Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1
Yhteisöllisyydellä menestykseen
- Miksi katse yhteisöllisyyteen?
- Yhteisöllisyys – mistä se syntyy?
- Mitä voimme tehdä sen lisäämiseks
Yhteisöllisyydellä menestykseen
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2
Odotukset
”Teimme sen yhdessä”
Dosentti Marja-Liisa Manka
”Muistan kyllä omankin aikaisemman ajatteluni, että nää on niitä
kukkahattutätien juttuja. Kyllähän nää on tosimiesten
hommaa…Yrityksen kannalta kyse on meidän kilpailukyvyn
kehittämisestä ja uskon että nimenomaan tätä puolta
kehittämällä luodaan meidän yrityksen tulevaisuus”
Turpa kiinni ja tehkää työtä, sanoin aiemmin. Mutta nyt:
Kasvatimme viime vuonna liikevaihtoamme yrityksemme
henkilöstön ansiosta 42 %. Ilman muutosta johtamistavassa
tähän ei olisi päästy.” Aamulehti 10.3.2015
http://www.youtube.com/watch?v=tCUzcioG82M&feature=youtu.be
3
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4
Millä menestymme
huomenna? aineettomat tuotannontekijät (inhimillinen
pääoma) muodostavat suuremman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät – jopa 50-90 %
näitä on vaikea kopioida, sillä ne ovat piileviä, sitoutuneita yrityksen historiaan, kulttuuriin ja työnteon prosesseihin sekä ihmisten asenteisiin
emme siis tarvitse vain ahkeria, älykkäitä ja terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä
Edvinsson, L. & Malone, M. 1997, Corrado, C.A., Hulten C.R. & Sichel D.E. 2005, Hamel G. & Breen, B. 2007, Luthans F.& Youssef C.M 2004
Inhimillinen pääoma?
• tarkoittaa ihmisiin, työelämästä puhuttaessa organisaation
työntekijöihin ja johtoon sitoutuneita voimavaroja, joita
voidaan mitata ja kehittää.
• edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista.
Pääomalla viitataan perinteisesti tulevaisuuden tuottoa
silmällä pitäen investoituihin resursseihin.
• organisaation näkökulmasta työntekijöiden hankkiminen,
palkitseminen, kehittäminen ja heidän hyvinvointiinsa
panostaminen on investoimista inhimilliseen pääomaan.
• yksilö investoi oman inhimillisen pääomansa
kehittämiseen esimerkiksi kouluttautumalla,
verkostoitumalla ja huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12777119&name=DLFE-33803.pdf
IPO ja kilpailukyky
• Liittyy selvästi organisaation suorituskykyyn
nyt ja tulevaisuudessa seuraavien tekijöiden
kautta Tuloksellisuus: työntekijöiden suoriutuminen työssä, asiakastyön
laatu (esim. potilastyön laatu, palveluilmapiiri), innovatiivisuus,
taloudellinen menestyminen
Työhyvinvointi: työntekijöiden asenteet ja
organisaatiokäyttäytyminen (esim. työyhteisötaidot), terveys,
työkyky)
Työurien jatkuminen: työllistymisusko, urien piteneminen
Muutosten läpivieminen
Yhteiskunta: syrjäytymisen väheneminen
IPO ja muutokset
• Nopea uudistumistarve – haastaa erityisesti
sosiaalisen pääoman kehittymisen
• IPO kehittyy entistä useammin myös
verkostoissa: projekteissa, työurien
sirpaleisuus
• Työnantajat voivat vaikuttaa hyvällä johtamisella
ja henkilöstön mukaan ottamisella
• Myös tunteiden huomioon ottaminen kylmien faktojen
rinnalle
• Mahdollisuusnäkökulma uhkien sijasta
• Yksilöllisten voimavarojen tukeminen - psykologinen
pääoma
”Resurssi-
pankki”
Huomiota myös ”pinnanalaiseen”
Strategia on 5 % ajattelua ja 95 %
toimeenpanoa. Toimeenpano on 5 % teknistä
ja 95 % ihmisistä riippuvaa.
