ILMARISENTALOUSENNUSTE
KEVÄT 2018
Jaakko Kiander 20.4.2018
ILMARISEN TALOUSENNUSTE
• Julkistus keväisin ja syksyisin
• Erityisesti yritysnäkökulma
• Keskiössä:
– BKT:n kasvu
– Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät)
– Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut
MAAILMANTALOUDEN SUOTUISAN KASVUN ENNUSTETAAN JATKUVANKeskeisten alueiden BKT:n kasvu ja IMF:n ennusteet, %
3,92,7
2,0
6,4
7,8
-2
0
2
4
6
8
10
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Lähde: IMF
s
Maailmantalouden
kasvu jatkuu vahvana.
Euroalueen kasvun
ennakoidaan
hidastuvan hieman
vuonna 2019.
Intia
Kiina
Maailma
Euroalue
USA
SUOMENTALOUS-NÄKYMÄT
ILMARISEN ENNUSTE: TALOUDEN KASVUVAUHTI HIDASTUU
2017 2018 2019
BKT muutos, % +2,6 +2,5 +1,5
Yksityinen kulutus +1,6 +1,5 +1,5
Julkinen kulutus +1,3 +1,5 +1,5
Investoinnit +6,3 +4 +2
Tuonti +3,5 +4 +3
Vienti +7,8 +4 +2
Inflaatio, KHI-muutos +0,7 +1 +1,5
Ansiotason muutos +0,5 +1,5 +2
Työllisyysaste 69,6 71 71,5
Työttömyysaste 8,6 7,5 7,0
EMU-jäämä, % BKT:sta -0,6 0 0
Julkinen velka, % BKT:sta 61,4 60 59
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Vuosien 2017 ja 2018 nopean kasvun
jälkeen talouskasvu hidastuu vuonna
2019 – syynä globaalit epävarmuudet ja
euron vahvistuminen.
Työllisyyden kasvu hidastuu, vaikka
työmarkkinaratkaisut parantavat edelleen
kilpailukykyä.
Julkinen talous tasapainottuu ja
velkasuhde kääntyy laskuun.
TALOUS KASVAA 2,5 % VUONNA 2018 JA 1,5 % VUONNA 2019Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010=100
80
85
90
95
100
105
110
115
1918171615141312111009080706050403020100
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Vuonna 2016 alkanut
talouskasvu jatkuu,
mutta nopein
suhdannenousu jää
taakse. Kasvu
perustuu kotimarkkina-
kehityksen lisäksi
viennin elpymiseen.
YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU
Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010=100
75
80
85
90
95
100
105
110
115
1918171615141312111009080706050403020100
Julkinen
kulutus
Yksityinen
kulutus
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Yksityistä kulutusta
kasvattaa myönteinen
työllisyyskehitys.
Lisäksi kotitalouksien
säästämisaste pysyy
negatiivisena ja
inflaatio hitaana.
Myös julkisen
kulutuksen kasvun
ennakoidaan jatkuvan.
INVESTOINNIT KASVAVAT 4 % VUONNA 2018 JA 2 % VUONNA 2019Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010=100
70
80
90
100
110
120
130
1918171615141312111009080706050403020100
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Teollisuuden kone- ja
laiteinvestoinneissa
odotetaan kasvua.
Myös rakennus-
investoinnit jatkavat
kasvuaan.
Investointien
kasvuvauhti hidastuu
kuitenkin vuonna 2019.
UUDISRAKENTAMINEN KASVAA EDELLEEN YLI 5 % VUOSIVAUHTIAUudisrakentamisen kokonaistuotanto, vuosimuutos
-30
-20
-10
0
10
20
30
18171615141312111009080706050403020100
Lähde: Tilastokeskus
%s
Rakennusinvestoinnit
vahvassa kasvussa
vuosina 2015-2018.
Silti rakentamisen
volyymi ei ole vielä
lähellä vuoden 2008
huippua.
VIENNIN KASVU HIDASTUU JA ON 2 % VUONNA 2019Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010=100
70
80
90
100
110
120
130
140
150
1918171615141312111009080706050403020100
TuontiVienti
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Pitkään lamassa ollut
vienti lähti nopeaan
kasvuun vuonna 2017.
Kasvuvauhdin
odotetaan hidastuvan
vuonna 2019.
Keskeisimmät
vientimaat ovat Saksa,
Ruotsi ja Yhdysvallat.
