© Katja Soini 2013

“Oletteko te valmiita siihen moniäänisyyteen, minkä asukkaat tuovat mukanaan?” –Seppo Paju, Mellunmäki-­‐seuran varapuheenjohtaja

Kommenttipuheenvuoro aiheesta “Asukkaat ja prosessit” asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen asettamalle Remonttiryhmälle 20.11.2013 Katja Soini, Aalto-yliopisto

Keskeisimpänä haasteena on kulttuurinen muutos, jonka myötä lähiökorjaaminen perustuu tasavertaiseen yhteistoimintaan Kommen?puheenvuoro tuo näkökulman Remon?ryhmän osateemaan asukkaat ja prosessit, erityisesC liiDyen esiteDyihin kysymyksiin “Hankkeinen käynnistäminen?”, “Päätöksentekoprosessin helpoDaminen?”, “Korjaustarpeiden tunnistaminen?”, “Korjausprosessin asukaslähtöisyys?” ja “Alueiden ja taloyhCöiden yhteistoiminta?”. Lisäksi puheenvuoro sivuaa osateemaa alue ja imago, erityisesC liiDyen “Imagon merkitys alueelle ja asuntojen arvolle?” ja “Aluekorjaushankkeiden käynnistäminen?”.

© Katja Soini 2013

© Katja Soini 2013

Tausta: Asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeet – IKE-esitutkimus (2005)

Kehitysehdotus (mm.): Asukkaiden, asunto-osakeyhtiön ja ammattilaisten välille tarvitaan tuotteistettu yhteistoiminta- ja palveluprosessi (Virtanen et al 2005, 66)

47Ympäristöministeriö

Vastustusta aiheuttava tilanne

Asukkaan elämässä onjokin erityistilanne: esim.vakava sairastuminen,stressi, vastasyntyneitälapsia perheessä tms.akuutti ja pitkäkestoinentilanne

Harkitseva asenne: tarve pysyvyyteen, halu harkita huolella ja rauhassa

Huomion pääkohteenaperhe, ystävät, työ,harrastukset tai muu

Lyhytaikainen: asukassuunnittelee muuttoa taiei usko elävänsä kauan

Tiukka tai jopa heikke-nevä taloudellinentilanne: esim. eläke-läinen, lapsiperhe

Kiinteistön kuluttami-nen: esim. väliaikainenasuja, vuokralainen

Epätietoisuus: tavallinenasukas, joka on kuulluthuhuja, kiinteistössäsalaillaan asioita tainiistä ei kerrota suoraan

Neutraali asenne

Asukkaalla on perus-turva kunnossa: normaalit arjen rutiinitovat hallinnassa.

Valmis muutokseen, kun siihen on perus-teltua tarvetta

Halu parantaa elämän-laatua eri osa-alueilla

Määrittämätön ajan-jakso: asukkaalle onmahdollista muuttaa väliaikaisesti muualle

Hallittu, melko pysyvätaloudellinen tilanne:esim. työssäkäyväyksinasuva, pariskunta,perheellinen

Sijoitusarvonsäilyttäminen: omistaja-asukas,sijoittaja

Tietoa muttei ymmär-rystä: tavallinen asukas,joka on saanut tietoaesim. asukasilloissa,muttei ymmärräperusteita

Kannatusta aiheuttava tilanne

Asukkaalla on hyvät elämänolosuhteet: esim. vapaata aikaa jaenergiaa käytössä, hyvätaloudellinen tilanne,väliaikainen asuminenjärjestetty

Kokeilunhalu: halu muutokseen oma-ehtoisesti, kiinnostuskokeilla uutta

Halu parantaa asumistaan ja kotiaan

Pysyvä asuminen: asukas suunnittelee asuvansa kiinteistössälopun elämänsä

Hyvä taloudellinentilanne: esim. uranousussa, lapsetmuuttaneet pois kotoa,sijoittaja

Henkilökohtainenmerkitys: kuka vain,jolle kiinteistö on henki-lökohtaisesti tärkeä

Laaja ymmärrys: esim.rakennusalan ammatti-lainen, tai valistunuttavallinen asukas, jokaon tiedostanut remontintarpeen

Asennoitumiseen vaikuttava tekijä

ElämäntilannePeruselämän-tilannetta kuvaaviatekijöitä

MuutosherkkyysHalu ja kyky muutokseen

Kiinnostuksen alueetAlue, johon elämässähalutaan panostaa

Asumisen tavoitteetTulevan asumisennäkymät ko.asunnossa

Taloudellinen tilanneRahatilanne ja sen tulevaisuuden näkymät

Kiinteistön merkitysKiinteistöönsitoutuminen jahenkilökohtaisuus

Tietoisuus remontinperusteistaYmmärrys remontinperusteista japrojektin avoimuus

Keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat asukkaiden asennoitumiseen perusparannushankkeeseen.

