Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki

Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Syyskuu 2012

YLÖJÄRVI, METSÄKYLÄN OYK

HULEVESISELVITYS

alivirtaamat saattavat pienentyä jonkin verran. Pohjaveden muodostumisalueen rakentaminen voi myös aiheuttaa pohjaveteen haitta-ainekuormitusta. Maankäytön muutokset on esitetty kartalla Y2.

3. MITOITUSPERUSTEET

3.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien hallintamenetelmät määritettiin hyvän hallinnan periaatteen (BMP, Best Management Practise) ja hulevesien määrällisestä ja laadullisesta kuormituksesta aiheutuvien haittojen mini-moinnin kannalta.

3.2 Mitoitussade Hallinta-/viivytysrakenteiden tilavarausten määrittelyssä käytettiin taulukossa 3.1 esitettyjä mi-toitussateita:

Taulukko 3.1 Suunnittelualueella käytetyt mitoitussateet.

Valuma-alue Toistuvuus Kesto[h] Sademäärä [mm] Rankkuus [l/s/ha]

6 Kerran 20 vuodessa 3 45 42 2,3,5 Kerran 20 vuodessa 6 56 26 Valuma-alue 1 purkaa Iso-Työläjärveen ja valuma-alueelle 4 ei tullut muutoksia. Laskennassa valuma-alueille vertailtiin taulukossa esitettyjen lisäksi myös 30 min ja 1 tunnin rankkasateita ja mitoitukseen valittiin se sade, joka tuotti suurimman kertymän. Rankkuus ja sa-demäärä määritettiin Rankkasateen ja taajamatulvat (RATU) - hankkeen tulosten (Suomen ym-päristö 31/2008) mukaan ja niissä on huomioitu ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys.

3.3 Hulevesien hallintarakenteiden kuormitus Hallintarakenteiden kuormituksen ja tilantarpeen laskentaa varten suunnittelualue ja siihen liitty-vät ympäröivät alueet jaettiin pienvaluma-alueisiin pintavesien valunnan ja hulevesiverkon pe-rusteella (liite Y2). Kullekin valuma-alueelle määritettiin valumakerroin sen maankäytön mukaan (taulukko 3.2).

Taulukko 3.2 Käytetyt valumakertoimet maankäytön mukaan.

Maankäyttö Selite Valuntakerroin L Liikennealue 90 % T Teollisuuden ja varastorakennusten korttelialue 80 % P Palvelurakennusten korttelialue 60 % ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue 60 % AK Asuinkerrostalojen korttelialue 50 % A Pientalojen korttelialue 30 %

MA Peltoalue 10 % M Metsäalue 3 %

Valumakertoimen , alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella laskettiin kullakin alueella muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavasti:

Q = * A * i

Käytetyt pinta-alat on esitetty liitteessä S1.

3.4 Viivytysalueet yleisillä alueilla

Viivytysalueet mitoitettiin sen mukaan etteivät virtaamat kasva vastaanottavissa ojissa (Työ-länoja , Työränoja ja Tiikonoja). Kullekin valuma-alueelle määritettiin sallittu purkuvirtaama, jon-ka arvioitiin vastaavan nykyistä tavanomaista kevätylivirtaamaa (taulukko 3.3). Arvio nykytilan virtaamasta saatiin vertailemalla valuma-alueen keskiylivalumaa ja nykyistä hulevesivirtaamaa.

Taulukko 3.3 Sallitut purkuvirtaamat valuma-alueittain.

Valuma-alue 1 2 3 4 5 6 Sallittu purkuvirtaama [l/s] * 150 150 ** 160 *** * Valuma-alue 1 laskee Iso-Työläjärveen, josta Työlänoja saa alkunsa. ** Valuma-alueelle 4 ei tullut muutoksia, eikä sinne mitoitettu viivytysalueita. *** Alueen maastonmuodot muodostavat supan ja syntyvät hulevedet imeytetään paikallisesti.

