteena on, että putkien keskimääräi-
nen käyttöikä ei nousisi yli 50 vuoden. Pelkkää ikää ei
kuitenkaan Heinosen mukaan pidä tuijottaa. Esimerkiksi
1960−70-luvulla rakennetut metalliputket voivat vaatia
jo nyt uudelleen pinnoitusta. Asentajat kertovat kentältä,
missä ovat suurimmat korjaustarpeet. Arvokasta tietoa
saadaan myös asiakaspalautteesta.
− Periaatteenamme on kuitenkin saada yksi alue
kerralla kuntoon. Ei siis korjata sieltä täältä iän mukaan,
HS-Veden putkimestari Kim Westerholm täsmentää.
Saneerauksia suunnitellaan pitkäjänteisestiKunnostusta helpottaa se, että korjausmenetelmät ovat
ajan saatossa kehittyneet. Ennen ainoa tapa oli kaivaa
verkostot auki, nykyisin vaihtoehtoisia menetelmiä ovat
erilaiset pinnoitukset ja sujutukset ja myös erilaiset
kaivamattomat tekniikat.
− Samalla rahalla saadaan tehtyä enemmän, mutta
ennen kaikkea lähtökohta on se, että tehdään mahdol-
lisimman hyvin, Westerholm korostaa.
Verkostojen kunnolla on merkitystä, sillä noin
80−85 prosenttia vesilaitoksen omaisuudesta on kiinni
verkostoissa.
Verkostopäällikkö Leo Aspholm toteaa tilanteen
kohentuneen jonkin verran. Ennen rahaa sai vain
akuutteihin korjauksiin, mutta nykyisin saneerauksia
suunnitellaan heillä pitkäjänteisesti, 5−10 vuoden täh-
täimellä. Seudullisena yhtiönä HS-Vesi ei ole liikaa kiinni
vuosibudjeteissa, kuten kunnalliset vesihuoltolaitokset.
Hankkeen kokonaistaloudellisuus ratkaisee.
− Suunnittelemme aina tapauskohtaisesti, milloin ja
millä menetelmällä on järkevintä ryhtyä saneeraukseen.
Riippuu myös yhteistyökumppanistamme, mikä mene-
telmä valitaan, hän sanoo.
Asukkaat kiittävät putkiston kunnostuksestaYksi mahdollinen malli, jolla voisi toteuttaa alueverkos-
tojen saneerausta laajasti, olisi eräänlainen kumppanuu-
teen perustuva aluesaneeraus. Tässä mallissa johto- ja
katulaitokset valitsisivat kumppanin, joka toteuttaisi
alueen katujen ja verkostojen saneerauksen halutussa
laajuudessa esimerkiksi kolmen vuoden aikana. Urakoit-
sijalla olisi nykyistä suuremmat hankekokonaisuudet
ja toimintalaajuudet sekä mahdollisuus koordinoida
paremmin eri toimijoiden urakoita. Toisaalta tilaajan
valvontaa ja osuutta hankkeissa voitaisiin järkeistää.
− Saneeraukseen irtoaa nihkeästi määrärahoja, sillä
se ei tuo kunnalle rahaa (kunnan omistaessa vesihuolto-
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 6 20.3.2012 15:00:13
Vesihuoltoverkoston saneeraustarve
noin kolminkertainen
Suomen vesihuoltolaitosten infrastruktuuri on raken-
nettu pääosin 1970−1980-luvulla. Laitosten ja verkos-
tojen pääoma-arvo on noin 10 miljardia euroa, josta
verkostojen osuus on 70−80 prosenttia.
Vuosittaiset korjaus- ja korvausinvestoinnit ovat
arviolta 0,5−1 prosenttia infrastruktuurin pääoma-
arvosta. Saneeraukseen käytetään noin 120 miljoonaa
euroa.
Arvioitu verkostopituuden saneeraus- tai uusimistarve
on vähintään 2−3 prosenttia. Saneeraukseen pitäisi
panostaa siis noin kolminkertainen summa, jotta vesi-
huoltolaitosten infrastruktuurin pääoma-arvo säilyisi
ja niiden toimintavarmuus olisi turvattu.
Lähde: Vesihuoltolaitosten saneerauksien ja ylläpidon uusien
liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisohjelma, loppuraportti
31.8.2011, VVY
7U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
laitoksen), siinä ei synny uusia asuinalueita ja se on
kalliimpaa kuin uudisrakentaminen, Heinonen luettelee
saneeraushaluttomuuden syitä.
Asukkaat antavat kuitenkin usein hyvää palautetta,
kun vedestä katoaa putkiston korjauksen jälkeen
alueella mahdollisesti esiintyneet sakkaumien aiheutta-
mat värihäiriöt. Myös korjaustöistä johtuvien vesikat-
kosten loppuminen tuo kiitosta.
Verkoston saneeraus- tai rakennusurakkaa suunnitel-
taessa on HS-Veden ammattilaisten mielestä ensisijaisen
tärkeää valita tekijät ja toimittajat, joiden jäljen ja tuot-
teiden laatuun voi luottaa. Saneerauksessa esimerkiksi
putkien hinnan osuus on noin 10−15 prosenttia, raken-
tamisessa noin kolmasosa. Työ- ja kiviaines tuottavat
suurimmat kustannukset.
Vain paras tuotteiden ja työn laatu kelpaaHS-Vesi pitää tarkasti kiinni laatuvaatimuksistaan sekä
työssä että materiaaleissa. Materiaalit hankitaan kilpai-
lutuksen perusteella ja tilattu tuote vielä tarkistetaan
työmaalla. Jos siinä on vikaa, se lähtee takaisin. Asen-
nusta valvotaan ja viemäreissä lopputulos tarkistetaan
kuvaamalla, vesijohtoverkot tutkitaan painekokeella.
− Yritykset, jotka yrittävät oikaista työn laadussa,
katoavat pian kartalta. Heiltä ei enää seuraavalla kerralla
tule tarjouksiakaan, putkimestari Seppo Hietala toteaa.
HS-Veden väki on hyvin kriittistä tuotteissa, sillä
reklamointi vie aina aikaa ja rahaa. Vesilaitos on tilannut
Uponorilta tuotteita verkostosaneerauksiin jo pitkään.
Hietala on ollut talossa lähes 40 vuotta, ja Uponor on
hänelle hyvinkin tuttu kumppani. Uponor on vuosien
varrella toimittanut heille kaivoja, vesijohtoja ja viemäreitä.
− Tietysti tuotteet ovat kehittyneet vuosien mittaan,
ja Uponorilla ne ovat vastanneet aina senhetkistä tasoa.
Repertuaarikin on laajentunut mukavasti, Hietala sanoo.
Westerholm kiittelee erityisesti ProFuse-polyeteenistä
paineputkea, jossa on PP-muovinen suojakuori päällä.
Kuori ehkäisee vaurioilta kuljetuksesta asennukseen ja
senkin jälkeen.
− Muilla suomalaisvalmistajilla ei tällaista tuotetta
ole. Tuotteiden toimittamiselle voi antaa kiitettävän
arvosanan: Uponorilta tulee se, mitä on tilattu, ja aina
oikeaan aikaan. ♦
■ HS-Vedellä suun-
nitellaan verkostojen
saneerauksia monen
vuoden aikajänteel-
lä, alue kerrallaan.
Vaihtoehtoiset
saneeraustavat
helpottavat työtä,
kertovat vas. Seppo
Hietala, Timo
Heinonen, Kim
Westerholm ja Leo
Aspholm.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 7 20.3.2012 15:00:18
Laadukkaat putkituotteet:
Forssan tehtaalta maailmalle
8 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Uponorin paineputkitehdas Forssassa on hen-
kilömäärältään maltillinen, mutta tehokkuu-
deltaan huomattava. Noin 35 henkilön tuo-
tantolaitoksessa on tärkeää, että jokaisella on
monentyyppistä osaamista. Tarvittaessa kunnossapito-
päällikkö hyppää tuotannonsuunnittelijan saappaisiin.
Tuotantolaitos rakennettiin vuosina 1975–1976.
Vuonna 1986 tähän asti Finlaysonin omistama tehdas
siirtyi Uponorin omistukseen.
Tuotantosuunnitelma elää asiakkaiden mukaan Uponorin paineputkituotevalikoima sisältää kolme
järjestelmää, joita on saatavissa useissa eri paineluokissa
Uponorin paineputkitehdas Forssassa on sijainniltaan napakymppi. Varaston pihalla käy vuosittain tuhansia rekkoja ja kuorma-autoja hakemassa tavaraa Ruuhka-Suomeen. Lahti, Helsinki, Turku ja Tampere sijaitsevat noin 100 kilometrin säteellä. Paineputkituotteita riittää myös Skandinavian ja Baltian markkinoille.
ja putkikooissa aina 20 millistä 1,2 metrin halkaisijaan.