Asumisen näkymät putkiremonttia valmistelevassa taloyhtiössä vaikuttavat hankkeeseen asennoitumiseen.Vanhukset voivat esimerkiksi ajatella elävänsä enää muutaman vuoden ja haluaisivat siten mielellään siirtääsuuren, vaivalloisen ja kalliin hankkeen seuraaville asukassukupolville. Ne asukkaat, jotka aikovat asuakiinteistössä pitkään, haluavat taas panostaa asumisviihtyvyyteen ja asunnon arvoon. Pitkään asumisen ai-kajänne vaihtelee: joillekin se on viisi vuotta, toisille taas loppu elämä.

Aulikki kanna? itselleen 24 000€ maksanuDa putkiremon?a huolimaDa pienistä eläketuloistaan. Erityisenä syynä oli talon merkitys pitkäaikaisena koCna. “Olin taloyhCön perustajajäsen ja nyt naapuriapuna.” –Aulikki, 75

Ymmärrys: Asukkaiden asennoituminen kerrostalojen korjaamiseen ja kehittämiseen koostuu monista tekijöistä (Virtanen et al 2005, 47)

© Katja Soini 2013

Visio: Yhteistoiminnallinen lähiökorjaaminen

Tasapainoinen yhteistoiminta edellyttää monenlaisten toimijoiden jatkuvaa vuorovaikutusta prosessin eri vaiheissa Mukana on monenlaisia asukkaita alusta asC akCivisina toimijoina, jotka kykenevät vaikuDamaan, pääDämään ja toteuDamaan asioita, joihin he haluavat sitoutua. Eri asukkaat ja asukasryhmät sitoutuvat eri asioihin. Asukkaat voivat olla eri vaiheissa itsenäisiä ideoijia ja toteuDajia tai aloiDeentekijöitä ja kumppaneita. Asukkaat eivät ajaudu perinteiseen rooliinsa pelkkinä Cedon-­‐ ja palauDeenantajina. Lähiöiden sosiaalisen ja teknisen korjaustarpeen takia toiminnassa on mukana usean alan amma?laisia, vähintäänkin täydentäen nykyistä kokoonpanoa sosiaalialan asiantunCjoilla. Kokonaisuuden hallinnan vuoksi asukkaiden ja amma?laisten yhteistä toimintaa koordinoidaan paikallisten tarpeiden mukaan.

Hyödyt -­‐  Hyvän kierre, kun asukkaat huolehCvat asuinympäristöstään -­‐  Kertautuvat hyödyt asukkaan elämässä, asukasyhteisön hengessä ja

asuinalueen vetovoimaisuudessa -­‐  Amma?laisten toiminta on asukkaille merkityksellistä ja lopputulokset

hyväksyDävämpiä -­‐  Palvelujen laatu, valitusten väheneminen ja parempi asiakastyytyväisyys -­‐  Yhteistyön sujuvuus -­‐  Työn merkityksellisyys paranee amma?laiselle -­‐  JoukkouDamisen ja muut tehtävien jakamisen keinot tulevat

mahdollisiksi -­‐  Kustannussäästö tehtävien jakamisella, prosessin virtaviivaistamisella ja

välillisillä vaikutuksilla (esim. ilkivallan väheneminen) -­‐  Kansallinen savoDa saadaan toteuteDua Riski: KulDuurinen, toiminnallinen ja rakenteellinen muutos on liian suuri.

© Katja Soini 2013

Kohti yhteistoiminnallista lähiökorjaamista

Miten asukkaat muuttuvat käyttäjistä toimijoiksi? Suomalaiseen rakentamisen ja asumisen kulDuuriin juurtunut selkeä kahCajako – amma?laiset ovat itseoikeuteDuja toimijoita ja asukkaat passiivisia käyDäjiä – tulee murtaa, joDa resurssien uudelleenjako tulee mahdolliseksi.