LUOTTAMUS ON NOUSSUT HUIPPUTASOLLE
Kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
1918171615141312111009080706050403020100
Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto
s
Kuluttajien luottamus
heijastuu yksityisen
kulutuksen kasvuun ja
säästämisasteen
laskuun.
Erityisesti yli 10
työntekijän yritykset
uskovat parempiin
kasvunäkymiin
Kuluttajat
Teollisuus-
yritykset
SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN
Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa
133114
68
119
93
0
50
100
150
200
250
300
350
19171513110907050301
Suomi
Ruotsi
Lähde: Tilastokeskus, OECD
s
Kotitalouksien velka on
kasvanut enemmän
kuin tulot. Velkaantu-
misaste on yli EU:n
keskiarvon, mutta alle
Ruotsin, Tanskan,
Irlannin ja Hollannin.
Euro-alueSaksa
TanskaHollanti
Iso-Britannia
%
Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot
ULKOMAAN-KAUPPA
KAUPPATASE JA VAIHTOTASE KÄÄNTYIVÄT POSITIIVISIKSI VUONNA 2017Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa
-6-4-202468
10121416
181716151413121110090807
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Viennin heikkoudesta
huolimatta kauppatase
on pysynyt lähellä
tasapainoa usean
vuoden ajan. Tämä on
johtunut osin öljyn
hinnan laskusta, joka
on supistanut tuontia. VaihtotaseKauppatase
mrd €
VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITAKeskeisimmät vientitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd €
11,5
8,16,7
5,7
3,5 4,1 4,1
12,0
9,07,8
6,0 5,64,8 4,4
0
2
4
6
8
10
12
Puu- japaperituotteet
Teollisuudenkoneet
Metallit- jametallituotteet
Kemiallisetaineet jatuotteet
Kuljetusvälineet Öljy jaöljytuotteetsekä sähkö
Sähkökoneet-ja laitteet
02/2016–01/2017 02/2017–01/2018
Lähde: Ilmarinen, Tulli
mrd €
TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT OVAT SAKSA, RUOTSI JA USAKeskeisimmät vientimaat 12 kuukauden summa, mrd €
6,8
5,7
4,0 3,63,1 2,8
8,7
6,2
4,1 4,13,4 3,4
0
2
4
6
8
10
Saksa Ruotsi Yhdysvallat Hollanti Venäjä Kiina
02/2016–01/2017 02/2017–01/2018
Lähde: Ilmarinen, Tulli
mrd €
TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITAKeskeisimmät tuontitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd €
7,3 6,9 6,55,5 5,6
4,2
1,5
8,47,5 7,0 6,6
6,05,2
1,6
0
2
4
6
8
10
12
Öljy jaöljytuotteetsekä sähkö
Sähkökoneet-ja laitteet
Kemiallisetaineet jatuotteet
Kuljetusvälineet Teollisuudenkoneet
Metallit- jametallituotteet
Puu- japaperituotteet
02/2016–01/2017 02/2017–01/2018
Lähde: Ilmarinen, Tulli
mrd €
TÄRKEIMMÄT TUONTIMAAT OVAT SAKSA, VENÄJÄ JA RUOTSIKeskeisimmät tuontimaat 12 kuukauden summa, mrd €
8,3
6,86,3
4,13,4
2,2
9,8
8,0
6,8
4,6
3,4
1,9
0
2
4
6
8
10
Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Hollanti Yhdysvallat
02/2016–01/2017 02/2017–01/2018
Lähde: Ilmarinen, Tulli
mrd €
EURO ON VAHVISTUNUT SUHTEESSA DOLLARIIN JA RUOTSIN KRUUNUUNKeskeisten kauppakumppaneiden valuuttojen vaihtosuhteet, 2010=100
60
70
80
90
100
110
120
130
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18
Lähde: EKP
s
Vuoden 2017 alusta
dollari on heikentynyt
suhteessa euroon yli
17 %. Samassa ajassa
myös kruunu on
heikentynyt lähes 8 %.
Yhdellä eurolla saa
noin 1,2 dollaria.
Vahva euro haittaa
Suomen vientiä.