3.5 Korttelialueilla toteutettava hulevesien hallinta Korttelialueilla hulevesien laadullinen käsittely jää osittain kiinteistöillä toteutettavaksi. Myös hu-levesien määrällistä hallintaa on toteutettava kiinteistöillä, koska yleisille alueille on vaikea muu-toin toteuttaa riittävästi virtaamien tasaustilavuutta Työlänojan ja Tiikonojan suojelemiseksi vir-taamien kasvulta. Huleveden hallinnasta korttelialueilla on annettu ehdotukset kaavamääräyksik-si: Hule-100 pientalot: Tonteilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Tonteille sijoitettavien viivytyspainanteiden ja muiden viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on yk-si kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m3 vettä/100 m2 läpäisemätöntä pintaa). Normaalitilanteessa järjestelmä kuivatetaan salaojalla. Viivytysrakenteis-sa on oltava myös suunniteltu ylivuoto. Hule-100 muut: Tonteilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Ton-teille sijoitettavien viivytyspainanteiden, -säiliöiden tai muiden viivytysrakenteiden mitoitustila-vuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m3 vet-tä/100 m2 läpäisemätöntä pintaa). Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 3 - 12 h kuluessa täytty-misestä tai ne voidaan kuivattaa salaojilla tarpeeksi pitkän viivytysajan saavuttamiseksi. Salaojilla kuivattaminen katsotaan tarpeelliseksi silloin, kun tontilta tuleva vesimäärä on hyvin pieni eikä tarpeeksi pitkää viivytysaikaa muutoin saavuteta. Tämä tulee useimmiten kysymyk-seen pientalotonteilla. Hulevesien laadun parantamiseksi hallinnassa suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi maanpääl-lisiä menetelmiä eli biopidätystä (ks. liite 1). Huleveden laadun parantaminen on huomioitava eri-tyisesti pohjavesialueilla. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös maanalaisia hallintamenetelmiä. Hulevesien hallinnasta ja laadullisesta käsittelystä on esitetty esimerkkivaihtoehtoja taulukossa 3.4. Jokainen vaihtoehto toteuttaa hule-100 – määräyksen.

Taulukko 3.4. Vaihtoehtoja hulevesien hallintaan korttelialueilla.

Vaihtoehto VE1 VE2 VE3 Biopidätyksen pinta-ala x % päällystetystä pinta-alasta. 5-10 % 2 % * - Biopidätystä vastaava sademäärä [mm] 10 2 - Lammikoitumissyvyys [cm] 10–20 10 - Säiliön tilavuus x m3/ 100 m2 päällystettyä pintaa. - 0,8 1,0 Säiliötilavuutta vastaava sademäärä [mm] - 8 10 * Kuntaliiton ohjeen mukainen biopidätyksen ala. 2mm sademäärä vastaa keskimääräistä vuoro-kausisadetta Etelä-Suomessa.

VE1: Hulevesien hallinnassa käytetään vain biopidätystä. VE2: Osa hulevesistä hallitaan biopidätyksessä, josta ylivuoto johdetaan virtaamatasaukseen maanalaisille säiliöille. VE3: Hulevesien hallinta on järjestetty maanalaisilla menetelmillä. Kiinteistöjen hulevesiä ei joh-deta kuitenkaan suoraan hulevesiverkostoon vaan hulevesiä viivyttävän tai pidättävän järjestel-män kautta. Järjestelmällä on hallittu ylivuoto hulevesiverkostoon tai tulvareitille. Lisäksi yleisillä alueilla ja kiinteistöillä - läpäisemättömien pintojen minimointi (katujen, pysäköintialueiden, katosten jär-

kevä sijoittelu ja yhdistely) - läpäisevien pintojen suosiminen (esim. kennosorapinta asfalttipihan sijaan, reikäki-

vetys tai nurmetus kiviverhoilun sijaan) - runsaan kasvillisuuden suosiminen (isot puut, nykyisen puuston säilyttäminen) - rakenteellisina toimenpiteinä esim. biopidätysaltaat, sadepuutarhat, hulevesien

imeytys/viivytyssäiliöt, terassoidut avouomat + pohjapadot, tulvaniittyalueet. Alla on esitetty hule-100 määräyksen mukainen biopidätyksen tilantarve esimerkkitontilla kun maanalaisia säiliöitä ei toteuteta, vaan biopidätys mitoitetaan viivytykselle (5 m2 / 100 päällys-tettyä m2).