Miten ammattilaiset omaksuvat vuorovaikutteisen roolin? Korjausrakentamisen perinteisiin hyvyyden miDareihin – aikataulu-­‐ ja kustannusraamien pitäminen ja teknisen työn laatu – tulee lisätä kyky vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen avulla amma?laisen asiantunCjuus tulee asukkaalle merkitykselliseksi, prosessi virtaviivaistuu ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Miten moniääninen prosessi hallitaan? Moniäänisyyden vuoksi ei ole olemassa yhtä ainoaa prosessia tai ratkaisua, joka päCsi jokaiseen lähiöön tai taloyhCöön. Lähiökorjaamisen ja –kehiDämisen prosessin tulee joustaa Clanteen mukaan, joDa saadaan olemassa olevat resurssit hyötykäyDöön.

Valtuuttaminen Asukkaiden kokevat olevansa omaehtoisia toimijoita, jotka omalla toiminnallaan luovat suosiolliset edellytykset lähiökorjaamiselle ja –kehiDämiselle sekä tarjoavat kokemusCetoa ja vapaamuotoisia resursseja.

Paikallinen toiminta MerkiDävä osa amma?laisten työpanoksesta tapahtuu paikan päällä lähiössä ja taloyhCöissä. Yhteinen kieli eli yleistajuinen ja paikallinen tapa puhua asioista löytyy asukkaiden ja amma?laisten toistuvissa kohtaamisissa. Amma?laisista tulee prosessin kuluessa osa paikallisiksi tunnusteDuja toimijoita.

Oppiva prosessi Oppiva prosessi avaa lähiökorjaamisen ja –kehiDämisen vuorovaikuDeiseksi toiminnaksi. Oppiva prosessi luo mahdollisuuden käyDämäDömien resurssien akCvoimiseen, kasvuun ja hyvinvoinCin. Prosessin kauDa löydetään paikallisesC merkitykselliset ratkaisut, johon kaikki voivat sitoutua ja jonka avulla lopputulos tunnistetaan onnistuneeksi.

© Katja Soini 2013

KORJAUS-­‐ RAKENTAMISEN MOMENTUM

Vahanen Oy

ARA

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään

Suomen KuntaliiDo

Helsingin Diakonissalaitos

Aalto-­‐yliopisto

Helsingin Energia

Helsingin ympäristökeskus

Kontulan Huolto

Helsingin yhteislyseo

Luuppi Heka Kontula

As Oy KeinuCe 5

As Oy Kontulankaari 2

As Oy Kurkimäki

Kontulankaari 11 Kelaamo

Erilaiset katseet yhteiseen pisteeseen. Lähiö 2072 –yhteishankkeesen on osallistunut asukkaita

kokemusasiantunCjoina sekä korjausrakentamisen, energianhallinnan, sosiaalialan, lähidemokraCan ja muotoilun asiantunCjoita. Kuvassa on AVE

MELLUNKYLÄ! -­‐pilotoinCin osallistuneet 18 tahoa syksyllä 2013.

Lähiö 2072 –yhteishankkeen (2012-14) tuloksena kuvataan lähiökehittämisen yhteistoimintamalli -­‐  joka luo rajapinnan eri toimijoiden välille kuten asukkaat, lähiökorjaamisen amma?laiset, kolmannen

sektorin toimijat, lähidemokraCa sekä valCon ja kunCen ohjaus, -­‐  valtuuDaa ja yhdistää olemassa olevat, myös piilevät, resurssit, -­‐  tarjoaa alustan toimia paikallisesC lähiöissä ja taloyhCöissä, -­‐  perustuu tekojen ja idenCteeCn näkyväksi tekemiseen, -­‐  tuoDaa välitöntä kokemusCetoa korjaamisen ja kehiDämisen lähtökohdaksi ja tueksi, ja -­‐  on oppiva ja joustava prosessi.

Hyödyt: -­‐  tukee monipuolisesC asuinkiinteistöjen ylläpidon ja korjaamisen sekä aluekehiDämisen palveluliiketoimintaa, -­‐  vastaa lähiökorjaamisen kannalta kolmeen krii?seen näkökulmaan – asukkaiden moninaistuviin

elämäntapoihin, korjausprosessien hallintaan ja kiristyviin energiamääräyksiin, -­‐  edesauDaa lähiökorjaamisen ja -­‐kehiDämisen suunniDelu-­‐, päätöksenteko-­‐ ja toteutusprosesseja, ja -­‐  luo kulDuurisesC, taloudellisesC ja ympäristön kannalta kestävää lähiökehiDämistä.