Kruunu
Dollari
TYÖ-MARKKINAT
ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI POVAA KASVUN JATKUVAN VAHVANATyöntekijämäärien muutos verrattuna edellisvuoteen
6,56,1
3,3-0,5-0,8-0,5-0,9
4,22,5
-10,2
-0,9
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
1-2/2018
2017201620152014201320122011201020092008
Lähde: Ilmarinen
s
Ilmarisen suhdanne-
indeksi kuvaa noin 15 000
Ilmarisen asiakkaana
olevan yrityksen työn-
tekijämäärien muutosta
edellisvuoteen verrattuna.
Seurantaryhmässä ovat
mukana ne yritykset, jotka
ilmoittavat palkkatietonsa
kuukausittain. Tulevat ja
lähtevät asiakasyritykset
eivät vaikuta indeksiin.
%
ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI POVAA KASVUN JATKUVAN SUHDANNEHERKILLÄ ALOILLA
Työntekijämäärien muutos verrattuna edellisvuoteen eri toimialoilla
6,27,9
17,6 16,8
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
2008200920102011201220132014201520162017 1-2/2018
Lähde: Ilmarinen
s
Ilmarisen suhdanne-
indeksi kuvaa noin 15 000
Ilmarisen asiakkaana
olevan yrityksen työn-
tekijämäärien muutosta
edellisvuoteen verrattuna.
Seurantaryhmässä ovat
mukana ne yritykset, jotka
ilmoittavat palkkatietonsa
kuukausittain. Tulevat ja
lähtevät asiakasyritykset
eivät vaikuta indeksiin.
% Rakentaminen
Henkilöstö-
vuokraus
Satama
SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPITyöllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste
7271
68
60
65
70
75
80
1918171615141312111009080706050403020100
Ruotsi
Suomi
SaksaIso-Britannia
Lähde: Ilmarinen, OECD
s
Suomen työllisyysaste
on parhaita maita
jäljessä, mutta silti EU-
maiden keskiarvoa
parempi.
EU-maat
%
TYÖTTÖMYYDEN LASKU NOPEUTUU VUONNA 2018Työttömyysasteen 12 kk keskiarvo ja ennuste
7,0
8,69,4
6,4
0
2
4
6
8
10
12
14
201918171615141312111009080706050403020100
Työttömyys
(TEM)
Työttömyys
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö
s
Vuoden 2017 hyvä
työllisyyskehitys ei
alentanut työttömyyttä
kovin paljoa, koska
työvoiman ulkopuolelta
siirryttiin työmark-
kinoille. Vuonna 2018
odotamme, että
työttömyys lähtee
selvempään laskuun.
%
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET NOUSEVAT MALTILLISESTI VUOSINA 2018–2019Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste
1,71,2
-2,3
1
1,72
-3
-2
-1
0
1
2
3
2015 2016 2017 2018 2019 2020
Palkkaliukuma
Sopimuspalkka
Sosiaali-vakuutusmaksut
Työaika
Vaikutus yhteensä
Lähde: Ilmarinen
s
Vuosille 2018 ja 2019
on eri sopimusaloilla
sovittu yhteensä 3,2
prosentin
palkankorotuksista.
Tämän lisäksi
työnantajan sosiaali-
vakuutusmaksut
alenevat edelleen.
%
SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA 2017-2019Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000=100
90
100
110
120
130
140
150
1918171615141312111009080706050403020100
Saksa
SuomiRuotsiIso-Britannia
Lähde: Ilmarinen, OECD
s
Kiky-sopimuksen ja
syksyllä 2017 sovit-
tujen palkkaratkaisujen
ansiosta Suomen
työvoimakustannusten
nousu jää selvästi
kilpailijamaita
pienemmäksi
lähivuosien aikana.
Euroalue
SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY-VERTAILUISSA ON NOUSSUTSuomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa
1
6
11
16
21
26
171615141312111009080706050403020100
WEF
sija 10/137
IMD
sija 15/63
Lähde: IMD ja WEF
s
Sveitsi, Singapore ja
Yhdysvallat ovat
kilpailukykyvertailujen
kärkisijoilla.