Nokialla unohdettiin yhteisöllisyyden edistäminen,
kuten tunnepääoman rakentamine, päättelevät
tutkijat Quy Huy & Timo Vuori
Yritys ei kiinnittänyt riittävästi huomiota sisäisestä
kilpailusta aiheutuneeseen tunteiden pohjavirtaan.
Päällimmäisenä tunteena esimiehillä oli sisäisen
vauhdin menettämisen pelko.” O-P. Kallasvuo http://knowledge.insead.edu/strategy/what-could-have-saved-nokia-
and-what-can-other-companies-learn-3220#hV3EmRt0lsq8l8UZ.99
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto,
Johtamiskorkeakoulu 10
Työtyytyväisyys yhteydessä
tuottavuuteen yhden yksikön parannus työtyytyväisyydessä
(asteikolla 1-6) nostaa tuottavuutta keskimäärin 6,6 % (3,5 – 20 % teollisuudessa riippuen käytetystä mallista)
työtyytyväisyys vaikuttaa monien kanavien kautta: sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähenemisenä, ”pinnauksen” pienenemisenä ja suurempana sitoutumisena
aineistona Euroopan elinolotutkimus ja Eu:n tuottavuustilastot
Böckerman P. & Ilmakunnas P. 2012
Marja-Liisa Manka 11
Manka 1999, 2006,
2011
14.4.2015 Csikszentmihalyi, M. 2005.
Mihin kiinnitämme huomiomme, se
kasvaa
tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset
huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys)
tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä:
-mihin kohdistamme psyykkisen energiamme?
-mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita?
-ulkoisten puitteiden huomaaminen: asiat, joihin voin tai en voi vaikuttaa
Myönteisyys avaa mielen
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto,
Johtamiskorkeakoulu 13
Myönteiset tunteet
Uudet ajatukset,
teot, suhteet
Rakentavat kestäviä
henkilökohtaisia voima-
varoja (sos. tuki, sitkeys,
luovuus, taidot ja
osaaminen)
Hyvä terveys,
onnellisuus
positiivisesti
poikkeava
käyttäytyminen
Cohn & Fredrickson, 2009
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto,
Johtamiskorkeakoulu 14
Positiivisesti poikkeava
käyttäytyminen luo laatua
synnyttää luottamusta itseen ja toisiin
lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta
edistää luovuutta
ja auttaa isomman ”kuvan” näkemistä
jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta.
johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat.
kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin.
M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/Diss
Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Tunteet siirtyvät
Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita »peilataan».
Peilautumisjärjestelmien avulla
asetutaan automaattisesti toisen
asemaan, jolloin voidaan ymmärtää
toisten ihmisten aikeita ja
tuntemuksia.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen
häiriöissä peilautuminen voi olla
puutteellista.
”Tunnen samaa, mitä sinäkin
tunnet.”
Rizzolatti ja Craighero 2004 , Hari 2011
Myönteisyyden ylijäämä
Positiivisten tunteiden ylijäämä rakentaa
persoonallisia voimavaroja ja suojelee
hyvinvointia mm. vaikuttamalla tapaamme
arvioida stressaavia tilanteita joustavammin,
rauhallisemmin ja myonteisemmin.
Tämä taas palauttaa nopeammin kehon
toimintakykyisyyttä, joka puolestaan vaikuttaa
myonteisesti havaintoihin ja sitä kautta
myonteisen kierteen uudelleen syntymiseen
(mm. Garland ym. 2010).
Professori Marja-Liisa Manka
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17
Näkökulman vaihdos tarpeen
Voimavaralähtöinen
työhyvinvointimalli –
huomio työn ja yksilön voimavaroihin
ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen,
mikä on huonosti ja rikki.
”Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen.”
M. Seligman
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18
Näkökulman vaihdos: ”Murinalaatikosta hyvän
mielen laatikkoon”
Herrasmannin päiväkoti, Lahti
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19 Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, light
http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3
Ei ole vielä liian myöhäistä
Professori Marja-Liisa Manka 20
Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen
työyhteisön vähäiseen
sosiaaliseen pääomaan
liittyi 1,3-kertainen
sairastumisen riski, myös
20- 50% korkeampi
masennuksen ilmenemisen
riski
vähäiseen yksilön
sosiaaliseen pääomaan
liittyi 1,8 -kertainen
sairastumisriski
.