Uponor-paineputkijärjestelmät ovat ProFuse, PE ja PVC.
– Tuotanto pyörii keskeytyvällä kolmivuoromallilla
maanantaista perjantaihin ja oma huoltohenkilöstö
keskittyy laitteistojen kunnossapitoon. Viikonloppuisin
tehdään 12 tunnin vuoroja omalla viikoloppuhenkilös-
töllä. Tuotantolinjat puskevat tietokoneohjauksella eri
tyyppisiä putkia, joiden valmistamiseksi linjoilla vaih-
dellaan työkaluja tarvittaessa, kertoo tuotantopäällikkö
Rami Silta-aho.
Raaka-aineena on polyeteenigranulaatti, jota toimit-
tajat tuovat tehtaan siiloihin päivittäin. Silta-aho kertoo,
että tehtaalla käytetään myös Uponorille räätälöityä
Teksti: Marja Berisa Kuvat: Ari Nurmela
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 8 20.3.2012 15:00:23
9U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
muovia, jossa on mukana myös muita eksoottisempia
ainesosia. Raaka-ainetoimittajia on useita – näin sekä
toimitusvarmuus että laatu ovat kunnossa.
– Tuotannonsuunnittelu on meillä joustavaa. Teemme
tuotteita sekä varastoon että tilauksesta. Joskus käy
niin, että perjantai-iltapäivällä tulee kiirepyyntö toimi-
tukselle. Pyrimme siihen, että tuotteet ovat asiakkaalla
tarvittaessa jo maanantaina. Varastotavaraa ovat muun
muassa tonttivesijohdot.
Silta-aho sanoo, että tuotantojoustavuutta lisää se,
että Uponorin työntekijät pystyvät tarvittaessa hoita-
maan toistensa työtehtäviä. Muovialan koulutusta on
Suomessa tarjolla vähänlaisesti, joten yritys kouluttaa
omaa väkeään muun muassa Nastolan Muovipolissa,
joka on 27 alan yrityksen omistama tuotekehitys-,
laboratorio- ja koulutuskeskus. Uponor tarjoaa mahdol-
lisuuden kouluttautua aina muovialan erikoisammatti-
tutkintoon asti.
– Vaihtuvuus on meillä erittäin pientä. Meillä on
sekä vanhemman polven väkeä että nuoria tulokkaita
kasvamassa muovialan ammattilaisiksi. Loistoporukkaa
kaiken kaikkiaan!
Kattavat laatumittaukset ja seurantaTuotannossa työskentelevä Petri Anttila vastaa myös
työsuojeluasioista. Tehtaalla ei ole koskaan sattunut
vakavia onnettomuuksia. Anttila on ollut Uponorin lei-
vissä kymmenisen vuotta. Kollega Kalle Uutela tuntee
kunnossapidon ja osavalmistuksen salat kuuden vuoden
kokemuksella.
Suoran putken lisäksi tehtaalla valmistetaan lohkohit-
sattuja paineputkiosia. Tätä varten tehtaalla on upouusi
segmenttihitsauslaite, jolla valmistetaan kulmia ja
t- sekä y-haaroja. Tarkkuus on kaiken a ja o: kulman on
oltava asteelleen oikea.
Tuotantolinjalla raaka-ainegranulaatti kuumennetaan
pehmeäksi, homogenisoidaan ja puristetaan tiiviiksi mas-
saksi sylinterissä, jonka sisällä on ruuvi. Tämän jälkeen
se johdetaan työkalun suuttimen läpi, mikä antaa mas-
salle halutun lopputuotteen muodon. Sula muovimassa
pakotetaan paineella suuttimen läpi, jonka halkaisijan
mukaan saadaan eri kokoisia paineputkia. Tietokoneet
ohjaavat materiaalien virtausta jatkuvasti.
Muodon saatuaan putki kalibroidaan ja jäähdytetään.
Tuotteita mitataan jatkuvasti tuotannossa, lisäksi jokai-
nen tuotantoerä käy läpi tiukat laboratoriotutkimukset,
sekä raaka-aineen että valmiin tuotteen osalta. Forssan
tehtaan laboratoriomestari Jari Haake tekee parhail-
laan nopeutettuja painekokeita vastavalmistuneelle
putkierälle.
– Putkille tehdään standardien mukaiset painekokeet,
pääsääntöisesti 80-asteisessa vesihauteessa. Jokaiselle
PE-raaka-ainelaadulle on standardeissa määritelty kehä-
jännitys, jonka mukaan putkille lasketaan ylipaine.
Testiajat ovat joko 165 tai 1 000 tuntia. Kun testi on
suoritettu, voidaan osoittaa laskennallisesti, että putki
kestää normaaliolosuhteissa 20 asteen lämpötilassa
vähintään 50 vuotta, sanoo Haake.
Testeissä seurataan useita suureita: vetolujuutta,
murtovenymää, sulaindeksiä, hapetuskestävyyttä sekä
■ Pientä säätöä,
jotta saadaan
täydellisiä lohko-
hitsattuja paine-
putkipaloja.
■ Kalle Uutela
käyttää tottuneesti
puskuhitsaus-
konetta.
■ Putken seinämä-
vahvuutta mitataan
mittakellolla.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 9 20.3.2012 15:00:40
10 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
taivutus- ja puristusominaisuuksia. Tulokset tallennetaan
valtavaan tietojärjestelmään, josta ne tarvittaessa löyty-
vät vuosienkin jälkeen. Kyseessä on Uponorille räätälöity
ohjelma, joka myös tekee mittaustuloksista helppolukui-
sia raportteja.
Laboratoriotestausta tehdään myös Nastolan toimi-
pisteessä. Yhteistyö eri yksiköiden välillä on joustavaa
ja tilauksiakin voidaan tarpeen mukaan jyvittää eri
tuotantolaitoksiin.
Hyvin suojattu ProFuse-paineputki Uponorin lippulaivatuote paineputkijärjestelmissä
on ProFuse-paineputki, joissa on polyeteenisen (PE)
putken päällä lisänä polypropeeninen (PP) suojakerros.
Suojakuori suojaa putkea aina tuotantolinjalta kaivan-
toon saakka. Suojakuori suojaa varsinaista virtausputkea
naarmuilta. Paineputkiin ei saisi tulla naarmuja, sillä
niiden kohdalta seinämä on ohuempi ja saattaa ajan
mittaan aiheuttaa vuotokohdan. ProFuse-putkia teh-
dään kokoluokissa 63–400 mm.
Uponor valmistaa Forssassa erikoistuotteena myös
korrugoituja putkituotteita, jotka sopivat muun muassa
putkistosaneerauksiin. Putkenvaihto sujuu helposti, kos-
ka vanhaa putkea ei tarvitse kaivaa ylös. Saneerauksessa
korrugoitu putki yksinkertaisesti sujutetaan vanhan
putken sisään.
– Osa tuotteista menee suoraan työmaalle. Varastoin-
nista, paketoinnista ja kuljetuksista vastaa meillä viisi
henkilöä. Vuosittain tehtaan lastausalueella käy tuhansia
kuljetusautoja. Käytämme hyviksi havaitsemiamme
kuljetusliikkeitä, joiden kuljettajat tekevät siistit purut ja
hallitsevat asiakaspalvelun, sanoo Silta-aho.
Logistiikka on järkeistetty niin, että samassa kuormas-
sa pystytään lähettämään mahdollisimman täydellisiä
toimituksia putkineen ja yhteineen. Periaatteena on,
että asiakas saa työmaalle kaiken tarvittavan – kelat,
kiepit, salot – mahdollisimman vähillä kuljetuksilla.
5 000 neliömetrin tuotantolaitoksessa kierrätys on
kurssissaan. Tuotannosta ylijäävät muovimateriaalijätteet
kerätään talteen ja käytetään uudestaan. Suljetut kierrot
säästävät ympäristöä. Muovimateriaalien käyttöaste on
lähellä sataa – hyötykäytön ulkopuolelle jää vain pro-
sentin kymmenysosia, jotka hävitetään polttamalla. ♦
Pikaopas paineputkiin – U p o n o r i n pa i n e p u t k i s s a m a-t e r i a a l e i n a ovat PE (polyeteeni) ja PVC
(polyvinyylikloridi).
– Uponor-paineputkijärjestelmä ProFuse on
valmistettu PE100-materiaalista. Putken ympä-
rillä on polypropeeninen suojakuori. Suojakuori
suojaa putkea naarmuilta, kolhuilta, hapettumi-
selta ja auringon UV-säteiltä.