Suomi häviää
vertailuissa Euroopan
kärkimaille, kuten
Saksalle, Ruotsille ja
Iso-Britannialle
YRITYSPALVELUT, SOTE-PALVELUT JA HENKILÖSTÖ-VUOKRAUS TYÖLLISTÄVÄT YHÄ ENEMMÄN
Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä toimialoittain, tuhatta henkeä
177201
48
158
121
71
330
0
50
100
150
200
250
300
2016201520142013201220112010200920082007
HenkilöstövuokrausSosiaali- ja terveyspalvelut
Rakentaminen
Kuljetus ja varastointi
Yrityspalvelut (mm. hallinto- ja tukipalvelut,
informaatio ja viestintä sekä kiinteistöala)
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
Vähittäis- ja tukkukauppaPaperi-, metalli-, sähkö- ja koneteollisuus
Tuhatta h
enkeä
JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET
VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJAJulkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa
137
6159
206
121
68
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
1918171615141312111009080706050403020100
mrd €
Valtion ja
kuntien velka
Eläkevarat
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Eurostatin ja OECD:n
käytännön mukaan
kaikki lakisääteiseen
eläkejärjestelmään
kuuluvat varat mukaan
lukien yksityisen
sektorin työeläkevarat
tilastoidaan osaksi
julkisen sektorin
taloutta.
VUOSINA 2018 JA 2019 JULKISYHTEISÖJEN TALOUS TULEE OLEMAAN TASAPAINOSSAJulkisyhteisöjen yli- ja alijäämä sekä ennuste, mrd euroa
0,2
-0,2-1,3
-3,9
-5,8-6,6
-5,3-4,4
-2,1
-4,9-4,6
8,19,6
6,8
4,33,53,7
6,07,2
9,3
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
1918171615141312111009080706050403020100
mrd €
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
s
Vuonna 2017 julkis-
yhteisöjen alijäämä oli
-1,3 miljardia euroa,
joka on -0,6 % brutto-
kansantuotteesta.
Vuosina 2018 ja 2019
julkistalouden
ennustetaan olevan
tasapainossa.
VELKASUHDE KÄÄNTYY PITKÄN KASVUN JÄLKEEN LASKUUN VUONNA 2018 Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta
596164
29
46
0
10
20
30
40
50
60
70
1918171615141312111009080706050403020100
Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
% s
Suomen talous kasvaa
ja julkisyhteisöjen tulot
ja menot ovat tasa-
painossa. Tämän
vuoksi velka suhteessa
bruttokansantuotteen
arvoon laskee vuonna
2019 alle 60
prosenttiin.
VUONNA 2017 SYNTYI 50 000 LASTA, JOTEN KOKONAISHEDELMÄLLISYYS OLI VAIN 1,5Elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrä, 12 kk liukuva summa
66
61
5050 51
52
30
40
50
60
70
87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17
Lähde: Tilastokeskus
s
Vuonna 2017 syntyi
elävänä 50 000 lasta,
joka on matalin taso yli
100 vuoteen. Vuodesta
2016 syntyvyys laski 5
%. Vuonna 2017 koko-
naishedelmällisyys oli
1,5 lasta äitiä kohden.
Tuhatta h
enkeä
SyntyneetKuolleet
VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste
44
34 33
2622
1817
0
10
20
30
40
50
20402030202020102000199019801970
Koko Suomi
Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinenLähde: Tilastokeskus
s
Väestö keskittyy kasvu-
keskuksiin ja yliopisto-
kaupunkeihin, mikä näkyy
niissä edullisempana
ikärakenteena. Yli 65-
vuotiaiden määrä nousee
noin 10 vuoden aikana
nykyisestä 1,2 miljoonasta
1,5 miljoonaan samalla,
kun työväestön määrä
laskee hieman.
%
Yliopisto-
kaupungit
ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET YLI 30 MILJARDIIN EUROONEläkemenot ja -maksut, mrd euroa
31
14
10
17
7
41
14
0
5
10
15
20
25
30
1713090501979389858177
mrd €
Kokonais-
eläkemeno
Yksityisen sektorin
eläkemenoYksityisen sektorin
eläkemaksutulo
Lähde: Kela, Eläketurvakeskus
s
Eläkelaitosten maksa-
mat eläkkeet ovat
kaksinkertaistuneet
vuodesta 2000.
Yksityisen sektorin
työeläkkeiden lisäksi
eläkkeitä maksavat
Keva, valtio ja Kela.
JOHTO-PÄÄTÖKSIÄ
Riskit
• Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta
• Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan
• Suuret valuuttakurssimuutokset
• Kauppasota?
Mahdollisuudet
• Luottamus edelleen vahva
• Investointitavaroiden globaali kysyntä kasvaa
• Suomen kilpailukyvyn suhteessa länsinaapureihin paranee edelleen
GLOBAALIT NÄKYMÄT PARANTUNEET, MUTTA RISKIT ENNALLAAN