4. HULEVESIEN HALLINTA OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA

Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin suunnittelukartan S1 mukaisesti. Kartalla on esitetty toimenpiteitä hulevesien hallitaan sekä kiinteistökohtaisesti että yleisille alueille. Yleisten alueiden biopidätysalueiden ja tulvaniittyjen mitoitus on esitetty kartan selitteessä. Suunnitelmassa esite-tyt biopidätysalueet ovat muotonsa ja sijaintinsa puolesta viitteellisiä ja ne on tarkoitus muokata ympäristöönsä hyvin sopiviksi, kuitenkin niin, että ne vastaavat vähintään niille määritettyä tila-vuutta.

4.1 Työlänojaan laskeva osayleiskaava-alue Työlänojaan laskevat osayleiskaava-alueelta valuma-alueet 1-3. Valuma-alueen 1 hulevedet joh-tuvat ensin Iso-Työläjärveen, joka toimii luontaisena virtaaman viivytysalueena ennen Työ-länojaa. Ennen Iso-Työläjärveä kiinteistöillä on oltava laadullinen hulevesien käsittely. Luvussa 3.5 on esitetty valuma-alueille rakentuville uusille kaava-alueille kiinteistökohtaisia viivytysvel-voitteita. Suunnitelmapiirroksessa (liite S1) on esitetty yleisille alueille suunniteltuja biopidätys-alueita ja tulvaniittyjä. Hallintarakenteiden tilavarauksen on sijoitettu luonnollisiin maastopainan-teisiin ja mahdollisuuksien mukaan ne on sovitettu yhteen alueen oja-/puroverkoston luonnon-mukaistamisen kanssa. Tarkempi mitoitus viivytyksestä on esitetty liitekartassa S1.

4.2 Työränojaan laskeva osayleiskaava-alue Työränojaan johtuu hulevesiä valuma-alueelta 4, jonne on osayleiskaavassa suunniteltu vain vä-hän uutta rakentamista. Uuden alueen hulevesien hallintaan riittää luonnonmukaista uomaa jäl-jittelevä avouoma. Valuma-alueelle 4 on parhaillaan rakentumassa pienasuntoalue, joiden hule-

vesien hallintaan on jo rakennettu 3 biopidätysaluetta ja jätetty varaus neljännelle. Valuma-alueella 4 sijaitsee myös Metsäkylän vuonna 2002 suljettu kaatopaikka.

4.3 Tiikonojaan laskeva osayleiskaava-alue Tiikonojaan johtuu osayleiskaava-alueelta valuma-alue 5, jonne kohdistuvat uuden kaavan suu-rimmat muutospaineet. Tiikonojan alkupäähän on kaavoitettu teollisuustontteja ja asuinkorttelei-ta. Alueelle on esitetty sekä kiinteistökohtaisia viivytysvelvoitteita (luku 3.5) sekä yleisille alueille suunniteltuja viivytyspainanteita (liite S1). Riittävien viivytyspainanteiden toteuttaminen vaatii viheralueiden jättämistä kaava-alueiden sisälle, erityisesti teollisuus alueella.

4.4 Muut alueet Valuma-alue 6 sijaitsee pohjavesialueella eivätkä sen hulevedet johdu luontaisesti mihinkään lä-hialueilta purkavista ojista vaan imeytyvät maaperään. Alueen nykyiseen hiekkakuop-paan/suppaan on ehdotettu hulevesien imeytyspainannetta. Imeytettäessä pohjavesialueella on erityisesti huomioitava pohjaveden laatu johtamalla hulevedet öljyn- ja hiekanerottimien läpi en-nen maastoon imeyttämistä. Imeytettäessä on aina varauduttava maakerrosten tukkeutumiseen. Tukkeutumista voidaan hidastaa huolehtimalla huleveden laadusta. On huomioitava, ettei supan vedenjohtokykyä ole tutkittu ja hiekan k-arvo eli vedenjohtavuuskerroin voi vaihdella jopa 100-kertaisesti (Sovellettu hydrologia 1986, s. 89), minkä vuoksi alueelle on jatkossa tehtävä veden-läpäisevyyskokeet. Lisäksi on suositeltavaa, että alueen rakentaminen vaiheistetaan, jotta imey-tymisen määrää voidaan tarkkailla ja tarvittaessa toteuttaa jatkorakentaminen vähemmän tiivii-nä. Rakennustöiden aikaisen kiintoaineksen huuhtoutumisen hallinta on tällä alueella erityisen tärkeää pohjamaan tukkeutumisen välttämiseksi.