– Suojakuoren väri kertoo käyttökohteen. Sini-
nen on juomavesikäyttöön, ruskea jätevedelle ja
keltainen kaasuputkistoihin. Putkia on saatavana
kokoluokissa Ø 63–400 mm ja kahdessa paine-
luokassa, PN10 ja PN16.
– ProFuse-putkia voi sähkö- ja puskuhitsata
sekä liittää mekaanisin liittimin. Putken voi liittää
puskuhitsaamalla muihinkin PE100- tai PE80-
materiaalista valmistettuihin putkiin edellyttäen,
että ne ovat mitaltaan ja seinämäpaksuudeltaan
samanlaisia. Suojakuorta ei tarvitse poistaa
puskuhitsattessa. Kun putki liitetään sähköhit-
sausyhtein tai mekaanisin liittimin, kuori tulee
poistaa.
– Uponor-paineputkijärjestelmä PE80 sisältää
PE80-materiaalista valmistetut putket koko-
luokissa Ø 20–63 mm. Putket ovat mustia ja
niissä on joko sininen tai ruskea tunnusraita.
Siniraitainen on juomavesikäyttöön ja ruskea
jätevesikäyttöön. Nämä putket tunnetaan myös
PEM-putkina.
– PE100-materiaalista valmistetaan mustia
paineputkia, joissa on samat tunnusvärit kuin
pienemmissäkin PEM-putkissa. Niiden kokoluo-
kat on Ø 450–800 mm ja paineluokka PN10.
– Uponor-paineputkijärjestelmä PVC sisältää
muhvilliset 6 m PN10-putket tiivisteineen koko-
luokissa Ø 110–400 mm ja saman kokoluokan
kulma- ja pistoyhteet. Putket ovat väritykseltään
harmaita. ♦
■ Rami Silta-aho
sanoo, että tehtaalla
on mainio yhteis-
henki.
■ Sulasta muovi-
massasta muotoutuu
työkalun suuttimes-
sa oikeankokoista
putkea.
■ Putket trukissa
matkalla rekkaan ja
edelleen loppuasiak-
kaalle.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 10 20.3.2012 15:00:59
Uponor KOTI -verkkopalvelussa pientaloa suun-
nitteleva voi tilata LVI-suunnitelman, pyytää
tarjousta järjestelmistä ja tilata ne uuteen ko-
tiinsa, osan asennettuina. Saatavana on kuusi
järjestelmäkokonaisuutta, esimerkiksi vesikiertoinen lat-
tialämmitys, käyttövesi-ilmanvaihto-viemärijärjestelmät
tai maalämpö asennuksineen. Uponor KOTI -akatemian
kouluttamat urakoitsijat ja valtuutetut rautakaupat tar-
joavat kaikkia järjestelmiä käyttöopastuksineen.
− Ostaminen internetissä yleistyy jatkuvasti ja raken-
nuttajat hakevat paljon tietoa verkosta. Perinteisellä
tavalla tarjouspyynnön jättäessään asiakas ei tiedä,
miten hänen asiansa etenee. Uponor KOTI mahdollis-
taa tarjouksen seuraamisen joka vaiheessa. Palvelun
käyttö on erittäin helppoa. Rakentajan aikaa ja energiaa
säästyy itse rakentamiseen, markkinointikoordinaattori
Terhi Klemetti Uponor Suomi Oy:sta sanoo.
Uponorilla pidetään huolta siitä, että jokainen tarjous-
pyynnön tehnyt saa vähintään yhden tarjouksen.
Rakentaja voi vertailla tarjouksia ja valita mieleisensä.
Rekisteröitynyt käyttäjä saa tilaamistaan järjestelmistä
sähköisen talokansion, josta hän näkee kaikki rakennus-
projektiin liittyvät dokumentit. Kansiosta on iso apu
esimerkiksi taloa remontoitaessa tai myytäessä.
Uponor KOTI helpottaa jälleenmyyjien asiakaspalveluaVerkkopalvelu auttaa jälleenmyyjiä erottumaan kilpaili-
joiden joukosta. Heillä on tarjota nykyaikainen toiminta-
tapa, joka on talotekniikka-alalla harvinaisuus. Koulutet-
tuja jälleenmyyjiä on nyt noin sata, ja lisää koulutetaan
tarpeen mukaan.
Uusi Uponor KOTI -verkkopalvelu helpottaa pien-talon rakennusprosessia. LVI-järjestelmät suun-nitelmineen voi tilata netistä, samasta palvelusta. Rakentaja voi seurata tarjouspyyntönsä etenemistä reaaliaikaisesti. Jälleenmyyjien asiakaspalvelusta tulee vaivatonta ja nopeaa.
Teksti: Kati Savela Kuvat: Uponor
Uponorilta helppokäyttöinen nettipalvelu rakentajille ja jälleenmyyjille
− Uponor KOTI -verkkopalvelun avulla jälleenmyyjät
voivat tehdä asiakkaalle valmiiksi muotoillun tarjouksen.
Palveluun kuuluva järjestelmätodistus täytetään käte-
västi sähköisesti. Todistus kertoo, mitä järjestelmiä ta-
loon on asennettu ja kuka asennuksen on tehnyt. Lisäksi
urakoitsija saa palvelusta ilmaiseksi urakkasopimuspohjat.
Verkkopalvelussa huomioidaan energiataloudellisuus.
Uponor KOTI tarjoaa laajaan tietokantaan perustuvan
energialaskurin, joka on kaikkien vapaassa käytössä
ilman rekisteröitymistä palveluun.
− Energialaskurilla rakentaja voi verrata, miten hänen
valintansa vaikuttavat kokonaisenergiankulutukseen
erilaisissa taloratkaisuissa. Tämä on erinomainen väline
etenkin siksi, että uudet energiamääräykset tulevat
voimaan heinäkuussa. Laskuri antaa konkreettisia esi-
merkkejä energiamääräyksien soveltamisesta, Klemetti
huomauttaa. ♦
■ Uponor KOTI -verkkopalveluun voi tutustua osoitteessa http://www.uponorkoti.fi/
11U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 11 20.3.2012 15:01:11
12 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Laatutietoista tienrakentamista
Jyväskylän Kuokkala muuttaa ilmettään. Noin 17 000 asukkaan kaupunginosassa on menossa pohjoismaisessa mittakaavassa merkittävän ko-koinen tienrakennusprojekti. Kuokkalan kehä-väylä siltoineen ja liittymineen valmistuu Destian johdolla. Yhteistyökumppaneina on tarkkaan valittuja luottotoimittajia, joiden joukossa on myös Uponor.
Teksti: Marja Berisa Kuvat: Destia, Ari Nurmela ja Uponor
Työmaapäällikkö Timo Vesterinen Destiasta
on tyytyväinen urakan etenemiseen. Sopimus
tilaajan kanssa allekirjoitettiin alkutalvesta
2011. Sopimusta edelsi kilpailutus. Myös ali-
hankkijoille oli tilaajan puolelta tiukat ympäristö- ja
laatujärjestelmävaatimukset.
Helmikuussa Kuokkalassa värjöteltiin pakkasen kou-
rissa, mutta työmaalla ei juuri ennättänyt palelemaan.
Kylmästä säästä huolimatta maaperä oli osittain sula ja
jopa vetinen, mikä ei juuri maaleikkaustöitä helpottanut.
Tästä huolimatta urakka on aikataulussa.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 12 20.3.2012 15:01:14
> Liikenneväylien suunnittelu on yhdyskunta-suunnittelua, jossa liikenteen, maankäytön ja alueiden suunnittelu vaikuttavat toisiinsa. Yhteistyö suunnittelun eri osapuolten kesken on siten välttämätöntä.
13U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Paikallinen toimittaja on nopea– Kyseessä on mittakaavaltaan iso, mutta periaatteiltaan
selkeä tienrakennusprojekti. Noin kolmen kilometrin
pituiselle väylälle tulee noin kaksi kilometriä hulevesi-
putkia, 250 kaivoa ja viitisen kilometriä salaojaputkia,
Vesterinen valottaa työn laajuutta.
Edellisenä päivänä Destian alihankkijat kerkisivät
asentaa paikoilleen 70 metriä Uponorin 800-millistä
IQ-sadevesiputkea. Asennuksen nopeus yllätti myös
30 vuotta alalla toimineen asiantuntijan.
Vesterinen sanoo, että keskeytysten välttämiseksi
työmaalla arvostetaan toimittajaa, joka pysyy reagoi-
maan nopeasti.
– Koskaan ei voi olla varma, mitä maaperästä löytyy.
Kaivuutöissä on joskus tullut vastaan muun muassa
puujunan vaunu, muistelee Vesterinen.