Oksanen 2009
vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi
Johtaminen Työyhteisö +
Marja-Liisa Manka 21
Mistä yhteisöllisyys syntyy?
Työyhteisö
Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa
Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita
Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät
parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen
lopputulokseen
Asenteemme on 'toimimme yhdessä'
Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty
Johtaminen
Esimieheeni voi luottaa
Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti
Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia
Oksanen 2009
Leademo – esimiesten tunneälyn
kehittäminen
esimiesten tunneälyä koskeva tutkimus yhteistyössä
Aalto-yliopiston kanssa, 9 organisaatiota mukana, 50
esimiestä
käyttäytyminen toista ihmistä kohtaan voi olla
perussävyltään neutraali, positiivinen tai negatiivinen
jos vuorovaikutus aloitetaan negatiivisella äänenpainolla tai
sisällollä, kääntyy koko keskustelu negatiiviseksi
neutraalit asenteet, viestit ja eleet helpottavat kriittisissä
tilanteissa keskustelua ja vuorovaikutusta
neutraaliudesta tulee negatiivista, jos se on ainoa tapa.
Suomalaiset ovat yhdistäneet neutraalisuuden järkevyyteen.
positiivinen vuorovaikutus: katsekontakti, nyökytteleminen, hymy
synnyttää yhteyden
http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/julkaisut/LeadEmo-
loppuraportti_web.pdf
Tunnepyramidi
Negatiiviset Positiiviset
Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23
Halveksunta
Kriittisyys, riidan
haastaminen,
puolustautuminen
Dominointi
Viha, suru, valitus,
inho
Jännitys
Kiintymys
Korkea tukeminen
Huumori
Kiinnostus, ilo
Matala tukeminen
Jännitys
Gottman & Krokoff 1989; Gottman ym. 1996
Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 24
Ttukeminen
Sopiminen,
pahoittelu
Pään
nyökytys/katse
kontakti
Yhteenveto
Mittaaminen ja oppimistehtävät
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25
Oppimistehtävät:
omiin kartoituksiin, keskusteluvideoihin ja
niiden tulkintaan liittyvät tehtävät, pysyvät
tehtävät (tunteiden kirjaaminen,
mindfulness, kehittymissuunitelma) sekä
viikoittaiset tehtävät omassa työyhteisössä
sekä itse sosiaalisen ja psykologisen
pääoman lisäämiseksi
Keskustelu esimies/alainen
havainnoitiin,
kiinnitetään huomiota
tutkittavien keskinäiseen
puheensisältoon,
äänenpainoihin,
kasvonilmeisiin ja muuhun
ei-sanalliseen viestintään.
Ravaja ym. 2013
Myönteisyys mahdollistaa
kontaktin neutraalius yleisintä -
silloin ei synny kontaktia
ja dialogin mahdollisuutta
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26
16 %
77 %
7 %
Positiivinenreaktio
Neutraali
Negatiivinenreaktio
esimiehen yksikön arvioitu
ilmapiiri yhteydessä
esimiehen tunneosaamiseen
tunneäly ja vähäisempi
stressi kytkeytyvät yhteen
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 27
------------------------------
28
Toimiva lähiesimiestyö Keskeiset sisällöt
Johtaminen vastuun
ottamisena
• Oikeudenmukainen ja tasapuolinen toiminta
• Työntekijöiden jaksamisesta välittäminen
• Jämäkkyys ja päätöksistä kiinni pitäminen, näkemysten
puolustaminen
Johtaminen läsnäolona • Tuen saaminen työn tekemiseen
• Esimiehen osallistuminen työn tekemiseen
• Työkäytäntöjen ja työn arjen tuntemus
Johtaminen avoimena
vuorovaikutuksena
• Yhteiset keskustelut työn tekemisen tavoista ja tilanteista
• Työntekijöiden kuuntelu
• Yhteinen neuvottelu esimerkiksi tulossa olevista
uudistuksista ja koko työyhteisöä koskevista asioista
Johtaminen
innostamisena
• Kannustaminen ja itseohjautuvuuden tukeminen
• Toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen
• Palautteen antaminen
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto,
Johtamiskorkeakoulu
Arvostava haastattelu
29
1. Määritteleminen
Mitä haluamme selvittää?
