Luonnos uudeksi karhukannan hoitosuunnitelmaksi
- Valmisteluprosessi ja luonnoksen tavoitteita ja
toimenpiteitä
Marko Paasimaa
erikoissuunnittelija
Suomen riistakeskus
Hoitosuunnitelman valmistelu
• Kansalaisille laajemmin:
1. Karhukysely, otoskoko 1055, toteuttaja
Taloustutkimus Oy.
– selvitettiin mm. suomalaisten mielipiteitä
karhusta, karhunmetsästyksestä ja
karhuvahingoista
2. Internet-pohjainen keskustelufoorumi otakantaa.fi-
palvelussa.
– neljä eri aihealuetta, yhteensä 128 kommenttia
2 | 20.1.2017
Hoitosuunnitelman valmistelu
• Kysely karhun kannanhoidollisen poikkeusluvan
saajille (2011-2015 yht. 55 eri henkilöä).
Selvitettiin mm.
– nykyistä pyynnin valikoivuutta ja sen kehittämistä
– mielipiteitä lainsäädännöstä ja sen kehittämisestä
– tarpeita karhun metsästäjien koulutuksesta
3 | 20.1.2017
Hoitosuunnitelman valmistelu
• Kysely riistakeskuksen aluetoimistojen järjestämiin
sidosryhmätilaisuuksiin osallistujille.
– samankaltainen kuin kansalaisten karhukysely, mutta
yksityiskohtaisempi kysymysten asettelu
• Työpajat Julkisen riistakonsernin strategiapäivillä sekä
Paliskuntain yhdistyksen, Mehiläishoitajain Liiton,
Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Suomen
Metsästäjäliiton kanssa.
4 | 20.1.2017
Hoitosuunnitelman valmistelu
• Alueellisten riistaneuvostojen syyskuun 2016
kokouksessa tehtävänä esittää
kehittämisehdotuksia ja kommentteja
1. Kannanhoitoaluejaosta.
2. Haaskaproblematiikan ratkaisuksi.
3. Karhun pyynnin kehittämisestä.
5 | 20.1.2017
Tavoitteet ja toimenpiteet
• Kuudella päätavoitteella ja 45:llä toimenpiteellä
tavoitellaan karhukannan ekologisesti, taloudellisesti ja
sosiaalisesti kestävää kannanhoitoa.
– Realiteetti tavoitteiden ja toimenpiteiden laadinnassa
on kuitenkin se, että ratkaisuvaihtoehtoja rajaavat:
1. Lainsäädäntö, hallintotuomioistuinten ratkaisut ja
kansainväliset sopimukset.
2. Karhukannan hoitoon käytettävät resurssit.
3. Kansalaisten odotukset ja vaatimukset
kannanhoitoon eivät ole yhteneväiset.
6 | 20.1.2017
Kannanhoitoalueet
• Poronhoitoalue ja muu Suomi.
– poronhoitoalueen nykykäytäntöihin vähän muutoksia
– muussa Suomessa kolme erilaista tapaa hoitaa
karhukantaa
1. Tihentymäalueilla mahdollisuus kannan
harvennukseen.
2. Osalla alueista karhujen määrä voi kasvaa, mikäli
niiden aiheuttamat vahingot ja ongelmat pysyvät
kohtuullisina.
3. Osalla alueista karhukannan kehittämisessä edetään
erityisellä varovaisuudella, koska riski karhujen
aiheuttamien vahinkojen ja ongelmien voimakkaalle
kasvulle on suuri.
7 | 20.1.2017
8 | 20.1.2017
Pentuehavainnot 2015 Kotieläinvahingot 2015 Mehiläistarhat Väestötiheys kunnittain
Wikipedia Evira RVR Tassu
Hoitosuunnitelmaluonnoksen tavoitteet
1. Karhujen aiheuttamia vahinkoja
ennaltaehkäistään ja vähennetään aktiivisin
toimenpitein.
2. Kehittää karhukannan seurantaa.
3. Karhunmetsästys on eettistä ja vastuullista.
4. Karhukanta säilytetään ihmisarkana.
5. Ihmisten toimesta tapahtuvaa suurpetojen
houkuttelua ravinnon avulla rajoitetaan.