– Jotta aikataulussa pysytään, tuotteiden on oltava
työmaalla ajoissa. Jos suunnitelmat muuttuvat ja
joudutaan tekemään esimerkiksi uusi kaivotilaus, on
tärkeää, että toimittajalla on mahdollisuus täyttää tilaus
heti. Uponor pystyy toimittamaan meille uuden kaivon
nopeasti.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 13 20.3.2012 15:01:17
14 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Uponorin kaivoyksikkö Jyväskylässä on erikoistunut
kunnallisteknisiin tarpeisiin räätälöitävien tilauskaivojen
valmistukseen. Hiljattain uudistetun tehtaan tuotanto-
kapasiteetti nousi alkuvuodesta huomattavasti.
Muovi korvaa betonin Uponor IQ -hulevesijärjestelmiä tehdään kokoluokissa
200–1 200 mm. Asennusta helpottaa se, että putki ja
muhvi voidaan liittää toisiinsa jo valmistuksen aikana.
Patentoitu muhvi on kiinteä osa putkea, mikä takaa
vuotamattomuuden sisään tai ulos.
Uponor ja Destia eivät ole ensimmäistä kertaa yhteis-
työssä. Tässä projektissa Uponor ei ollut absoluuttisesti
halvin vaihtoehto, mutta vakuutti asiakkaan kokonais-
taloudellisesti edullisella ratkaisulla.
– Kun koko elinkaaren mittaisia kustannuksia
lasketaan, ratkaisumme on varmasti edullisin, sanoo
Uponorin myyntipäällikkö Teemu Saarinen.
■ IQ-putken
asentamisen nopeus
yllätti asiantuntijan.
■ Destian Timo
Vesterinen näyttää
Uponorin Teemu
Saariselle ylikulku-
sillan paikkaa.
■ Tienrakentami-
sessa muoviputki
on sivuuttamassa
betonin.
Maa- ja vesirakennusalalla muovi alkaa olla suosituin
putkimateriaali. Uponorin putkien päämateriaali on poly-
propeeni, jolla on erinomaiset iskun-, lämmön-, pakkasen
ja kemiallisen kestävyyden ominaisuudet. Näiden ansiosta
putkien elinikä on pidempi ja niitä voidaan käyttää myös
kemiallisesti vahvojen jätevesien johdattamiseen.
– PE- ja PP-muovit ovat kestäviä ja niiden kierrätet-
tävyys on toinen valtti.
Suomessa 90 prosenttia tavaratonneista kulkee maan-
teillä, joten tieinfra kaikkine komponentteineen on näh-
tävä investointina, ei kulueränä. Tien kunto pysyy hyvä-
nä, kun pohjatyöt ja putkituksetkin ovat laadukkaita.
– Tieinfran on kestettävä vuosikymmeniä, samoin
käytettyjen putkien ja kaivojen. Betoni on hieman hal-
vempi materiaali, mutta muoviputkien etuna on niiden
asennusnopeus ja -helppous sekä hyvä roudankestä-
vyys, sanoo Saarinen. ♦
Kuokkalan kehäväylä tasaa ruuhkiaK u o k k a l a n k e h ä n ko ko n a i s u r a k k a käynnistyi Jyväskylässä joulukuussa 2011. Mittavaan
tienrakennusurakkaan kuuluu 2,8 kilometrin mittaisen väylän lisäksi siihen liittyvien siltojen, alikulkusiltojen,
katujen, kiertoliittymien, kevyen liikenteen väylien sekä melusuojauksen tekeminen.
Hankkeen toteutuksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. Noin 14 miljoonan euron rahoitus tulee puoliksi
Jyväskylän kaupungilta ja valtion tierahoista.
Kehäväylän on tarkoitus tasata ruuhkia ja helpottaa työmatkaliikenteen sujumista. Destian urakoiman työn
on tarkoitus valmistua marraskuun alussa 2013. Väylä on noin kuusi kilometriä pitkä yhteysvälihanke valtatei-
den 18, 9 ja 4 välillä. ♦
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 14 20.3.2012 15:01:38
15U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
■ Hulevesien mää-
rästä kertoo se, että
Karisman isompaan
kasettialueeseen tu-
levat kaksi sadevesi-
putkea ovat kooltaan
peräti 670 mm.
Turenkilainen Maansiirto ja Kuljetus Lehto Oy
aloitti toimintansa jo vuonna 1957. Yrityksen
toiminta jatkuu nyt kolmannessa polvessa ja
kattaa sekä maa- että vesirakentamisen. Kari Lehto on serkkunsa Marko Lehdon kanssa ollut toimin-
nassa mukana jo pikkupojasta saakka ja sanoo, että suku-
polvenvaihdokset ovat niveltyneet yhteen toiminnan
muutoksien kanssa.
Perheyritys vaalii pitkäkestoisia toimittajasuhteita– Isoisämme aloitti kuljetuspuolella soranajolla ja siitä
lähtien toiminta on elänyt ja muuttunut kysynnän mu-
kaan. Isäni ja setäni aikana tehtiin merkittäviä kalusto-
muutoksia ja siirryttiin pääsääntöisesti maarakentami-
seen. Rakennuspuolella teemme tarvittaessa valmiin
paketin aina sokkelivaluihin saakka.
Infrapuolella putkituksien lisäksi Lehdot tekevät myös
sähkö- sekä puhelinverkostotyöt kokonaisuutena.
– Vielä 15 vuotta sitten suurin osa työstämme oli
kaivuu-urakointia.
Lehto sanoo, että kilpailuvaltteja ovat joustavuus ja
laajapohjainen osaaminen sekä kapasiteetti toimia koko
Etelä-Suomessa. Perheyritys käyttää osaavia alihankki-
joita, joihin on pitkäikäiset ja mutkattomat suhteet.
– Työmailla on kova tahti, tuote- ja ratkaisutoimitta-
jien rooli on kriittinen. Toimitusten pitää tulla ajoissa ja
tilausten mukaisina, muuten työmaa kärsii.
Uponor on ollut Lehtojen toimittajana vuosikymmeniä.
Lehto arvioi, että vuosittain urakoissa asennetaan
noin 7 000–10 000 metriä viemäriputkia ja parhaimmil-
laan tuhatkunta kaivoa.
Maanrakennusurakointi monipuolistuu
Maanrakennusurakoitsijalta pyydetään yhä useammin suurten kokonaisuuksien hallintaa. Suurten palveluntarjoajien lisäksi myös perheyritykset tarjoavat kokonaisuuksia tontin raivaamisesta vihertöi-hin saakka. Myös infrarakentamisen tuotteet ja ratkaisut ovat entistä joustavampia ja sopivat siis sekä pienten että suurten urakoiden toteuttamiseen.
Vakiotuotteena on esimerkiksi Uponorin ProFuse-
paineputki, joka on mutkaton asennettava myös kurai-
sessa ja likaisessa ympäristössä. Suojakuoren ansiosta
putki pysyy puhtaana asennuksen loppuun asti.
– Parhaillaan teemme Janakkalan Vedelle Leppäkos-
kella siirtoviemäriä sekä vesilinjaa, jossa käytämme noin
7 000 metriä ProFuse-putkea.
Hulevesikasetit pitävät sadevedet hallinnassaKauppakeskus Karisma Lahdessa on Suomen suurimpia
ostoskeskuksia. Noin 33 500 neliön myyntipinta-alaan
mahtuu 80 liikettä. Kokonaispinta-ala pysäköintialuei-
neen on 7,5 hehtaaria. Sade- ja sulamisvesien johta-
minen vaatii siis järeät järjestelmät. Koska kaupungin
sadevesiviemäriverkosto ei riitä vesien käsittelyyn,
ratkaisuksi valittiin Uponorin toimittama viivästysjärjes-
telmä hulevesikasetteineen.
Karisman kaksi erillistä kasettialuetta ovat teholliselta
tilavuudeltaan noin 130 m3 ja 370 m3. Hulevesikasetteja
on yhteensä noin 1 700.
– Viivytysjärjestelmät ovat umpinaisia säiliöitä, joissa
kasettialueet on ympäröity yhteen hitsatulla polyeteeni-
kaivolla, kertoo rakennusprojektia vetänyt Esa-Matti Laurell SRV:ltä.
Karisman maanrakennustöistä vastasi Heinolan
Maansiirto Oy. Kasettien asennuksen suoritti Kiinteistö
Sokka Oy.