Vesalan yläaste

© Katja Soini 2013

“Yhteisöllisyyttä syntyy, kun tullaan asunnoista ja taloista ulos ja tavataan toisiamme. Olisi kiva olla muutakin kuin talkoot.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

sĂƉĂĂŵƵŽƚŽŝƐƚĞŶŬĂŚǀŝƟůĂŝƐƵƵŬƐŝĞŶũćƌũĞƐƚćŵŝŶĞŶŬćLJƚćŶŶƂŶůćŚĞŝƐƚĞŶŝŶĨŽƟůĂŝƐƵƵŬƐŝĞŶũćƌũĞƐƚćŵŝŶĞŶĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝƐƚĂĂŝŚĞŝƐƚĂŬƵƚĞŶĞŶĞƌŐŝĂŶƐććƐƚƂůĂŵƉƵƚŶĂĂƉƵƌŝĂƉƵŬƵƚĞŶƌŽƐŬŝĞŶǀŝĞŶƟũĂŬĂƵƉĂƐƐĂŬćLJŶƟ

,ĂůƵŽůůĂĂŬƟŝǀŝŶĞŶĂƐƵŬĂƐũŽŬĂǀĂŝŬƵƩĂĂĂƐƵŵŝƐĞĞŶƐĂ

ƐƵŬĂƐͲŝƐćŶŶƂŝŶƟƚĂůŽŶŵŝĞƐŬĞƌƌŽƐƚĂůŽŶůćŵƉƂŬĞƐŬƵŬ-ƐĞŶŚŽŝƚĂũĂƵƐĞĂŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐũćƐĞŶLJLJƐŶLJŬLJŝƐĞŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂŬŝƌũĂŶƉŝƚŽũćƌũĞƐƚƂŽƐĂĂŵŝŶĞŶǀĂƉĂĂĞŚƚŽŝƐƚLJƂŶvetäminen

Taloemäntä Riitta NiskanenKontulankaari 2, Kontula, Mellunkylä

Asukkaat valtuutettiin taloemänniksi ja –isänniksi Taloemäntä ja –isäntäkoulutus antoi perusvalmiudet toimia omassa taloyhCössä asukasakCivina ja kehiDää asumista yhteistyössä asuinalueen toimijoiden kanssa. Samalla asukkaat alkoivat tunnistaa mahdollisuuksiaan ja kiinnostustaan asukasakCivina. Koulutuksen pilotoinnin toteu?vat yhteistyössä Aalto-­‐yliopisto, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia ja Vahanen Oy osana Lähiö 2072 –yhteishankeDa syksyllä 2013. Asukkaiden asukasakCivinen itsetuntonsa koheni kaksikuukauCsen koulutuksen aikana. Koulutuksen lopuksi asukkaille anne?in todistukset ja kunniamerkit ansiokkaasta asukasakCivisuudesta omassa taloyhCössä ja Mellunkylän kehiDämisessä sekä osallistumisesta koko suomalaisen lähiökorjaamisen kehiDämiseen. Konkree?nen valtuutus kunniamerkkin muodossa auDoi asukkaita itsejään arvostamaan akCivisuutensa merkitystä.

“Asukkaiden pitää saada mahdollisuuksia kohdata toisiaan ihan muuten vaan. Sitten selviää mitä kukakin haluaa tehdä kotiympyröissä.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

Kahvirundin järjestäminen kerran kuussa, alueellisten ĂƐŝŽŝĚĞŶƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶƚĂůŽŶĂƐƵŬŬĂŝůůĞŬƵƚĞŶMellunkylä-lehden jakaminen asukkaille

EĂĂƉƵƌĞŝƐƚĂǀćůŝƩćŵŝŶĞŶĂƐƵŵŝƐǀŝŝŚƚLJǀLJLJĚĞŶparantaminen, mahdollisuus saada ihmisiä liikkeelle

dĂůŽLJŚƟƂŶŬĂŚǀŝůĂŶƉLJƂƌŝƩćŵŝŶĞŶƐŽƐŝĂĂůŝƚLJƂĂŝŬƵŝƐƚĞŶja lasten parissa, kädentaitaja, Kontulan näprääjien ƉĞƌƵƐƚĂũĂũćƐĞŶŵŽŶŝƉƵŽůŝŶĞŶĂŬƟŝǀŝƐƵƵƐŬŽŬŽasuinalueen toiminnassa

Taloemäntä Irma HolmbergKontulankaari 11, Kontula, Mellunkylä

“Taloyhtiön asioiden hoitaminen on kuin labyrintti. Mitä pitää milloinkin hoitaa, täytyy tehdä selväksi maallikkohallitukselle.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

ƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂƚĂůŽLJŚƟƂŶŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶ

^ĂĂĚĂƚƵŬĞĂĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐƚLJƂŚƂŶũĂƚĂůŽLJŚƟƂŶƐƵƵŶŶŝƚĞůŵĂůůŝƐĞĞŶŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂŶƉŝƚŽŽŶ

ƐƵŬĂƐͲŝƐćŶŶƂŝŶƟƵƐĞĂŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐũćƐĞŶLJLJƐƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶũĂƟĞĚŽƚƵƐ-ƟůĂŝƐƵƵĚĞƚƚĂůŽLJŚƟƂƐƐćŽŵĂŬŽƟƚĂůŽŶLJůůćƉŝƚŽũĂƌĞŵŽŶƚŽŝŶƟ

Taloisäntä Jari Matikainen<ĞŝŶƵƟĞϱ<ŽŶƚƵůĂDĞůůƵŶŬLJůć

“Joskus talkoohommia tulee tehtyä itsekseen, mutta kyllä se on kaksin verroin mukavampaa muiden kanssa.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

dĂůŽLJŚƟƂŶLJŚƚĞŝƐƚĞŶƚĂůŬŽŝĚĞŶũĂƚĂƉĂŚƚƵŵŝĞŶŬƵƚĞŶpihakirppiksen järjestäminen, järjestäminen yhdessä muiden asukkaiden kanssa

Saada ihmisiä tekemään asioita yhdessä, luoda ƚĂůŽLJŚƟƂƂŶŵƵŬĂǀĂĂLJŚƚĞŝƐŚĞŶŬĞć

ELJŬLJŝƐĞŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶũćƐĞŶpihanhoito, suojelujohtaja

Taloisäntä Aarre Kallio<ƵƌŬŝƐƵŽŶƟĞϭϭ<ƵƌŬŝŵćŬŝDĞůůƵŶŬLJůć

© Katja Soini 2013

Korjausrakentamisen, energianhallinnan, sosiaalialan ja muotoilun asiantuntijat osallistuivat paikalliseen toimintaan Kahvirundilla AsiantunCjat kohtasivat erilaisia tunneilmastoja kyläillessään taloyhCöissä, muDa päällimmäisenä mieleen jäi hyvä henki ja mahdollisuus vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen. Tapahtuma herä? henkiin taloyhCöissä piilevää yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä. Jatkossa taloyhCöissä halutaan lisää vastaavia kahviDeluja, joissa asukkaat saavat kohdata vapaamuotoisesC. Samalla asukkaat voivat luontevasC löytää yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia kuten yhteisötapahtumat kuten tavaranvaihto ja infoClaisuudet, vapaakäyDöisten yhteisClojen kunnostaminen tai käytönmuuDo, ja korjausrakentamiseen valmistautuminen keskustelemalla ja vaihtoehtoja pohCmalla. Vapaamuotoinen yhdessäolo rakentaa keskustelukulDuuria ja luo suotuisat olosuhteet kohdata korjausrakentamisen projekCt yhdessä.

<ĂŚǀŝƌƵŶĚŝŽŶLJŚƚĞŝŶĞŶƚĂůŽLJŚƟƂƚĂƉĂŚƚƵŵĂũŽůůŽŝŶ

ŶĞůũćƐƐćŬĞƌƌŽƐƚĂůŽƐƐĂŽŶĂǀŽŝŵĞƚŽǀĞƚ<ĞƌŚŽƟůŽŝƐƐĂ

ƉććƐĞĞƚƵƚƵƐƚƵŵĂĂŶŬĞƌƌŽƐƚĂůŽũĞŶĞůćŵććŶƐŝůůć

ŽŶĂƐƵŬŬĂŝĚĞŶƚĂƌŝŶŽŝƚĂĂƐƵŵŝƐĞƐƚĂũĂƚĞŬŶŝŶĞŶ

ŬĂƚƐĂƵƐŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞƐƚĂ

dĂƉĂĂŶĂĂƉƵƌĞŝƚĂƐŝũĂƚƵƚƵƐƚƵƚĂůŽLJŚƟƂŝĚĞŶƚĂůŽĞŵćŶƟŝŶũĂͲŝƐćŶƟŝŶ>ŝƐćŬƐŝ

ũŽƵŬŬŽŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶĞŶĞƌŐŝĂŶŚĂůůŝŶŶĂŶũĂƐŽƐŝĂĂůŝĂůĂŶĂƐŝĂŶƚƵŶƟũŽŝƚĂ

