Rakenteellinen kehittäminen FinELib-konsortiossa
Muutostarpeet eri sektoreilla
4.3.2009FinELib-asiantuntijaseminaari
Paula MikkonenSuunnittelija, FinELib
Mitä kirjastot/organisaatiot odottavate-aineistohankinnalta?
• Palveluyksikkö selvitti kyselyllä jäsenorganisaatioiden uusia/muuttuneita tarpeita e-aineistohankinnassa (6-8/2008)
• Tavoitteena on– löytää tärkeimmät muutostarpeet– suunnata toimintaa uudelleen uusien tarpeiden mukaisesti– suunnitella ja resursoida uudelleenorganisointi
• rahoitus
• työnjako
• käyttäjätunnistus
• konsortion toimintaperiaatteet
• Aineistosopimukset
• Vastausten määrä sektoreittain: 27 yleisestä kirjastosta, 18 ammattikorkeakoulusta, 16 yliopistosta ja 14 tutkimuslaitoksesta
Asiakaskunnan laajennus
Ammattikorkeakoulut Tutkimuslaitokset Yliopistokirjastot Yleiset kirjastot
2.1. Toinen aste kokonaisuudessaan (ml. lukiot, ammattiopistot)
8 0 0 19
2.2. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk) / Täydennyskoulutus
10 1 6 14
2.3. Alumnit 2 0 2 12.4. Peruskoulut 0 0 0 12
2.5. Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat
11 0 4 2
2.6. Muut sairaalat 1 0 1 02.7.Hallintokuntien henkilökunta
0 1 0 13
2.8. Ulkomainen tilauskoulutus
4 0 6 0
2.9. Koko Suomi (kansalliset lisenssit)
9 8 8 13
2.10. Muu, mikä? 1 1 5 3
Mitä uusia käyttäjäryhmiä tulisi ottaa FinELibin aineistohankinnan piiriin?
Lisensiointi osaorganisaatioille
Yliopistokirjastot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut
Yleiset kirjastot
3.1. Yliopisto: schoolit 10 0 5 1
3.2. Yliopisto: kampukset 12 1 3 1
3 3.Yliopisto: tiedekunnat
10 1 1 1
3.4. Ammattikorkeakoulu: koulutusala
2 1 17 2
3.5. Tutkimuslaitos: tutkimusryhmät
5 6 3 1
3.6. Muu, mikä? 2 2 4 5
Mille osaorganisaatioille FinELibin pitäisi neuvotella aineistolisenssejä?
Lisääntyvä yhteistyö
Yliopistokirjastot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut
Yleiset kirjastot
4.1. Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät
14 6 10 0
4.2. Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus
14 0 14 2
4.3. Kansainväliset tutkimusryhmät
9 2 3 0
4.4. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset
9 4 15 14
4.5. Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle
0 0 1 10
4.6. Muu, mikä? 2 2 1 6
Onko organisaatiossasi käynnissä tai suunnitteilla yhteistyömuotoja, joissa toivotte, että e-aineistoja voisivat käyttää myös yhteistyökumppanit? Valitse yhteistyömuoto/-muodot alla olevista vaihtoehdoista.
Kaupallinen käyttö
Yliopistokirjastot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut Yleiset kirjastot
5.1. Kaukopalvelu yrityksille 9 5 11 3
5.2. Tietopalvelu yrityksille 7 6 16 4
5.3. Aineistojen käyttö muissa yrityksille suunnatuissa palveluissa
3 2 8 1
5.4. Lisensiointi ns. spin-off -yrityksille (korkeakouluista tai tutkimuslaitoksista alkunsa saanut yritys)
7 2 7 0
5.5. Maksullinen koulutus 11 2 12 1
5.6. Tilaustutkimus 5 2 6 2
5.7. Muu, mikä? 1 0 0 2
Mitä kaupallista käyttöä toivoisit organisaatiosi lisenssisopimusten sallivan?
Oman organisaatiosi tärkeimmät e-aineistohankintatarpeet?