– Kasettiratkaisu on tämän projektin perusteella
onnistunut. Perinteisiin järjestelmiin verrattuna sen
kapasiteetti on huomattavasti parempi. ♦
Teksti: Marja Berisa Kuva: Matti Viljanen
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 15 20.3.2012 15:01:42
16 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Teksti: Marja Berisa Kuvat: Antti Verkasalo ja Uponor
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 16 20.3.2012 15:01:47
17U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Moni salaojayrittäjä toimii perheyrityksessä,
jossa osaaminen siirtyy luontevasti isältä
pojalle. Usein myös hyviksi havaitut tuote-
ja ratkaisutoimittajat pysyvät mukana suku-
polvien vaihdoksessa.
Paikalla oli Koneurakointi Nissisen omistaja Jouko Nissinen. Vuonna 1989 perheyritys teki sukupolven-
vaihdoksen. Isän ja isoisän työtä jatkavat Hannu ja
Timo Nissinen. Rantasalmelaisen yrityksen toiminta
keskittyy Itä-Suomen lääniin ja palveluihin kuuluvat pel-
tojen salaojitus, jätevesijärjestelmät ja tarpeen vaatiessa
rakennusten pohjat.
Lisää rohkeutta suunnitteluun– Uponorilta tilaan salaojaputket, kaivot ja liitokset sekä
valtaojaputket ja jätevesijärjestelmät. Laatu on kohdal-
laan ja iso talo on turvallinen kumppani.
Salaojapäivillä käsiteltiin salaojituksen tukia, tarvitta-
via tuotteita sekä maatalouden kehityssuuntia.
– Niin kauan kun ihmiset tarvitsevat ruokaa, meille
riittää töitä, summaa Nissinen.
Vuosi 2012 näyttää tilausten valossa hyvältä. Toisaalta
Nissinen toivoisi, että salaojasuunnitteluun saataisiin
lisää selkeyttä ja rohkeutta.
Salaojaurakointi Jukka Mäkinen pitää majaa Ylis-
tarossa ja salaojittaa noin 100 kilometrin säteellä. Työ-
kohteita ovat pääsääntöisesti peltojen salaojitukset sekä
valtaojaputkitukset. Mäkinen aloitti isänsä yrityksessä
1983 ja otti vetovastuun vuonna 2001.
– Etelä-Pohjanmaalla pinta-alasta on salaojitettu noin
70 prosenttia. Urakoitsijoita on paljon, mutta toistaisek-
si töitä on riittänyt.
EU:n olemassaolo näkyy siinä, että maatalousyrittäjien
on valmisteltava maankäyttösuunnitelmansa entistä
aikaisemmin. Niinpä sesonki on kevät- ja syksypainottei-
nen, kun taas keskikesällä voi olla hiljaisempaa.
Urakoitsija ja Uponor:
salaojapäivät Ikaalisissa Ikaalisissa vietettiin helmikuussa Salaojapäiviä. Nelisenkymmentä salaojaurakoitsijaa nautti rennosta koulutuspäivästä, johon toki kuului myös paljon asiaa. Päivän tärkeintä antia oli keskustelu siitä, mitä urakoitsija työssään tarvitsee ja miten Uponor voi tarpeen täyttää. Puhetta riitti tilauksen tekoprosessista salaojan lasku-aukon optimaaliseen pituuteen.
Salaojapalvelu Savola Oy:n Arto Savola tekee töitä
isänsä Antero Savolan perustamassa yrityksessä Yli-
vieskassa.
– Salaojitus elää maatalouden mukaan. Jos viljelijä
tekee suuria koneinvestointeja, salaojitusta saatetaan
lykätä vuodella, parilla. Salaojasuunnitelma ei ihan pian
vanhene. Toisaalta kannustaisin sekä maanomistajia että
vuokralla viljeleviä panostamaan perusasioihin: vesita-
louden optimointiin ja tätä kautta ravinnehuuhtoumien
minimointiin.
Tuotantoketjun ensimmäinen lenkkiSavolan mukaan viljelijät ovat nykyisin hyvin perillä
salaojitustarpeista. Vuokrapeltojen kohdalla omistajan ja
vuokralaisen vuoropuhelu voisi olla tiiviimpää.
– Maanomistajan pitäisi nähdä vesitaloutta paranta-
vat toimet investointina. Tuotanto lähtee aina maasta.
Sekä peltoalat että konekoot ovat kasvaneet. Tämä
tuo ojitukseen omat haasteensa. Maa on arvokasta,
mutta pienemmille tiloille ei välttämättä riitä jatkajia.
Vaihtoehtoina ovat myynti ja vuokraus. Olisi kuitenkin
hyvä, jos viljelijävaihdoksissa käytäisiin huolellisesti läpi
tehdyt toimenpiteet ja tulevat hoitotarpeet.
– Koneet ovat entistä raskaampia ja suurikokoisem-
pia. Ongelmana voi tällöin olla maan painuminen ja tii-
vistyminen, mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että ravinteet
eivät imeydy niin hyvin.
Savola sanoo, että juuri tämän takia nyt uusitaan
kymmenen vuotta sitten tehtyjä ojituksia.
Muita kehityssuuntia Savola näkee muun muassa
siinä, että urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden yhteistyö
on parantunut. Aiemmin ei aina oltu samalla aaltopi-
tuudella. Toimivia ratkaisuja syntyy, kun puheyhteys
urakoitsijan, suunnittelijan ja tuotetoimittajan välillä
pysyy avoimena. ♦
■ Uponorin salaoja-
ja tarkastuskaivoja.
■ Hannu Koleh-
maisen isä aloitti
salaojaurakoinnin
jo 1954. Yrityksen
tulevaisuus on tur-
vattu, koska Hannun
poika tekee töitä
isänsä rinnalla.
■ – Liian harva
ojitus tekee pelloille
haittaa, tietää Jouko
Nissinen.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 17 20.3.2012 15:02:02
Uponor laajentaa Jyväskylän kaivoyksikköään. Maaliskuussa 2012 valmistunut laajennus kasvat-taa merkittävästi tehtaan tuotantokapasiteettia.
Jyväskylän kaivoyksikkö on erikoistunut kunnallis-
teknisiin tarpeisiin räätälöitävien tilauskaivojen
valmistukseen.
Laajennuksen yhteydessä Jyväskylän yksik-
köön rakennetaan lisää tuotanto-, toimisto- ja varasto-
tilaa. Vanha noin 600 m² tuotantolaitos laajenee 1 000
m²:iin, josta valtaosa on tuotantotiloja. Tämän lisäksi
yksikön yhteyteen tulee uusia kylmiä varastotiloja ja
myös pihatila laajenee merkittävästi.
Jyväskylä on Uponorin suurin räätälikaivoyksikkö
Suomessa. Vastaava, mutta pienempi yksikkö yrityksel-
lä on Espoossa. Nastolassa toimiva yksikkö valmistaa
pakettikaivoja.
Laajennus tuo toimitusvarmuutta− Voimme nyt sijoittaa kaikki tuotannon koneet ja laitteet
lämpimään tilaan. Kaivoputket ovat jopa 12-metrisiä,
joten tilat kävivät ahtaaksi. Riittävä väljyys tuotannossa
parantaa työskentelyolosuhteita. Uusi varastotila mah-
dollistaa kaivojen riskittömän varastoinnin. Talvisaikana-
kaan ei kaivoja tarvitse säilyttää ja kuljettaa lumisina ja
jäisinä, kertoo kaivoyksikön työnjohtaja Pasi Lahtinen
Uponorilta.
Jyväskylän yksikön laajennus on osa Uponorin kaivo-
tuotannon kehittämisen kokonaisuutta. Volyymien kas-
vun mahdollistaa tarvittaessa vuorotyö.
Uponor on viime vuosina tehnyt merkittäviä investoin-
teja kaivoliiketoimintaansa. Osana investointiohjelmaansa
se muutama vuosi sitten teki panostuksia Jyväskylässä
tuotantoautomatiikan kehittämiseen.
Automatiikkaan halutaan investoida
myös jatkossa. Kaivojen valmistus-
prosessissa hyödynnetään Uponorin
ja TEKESIN osin rahoittamassa hank-
keessa kehitettyä robottiautoma-
tiikkaa. Sähköistä tilauslogistiikkaa
on kehitetty niin, että jatkossa tilaus-
tiedot siirtyvät sähköisesti suoraan
tuotannonohjaukseen. Uponorin
Jyväskylän tehdas on edelläkävijä
Suomessa, sillä vastaavaa robotti-
valmistusta ei muualta löydy.
Jyväskylän yksikön tuotanto on
erittäin nykyaikaista. Perinteisesti
Laatukaivoja kokemuksella, nuoruuden innolla ja robotin tehokkuudella
käsityövaltaisen kaivotuotannon automatisointi parantaa
Uponorin kilpailukykyä. Työskentelyolosuhteet paranevat,
kun raskaimmat ja hankalimmat työvaiheet on automa-
tisoitu. Uuden teknologian siivittämä Jyväskylän yksikkö
pystyy entistä nopeampiin ja joustavampiin toimituksiin.