ŬŝĞƌƚććŬĞƌŚŽƟůŽŝƐƐĂũƵƚƵƚĞƩĂǀĂŶĂ

<ĂŚǀŝƌƵŶĚŝŶũćƌũĞƐƚćǀćƚLJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƐćƐKLJ<ĞŝŶƵƟĞϱƐKLJ<ŽŶƚƵůĂŶ

ŬĂĂƌŝϮ

ƐKLJ<ƵƌŬŝƐƵŽŶƟĞϭϭ<ŽŶƚƵůĂŶŬĂĂƌŝϭϭ;,ĞŬĂͿũĂ>ćŚŝƂϮϬϳϮͲŚĂŶŬĞ

ŽƐĂŶĂ

sD>>hE<z>ͲƉŝůŽƚŽŝŶƟĂ>ŝƐćƟĞĚŽƚĨĂĐĞŬĐŽŵĂǀĞŵĞůůƵŶŬLJůĂ

<ĂŚǀŝƉĂŶŶƵŬƵƵŵĂŶĂdĞƌǀĞƚƵůŽĂ

KAHVIRUNDIKONTULASSA JA KURKIMÄESSÄ

tiistaina 5.11.2013 klo 17-20Kutsu yhteiseen

ƚĂůŽLJŚƟƂƚĂƉĂŚƚƵŵĂĂn

© Katja Soini 2013

Talojana oli taloyhtiöiden käytössä pari kuukautta, jolloin asukkaat kokosivat talon tarinaa ja alkoivat nähdä taloyhtiön kokonaistilannetta uusi silmin Talojanalle kootan taloyhCön historia ja korjausrakentamisen PTS sekä sosiaaliset ja maisemalliset arvot. Se on taloyhCön kehitystyökalu, joka tuo esille taloyhCön korjaushistorian suhteessa yleiseen suositukseen sekä sen rinnalle asukkaiden näkemyksiä taloyhCön historiasta. Talojana on ennakoinnin ja valmistautumisen väline sillä se valmistelee asukkaita tuleviin remonDeihin ja näyDää konkree?seksi mitä on luvassa. Talojana jatkaa Vahanen Oy:n asukaslähtöisen kiinteistönhallinnan ja korjaushankkeiden kokonaispalvelujen linjalla (mm. Putkiremon? Plus).

Katja%Soini,%Aalto-yliopisto%7.11.2013%

1970%Talo%valmistuu%1997%Ikkunaremon@%2003%Parvekeremon@%2003%Julkisivuremon@%

Putkiremon@%2013%Jätekatokset,%pihavalaistus,%asfal@%

!Kontulankaari 2Kontula,!Mellunkylä,!00940!Helsinki!%

Valmistumisvuosi! % %1970%Huoneistoja % %204%Huoneistojen!koot % %30-78%m2%%Kerroksia% % %8-9%Hissi % % %On%Asumismuoto ! %Omistus%Yhteis=lat % %Sauna,%pesutupa,%mankelihuone,%%

% % %pun@sali,%askarteluhuone%

Tapahtumat % %Kevät%ja%syystalkoot,%kahvirundi%Asukasak=ivit % %Hallitus,%kaksi%taloemäntää%

Asukkaiden!kommen=t%”Meillä%asuu%ainakin%neljä%“paluumuuNajaa”%He%tulivat%takaisin%asuNuaan%jossain%muualla%muutaman%vuoden.%Tämä%talo%on%tosi%hyvällä%paikalla%liikenneyhteyksien%ja%palvelun%kyljessä.%Se%vetää%asukkaita%puoleensa!”%%”Ihan%hyvä%talo%tämä%on%asua.”%”Hyvä%sijainP,%palvelut%lähellä!”%”Tykkään%Itä-Helsingistä!”%%

Peruskorjaukset!Kuntotutkimus % %2011%LämmityslaiNeisto % %2012%(kaukolämpö)%Julkisivuremon@ % %2003%Putkiremon@ % %~10%vuoden%kuluessa%

1970-2013% 2013% 2018% 2023% 2028%

Lämmitys-laiNeisto%

2033% 2038%

Taloyhtiön 40-vuotisjuhlissa alkuperäis-asukkaille ojennettiin punaiset ruusut. Puutarhajuhlat järjestettiin omassa pihassa. Musiikki soi ja tanssittiin.