• Yliopistot:– osa-organisaatio: tiedekunnat (8 valinnut tärkeimmäksi)
• Tutkimuslaitokset:– osa-organisaatio: tutkimusryhmät (5 valinnut tärkeimmäksi)
• Ammattikorkeakoulut:– osa-organisaatio: koulutusala (12 valinnut tärkeimmäksi)
• Yleiset kirjastot:– koko Suomi (kansalliset lisenssit) (8 valinnut tärkeimmäksi)
• Kaikilla sektoreilla valittiin yhdeksi tärkeimmistä kehittämisalueista Yhteiset kirjastot/kirjastolaitokset
Yliopistokirjastojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet
1. Yliopisto: tiedekunnat
2. Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät
3. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset
4. Yliopisto: kampukset
5. Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus
6. Yliopisto: schoolit
7. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus
Tutkimuslaitosten tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet
1. Tutkimuslaitos: tutkimusryhmät
2. Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät
3. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset
4. Koko Suomi (kansalliset lisenssit)
5. Kansainväliset tutkimusryhmät
6. Tietopalvelu yrityksille
7. Kaukopalvelu yrityksille
Ammattikorkeakoulujen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet
1. Ammattikorkeakoulu: koulutusala
2. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus
SEKÄ Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset
3. Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus
4. Tietopalvelu yrityksille
5. Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot
6. Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat)
Yleisten kirjastojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet
1. Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot
2. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset
3. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus
4. Peruskoulut
5. Koko Suomi (kansalliset lisenssit)
6. Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle
7. Hallintokuntien henkilökunta
Selvitettävät lisensioinnin kehittämisalueet (1)
• Lisensiointi osa-organisaatioille: kampukset/ tiedekunnat/schoolit, koulutusalat, tutkimusryhmät
• Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö: tutkimusryhmät, opetus
• Kaupallinen käyttö: voittoa tavoitteleva tai yrityksille suunnattu tietopalvelu, kaukopalvelu ym. kaupallinen käyttö
• Kaupallinen käyttö: maksullinen koulutus ulkomailla• Aikuiskoulutus: muut kuin avoin yo ja avoin
amk/täydennyskoulutus
Selvitettävät lisensioinnin kehittämisalueet (2)
• Yhteiskirjastot: yhteinen kirjastotila, palvelun tuottaja• Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot,
peruskoulut• Kansalliset lisenssit:
tieteenaloittaiset/konsortio-/sektorikohtaiset, pohjoismaiset yhteislinsessit
• Keskussairaalat: muut kuin yliopistolliset sairaalat • Hallintokuntien henkilökunta • Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean
maakuntakirjastoalueen alueelle
Lisensiointi osa-organisaatioille (kampukset/tiedekunnat/schoolit, koulutusalat, tutkimusryhmät)
• Käyttäjäryhmien määrittely – Käyttälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet
• Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle– Autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain– etäkäyttö
• Kustantajien valmius osa-organisaatiolisensiointiin– Muutokset aineistojen hinnoittelumalleihin– Hintahyödyt
• Keskitetty määräraha ml. avoin korkeakoulu– osa- vai koko organisaatio
Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö (tutkimusryhmät, opetus)
• Käyttäjäryhmien määrittely – Käyttälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet
• Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle– autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain– etäkäyttö
• Kustantajien valmius ao. lisensiointiin– lisensiointimalli (onko tilaajaorganisaatioita yksi, kaksi, kolme…)– muutokset aineistojen hinnoittelumalleihin– välittäjien oikeudet (kansainväliset ryhmät)
• Työnjako organisaatioiden välillä (tilaukset, tiedotus aineistoista, laskutus, vastuukysymykset väärinkäytöstilanteissa organisaatioiden välillä)
Kaupallinen käyttö
• Voittoa tavoitteleva tai yrityksille suunnattu tietopalvelu, kaukopalvelu ym. kaupallinen käyttö– kirjasto määrittelee kaupallisen käytön
tapauskohtaisesti mahdollista hinnoittelua varten – kustantaja päättää, saako tehdä ja mitä maksaa
• Maksullinen koulutus ulkomailla– kustantajien ja välittäjien valmius ulkomaille
suuntautuvaan lisensiointiin – mm. välittäjien alueelliset myyntioikeudet
Aikuiskoulutus(muut kuin avoin yo/avoin amk)/Täydennyskoulutus
• Käyttäjäryhmien määrittely – Käyttäjälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet
• Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle– autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain– Etäkäyttö
• Käyttötarkoituksen määrittely – kaupallinen?
Yhteiskirjastot ja kirjastokimpat
• Yhteiskirjastot – Nykyiset FinELib-sopimukset kattavat paikalliskäytön
yhteiskirjastoissa, joka kuuluu tilaajaorganisaatioon– Kirjastopalvelun tuottaja on erillinen organisaatio
• Vaatii muutoksia nykyisiin sopimuksiin
• Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usealle maakuntakirjastoalueelle– Maakuntakirjaston ja muiden kirjastojen työnjako
Kansalliset lisenssit
• Tieteenaloittaisten/sektorikohtaisten/pohjoismaisten lisenssien määrittely– Mitkä aineistot
• Rahoitus ja kustannusten jako• Pohjoismaiset neuvottelukumppanit
(konsortiot/yksittäiset organisaatiot?)
Uudet FinELib-asiakasryhmät
• Toinen aste kokonaisuudessaan – (ml. lukiot, ammattiopistot), peruskoulut
• Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat) – Sairaanhoitopiirit
• Hallintokuntien henkilökunta
> lisenssien rahoitus
> palvelujen resurssointi
• Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö
Rake-hankkeeseen liittyviä taustaselvityksiä
• FinELibin keskitetyn lisensioinnin kustannustehokkuus– HSE-projekti 5/2009
• Kilpailutuksen arviointi• Käyttäjien tunnistaminen/rajaukset• Käyttäjäluvut• FinELibin lisensioimien aineistojen hinnoittelumallit• Muiden kv-konsortioiden kokemukset
Keskeisiä kysymyksiä
• Missä järjestyksessä selvityksessä edetään– suunnitelma 5/09, KR + OR, kirjastojen
kommentit• Miten työnjako FinELib-palveluyksikkön ja
asiakaskirjastojen välillä muuttuu• Palvelujen resurssointi
– Miten paljon räätälöinti kasvattaa kuluja• Saavutetaanko muutoksilla haluttu tila
– halvempia aineistojen hintoja