Robotti valmistaa kaivon; muhvit ja muut komponen-
tit lisätään kaivoon manuaalisesti robotin hitsattavaksi.
Jatkossa robottivalmistus saattaa kattaa koko valmistus-
prosessin. Koska kaivotyyppejä on paljon, valmistuksessa
tarvitaan kuitenkin myös henkilötyövoimaa, sillä aivan
kaikkien kaivotyyppien valmistukseen ei robotti sovellu.
− Kevään aikana saamme tänne automaattisen kaivo-
putkien katkaisulinjan, Lahtinen toteaa.
Laatu syntyy hyvien välineiden ja osaavan henkilökunnan yhdistelmästäJyväskylän tuotantolaitoksen tietotaito kaivonteosta on
kertynyt yli 20 vuoden ajalta. Alusta asti mukana olleiden
ammattimiesten lisäksi tehtaalta löytyy myös nuoruuden
intoa, joten lopputulos on hyvä sekoitus kumpaakin.
− Asiakkaan kannattaa kaivoinvestoinneissaan pa-
nostaa laatuun. Kaivon hinta on muutama sata euroa.
Laadultaan heikon tai virheellisen kaivon ylöskaivaminen
tulee kymmenen kertaa kalliimmaksi kuin itse kaivo,
aluemyyntipäällikkö Lasse Varjo muistuttaa.
Laatu näkyy muun muassa siinä, että kaivon korkeus
on juuri oikea ja liittymät ovat halutussa paikassa. Sau-
mat eivät irtoa tai vuoda.
Kaivotuotantoa leimaa voimakas kausiluontoisuus.
Sesonki ulottuu maaliskuusta marraskuuhun. Parhaim-
millaan kesäkuukausina Jyväskylän tehdas valmistaa
sata kaivoa päivässä.
Toimitusajat ovat tiukkoja ja toimitusajoista on
pidettävä kiinni, sillä tavara menee suoraan työmaille.
Toimitusvarmuus onkin Uponorin keskeinen kilpailu-
18 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
■ Pasi Lahtinen
on tyytyväinen:
tuotantotilaa on nyt
400 m2 enemmän.
Teksti: Jukka Aarnio Kuvat: Ari Nurmela
■ Kaivon valmis-
tukseen tarvitaan
sekä ihmiskättä että
robottia.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 18 22.3.2012 9:57:29
tekijä. Toimitusaika räätälöidylle
kaivolle on noin viikon, sesonkiai-
kana parisen viikkoa. Joustavuutta
osoittaa,että kaivo on toimitettu
erikoistilanteessa jopa muutaman
tunnin toimitusajalla.
Monipuolista palvelua arvostetaanKaivontekijöitä on tällä hetkellä
Suomessa enemmän kuin mark-
kinoilla on vetoa. Alan toimijoista
Uponorilla on pisin kokemus.
Menestyminen kovan kilpailun
tilanteessa vaatii kilpailukykyä,
laatua ja kykyä vastata joustavasti
asiakkaiden tarpeisiin.
− Kokonaistoimituskyky on yhä
tärkeämpää asiakkaillemme. Putkia
ja muita kaivonosia on löydyttävä
varastosta. Laajennus antaa mah-
dollisuuden pitää putkia, putkenosia
ja eniten tilattuja suosikkikaivoja
valmiina varastossa. Meillä on val-
mius hoitaa projekti alusta loppuun,
sisältäen kaivot, putket ja hulevesi-
kasetit, sanoo Lasse Varjo.
Yleisesti on sanottu, että suurin
osa urakoitsijoista ostaa kaivoja
hinnan perusteella. Uponorilla kui-
tenkin koetaan, että yhä useammat
urakoitsijat ja erityisesti kunta-
asiakkaat haluavat ostaa myös hyvää
palvelua ja laatua.
− Osa palvelua on kyky toimia
asiakaslähtöisesti ja joustavuus
asiakkaan tarpeiden toteuttamiselle.
Meillä myynti ja tuotanto sijaitsevat
lähellä toisiaan ja asiakkaan toiveet
välittyvät ”linjalle” nopeasti. Jousta-
vuutta on myös verkostoituminen.
Yhteistyökumppaneilla on tärkeä
roolinsa palvelukonseptissa esimer-
kiksi silloin, kun työmaalla tehdään
osia kaivoihin. Teknisen tuen ja
asiakaspalvelun on oltava tavoitet-
tavissa silloin, kun sitä tarvitaan,
Lasse Varjo toteaa. ♦
19U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
■ Sami Pulkkinen
hitsaa muhvia
paikoilleen.
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 19 20.3.2012 15:02:24
Suomalaiseen haja-asutusalueiden jäteveden-
puhdistuksen asiantuntemukseen näyttää jää-
vän vaikeasti täytettävä aukko kesän korvilla,
kun johtava asiantuntija, DI Erkki Santala Suo-
men ympäristökeskuksen vesivarayksiköstä jää eläkkeel-
le. Seuraajalle jää suuret saappaat täytettäviksi.
Suurin työ edessäNoin miljoona suomalaista asuu edelleen kiinteistöissä,
joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Ympäristönsuojelu-
lain mukaan myös näiden kiinteistöjen jätevedet pitää
käsitellä niin, ettei niistä koidu ympäristön pilaantumi-
sen vaaraa.
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva uusi
lainsäädäntö astui voimaan 2004. Viime vuonna Ym-
päristönsuojelulakiin tehtiin haja-asutuksen jätevesien
käsittelyä koskeva muutos ja annettiin uusi asetus
talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulko-
puolella.
Uusissa, viime vuonna voimaan tulleissa säädöksissä
lievennettiin aikaisemman asetuksen vaatimuksia jäte-
vesien puhdistustehosta.
Säädöksiä lievennettiin pikavauhtia eduskuntavaalien
alla. Santalaa harmittaa, mutta:
– Ainakaan liian tiukaksi nykyistä asetusta ei voi
kukaan väittää. Raja-arvoja ei myöskään tästä enää voi
laskea.
Lievemmät vaatimuksetYmpäristönsuojelulaissa korostetaan jätevesien käsit-
telyn oikeaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa.
Varsinaiset sallitut päästörajat ilmenevät uusitusta ase-
tuksesta. Vaatimukset ovat kahden tasoisia. Normaalisti
ovat voimassa vaatimukset, jotka vastaavat aiemman,
vuonna 2003 annetun talousjätevesiasetuksen mukaisia
lievempiä vaatimuksia. Korotettuja vaatimuksia sovel-
letaan herkillä alueilla, kuten rantojen läheisyydessä ja
pohjavesialueilla, jos kunnassa on niin päätetty.
Käyttökuntoiseen, mutta uuden asetuksen vaati-
mukset alittavaan jätevesijärjestelmään on tehtävä
tarpeelliset korjaukset 15.3.2016 mennessä. Uudisra-
kennushankkeiden sekä rakennus- tai toimenpidelupaa
edellyttävien korjaustöiden yhteydessä asetuksen
vaatimukset ovat heti voimassa.
Kuivakäymälämökkejä käsittelyvaatimukset eivät
koske. Vähäisetkään jätevedet eivät kuitenkaan saa
aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Teksti: Dakota Lavento Kuva: Liisa Takala
■ Menetelmän valintaan
kannattaa paneutua huolella ja
turvautua asiantuntevan suun-
nittelijan apuun. Puhdistamo-
tyyppi valitaan kiinteistökoh-
taisesti olosuhteiden mukaan,
sanoo Erkki Santala.
Lainsäädäntö tukee työtä vesistöjemme parhaaksi
Asetukseen otettiin mukaan näkökohta kohtuullisuudesta. Kunta voi ha-
kemuksesta myöntää määräaikaisen poikkeuksen vaatimuksista esimerkiksi
iän, pitkäaikaisen työttömyyden tai sairauden vuoksi. Poikkeusmahdollisuus
ei koske uudisrakentamista.
Vaikka monet toivoivatkin uusilta säädöksiltä selviä vastauksia puhdistus-
järjestelmän valintaan, sellaisia niissä ei ole.
– Säädökset eivät siis aseta eri menetelmiä paremmuusjärjestykseen.
Menetelmästä riippumatta on varmistettava, ettei ympäristöön päästetä
jätevesikuormitusta yli säädetyn rajan, Santala korostaa.
Tietoa oman kunnan alueella sovellettavista vaatimuksista saa esimerkiksi
kunnan nettisivuilta ja ympäristönsuojelutarkastajalta.
