13.5.2016 1
Työttömät – kaksinkertaisia väliinputoajia ehkäisevässä
päihdetyössä?
Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann
Työllisyys ja hyvinvointi
• Miksi työ on tärkeä hyvinvoinnin kannalta? Mitä työ antaa ihmisille?
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 2
Työllisyys ja hyvinvointi
• Miksi työ on tärkeä hyvinvoinnin kannalta? Mitä työ antaa ihmisille?
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 3
Palkka / ansiotulo
Työllisyys ja hyvinvointi
• Miksi työ on tärkeä hyvinvoinnin kannalta? Mitä työ antaa ihmisille?
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 4
Palkka / ansiotulo
Työtehtävät: järkevä
tekeminen, sopivat haasteet
Työkaverit
Itsensä toteuttaminen
Työllisyys ja hyvinvointi
• Tutkimuksessa kaksi virtausta: ansiotulo ja psykososiaaliset vaikutukset
• Marie Jahoda et al. (1933): Die Arbeitslosen von Marienthal
• Marie Jahoda (1982): Theory of latent deprivation
• Erotti työn manifestiset (=toimeentulo) ja latentit (=psykososiaaliset) funktiot
• Jahodan mukaan nykyisissä hyvinvointivaltioissa latentit funktiot ovat tärkeämpi kuin ansiotulo
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 5
Työllisyys ja hyvinvointi
• Työn 5 latenttia funktiota:
- päivärytmi (time structure)
- toiminta (activity)
- sosiaaliset verkostot (social contact)
- yhteisöllisyys ja yhteiset tavoitteet (collective purpose)
- status
• Näitä latentteja funktioita puuttuvat työttömiltä (deprivaatio)
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 6
Työllisyys ja hyvinvointi
• Työllisyys edistää hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta
• ”Osallisuus liittyy yhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisen tunteeseen […] Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana.” Elina Pajula (2014)
• Työyhteisö on keskeisessä roolissa työntekijöiden hyvinvoinnin osalta
• Vuorovaikutussuhde: hyvinvointi ja osallisuus myös edistävät työllisyyttä (valikoima, kausaliteetti)
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 7
Työllisyys ja päihteiden käyttö
• Psyykkisen hyvinvoinnin (mielenterveyden) ja päihteiden käytön ovat vahvassa yhteydessä
• Monenlaiset analogiat työn hyvinvointivaikutuksiin, esim.:
• Lähdekohta: työelämän ulkopuolella olevien (erit. työttömien ja eläkeläisten) osuus päihde-ehtoisista tapauksista on selvästi korkeampi kuin työssäkäyvien osuus (Päihdetapauslaskenta)
• Työllisyyden vaikutukset päihteiden käyttöön: ansiotulo vs. psykososiaaliset vaikutukset: päivärytmi, järkevä toiminta, sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys ja yhteiset tavoitteet
• Työyhteisön tärkeä rooli
• Vuorovaikutussuhde
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 8
Työllisyys ja päihteiden käyttö
• Työttömien 1. väliinputoaminen ehkäisevässä päihdetyössä: työllisyyden hyvinvointivaikutukset sekä osallisuus työyhteisöön
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 9
Työterveydenhuolto
• Työterveydenhuollossa tehdään usein ensimmäinen diagnoosi, joka johtaa erikois-/jatkohoitoon
• Työterveydenhuollon ja työyhteisön välinen hyvä yhteistoiminta: esimiehet ja työkaverit kehottavat konsultoimaan työterveydenhuoltoa (mahdollistaa kaikenlaisten ongelmien varhainen toteaminen)
• Työterveydenhuollon ja työyhteisön välinen hyvä yhteistoiminta: työterveyshuolto edistää myös yhteisöllisyyttä (esim. kiusaaminen)
• Työterveydenhuollossa on erinomaista osaamista sekä päihdeongelmien ennaltaehkäisyn että työyhteisön osalta
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 10
Työterveydenhuolto
• Työttömien 2. väliinputoaminen ehkäisevässä päihdetyössä: työterveydenhuollon puute
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 11
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 12
Paltamo
Tilanne ennen Paltamon työllistämiskokeilu:
• Väkiluku: 3998 (31. 12. 2008, laskussa)
• Työttömyysaste: 18.9% (01. 2009)
• Hankeen kesto: 2009 – 2013
Tutkimusasetelma
• Paltamon työttömät vertaillaan kahteen vertailuryhmiin:
• Tutkimusryhmä: Kaikki Paltamon työttömät (31. 12. 2008, n = 292)
• Vertailuryhmät: Paltamon työllisistä (sovitettu otos, n = 313) Kaikki Sonkajärven työttömät (31. 12. 2008, n = 295)
• Yhteensä N 900
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 13
Tutkimusasetelma
• Aineistojen kerääminen: 2009/2010: Kokeilun alussa 2010/2011: Kokeilun keskellä 2012: Kokeilun lopun lähellä
• Haastattelut, kyselyt, terveystarkastukset, kognitiiviset testit, rekisteriaineisto
• Paneeliaineisto, 3 mittauspistettä
• “Intention-to-Treat” paneeliregressio-analyysit
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 14
Keskeiset tulokset
• Paltamon työttömät olivat todella heterogeeninen ryhmä, eli useissa mittareissa he olivat polarisoineet
• Paltamon työttömät voivat huomattavasti huonompi kuin Paltamon työlliset
• Sonkajärven työttömät olivat useissa mittareissa Paltamolaisryhmien välillä
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 15
Keskeiset tulokset
• Seurantajaksolla Paltamon työttömät…
… ilmoittivat vähemmät selkäkipua
… vähensivät särkylääkkeiden käyttöä
… aloittivat terveellisemmin ruokavalion
… vähensivät alkoholin riskikäyttöä
… käyttivät useammat terveydenhuollon palvelut
… luottivat enemmän paikallisiin politiikkaan
… tunsivat itseensä vähemmän yksinäiset
… osallistuivat enemmän kerho- ja yhdistystoimintaan
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 16
Sosiaalinen osallisuus
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 17
Kerho- tai yhdistystoimintaan vähintään kerran kuussa osallistuvien osuus (%):
