Äänihahmoista musiikkiin…
…mupe:n sisältökehitystä opettajakoulutuksen, säveltäjien ja instrumenttipedagogien dialogina
Pohdintoja, nähtyä ja kuultua • Instrumenttiopettajat mupe:n toimivuudesta: vaihtelu
suurta. + Toiminnallisuus ja soittimet – Nuotinluvun alkuvaihe kriittinen – Sävellajit, intervallit, harmonia: ilmiöt tärkeitä,
soveltamis- ja musisointitehtäviä nimeämisen ja ulkoluvun tilalle
• Säveltäjät huolissaan musiikkiopistojen ulkopuolelle jäävästä musiikinharrastuksen osasta (äänipohjaisuus, tietokoneet) • Sävellyspajoissa toimittu mm. piirroksilla,
tarinoilla ja omilla notaatioilla – ja hahmotettu rakenteita!
Opetuksemme arvopohja korostuu keskusteluissa
• Keskustelut tukevat OPS-ajattelua: arvopohja (Miksi opetamme musiikkia) è sisällöt
• Voisiko arvopohjassa vielä painottaa luovuutta, kohtaamista? – Taideopiskelu itseymmärryksenä (vrt. visuaaliset taiteet) – Oppilaan kohtaaminen persoonana (mm. Anttila 2011).
• Mupe:n ammattietiikka: tunnistetaan alan haasteet – “Kuuleminen” tunnepitoinen alue – Hahmotustaidot moninaisia, muutos hidasta – Keho, taidot, osaaminen, tunnepitoisia aiheita…
• Mupe-sisältöjen perinteessä painolastia: – Nimeämispainotus, luettelomaisuus, ”oikeat” vastaukset,
hahmotuksellinen kapeus… – Mupe:n perinteiset teoriasisällöt Wegeliuksen ajoilta!
Mupe pedagogisena alueena:hahmotus- ja lukutaidon eri tasoja
Tietoinen jäsentäminen, kuvaaminen ja keskustelu
Toiminnalliset merkitykset nuoteille ja muille merkeille
Sanaton toiminnallinen hahmotus, ”sisäinen kuulo”
(Tämä kaavio herätti keskustelua: Pitäisikö pikemminkin piirtää tiimalasi, jossatietoisen keskustelun tulokset taas avautuvat käytännöksi?)
Miten musiikin hahmotus- ja lukutaito kehittyy? • Ääntä tuotetaan toimimalla (liike è ääni).
– Yhteys sisäistyy ”sisäiseksi kuuloksi” – ”Kuuleminen” on kehollista, toiminnallista è monenlaista – Abstrakteja ulottuvuuksia (myös ääntä) konkretisoidaan
toisten kokemusalueiden kautta (‘cross-domain mapping’, Johnson 2007).
• Hahmolähtöisyys: Luontevimmat kokemuksen yksiköt ele, lause, fraasi
– Moniaistisuus luontaista – Pieni varioituminen luonnollista, tarkka kopiointi poikkeustapaus. ”Omin sanoin” sanominen.
• Työkalu, instrumentti: soittimelle ei vain ”käännetä” laulettua vaan soittimella keksitään ja ajatellaan.
Filosofia käytäntöön: uudistetaan (tyyppi)tehtävät!
• Perinteiset tyyppitehtävät usein vähän epäreiluja… – Jos heti täsmennetään yksittäiset nuotit, luontevat
hahmot helposti hämärtyvät – yksi oikea vastaus è riski kilpailullisiin
(ei yhteistoiminnallisiin) ryhmiin – hahmotuksellinen kapeus: pitää muistaa melodia /
kuulla basso tarkasti…
Vinkkejä hahmolähtöisiin tehtäviin • Poimitaan ohjelmistosta elementtejä (harmonia säveliköt, rytmi-
ilmiöitä) è tehdään omaa musiikkia. • Säveltelypohjat • materiaali + ”leikkiohje”. Syntyy yksilöllisiä ratkaisuja • materiaaleja voidaan poimia teoksista.