– Tällä tasolla pysytään pitkään. Vaatimuksia ei voi enää väljentää, jos
haluamme kansainväliset sitoumuksemme täyttää. En myöskään usko, että
löytyisi poliittista tahtoa niiden kiristämiseen. ♦
Johtava asiantuntija Erkki Santala kehottaa haja-asutusalueiden asukkaita, yrityksiä ja viljelijöitä työskentelemään yhdessä paremman lähiympäris-tön eteen.
20 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 20 20.3.2012 15:02:35
21U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
U p o n o r U lt r a D o u b l e - maaviemärijärjestelmä
on ympäristöystävällinen, yksinkertainen ja turvallinen.
Asennus on sujuvaa, ympäristövaikutukset vähäisiä ja
rakenne takaa turvallisuuden.
Turvallisuus ja tehokkuus ovat olleet avaintekijöitä
suunniteltaessa Uponor Ultra Double -maaviemäri-
järjestelmää. Turvallisuus perustuu putken kiinteään muh-
viin, vahvaan rakenteeseen ja vesitiiveyteen. Putkella on
eurooppalaisen standardin ylittävät vähäiset ympäristö-
Turvallinen ja kustannustehokas Ultra Double -maaviemäri
U p o n o r o n t u o n u t m a r k k i n o i l l e uuden ympäristöystävällisen polypropeenisen sileän
maaviemäriputken. Kestävyysominaisuuksiensa ansiosta
sen asennustyö on sujuvaa ja putkilinjasta tulee kestävä
sekä tiivis. Ratkaisu on käyttäjälleen pitkäikäinen.
Uusi Uponor Ultra Classic 160 mm -maaviemäriputki
sopii käytettäväksi jätevesi- ja sadevesihankkeisiin ja se
soveltuu niin asuinrakentamiseen, vesihuoltohankkeisiin
kuin teollisuuteenkin. Ultra Classic 160 mm -maaviemäri-
putki tulee korvaamaan hyvin yleisesti käytettyjä 160 mm
PP8-, PVC- ja Dupplex-putkia.
Uponor Ultra Classic on ympäristöystävällinen ratkaisu.
Siihen on käytetty vähemmän luonnonvaroja ja putken
ylijäämät voidaan hävittää polttamalla tai kierrättämällä.
Kestävyysominaisuudet helpottavat asennustyötäTyöstettävyytensä ansiosta Ultra Classic on omaa
luokkaansa. Polypropeenin kestävyysominaisuuksien
ansiosta asennustyö on kevyttä ja sujuvaa, jopa talvella.
Putkilinjasta tulee kestävä, tiivis ja se on pitkäikäinen
ratkaisu loppukäyttäjälleen. Uponorille tunnusomainen
harmaa sisäpinta helpottaa viemärin tarkastuskuvauksia.
Uuden putken rengasjäykkyys on SN 8 -luokkaa ja
tällä hetkellä saatavilla oleva koko on 160 mm, pituudet
2 ja 6 m. Putkessa on irrotettava tiiviste ja öljynkestäviä
tiivisteitä lisävarusteena. Ultra Classic -putken liitoksiin
käytetään nykyistä PP8-yhdejärjestelmää ja sillä on Nor-
dic Polymark -hyväksyntä. ♦
■ Putki on kauttaal-
taan sileä, ja harmaa
sisäväri toimii hyvin
viemärikuvauksissa.
Uusi ympäristöystävällinen Ultra Classic -maaviemäriputki
vaikutukset ja erinomaiset tekniset ominaisuudet. Tehok-
kuuden huomaa asennuksen sujuvuudessa. Asennusta
helpottaa ja nopeuttaa putken kestävä rakenne, laaja
valikoima ja yhteensopivuus Uponor Ultra Rib 2 -yh-
teiden kanssa. Uponor tarjoaa myös aina tarvittaessa
teknistä tukea ja koulutusta.
Korkea laatu ja ympäristön kannalta hyvä valintaUponor on valinnut ympäristöön ja laatuun liittyvistä
syistä pääraaka-aineekseen polypropeenin (PP). Poly-
propeeni on pitkäikäinen ja sillä on erinomainen lämmön-,
kemikaalien- ja iskunkestävyys. Lisäksi polypropeenista
valmistettujen putkien jäämiä voidaan kierrättää tai
hyödyntää polttamalla. Uponor Ultra Double -järjestelmä
on Nordic Poly Mark -hyväksytty. Tuotteesta on saata-
villa halkaisijat 200–680 mm.
Patentoitu teknologiaUponor Ultra Double -maaviemärin kiinteä muhvi val-
mistetaan patentoidun teknologian avulla. Tämä takaa
sen, että muhvi on jäykkä, tiivis osa putkea ja raken-
teeltaan vahva. Muhvi ja putki valmistetaan samasta
materiaalista. Putken kiinteä muhvi vähentää liitosten
määrä jopa 50 prosenttia, mikä vähentää vuotoriskiä
tulevaisuudessa. ♦
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 21 20.3.2012 15:02:40
22 U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Muoviputkiteollisuuden ylläpitämä muoviputkijätteen keräysjärjestelmä päättyi vuoden 2011 lopussa
S u o m e s s a k ä y n n i s t e t t i i n 9 0 - lu v u n lo p u s s a m u ov i -p u t k i t e o l l i s u u d e n ja alan tukkuliikkeiden yhteinen muoviputkien
kierrätys- ja hyötykäyttöohjelma. Muovien kierrätys on kehittynyt merkit-
tävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. Alalla on nyt useita
yrityksiä, jotka tarjoavat palveluja muovijätteen – myös muoviputkien –
hyötykäyttöön.
Muoviteollisuus ry:n putkijaosto on katsonut erillisen muoviputkikeräilyn
päällekkäiseksi markkinoilla toimivien kanssa ja kuihtuneen tarpeettomaksi.
Putkijaoston ylläpitämä muoviputkien kierrätysjärjestelmä on lopetettu viime
vuoden lopussa.
Muoviputken ja kaivojen jäämät ovat erinomainen raaka-aine ja ne sovel-
tuvat hyvin uusiokäyttöön tai energiakäyttöön. Suuri osa rakennustyömaalla
ja vesihuoltotyömailla syntyneestä muoviputkijätteestä voidaan kierrättää tai
käyttää energiana.
Muoviputkivalmistajat tulevat aktiivisesti jatkamaan tiedottamista muovien
kierrätyksestä ja uusiokäytöstä sekä ympäristövaikutuksista. ♦
Ympäristötaideteos Nastolan kiertoliittymään
N a s to l a a n r a k e n t u va k i e rto l i i t t y m ä saa pian keskel-
leen näyttävän, lähes 5 metrin korkeuteen kohoavan tilateoksen. Kesän
2011 aikana järjestetyn valtakunnallisen ympäristöteoskilpailun voittajaksi
on valittu kuopiolaisen teollisen muotoilijan, taiteilija Risto Pentikäisen
teos Upokas. Avoimen ympäristöteoskilpailun järjestivät yhteistyössä Uponor
Suomi Oy, Nastolan kunta ja Ympäristötaiteen säätiö.
Konkreettisesti teos valmistetaan Uponorin 800 mm erikoisvärjätystä vesi-
johtoputkesta, jonka materiaali on
joko polyeteeni tai polypropeeni.
– Putket valmistetaan tehtaal-
lamme Forssassa, jossa työ on so-
vitettava tehtaan perustuotantoon,
kertoo Ville Ruohio Uponorilta.
Näillä putkilla on omat erityisvaati-
muksensa, kuten normaaliputkista
poikkeava värisävy ja korkea sään-
ja UV-säteilynkesto. Lisäksi lähes
5-metristen salkojen muotoonleik-
kaus vaatii oman tekniikkansa ja
aikansa. Todennäköistä on, että teos
saadaan pystytettyä vuoden 2012
keväällä. ♦
Uponor IQ on kokonaisvaltainen hulevesiratkaisu
M u u t t u n u t i l m a s to l i s ä ä s a d e -p ä i v i ä j a s at e e n m ä ä r ä ä , jolloin
sadevesijärjestelmän merkitys kasvaa. Uponor IQ
tarjoaa täydellisen hulevesiviemärijärjestelmän,
jota voidaan käyttää sekä vesihuolto-, tie- ja
katuverkon rakentamiseen että maa- ja metsä-
taloudessa. Järjestelmä sopii sekä suuriin että
pieniin hankkeisiin.
Uponor IQ on älykäs ratkaisu hulevesien
viemäröintiin. Keväästä 2012 alkaen Uponor IQ:ta
on saatavilla halkaisijakokoina 200–1 200 mm.