4.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Uusien kaava-alueiden rakentuessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaa-liin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvi-oitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al. 2005. Raken-netun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Hulevesien hallintarakenteet, biopidätysalueet ja tulvaniityt tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Nykyisten uomien yhteyteen rakennettavien hallintarakenteiden rakentamisessa on pyrittävä kiintoainekuorman vä-hentämiseen esimerkiksi puhkaisemalla yhteys nykyiseen uomaan vasta painanteen valmiustut-tua tai huolehtimaan kiintoainekuorman vähentämisestä tilapäisellä pohjapato/suotopato-tyyppisellä ratkaisulla.

5. YHTEENVETO

Suunnittelualueen, Ylöjärven Metsäkylän hulevedet johtuvat 3 vastaanottavaan ojaan: Työ-länojaan, Työränojaan ja Tiikonojaan. Ojista Työlänoja kulkee suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevan Natura 2000-alueen läpi. Työränoja ja Tiikonoja on aikaisemmissa selvityksissä (Ram-boll 2009) todettu tulvaherkiksi. Metsäkylän osayleiskaavan mukaisesti alueelle on suunniteltu pääosin tiivistyviä asuinalueita ja alueen itäosaan teollisuusalue. Suunnittelualueen eteläosa kuu-luu I luokan pohjavesialueeseen. Hulevesien hallinnan päämääränä oli

- säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot ja taata Työlänojaan johdettavan veden riittävän hyvä laatu sekä

- edistää pohjaveden muodostumista imeyttämällä laadullisesti hyväksyttäviä huleve-siä ja pyrkiä mahdollisimman hyvin nykytilannetta vastaavaan vesitaseeseen.

Hulevesien hallintamenetelmissä korostui yllä olevien päämäärien mukaisesti vesien luonnonmu-kainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Hallinnan hajauttaminen syntypaikoille toteutettiin mm. kiinteistökohtaisella "hule-100"-määräyksellä, jonka mukaan kiinteistöillä on viivytettävä 1 m3 hulevesiä jokaista 100 m2 päällys-tettyä pintaa kohden. Määräystä tarkennettiin pientaloalueiden ja muiden, esimerkiksi teollisuu-den ja kaupan tonttien osalta seuraavasti: Hule-100 pientalot: Tonteilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Tonteille sijoitettavien viivytyspainanteiden ja muiden viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on yk-si kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m3 vettä/100 m2 läpäisemätöntä pintaa). Normaalitilanteessa järjestelmä kuivatetaan salaojalla. Viivytysrakenteis-sa on oltava myös suunniteltu ylivuoto. Hule-100 muut: Tonteilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Ton-teille sijoitettavien viivytyspainanteiden, -säiliöiden tai muiden viivytysrakenteiden mitoitustila-vuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m3 vet-tä/100 m2 läpäisemätöntä pintaa). Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 3 - 12 h kuluessa täytty-misestä tai ne voidaan kuivattaa salaojilla tarpeeksi pitkän viivytysajan saavuttamiseksi. Viivytys voidaan toteuttaa kolmella eri vaihtoehdolla: VE1: Hulevesien hallinnassa käytetään vain biopidätystä. VE2: Osa hulevesistä hallitaan biopidätyksessä, josta ylivuoto johdetaan virtaamatasaukseen maanalaisille säiliöille. VE3: Hulevesien hallinta on järjestetty maanalaisilla menetelmillä. Kiinteistöjen hulevesiä ei joh-deta kuitenkaan suoraan hulevesiverkostoon vaan hulevesiä viivyttävän tai pidättävän järjestel-män kautta. Järjestelmällä on hallittu ylivuoto hulevesiverkostoon tai tulvareitille. Yleisille alueille suunniteltiin biopidätysalueita ja tulvaniittyjä mitoitussateen toistuvuudelle kerran 20 vuodessa. Hallintarakenteiden tilavaraukset sijoitettiin luonnollisiin maastopainanteisiin ja mahdollisuuksien mukaan ne sovitettiin yhteen alueen oja-/puroverkoston luonnonmukaistamisen kanssa. Pohjavesialueella on kiinnitettävä huomiota huleveden laadulliseen käsittelyyn. Valuma-alueella 6 on ennen rakentamista selvitettävä maaperän vedenläpäisykyky, jotta voidaan varmistua sup-paan/hiekkakuoppaan suunnitellun imeyttämispainanteen toimivuudesta.

