Onko Suomi houkutteleva
investointikohde?
Globalisaatioseminaari Tilastokeskuksessa 11.11.2014
Topias Leino, Suomen Pankki
1
Onko Suomi houkutteleva investointikohde?
2
”periferiassa””pieni markkina ei houkuttele”
”portti Venäjän markkinoille”
”maailman kilpailukykyisimpiä”
”vähiten korruptoitunein”
”vähiten epäonnistunein”
”hyvä koulutusjärjestelmä”
”osaava työvoima”
”Euroopan innovaatioiden voimanpesä”
”korkea veroaste”
”kallis”
”vakaa toimintaympäristö”
”maailman kuudenneksi innovatiivisin”
”jäykät työmarkkinat”
”erinomainen infrastruktuuri ja osaaminen”
Mitä kertovat investointitilastot?
”menetetty”
Suorat sijoitukset* ulkomailta
Suomeen hiipuneet viime vuosina
3
Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.**) Ennakkotieto
*) engl. Foreign Direct Investment (FDI)
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013**
Suorat ulkomaiset sijoitukset Suomeen (vuodesta 2002 alkaen ilman läpivirtaussijoituksia)
Trendi
mrd. EUR
Globaalit trendit selittävät Suomen kehitystä
4
-5
0
5
10
15
0
500
1000
1500
2000
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013**
Suorat ulkomaiset sijoitukset kaikkiin maihin (oikea asteikko)
Suorat ulkomaiset sijoitukset kehittyneisiin maihin (oikea asteikko)
Suorat ulkomaiset sijoitukset Suomeen (vuodesta 2002 alkaen ilman läpivirtaussijoituksia) (vasen asteikko)
Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus, UNCTAD.
mrd. USD mrd. USD
Useissa verrokkimaissa nähty viime
vuosina samansuuntaista kehitystä
5
*) UNCTADin määritelmä Lähde: UNCTAD, omat laskelmat.
-90
-40
10
60
110
160
Suorien sijoitusten vuosittainen virta sisään keskimäärin:muutos vuosista 2005-2007 vuosiin 2008–2013, prosenttia
Kaiken kaikkiaan ulkomaiset suorat sijoitukset
Suomeen ovat olleet verrattain maltillisia
6
Lähteet: OECD ja Eurostat.
0
50
100
150
200
250
300
Suorat sijoitukset sisään (inward FDI), kanta vuoden 2012 lopussa, % bkt:sta
Erityisen paljon suoria sijoituksia saaneista maista
usein myös tehdään paljon suoria sijoituksia
7
0
50
100
150
200
250
300
Suorat sijoitukset sisään (inward FDI), kanta vuoden 2012 lopussa, % bkt:sta
Suorat sijoitukset ulos (outward FDI), kanta vuoden 2012 lopussa, % bkt:sta
Sisään- ja ulosvirtauksessa voi
osittain olla kyse samasta talouden
läpi virtaavasta pääomasta!
Antaako suorat sijoitukset (FDI)
oikeanlaisen kuvan maiden
välisistä reaalisista eroista?
Lähteet: OECD ja Eurostat.
Ulkomaisten yritysten reaali-investointeja kuvaavassa
tilastossa maiden väliset erot selvästi pienempiä
8
Ulkomaisten yritysten aineellisten investointien datasta puuttuvat seuraavat vuositiedot: Belgia 2003-2010, Tanska 2003-2005, Saksa 2003-2005, Espanja
2007, Ranska 2011, Kypros 2003, Liettua 2007, Alankomaat 2006, Itävalta 2004-2007, Puola 2003-2007, Britannia 2003-2006, Norja 2003-2007, Irlanti 2003-
2007, Luxemburg, 2003-2008 Yhdysvallat 2007, Slovenia 2005.
Lähteet: Eurostat ja OECD.
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
16%
18%
20%
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003–2011, % bkt:sta
Ulkomaisten yritysten vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003–2011, % bkt:sta
363 %
Ulkomaisten yritysten kontribuutio Suomen talouteen
verrattain maltillista myös muilla mittareilla tarkasteltuna
9
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
Ulkomaisten yritysten tuotannon jalostusarvo, % bkt:sta
Keskiarvo 2008–2011
Lähde: Eurostat.