Uponor IQ -sadevesiputkissa on erikoismuotoiltu
profi ili ja kaksikerrosrakenne, joka kestää hyvin
kuormitusta. Putken sileän sisäpinnan väri on
harmaa, joka toimii hyvin viemärikuvauksissa ja
tarkastuksissa.
Putket täyttävät EN-standardin sadevesi-
putkelle asettamat vaatimukset ja niille tullaan
hakemaan laadun takaavat NPM-merkintäluvat.
Uponor IQ:lla voi rakentaa varmasti tiiviin sade-
vesijärjestelmän.
Putkien lisäksi järjestelmään kuuluu myös
laaja kaivo- ja yhdevalikoima. Tämä mahdollistaa
järjestelmän joustavan asennuksen, jolloin sääste-
tään rakentamiskustannuksissa.
Uponor IQ -sadevesiputkessa muhvi on kiinteä
osa putkea, joka yhdessä tiivisteen kanssa saa ai-
kaan taatusti tiiviin liitoksen. Tiiveydestä johtuen
järjestelmä on asiakkaalle turvallinen ja kokonais-
taloudellisesti edullinen. Uponor IQ -putket
korvaavat vanhan PP-sadevesijärjestelmän koot
200–1 000 mm. ♦
www.uponor.fi
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 22 20.3.2012 15:02:48
Moduulikaivo vastaus asiakkaan kaivotarpeeseen
H u l e v e s i - ta i v i e m ä r i l i n j a s s a on tarkas-
tuskaivoja muutaman kymmenen metrin välein. Kaivois-
sa tehdään linjan suunnan muutokset ja haaroitukset.
Uponorin moduulikaivot ovat erinomainen valinta jäte-
veden tai sadeveden tarkastuskaivoksi. Valikoima on laa-
ja, toimitukset nopeita, kaivot kestäviä, korkealaatuisia
sekä tiiviitä. Lisäksi kaivoja on helppo käsitellä työmaalla.
Moduulikaivojen pohjaosat ovat ruiskuvalettu ja sisä-
pinta on sileä. Pohjaosa ja muhvit ovat erittäin mitta-
tarkkoja, eli kaivon virtausominaisuudet ovat ylivoimaiset.
Kaivoon ei jää yhteiden poraamisesta jäystettä, koska
kaivomuhvit ovat valmiina pohjaosassa. Pohjaosaa ja
kaivoputkea ei työstetä, vaan osat peilihitsataan suo-
raan yhteen.
Pohjaosassa on valmiina sopiva viettokaltevuus, eikä
pohjaosassa ole virtausta estäviä pykäliä. Kaivoputken
sisäväri on vaalea, joten näkyvyys ja tarkastettavuusolo-
suhteet ovat hyvät.
Moduulikaivoja toimittavat Uponorin Espoon ja
Jyväskylän kaivoyksiköt. ♦
23U p o n o r – P a r a s t a i n f r a a
Uponorilla otettiin pätevyyssertifiointi innokkaasti vastaan
U p o n o r i n J y v ä s k y l ä n t u ota n to l a i -to k s e l l a o n ot e t t u i n n o s t u n e e n a
vastaan uusi muoviputkien hitsauksen laadunvalvon-
tajärjestelmä. Jopa 20 vuotta alalla olleet, varmasti
työnsä kautta äärimmäisen pätevöityneet konkarit ovat
halukkaita osallistumaan koulutusohjelmaan ja muovi-
hitsauskokeeseen.
Uponor on myös yrityksenä mukana muoviputkihit-
sauksen laadunvalvontajärjestelmän neuvottelukunnassa.
Muoviteollisuus ry:n mukaan järjestelmään on
päädytty muoviputken käyttäjien aloitteesta. Uusien
materiaalien, laitteiden ja menetelmien hallinta halutaan
varmistaa yhtenäisellä järjestelmällä.
Muoviputkihitsaajan pätevyys myönnetään viideksi
vuodeksi kerrallaan. Hitsaaja pitää työkirjaa ja lähettää
sen viiden vuoden päästä Inspecta Sertifiointi Oy:lle
pysyäkseen tämän ylläpitämässä rekisterissä.
Siirtymäkauden aikana kokeneet hitsaajat voivat anoa
rekisteriin pääsyä ja osoittaa pätevyytensä esittämällä
kurssitodistuksensa ja lausunnon, joka osoittaa heidän
tehneen järjestelmään kuuluvia muoviputkien hitsauksia
kolmen viimeisen vuoden aikana.
Tilaavan tahon käyttäessä järjestelmään kuuluvan hit-
sausyrityksen palveluja, asiakas voi olla varma liitostyön
luotettavasta suorittamisesta. ♦
Uponor Clean I -testiykkönen TM testasi – pienpuhdistamot puhdistivat maineensa
Te k n i i k a n M a a i l m a o n j u l k i s ta n u t lähes kaksi
vuotta kestäneen pienpuhdistamotestin tulokset (TM Rakennus-
maailma 9/11). Koejärjestelyssä oli mukana kahdeksan eri valmistajan
pienpuhdistamot. Yhteenvedossaan lehti toteaa pienpuhdistamojen
olevan monissa kohteissa maaperäkäsittelyä parempi ratkaisu ja var-
teenotettava vaihtoehto omakotitalon jätevesien puhdistamiseen.
– Testi tuo tärkeää tutkittua tietoa kuluttajille. Puhdistamoja
vertailtiin keskenään ja niiden tehokkuutta peilattiin uudistettuun
jätevesiasetukseen. Puhdistustehon lisäksi selvitettiin kuluttajan
kannalta oleellisia tekijöitä, kuten toiminnan luotettavuutta ja ener-
giankulutusta, kertoo tuotehallintapäällikkö Jaana Suur-Askola
Uponorilta.
Pienpuhdistamojen todetaan monissa kohteissa olevan maaperä-
käsittelyä parempi vaihtoehto ja hinnaltaan kilpailukykyinen ratkaisu
verrattuna jätevesivesiosuuskuntaan. Laitehinta on suurempi kuin
maapuhdistamoilla, mutta suunnittelu ja asennus ovat merkittävästi
yksinkertaisempia. Puhdistamo vaatii vähemmän tilaa ja sille löytyy
paikka tontilta helpommin.
Kaikki testissä olleet puhdistamot ylittivät orgaanisen aineen ja
fosforin poistovaatimuksen. Yksi puhdistamoista ei yltänyt uudistetun
jätevesiasetuksen vaatimustasoon typenpoiston osalta. Laitteiden
huoltotarpeesta ja sähkönkulutuksesta löytyi merkittäviä eroja.
Uponorilta Uponor Clean I -puhdistamo sijoittui testissä jaetulle
ykkössijalle saaden kolme tähteä ja yleisarvosanan 8,2. Uponor Clean I
-puhdistamo täytti puhdistusteholtaan asetuksen vaatimukset. Kulut-
tajan kannalta laite menestyi tärkeillä osa-alueilla – se toimii varmasti
ja on edullinen käyttää. Prosessi ei vaadi pH:n säätöä tai laskeutusko-
keita ja liete tyhjennetään loka-autolla.
Varman toiminnan ja pienet huoltokustannukset varmistavaa
pumppaustekniikkaa TM-testi piti ”suorastaan nerokkaana”. Uponorin
puhdistamoissa käytettävä paineilmaan perustuva pumppaustekniikka
kuluttaa testin mukaan noin 30 prosenttia vähemmän sähköä kuin
pumppukompressorimenetelmä.
Vertailun aikana Uponor Clean I teki 1 500 puhdistuspanosta ilman
häiriöitä. ♦
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 23 20.3.2012 15:02:51
Haluatko välttyä yllätyksiltä?Valitse Uponor IQ
Uponor IQ on nykypäivän vaatimuksiin kehitetty hulevesijärjestelmä, jota voidaan käyttää niin vesihuoltohankkeissa, tienrakentamisessa kuin maa- ja metsätaloudessakin.Nyt tuomme markkinoille hulevesiputkikoot 200 -1200 mm, joilla voit toteuttaa luotettavan ratkaisun moniin kohteisiin.
Vahva rakenne takaa pitkäikäisyyden ja on asiakkaalle kokonaistaloudellisesti edullinen investointi Muhvi kiinteänä osana putkea, tiiviit liitokset ilman vuotoja
Nordic Polymark -laatuaKaikki tarvittavat osat yhdestä järjestelmästä – yhdeltä toimittajaltaKokonaisuuden täydentävät laadukkaat kaivoratkaisut ja imeytyskasetit
www.uponor.fi
UUTUUS!
lehtiA4_parastainfraa0312C.indd 24 20.3.2012 15:02:53