Kreikan muistivihko
Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen
Risto Uro/ kevät 2011
Kreikan opiskelun kivijalat
Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1. ja 2. jakson osalta. Niiden aktiivinen osaaminen muodostaa yhden kivijalan kreikan opiskelussa. Muita ovat– keskeisen sanaston (vahvennetut sanat) osaaminen
(muista myös prepositiot ja pronominit)– harjoituksien kertaaminen– lauseopin alkeet: aspektit ja konjunktiivin, infinitiivin
ja partisiipin käyttö (erityisesti Aci ja ”säestävä” partisiippi)
Polku 1: nominit
Artikkelin taivutus– 2. deklinaatio (mask., neutri, + joitakin fem.)– 1. deklinaatio (fem. + joitakin mask.)
• yksikössä h/a tai lyhyt a, EIRA-sääntö!• -(t)hj / -aj –päätteiset mask. (y. gen. 2. dekl.)
3. deklinaation päätteet– eri vartaloryhmät
Artikkelin taivutus: yksikkö
M F NN o( h( to/
G tou= th=j tou=
D tw?~~ th?~~ tw?~~
A to/n th/n to/
Artikkelin taivutus: monikko
M F NN oi9 ai9 ta/
G tw~~n tw~~n tw~~n
D toi=j tai=j toi=j
A tou/j ta/j ta/
Artikkelin avulla hallitset toisen deklinaation niin yksikössä…
M N FN o( a/)rtoj to\ e)/rgon h( o(do/j
G tou= a)/rtou tou= e)/rgou th=j o(dou=
D tw?~~ a)/rtw? tw~~? e)/rgw? th=? o(dw?~~
A to_n a)/rton to_ e)/rgon th\n o(do/n
V a)/rte - -Huomaa kuitenkin neutrin –on –pääte!
… kuin monikossa
M N FN oi9 a)/rtoi ta_ e)/rga ai9 o(doi/
G tw~~n a)/rtwn tw~~n e)/rgwn tw~~n o(dw~~n
D toi=j a)/rtoij toi=j e)/rgoij tai=j o(doi=j
A tou\j a)/rtouj ta_ e)/rga ta\j o9dou/j
Samoin hallitset 1. deklinaation taivutuksen kunhan muistat että
• feminiinejä on sekä pitkä- (h / a) että lyhytvokaalisia (a)
• EIRA-säännön: e, i, r:n jälkeen pitkä ā• -(t)hj / -aj –päätteiset maskuliinit
Monikko kuitenkin aina samanlainen
Pitkä 1. deklinaatio: h/a (yks.)
N h( grafh/
G th=j grafh=j
D th?= grafh?=
A th\n grafh/n
e, i, rh(me/rah(me/rajh(me/ra?h(me/ran
Lyhyt vokaali ă
• h( qa/lassa
• th=j qala/sshj
• th?= qala/ssh?
• th\n qa/lassan
e, i, r
a)lh/qeia
a)lhqei/aj
a)lhqei/a?
a)lh/qeian
1. deklinaation maskuliineja
N o( telw&nhj profh/thj neani/ajG tou= telw/nou profh/tou neani/ouD tw~~? telw&nh? profh/th? neani/a?A to\n telw&nhn profh/thn neani/anV - telw/nh profh=ta neani/a
Erot feminiineihin yksikön nominatiivissa, genetiivissä ja vokatiivissa
3.deklinaatio: päätteet
Yks. Mon.Mask./Fem. Neutri Mask./Fem. Neutri
N -/-j - -ej -aG -oj -oj -wn -wn
D -i -i -si(n) -si(n)A -a/-n - -aj -a
Huomaa äännemuutokset eri vartalotyypeillä
• T-, n- ja nt- äänteet katoavat sigman edellä– e)lpi/j, e)lpi/doj e)lpi/si(n)– pneu=ma,pneu/matoj pneu/masi(n)– pa~~j, panto/j, pa~~si(n)
• K+s > c– sa/rc, sarko/j, sarci/(n)
• Astevaihtelut n- ja r –vartaloilla– poimh/n, poime/noj (mutta esim. o( swth/r, swth=roj)– path/r, patro/j, pate/ra
Polku 2: verbitKreikan verbisysteemi– akt., med., pass.– tapaluokka: ind., konj., imper. (opt.)– aikaluokka: prees./impf., aor. (fut., perf./pluskv. 3. jaksolla)– luku ja persoona– verbin nominaalimuodot: infinitiivi ja partisiippi
Päätteet– akt. ind. prees. (w- ja mi-konjugaatiot)– med./pass. ind. prees.– imperf. (2. aor. ind.)– konj.– 1. aor. ind.– inf.– imper.– partisiippi
Pääluokat
Aktiivi Mediumi Passiivi
Pääluokka
Tapaluokat (modukset)
Indikatiivi Konjunktiivi (Optatiivi) Imperatiivi
Tapaluokka
Aikaluokat (tempukset)
Imperfekti
Preesens Aoristi Futuuri
Pluskv.
Perfekti
Aikaluokka
Aspektit: preesensvartalo, aoristivartalo, perfektivartaloFut., perf. ja pluskv. eivät kuulu 2. välikertauksen alueeseen
Päätteet: akt. ind. prees.
w-verbit– w
– eij
– ei
– omen
– ete
– ousi(n)
mi-verbit– mi
– j
– si(n)– men
– te
– asi(n)
Muista MI-S-SI AASI!