• Tallennetaan kokonaisuus (kuva /äänite), nuotinnetaan valikoiden. • Laulaminen, musisoiminen sinänsä tärkeää!! • Laulullisten/ kehollisten tehtävien muuntaminen soittimellisiksi • oktaavialasiirrot, idiomaattiset tekstuurit • soittimelliset liikkeet säveltelyn tai varioinnin lähtökohtana.
• Monipuolinen nuotinluku (esim. soittokappaleet). Seuraaminen, vapaa keskustelu, kuulonvaraisesti tuttujen ilmiöiden tunnistaminen.
(Lisätieto: valmistelemme portfolioesimerkkejä kuvatuista tehtävistä 2012-13, tavoite julkaista materiaalia 2013. Mupe- ja instrumenttiopettajien vinkit, tarpeet ja kysymykset tervetulleita - [email protected].)
Vaatii arvioinnin kehittymistä jo hahmotettuun suuntaan:
• Tehty työ, esitykset • Yksilölliset ratkaisut
– varaa vielä laajentaa mm. soittimellisuuteen • Yhteistoiminnallinen oppiminen
Äänipohjainen pedagogiikka: terveisiä säveltäjiltä
• Pitäisikö nuotiton musiikin oppiminen ja tietokone instrumenttina tunnustaa laajemmin musiikkiopistoissakin?
(Koulujen musiikinopetus: Folkestad 1999; Finney 2007; Mupe:n yhteydessä Tuomela 2011; keskustelun koontia Ilomäki 2012b.)
Soitinkohtaisia täsmäkysymyksiä /harmonia:
• Soinnullisuuden hahmottaminen melodiastemmoissa • Kuuleminen ja virittäminen ennen nimeämistä: kuuluuko
soittamani sävel sointuun? Impro, stemmojen laadinta. • Mitä intervalleilla voi tehdä? • Vapaa säestys mieluista. Eri soittimet mukaan (myös
jouset). Soitinkouluissa materiaaleja. • Sointuanalyysi soittimen kanssa. Eri soitinten tekstuurit.
Soitinkohtaisia täsmäkysymyksiä ja kriittisiä kohtia
• Puhaltimet: virittäminen. Suullinen säveltapailu kaipaa paljon huomiota. Kirjoittamisessa tärkeä välttää suorituspaineita (käytännölliset, motivoivat tehtävät, esim. sovittaminen).
Kirjallisuutta • Anttila, Eeva 2011. Taiteen tieto ja kohtaamisen pedagogiikka.
Teoksessa Taiteen jälki: Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Toim. Eeva Anttila. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. 151–173.
• Barrett, Margaret 1997. Invented Notations: A View of Young Children's Musical Thinking. Research Studies in Music Education 8 (1): 2–14.
• Finney, John & Burnard, Pamela (toim.) 2007. Music education with digital technology. London: Continuum.
• Folkestad, Göran 1999. Musical Learning as Cultural Practice: As Exemplified in Computer-based Music-making. Teoksessa Children and Music: Developmental Perspectives. Toim. Margaret S. Barrett, Gary McPherson & Rosalynd Smith. Launceston: UniPrint.
• Ilomäki, Lotta 2012a. “Musiikin perusteiden” opetus keskustelun alla: muuttuuko musiikin hahmotus? Trio 1: 7–18.
Kirjallisuutta…
• Ilomäki, Lotta 2012b (painossa). Säveltäminen musiikkioppilaitospedagogiikan haastajana. Teoksessa Säveltäjäksi kasvattaminen. Toim. Lauri Väkevä & Juha Ojala. Opetushallitus.
• Johnson, Mark 2007. The Meaning of the Body: Aesthetics of Human Understanding. Chicago: University of Chicago Press.
• Opetushallitus 2002. Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet.
• Wegelius, Martin 1894. Första grunderna i almänna musikläran: för skolornas behof sammanstälda. Helsinki: Edlund.
• Vuorela, Kristiina; Amberla, Kai & Klemettinen, Timo 2002. Säveltäjä musiikkioppilaitoksessa. Ohjeistus pilottivuoden osallistujille. Moniste. Suomalaisen musiikin tiedostuskeskus ja Suomen musiikkioppilaitosten liitto.
• Vuorela. Kristiina 2003. Säveltäjä musiikkioppilaitoksessa -projekti: Yhteenveto pilottivaiheen kokemuksista. Julkaisematon aineisto.