6. Säilyttää karhukanta suotuisan suojelun
tasolla.
9 | 20.1.2017
Karhujen aiheuttamia vahinkoja ennaltaehkäistään ja
vähennetään aktiivisin toimenpitein
• Suojaustoimenpiteiden kohdentumista potentiaalisimmille
riskialueille.
– riskianalyysejä, tiedotusta ja neuvontaa
– ei pelkkää materiaalien välitystä
– vaatii lisäresursointia riistakeskuksessa
• Pyynnin valikoivuuden kehittäminen.
– kannanhoidollisten poikkeuslupien päätösharkinnassa
huomioon myös karhujen aiheuttamat vahingot ja
ongelmat
– poikkeuslupien käyttö vahinkoja ja ongelmia aiheuttaviin
yksilöihin nykyistä paremmin
10 | 20.1.2017
Kehittää karhukannan seurantaa
11 | 20.1.2017
Tassun käyttäjät rhy:n
maapinta-alaan suhteutettuna
• Seitsemän toimenpide-ehdotusta mm.
– suurpetoyhdyshenkilöverkoston
tilan seuranta ja kehittäminen,
tarvetta erityisesti Pohjois-
Suomessa
– geneettistä kannanseurantaa
havaintopohjaisen
kannanseurannan tueksi
Karhunmetsästys on eettistä ja
vastuullista
12 | 20.1.2017
Kuva Petri Vartiainen
• Karhunmetsästäjille,
poikkeuslupien saajille ja
metsästyksenjohtajille
koulutusta ja neuvontaa.
– tarvittaessa myös ehtoja
poikkeuslupiin
• Itä-Suomessa riistakeskus
ja Metsähallitus pyrkivät
kehittämään
metsästysjärjestelyjä.
• Metsästyksen valvonnan
kehittämiseksi toimenpide-
ehdotuksia.
Karhukanta säilytetään ihmisarkana
• Karhun pyynnin kohdentaminen vahinkoja ja
ongelmia aiheuttaviin yksilöihin.
• Ravintohoukuttimien käytön rajoittaminen.
• Suurriistavirka-aputoiminnan kehittäminen.
– ”karhukoplat”
• Karhua ja muita suurpetoja koskevan viestinnän
kehittäminen.
13 | 20.1.2017
Suurpetojen houkuttelua ravinnon avulla
rajoitetaan
• Haaskat aiheuttavat monenlaisia ongelmia mm.:
– ristiriitoja eri tahojen kesken
– laittomuuksia karhunmetsästyksessä
– karhujen ihmisarkuuden vähenemistä
– ruokintapaikkojen läheisyydessä eläinten tiheydet
kasvavat
– hunajan käyttö ja mehiläisvahingot?
14 | 20.1.2017
Suurpetojen houkuttelua ravinnon avulla
rajoitetaan
• Metsästyslakiin esitetty uutta 34 b §:ää, jolla
rajoitettaisiin ravintohoukuttimien käyttöä.
– hoitosuunnitelmassa toimenpiteenä selvittää
ravintohoukuttimien käyttöä ja tämän uuden pykälän
toimivuutta sekä näiden pohjalta tarvittaessa
ravintohoukuttimien käytön säätelyä täsmennettäisiin
edelleen
15 | 20.1.2017
Säilyttää karhukanta suotuisan suojelun
tasolla
• Karhun suojelun taso suotuisa molemmilla
arviointikerroilla (jaksot 2001-2006 ja 2007-2012).
• Näköpiirissä ei tekijöitä etteikö suojelun taso
voisi olla suotuisa jatkossakin.
16 | 20.1.2017
Kiitokset
• Hoitosuunnitelmatyössä mukana olleille
kansalaisille.
– Kyselyt, keskustelufoorumi, työpajat, muut
tilaisuudet ja yhteydenotot.
• Luonnonvarakeskus: Ilpo Kojola, Antti
Paasivaara ja Samuli Heikkinen
• MMM: Sami Niemi.
• Suomen riistakeskus: Jarkko Nurmi, Mikael
Luoma, Mikko Toivola, Harri Norberg ja Kainuun
aluetoimiston väki.
17 | 20.1.2017