Päätteet: med./pass. ind. prees.
paideu/omai
paideu/h? (<- esai)paideu/etai
paudeuo/meqa
paideu/esqe
paideu/ontai
di/domai
di/dosai
di/dotai
dido/meqa
di/dosqe
di/dontai
Aktiivin ind. imperfekti
e)pai/deuon
e)pai/deuej
e)pai/deue(n)e)paideu/omen
e)paideu/ete
e)pai/deuon
e)di/doun
e)di/douj
e)di/dou
e)di/domen
e)di/dote
e)di/dosan tai e)di/doun
Med./pass. ind. imperfekti
e)paideuo/mhn
e)paideu/ou (*-eso)e)paideu/eto
e)paideuo/meqa
e)paideu/esqe
e)paideu/onto
e)dido/mhn
e)di/doso
e)di/doto
e)dido/meqa
e)di/dosqe
e)di/donto
Augmentti: kolme tapausta
• Konsonanttialkuisilla: eteen lisätään e0-– e)pai/deuon < paideu/w
• Vokaali- ja diftongialkuisilla: alkuvokaali tai diftongi pitenee– h)/lpizon < e)lpi/zw
• Prepositioalkuisilla: augmentti lisätään kantaverbin eteen– a)ne/blepon < a)nable/pw
Aktiivin konjunktiivin preesens: olla –verbin avulla opit päätteet
paideu/w tiqw~~ w}
paideu/h?j tiqh~~?j h?]j
paideu/h? tiqh~~? h?}
paideu/wmen tiqw~~men w}men
paideu/hte tiqh~~te h}te
paideu/wsi(n) tiqw~~si(n) w}si(n)
Med./pass. konj. prees.paideu/wmai tiqw~~mai
paideu/h? tiqh?~~
paideu/htai tiqh~~tai
paideuw&meqa tiqw~~meqa
paideu/hsqe tiqh~~sqe
paideu/wntai tiqw~~ntai
Toinen aoristi
OPETTELE SIVULLA 106 OLEVAT TÄRKEIMMÄT TOISEN AORISTIN VARTALOT
Päätteet samat kuin preesensin ja imperfektin
1. Aoristin indikatiivi: akt./med.
Akt.• e)pai/deusa
• e)pai/deusaj
• e)pai/deuse(n)• e)paideu/samen
• e)paideu/sate
• e)pai/deusan
Med.• e)paideusa/mhn
• e)paideu/sw (<*-aso)• e)paideu/sato
• e)paideusa/meqa
• e)paideu/sasqe
• e)paideu/santo
Sigman vaikutus aoristivartaloon
Supistumaverbit– vartalon loppuvokaali pitenee h)ga/phsa
K-vartalot (g, k, x) +s → c
– Huom. e)kh/ruca < khru/ssw
P-vartalot (p, b, f) + s → y
T-vartalot (d,t,q) +s → T katoaa: e)/peisa < pei/qw
Likvidavartalot (r, l, m, n)– Sigma katoaa! e)/meina < me/nw. Vartalo voi myös olla
sama kuin preesensissä a)pe/kteina < a)poktei/nw !
Infinitiivi: preesens ja aoristi
Akt. inf. prees.paideu/ein / di/donai
Akt. inf. 2. aor. 1.aor.labei=n (huom. korko!) paideu=sai
Med./pass. inf. prees.paideu/esqai / di/dosqai
Med. inf. 2. aor. 1. aor.labe/sqai paideu/sasqai
Imperatiivi: prees. ja 1.aor.Akt. prees Akt. 1. aor.y 2 pai/deue /di/dou /i)/sqi paideu=son
y 3 paideue/tw paideusa/tw
m 2 paideu/ete paideu/sate
m.3 paideue/twsan paideusa/twsan
Med./pass. prees. Med. 1. aor.y 2 paideu/ou (<*eso) pai/deusai
y 3 paideue/sqw paideusa/sqw
m 2 paideu/esqe paideu/sasqe
m 3 paideue/sqwsan paideusa/sqwsan
Partisiippi: verbi + adjektiivi
akt. part. prees.lamba/nwn (m), lamba/nousa (f), lamba/non (n)
gen. lamba/nontoj, lambanou/shj, lamba/nontoj
didou/j, didou~~sa, dido/n, gen.m./n. dido/ntoj
akt. part. 1. aor.paideu/saj paideu/sasa paideu~~san (taivutus kuten pa~~j pa~~sa,
pa~~n) gen. paideu/santoj, paudeusa/shj, paudeu/santoj
med./pass. part. prees.paideuo/menoj, -me/nh, -menon (taivutus 1. ja 2. dekl.)
med. part. 1. aor.paideusa/menoj -same/nh -sa/menon
3. dekl.1. dekl.
Muista määrittelyssä kaikki kategoriat! Esim. med. part. 1.aor. m. y. nom < paideu/w ”kasvattaa”
Tärkeimmät supistumissäännöt
1) Samat tai samanlaiset vokaalita + a > a (pitkä)e + h > ho + w > wmutta: e + e > ei ja o + o > ou
2) A ja E samanarvoisia: ensimmäinen voittaaA + E > a (pitkä)E + A > h
Supistumissäännöt (jatkoa)3) O voimakkaampi
O + E tai A > wa + ou > wo + ei > oiHuom: o + e, o tai ou > ou
4) Vokaali + diftongi (vrt. myös 3)Diftongi ”nielee” samanlaisen vokaalin, esim.o + oi > oie + ei > eiMuutoin usein pitkädiftongi, esim.a + ei > a? , e + ai < h?