5

7

7

4

8

8

8

810

10

10

10

13

13

13

1313

14

11

12

15

6U

usi -K

uru

ntie (6

5)

Iso-Työläjärvi

Metsäkylä

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

APAP

AP

APAP

AP

P

AK

TY

TYTY

AK

AKAK

Alue 6

Alue 4

Alue 2

Alue 1

Ylöjärven ajantasainen osayleiskaava (2008)

Ylöj

ärve

n aj

anta

sain

en o

sayl

eisk

aava

(200

8)

Ylöjärven ajantasainen osayleiskaava (2008)

Jun

arata

Kaatopaikka(suljettu 2002)

Perkonmäen Natura2000-alue (FI356001).

Nykyiset hulevesienviivytyspainanteet

Nykyinen hulevesienimeytyskaivo

Nykyisen ojan kapasiteettiaparannettava --> nykyiselläänjo täynnä kovilla sateilla.

nyk. rumpu, Ø500M

nyk. rumpu, Ø800B

AP

AP

1

2

34

8

9A

10

11

14

7

13

15

12

Nykyisen uoman siirto tähän

16

6

9B

Vedenjakaja

Nyk. pääuoma

Viitteellinen johtamisreitti,ensisijaisesti avouoma

Nykyinen hulevesiverkko

Hulevesien virtaussuunta

Pohjaveden muodostumisalueja suuntaPohjavesialueen raja

Ylöjärven ajantasainenosayleiskaava (2008)

Luonnonmukainen mutkittelevauoma

Valuma-alueen numero

Viivytyspainanne, (sijainti,muoto ja viitteellinen)

Hulevesien kiinteistökohtainenviivytys, "hule-100 pientalo" tai"hule-100 muut"

Maankäytön merkintä

Viivytyspainanteen numero

Numeron osoittamaanpainanteeseen johdettavatuudet kaava-alueet

Alue 3

AP

33

Tulo

stet

tu:

Y:\M

AIS

EM

A\8

2141

894_

YLÖ

JÄR

VE

N_K

AU

PU

NK

I_M

ETS

ÄK

YLÄ

N_O

YK

-ALU

EE

N_H

V-S

ELV

ITYS

_JA_

NAT

UR

A-AR

VIO

INTI

\TU

LOKS

ET\D

WG

\S1_

HU

LEVE

SIEN

_HAL

LIN

TA.D

WG

07.0

9.20

12

PL 718, Pakkahuoneenaukio 233101 Tampere

fax 020 755 6801puh. 020 755 6800

nuS mn.un i(n uti, itk ka to, ell )irj.

ip demi n etnusakenR o

naR neoht enusken k

Ramboll

esoioji aim t

o.k ä /sa kyl tk ttor /eli ila

iPi rt. yH v. mPv

s

ajits usiP iru l

u

.

u

nuS un

iPi tusr

tsirPi u

oyönT rala

rosn P rii u

s ltän e si öks

omtT ton nRi/ :o rVi an öjmsia en kre int ä

a

tooseTi d

skut ai uuM tos

aak vittM a

www.ramboll.fi

Laura Inha

Hulevesiselvitys

Ylöjärvi, Metsäkylän OYK

S1 1

anttih P. Paavilainen 7.9.2012

82141894vht

Hulevesien hallinta 1:5 000

Painanteiden tiedot

Viivytyspainanne

Painanteeseenjohdettavien uusien

kaava-alueidenpinta-ala [ha]

Painanteen pinta-ala[m²

Painanteen syvyys[m]

Painanteen tilavuus[m³

1 5.4 2100 0.3 6302 2.7 1060 0.3 3203 3.8 1800 0.3 5504 7.1 2200 0.5 11005 7.1 1880 0.4 7507 5.8 1700 0.3 5008 3.6 1400 0.3 4209* 15.6 3750 0.7 260010 2.7 1200 0.2 24011 5.2 1800 0.4 73012 5.1 2100 0.4 84013 10.1 1700 1.0 170014 6.2 2900 0.8 230015 16.8 5520 1.0 600016 12.1 4840 0.5 2400

* mahdollisuus rakentaa esim. lampi, jossa on tulvaterassi

Mitoitusperusteet on esitetty raportissa (luku 3)