Kirkastaminen
2.Keksiminen Mikä vahvistaa
meitä? (parhaat
kokemukset) Arvostaminen
5. Tulevaisuus Mitä haluamme?
(Miten valtuuttaa, oppia, improvisoida?)
Innovointi
4. Suunnittelu Mitä pitäisi olla?
(Ihanne) Yhdessä
rakentaminen
3. Unelmointi
Mitä voisi olla?(Kuvittelemin
en) Visiointi
Myönteinen henki
Cooperrider, L. D. & Srivastva, S. 1987
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 30 30
Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin
ryhmissä
Kerro paras onnistumisen kokemuksesi yhteisöllisyydestä. Mitä silloin tapahtui? Mikä teki kokemuksesta hyvän?
Minkälaisia hyviä käytäntöjä teillä on yhteisöllisyyden edistämiseksi?
2.Keksiminen Mikä vahvistaa
meitä? (parhaat
kokemukset) Arvostaminen
Professori Marja-Liisa Manka
Jokaisen työntekijän mahdollisuudet
ja vastuut
• perustyön tekeminen
• reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen
• aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä
• työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen
• yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut.
• mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi
• aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön
Baron 1998, Keskinen 2005, Manka 2007
Yhteisöllisyyden vahvistaminen
positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys,
kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen,
tähtihetket, prinsessahattu, hyvien tekojen
purkki – minkälaisia puhetta teidän
työpaikallanne liikkuu?
älylliset lähestymistavat: mietimme, mikä
meillä lisäisi työniloa?
työhyvinvointiohjelma
myös ongelmat esiin: eräs pelastuslaitos
järjesti henkilöstölleen hernetunnin.
Jokainen sai kaivaa niin paljon herneitä
nenästään kuin ennätti. Ennen pitkää
tunnit kutistuivat ja loppuivatkin.
Huutohetki.
Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 33
Kehu ihmisiä –
selänkin takana!
Professori Marja-Liisa Manka
Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin
Jaa kaikki
Kaikkien kanssa pitää leikkiä.
Pelaa reilua peliä
Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit
Siivoa omat sotkusi
Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta
Jokaisella on oma nimi
Pese kätesi, ennen kuin alat syödä
Vedä vessa
Pulla ja maito tekee välillä hyvää
Elä tasapainoista elämää
Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka
päivä.
Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja
pysyttele yhdessä muiden kanssa.
Tajua ihme
Ohjeita lastentarhasta
Tänään olen kiitollinen…
Sosiaalisen pääoman
lisääminen
työpaikalla
Miettikää, miten voisitte lisätä
sosiaalista pääomaa
työpaikallanne?
1. Luottamuksen
parantamiseksi?
2. Vastavuoroisuuden
lisäämiseksi?
3. Sosiaalisten suhteiden
lisäämiseksi?
4. Osallistumisen
kasvattamiseksi, esim.
ideoinnin, uusien
työtapojen tai taitojen
alueilla?
5. Miten yhteiset arvot ja
normit saataisiin
arkipäivään siirrettyä?
36
SOSIAALINEN
PÄÄOMA
1.Luottamus
5. Yhteiset
arvot ja
normit
4.Osallis-
tuminen
3.Sosiaaliset
suhteet,
verkostot
2. Vasta-
vuoroisuus
Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 37 37
On oltava itse kunnossa…
itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, ”peiliin
katsominen”, harjoitteleminen
myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen –
kirjaa ylös ilonaiheita
stressin tunnistaminen – kiireisenä pinna kiristyy
terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio)
palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu,
rentoutuminen esim. meditaatio)
keho vaikuttaa tulkintaan – rentous ja positiivisuus
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 38
Kuva Tunturisusi.com
Ongelmanratkaisukeinoja
1. Ongelman
ratkaiseminen
2. Asenteiden
muuttaminen
3. Tavoitteiden
muuttaminen
4. Tärkeys-
järjestyksen
muuttaminen
5.
Hyvinvoinnin
lisääminen
muilla elämän-
alueilla
Ongelmanrat-
kaisu tilanteen
parantamiseksi,
”kissa poydälle”
Selvitä, voisitko
katsoa asiaa
toisesta
näkökulmasta?
Onko tulkintasi
”oikea”?