Tilastollinen merkitsevyys:
Ryhmien väliset erot:
Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.6365
Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0570˚
Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.2259
Muutos seurantajaksolla:
Kaikki ryhmät: p = 0.2903
Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0015**
Ryhmien väliset erot muutoksessa:
Kaikki ryhmät: p = 0.0158*
Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.0023**
Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.1509
Työttömät Työttömät Vertailuryhmä
0
10
20
30
40
50 2009 2010 2012
Paltamo Sonkajärvi Paltamo
Sosiaalinen osallisuus
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 18
Itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäisiksi tuntevien osuus (%):
Tilastollinen merkitsevyys:
Ryhmien väliset erot:
Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0554˚
Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0008***
Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.0430*
Muutos seurantajaksolla:
Kaikki ryhmät: p = 0.4789
Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0414*
Ryhmien väliset erot muutoksessa:
Kaikki ryhmät: p = 0.3270
Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.1824
Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.1993
Työttömät Työttömät Vertailuryhmä
0
5
10
15
20
25
302009 2010 2012
Paltamo Sonkajärvi Paltamo
Terveyspalvelujen käyttö
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 19
Työterveyshuollon palveluja viime 12 kuukautta käyttäneiden osuus (%):
Tilastollinen merkitsevyys:
Ryhmien väliset erot:
Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0017**
Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0027**
Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.8704
Muutos seurantajaksolla:
Kaikki ryhmät: p = 0.4058
Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0004***
Ryhmien väliset erot muutoksessa:
Kaikki ryhmät: p = 0.0234*
Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.0035**
Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.0061**
Työttömät Työttömät Vertailuryhmä
0
10
20
30
40
50
60
2009 2010 2012
Paltamo Sonkajärvi Paltamo
Terveyspalvelujen käyttö
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 20
Terveyskeskuksen lääkärin palveluja viime 12 kuukautta käyttäneiden osuus (%):
Tilastollinen merkitsevyys:
Ryhmien väliset erot:
Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0017**
Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0027**
Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.8704
Muutos seurantajaksolla:
Kaikki ryhmät: p = 0.4058
Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0004***
Ryhmien väliset erot muutoksessa:
Kaikki ryhmät: p = 0.0234*
Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.0035**
Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.0061**
Työttömät Työttömät Vertailuryhmä
0
20
40
60
80
1002009 2010 2012
Paltamo Sonkajärvi Paltamo
Päivittäinen tupakointi
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 21
Tupakkaa tai vastaavia joskus käyttäneiden osuus (%):
Tilastollinen merkitsevyys:
Ryhmien väliset erot:
Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0303*
Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0018**
Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.1424
Muutos seurantajaksolla:
Kaikki ryhmät: p = 0.0247*
Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0048**
Ryhmien väliset erot muutoksessa:
Kaikki ryhmät: p = 0.4564
Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.1952
Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.2975
Työttömät Työttömät Vertailuryhmä
0
10
20
30
40
50
602009 2010 2012
Paltamo Sonkajärvi Paltamo
Kannabiksen tai muiden huumeiden käyttö
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 22
Kannabista tai muita huumeita joskus käyttäneiden osuus (%):
Tilastollinen merkitsevyys:
Ryhmien väliset erot:
Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0,0412*
Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0168*
Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.2720
Muutos seurantajaksolla:
Kaikki ryhmät: p = 0.3204
Pto tyött. 2009-2012: p = 0.6143
Ryhmien väliset erot muutoksessa:
Kaikki ryhmät: p = 0.8522
Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.7176
Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.8073
Työttömät Työttömät Vertailuryhmä
0
5
10
15
20
2009 2010 2012
Paltamo Sonkajärvi Paltamo
Alkoholin riskikäyttö
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 23
Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C; katkaisupiste: 5 tai lisää pisteitä naisille, 6 tai lisää pisteitä miehille; %):
Työttömät Työttömät Vertailuryhmä
0
10
20
30
40
50
602009 2010 2012
Paltamo Sonkajärvi Paltamo
Tilastollinen merkitsevyys:
Ryhmien väliset erot:
Kaikki ryhmät, kaikki mittaukset: p = 0.0620˚
Pto. tyött. vs. työll. 2009: p = 0.0145*
Pto. tyött. vs. Skj. 2009: p = 0.8265
Muutos seurantajaksolla:
Kaikki ryhmät: p = 0.5155
Pto tyött. 2009-2012: p = 0.0332*
Ryhmien väliset erot muutoksessa:
Kaikki ryhmät: p = 0.1894
Pto. tyött. vs. työll. 2009-2012: p = 0.0325*
Pto. tyött. vs. Skj. 2009-2012: p = 0.1009
Työterveystarkastukseen perustuvat toimenpiteet
Esitetyt tukitoimet (Paltamo, N=230) n %
Psykiatriset lisätutkimukset/ hoito 40 17
Kuntoutus Kelan kautta 33 14
Lähete sairauksien hoitoon 38 17
Ammatillinen neuvonta tai kuntoutus 87 38
Päihdehoito ja -kuntoutus 5 2
Muu yhteensä 8 3
Lähde: Kerätär, R. (2016)
13.5.2016 Päihdepäivät 2016 / Lars Leemann 24