70-luvulla%talossa%oli%paljon%lapsia.%Nykyisin%pääosin%vanhuksia%ja%keski-ikäisiä%lapseNomia%pariskunPa%tai%yksinasuvia.%

Piharemon@%on%tuonyt%asukkaille%paljon%iloa.%Kulku%on%uuden%asfaltoinnin%myötä%parantunut,%mikä%tuo%vanhuksille%lisämukavuuNa%liikkumiseen.%

Talo%rakenne@n%paikalle,%jossa%oli%ennen%hiekkakuoppa.%TonPlla%käyPin%ennen%marjassa.%

Katja%Soini,%Aalto-yliopisto%7.11.2013%

1965%Talo%valmistuu%2013%Elemen@saumojen%uusiminen,%sokkelin%pinnoitus%ja%maalaus,%ulkoportaiden%kunnostaminen%

Parvekeovien%ja%ikkunoiden%uusiminen%

Ikkunoiden%uusiminen,%julkisivun%lämpörappaus%%

2014-15%PutkiremonIn%suunniJelu%

2016%Putkiremon@,%lisärakentaminen%tonIlle?%

!Keinutie 5Kontula,!Mellunkylä,!00940!Helsinki!%!%Valmistumisvuosi! % %1965%Huoneistoja % %242%Huoneistojen!koot % %58-100%m2%%Kerroksia% % %3%Hissi % % %Ei%Asumismuoto ! %Omistus%Yhteis=lat % %Sauna,%pesutupa,%kerhohuone,%

% % %petanque-kenJä,%kuntosali%%%Tapahtumat % %Syystalkoot,%valojuhla,%kahvirundi,%%

% % %yhteislauluIlaisuus%Asukasak=ivit % %Hallitus,%taloisäntä%!Asukkaiden!kommen=t%”Talon%ympäristössä%on%hienot%vehreät%alueet.”%

Peruskorjaukset!Kuntotutkimus % %2011%LämmityslaiJeisto % %2010%(kaukolämpö)%Julkisivuremon@ % %2001%Putkiremon@ % %~2015%

1965-2013% 2013% 2018% 2023% 2028%

Vesikaton%saneeraus%

Lämmönjakolait-teiston%uusiminen%

2033% 2038%

1965~1990%talossa%oli%paljon%lapsia,%nykyisin%vähemmän.%Uudet%asukkaat%ovat%ulkomaalaistaustaisia.%

Petanque-klubi%on%toiminut%talossa%15%vuoJa%ja%valon%juhla%12%vuoJa.%Lisäksi%talossa%on%ollut%40-%ja%45-vuoIsjuhlat.%

Tarvitaan%paljon%IedoJamista.%Ihmiset%tarvitsevat%opastusta%kerrostaloasumisesta.%%

Pihan luonto ja avaruus on säilytettävä vaikka tehdään täydennysrakentamista. Ruusuja voisi istuttaa takapihalle. %Hissi?%

Katja%Soini,%Aalto-yliopisto%7.11.2013%

1971%Talo%valmistuu%

2013%Kei=öremon=%2013%Viemärien%sisäpintojen%pinnoitus%

!Kontulankaari 11Kontula,!Mellunkylä,!00940!Helsinki!%!%Valmistusvuosi! % %1971%Huoneistoja % %288%Huoneistojen!koot % %34-91,5%m2%%Kerroksia% % %8%Hissi % % %On%Asumismuoto ! %Vuokra%(Heka%Kontula)%Yhteis=lat % %Sauna,%pesutupa,%kerhohuone%%%Tapahtumat % %Päihteetön%vappu,%syystempaus,%

% % %kahvirundi,%Puuhamaa-retki,%%% % %kylpyläretki,%…%

Asukasak=ivit % %Talotoimikunta,%taloisäntä…%!Asukkaiden!kommen=t%”Meillä%on%kaksi%hienoa%kerhoPlaa,%joissa%on%järjesteQy%asukastapahtumia,%iltapäiväkerhoa,%synQäreitä,%valmistujaisia,%Id%al-Fitr%juhlia%ja%kai%yhdet%risPäisetkin.”%”Meillä%on%tosi%akPivinen%porukka.%Kaikkea%kiva%keksitään%yhdessä.%Meillä%on%asukastapahtumia%melkein%jokaiselle%kuulle.%”%

Peruskorjaukset!Kuntotutkimus % %200x%LämmityslaiQeisto % %200x%(kaukolämpö)%Julkisivuremon= % %2000%Putkiremon= % %2010-2020%

1971-2013% 2013% 2018% 2023% 2028% 2033% 2038%

”Syystempauksessa oli pieneläintilalta vietnamilainen minipossu, joka juoksi vapaana pitkin pihaa ja asukkaat sen perässä. Se ei kyllä ollut pieni vaan ihan jättiläinen.”