Realistisempien
tavoitteiden
asettaminen
kokeilemalla
korkeampia tai
matalampia
tavoitteita
Mikä on juuri
nyt tärkeintä ja
hallittavissa?
Lisää
hyvinvointia
muilla alueilla,
joista tulet
hyvälle mielelle
Professori Marja-Liisa Manka
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 40
Psykologinen pääoma
on yhteydessä
parempaan
suoriutumiseen työssä,
työtyytyväisyyteen ja
sitoutumiseen.
vaikuttaa siihenkin,
miten työyhteisön tukea
pystytään
hyödyntämään
on opittavissa
Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007
Itseluottamus
Toiveikkuus
Optimismi
Sitkeys
50%10%
40%Perimäjakasvatus
Olosuhteet
Vaikute avissa
Mistä se syntyy?
Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne
Toiveikkuus: on halua kulkea
tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja
tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia
polkuja niiden saavuttamiseen
(”keinovoima”)
Realistinen optimismi: ihminen
näkee asioiden myönteiset puolet
Sitkeys: kohdattaessa ongelmia
ja esteitä, ne eivät lannista, vaan
ihminen kestää ne ja aloittaa
alusta.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 41 41
Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008
Kaisa 95-v.
Miten harjoiteltiin
Itseluottamus:
Mitkä tekijät ovat johtaneet onnistumisiin?
Miten on selvinnyt ongelmista, voimavaralista?
Toiveikkuus:
Arvoharjoitus: omien tavoitteiden mukainen elämä
Kirje Alladinille: mitä toivon puolen vuoden päähän?
Optimismi:
Kiitollisuusharjoitus, työn tähtihetket
Rentoutuminen
Sitkeys:
Elämäni suunta: minne olen matkalla, mitä esteitä on tielläni, mitä
ominaisuuksia tarvitsen voittaakseni esteet?
Vastoinkäymisen uusi tulkinta
Miten aidosti päästään irti ja mitä
uutta on keksittävä?
yksilötasolla?
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 43
Nähdäkseen on pysähdyttävä
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 44
Psykologinen ergonomia -
pelisäännöt Ylikierroksilla käyvä ei malta rauhoittua. Aivojen
siirtyminen matalampaan toiminnan tilaan voi aiheuttaa
vieroitusoireina mm. ahdistusta ja mielialan ailahtelua ja
alakuloisuutta –”teknostressiä”
Liiallinen tiedollinen kuormitus saattaa johtaa
kognitiivisten resurssien hajautumiseen ja hallinnan
tunteen menetykseen.
Sopivan runsas informaatio tuottaa optimaalisen
kuormituksen. Jos työmuistin informaation-
käsittelykapasiteetti ylittyy esimerkiksi jatkuvan
monitehtäväisyyden ja keskeytyksellisyyden vuoksi,
stressitaso kohoaa ja tunne työn hallinnasta menetetään
(Klingberg, 2009). Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 45
Palautuminen edistää hyvinvointia
on tärkeätä välillä psykologisesti irrottautua työstä eli unohtaa työ henkisesti, kivakin
negatiiviset tunteet hidastavat palautumista.
harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista
ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Myös vuorotyö vaikeuttaa palautumista. Siihen tarvitaan enempi aikaa.
palautumista edistävät työn voimavarat: hyvä esimiestyö ja työilmapiiri – vaikeuttavat aikapaineet ja päätöksenteon vaativuus
Miksi kannattaa
harjoittaa
rauhoittumista?
Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että aivot muuttuvat koko ajan; ei vain toiminnallisesti vaan myös rakenteellisesti – kokemusten, ja erityisesti toistuvien ja pitkään jatkuvien kokemusten myötä.
Aivot on havaittu rakenteensa ja toimintojensa suhteen luontaisesti muovautuviksi (=neuroplastisuus).
Esimerkiksi säännöllinen liikunta ja meditaatio muuttavat aivoja.
Mielellä on siis kyky muuttaa aivoja.
”Tämä ei taida tepsiä minuun”
Joskus kun uni ei tahdo tulla
ajattelen jotain kohtaa omassa
puutarhassani - mitä voisin
siihen istuttaa..näen mielessäni
miltä kasvini näyttävät nyt tai
myöhemmin.