Suomea pidetään ulkomaisten
investointien suhteen alisuoriutujana
10
-
20
40
60
80
100
120
140
FDI Potential Index 2011 (UNCTAD)
Sijoitus (pieni arvo = "suuri potentiaali")
Lähde: UNCTAD.
Ulkomaisten Suomeen tekemät suorat
sijoitukset ovat kuitenkin olleet varsin tuottoisia
11
Mitä merkitystä tällä on
houkuttelevuusanalyysin
kannalta?
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
16%
18%
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Suorien sijoitusten pääoman keskimääräisiä tuottoprosentteja
Suomi
Ruotsi
EU15
Kehittyvät taloudet (UNCTADin määritelmä)
Transitiotaloudet (UNCTADin määritelmä)Lähteet: Eurostat ja UNCTAD.
Selittääkö Suomen yrityssektorin keskittyneisyys
osin ulkomaisten investointien vähäisyyttä?
12
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Suorat sijoitukset Suomeen, virta
5 suurinta positiivista yritystason virtaa
5 suurinta negatiivista yritystason virtaa
Kokonaisvirta
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Yht. 73,2 mrd. euroa
Suorat sijoitukset Suomeen, kanta vuoden 2012 lopussa
Muutsijoituskohteet(noin 3000 kpl)
101.-200.suurimmatsijoituskohteet
51.-100.suurimmatsijoituskohteet
21.-50. suurimmatsijoituskohteet
6.-20. suurimmatsijoituskohteet
5 suurintasijoituskohdetta
Lähde: Suomen Pankki ja Leino & Ali-Yrkkö (2014).
Suorien sijoitusten
vuosittaisista virroista
keskimäärin noin 70 % on
yrityskauppoja ja fuusioita.
Suomen talouden investointiaste
on ollut eurooppalaista keskitasoa
13
Lähteet: Maailmanpankki ja Eurostat.
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Ulkomaisten yritysten vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003–2011, % bkt:sta
Talouden kokonaisinvestoinnit keskimäärin 2003-2011, % bkt:sta
Ulkomaisten yritysten aineellisten investointien datasta puuttuvat seuraavat vuositiedot: Belgia 2003-2010, Tanska 2003-2005, Saksa 2003-2005, Espanja
2007, Ranska 2011, Kypros 2003, Liettua 2007, Alankomaat 2006, Itävalta 2004-2007, Puola 2003-2007, Britannia 2003-2006, Norja 2003-2007, Irlanti 2003-
2007, Luxemburg, 2003-2008 Yhdysvallat 2007, Slovenia 2005.
Aineettomien investointien osuus on
Suomessa keskimääräistä suurempi
14
Lähteet: INNODRIVE Intangibles Database, May 2011, http://www.innodrive.org/ ja Kaitila & Ylä-Anttila (2012)
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
7%
8%
9%
10%
Aineettomat investoinnit (laaja määritelmä), % bkt:sta
T&K-toiminta Organisaatioiden osaaminen Muut
Yhteenveto
• Ulkomailta Suomeen tehdyt suorat sijoitukset ovat supistuneet
viime vuosina selvästi
– Suhdanteet ja nousevien talouksien kasvu selittää muutoksista paljon
• Investointien vähäisyydessä on Suomen kohdalla myös rakenteellisia
piirteitä
– Monissa verrokkimaissa (mm. Ruotsissa) ulkomaisten yritysten painoarvo
taloudessa on selvästi Suomea suurempi
– Taustalla ei näytä olevan selkeää yksittäistä syytä
• ”Isossa kuvassa” Suomi näyttää investointien suhteen kuitenkin vielä
varsin tavanomaiselta, pitkälle kehittyneeltä taloudelta
– Aineettomien investointien merkitys korostuu informaatioyhteiskunnissa
15
Kiitos!
• Tutkimuksia:
– Leino & Ali-Yrkkö (2014). How well does foreign direct investment
measure real investment by foreign-owned companies? – Firm-level
analysis. Bank of Finland Research Discussion Papers 12/2014,
Suomen Pankki, 2014.
– Kaitila & Ylä-Anttila (2012). Investoinnit Suomessa – Kehitys ja
kansainvälinen vertailu. Keskusteluaiheita No 1267, Elinkeinoelämän
Tutkimuslaitos ETLA, 2012.
• Kysyttävää?
– p. 010 831 2315
16