Kontulankaari%11:n%asukkaat%haluavat%hyödyntää%hienoja%Ploja%vielä%enemmän.%Seuraavaksi%herätetään%vanha%perinne%henkiin%eli%aikomuksena%on%järjestää%vapaamuotoisia%kahviQeluja%asukkaiden%kesken%noin%kerran%kuussa.%

Katja%Soini,%Aalto-yliopisto%7.11.2013%

1988%Talo%valmistuu%

2013%Pääviemärin%korjaus%

Pesutuvan%uusinta%

Autokatoksen%maalaus%ja%katon%pinnoitus%

Lämmönjakoyksikön%uusinta%

Porraskäytävien%maalaus%

!Kurkisuontie 11Kurkimäki,!Mellunkylä,!00940!Helsinki!%!%Valmistumisvuosi! % %1988%

Huoneistoja % %48%

Huoneistojen!koot % %74-75%m2%%

Kerroksia% % %3%

Hissi % % %Ei%

Asumismuoto ! %Omistus%

Yhteis=lat % %Kerhohuone,%sauna,%pesutupa…%

%%

Tapahtumat % %Syystalkoot,%kahvirundi…%

Asukasak=ivit % %Hallitus,%taloisäntä…%

!Asukkaiden!kommen=t%”Pienet%talot%vehreän%pihan%ympärillä%ja%tutut%asukkaat%tekevät%tästä%kuin%viihtyisän%kylän.”%

”Meillä%on%pysyvä%asukasporukka.%Melkein%kaikki%asukkaat%ovat%asuneet%talossa%alusta%asN.”%

”Hyvä%yhteydet:%bussi,%metro,%ajoreiNt.”%%

”Palvelut%lähellä:%sorQasema,%kaksi%ostoskeskusta,%vanhusten%palvelukeskus,%vuokraRava%seurakuntasali%Pyhä%Jysäys.”%

”Naapurissa%on%HOAS-opiskelija-asuntoja.%

%Peruskorjaukset!Kuntotutkimus % %?%

LämmityslaiReisto % %20014%(kaukolämpö)%

JulkisivuremonQ % %2013%

PutkiremonQ % %2028-2038%

1988-2013% 2013% 2018% 2023% 2028% 2033% 2038%

Toiveet%Lisää%palveluja%

Hissin%rakentaminen%

Uudestaan%pihakirppis,%kukanistutustalkoot,%tavaranvaihtopäivät%ja%muita%tapahtumia%

Lastenkerholle%valmiudet%

1914%samalla%paikalla%oli%venäläisten%kiinalaisten%sotavankien%rakentama%puolustustupa.%

Kauppa-auto%kävi%1986-1997.%

%%

1914%samalla%paikalla%oli%venäläisten%kiinalaisten%sotavankien%rakentama%puolustustupa.%

Kauppa-auto%kävi%1986-1997.%

%%

”Todella yhteisöllinen taloyhtiö – upea!”

© Katja Soini 2013

Aalto-­‐yliopiston Lähiö 2072 -­‐yhteishankkeessa lähiöitä kehitetään asukaslähtöisesC asukasverkostoja ja lähidemokraCaa vahvistamalla. TavoiDeena on vaikuDaa asumisalueen kehitykseen jo varhain ja kehiDää

alueidenCteeCn malli lähiöasumisen kehiDämiseen. Hankkeessa ovat mukana Taiteiden ja suunniDelun korkeakoulun Living Places -­‐tutkimusryhmä muotoilun laitokselta ja BES-­‐tutkimusryhmä InsinööriCeteiden korkeakoulusta, Tekes,

Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia, Vahanen Oy, ARA, Suomen KuntaliiDo ja Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -­‐projekC sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskus.

AVE MELLUNKYLÄ! –piloCssa kokeilCin lähiökehiDämisen yhteistoimintamallia Mellunkylän alueella. Yhteistyössä paikallisina toimijoina olivat As Oy KeinuCe 5, As Oy Kontulankaari 2, As Oy KurkisuonCe 11,

Heka Kontula Oy, Kontulankaari 11 (Heka-­‐vuokratalo), Kontulan Huolto Oy, Helsingin Yhteislyseo, Nuorten toimintakeskus Luuppi ja Vesalan yläaste.

LISÄTIEDOT

Katja Soini, katja.soini@aalto.fi, 050 3744 830

blogs.aalto.fi/lahio2072

facebook.com/avemellunkyla