Vuosien varrella ( kun on ollut
paljon vaikeampaa kuin nyt )
on ilman halki lentänyt aika
paljon mättäitä ja
multalapiollisia.
Jo kaikesta tästä tulevasta
haaveileminen antaa minulle
useasti rauhallisen mielen.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 48
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 49
Luonto rauhoittaa
4-7 min. –syke hidastuu ja lihasjännitys laukeaa
20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät
40 min. – tarkkaavaisuus kasvaa
2,5 tuntia – immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät
www.oivamieli.fi
tee mielipaikkaresepti
Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010
Mielipaikkareseptini
Millä perusteilla valitset
kävelylenkkisi reitin?
Mitä paikkoja välttelet?
Missä koet elpyväsi?
Minne askeleesi vievät
huomaamattasi?
Voisitko löytää jonkin
uuden paikan, kuvaile se
itsellesi?
http://www.oivamieli.fi/
Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 50
Viisi keinoa henkilökohtaiseen
hyvinvointiin
1. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiisi ja
anna heille aikaa.
2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa,
sovita treeni kuntotasoosi, niin nautit
siitä.
3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio
epätavalliseen, kauneuteen, nauti
hetkestä ja reflektoi kokemuksiasi.
4. Opi joka päivä: kokeile uutta, ota uusi
vastuu työssäsi ja haaste, josta
nautit. Korjaa pyörä.
5. Ole antelias: tee jotakin hauskaa
ystävällesi ja ventovieraalle, kiitä,
hymyile, katso sisään ja ulos.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen
yliopisto 51
Ake, J. &
Thompson, S.
2010
Positiivisia poikkeamia
Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 53 53
Vaihtakaamme näkökulmaa valittamisesta vaikuttamiseen.
Luokaamme työnteolle sellaiset puitteet, jotka antavat työn sujua ja
ajatuksen lentää
Kohtaamiseksi tarvitsemme uusia tiloja, jotta näkisimme ja
kuulisimme toisiamme.
Mietittäköön myös yhdessä, mikä meillä on hyvin ja mistä voimme
olla kiitollisia.
Ahkeruus tai älykkyys eivät enää riitä, vaan niitä tärkeämmiksi
tulevat innostus, aloitteellisuus ja kehittymishalu.
Katsokoon itse kukin peiliin oman hyvinvointinsa kasvattamiseksi
ja etsiköön arjesta positiivisia poikkeamia.
Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiisi ja varaa siihen aikaa. Opi joka
päivä jotain, pane kiitos kiertoon ja ole liikunnallisesti aktiivinen.
Pitäköön työnantajat kiinni tärkeimmästä pääomastaan,
ihmisistä.
Työnilonjulistus 2015 – hyvässä
tilassa Tampere 15.1.2015 www.uta.fi/jkk/synergos
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 54
Lisätietoa Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin
ihmeisiin – kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen
yliopisto.
Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön
hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr &
Kuntoutussäätiö
TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön
arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa.
Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva.
Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.
Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi.
Tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella. Tampereen
yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.
Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa
ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille.
Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.
Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009.
Työyhteisötarinoita – ongelmista ratkaisukeskeiseen
kehittämiseen.
Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen
Talentum
Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus – miten olla ihmisiksi
alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja
Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007.
Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi.
Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Manka M-L. ,
Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012.
Manka M-L. & Larjovuori R-L.2014. Voimavarat kyttöön. - miten kehittää
psykologista pääomaa. Helsinki: Lonnberg Print & Promo
Manka, M-L. & Bordi, L. (toim.) 2014. Tosielämän työhyvinvointia. Ratkaisuja ja
kokemuksia. Tampereen yliopisto, Tampereen Business Campus, EU,ESR,
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. EPub.
http://www.uta.fi/jkk/tyovirta/index/Tosiel%C3%A4m%C3%A4n%20ty%C3%B6h
yvinvointia.pdf
Manka, M-L. & Manka, M. 2014. Työhyvinvoinnin johtaminen. E-kirja. Talentum.
Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen.
Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen
yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.
Nuutinen S. , Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013.
Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen
yliopisto & TSR.
.
www.uta.fi/jkk/synergos
www.docendum.fi
Työnilo –kirja alennus 20 % koodilla
PRT1401A
http://www.talentumshop.fi/kampanja/?c
=PRT1401A -