YhdYsvallat tienhaarassa

Mika aaltola & Charly salonius-Pasternak Fiia BrieFinG PaPer 97 • helmikuu 2012

U L KO P O L I I T T I N EN INS T I T U U T T I

U T R I K E S P O L I T I S K A INS T I T U T E T

THE F I N N I S H I N S T I T U T E OF I N T E R N AT I O N A L AFFA IR S

97

Presidentinvaaleissa kaMPPaillaan kansallisesta

identiteetistä, Maan suunnasta ja GloBaalista roolista

• Vaikka tämänvuotisten presidentinvaalien päähuomio on taloudessa ja sisäpolitiikassa, näihinkysymyksiinliittyykamppailuYhdysvaltojenidentiteetistäjaglobaalistaroolista.Kamppailumaansuunnasta vaikuttaa transatlanttisten kumppanuuksien ja kytkösten kauttamyös Euroopan jaSuomenasemaan.

• Yhdysvalloissa on pohdittu maan kansallista identiteettiä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikannäkökulmasta. Käytännössä kysymys on siitä, mikä on ainoan suurvallan suhde muuhunmaailmaan.Vaihtoehtoisissanäkemyksissä onkorostunut eri painotuksilla neljä suhtautumista:liberaali monenvälisyys, Yhdysvaltojen johtava asema, perinteinen eristäytymispolitiikka sekäuuskonservatiivinenarvopolitiikka.

• PresidenttiBarackObamanuudelleenvalinnanmahdollisuuksiaheikentäähäntäkohtaantunnettulaaja pettymys. Hänen presidenttikauttaan ovat leimanneet lama, poliittistenmielipide-erojenkärjistyminensekäpäätöksenteonhalvaantuminenkongressissa.

• ToisaaltaObama on saanut sulkia hattuunsa vetämällä amerikkalaisjoukot Irakista ja antamallamääräyksen Osama Bin Ladeniin kuolemaan johtaneesta operaatiosta. Hän ajoi läpi myöslaajamittaisen terveydenhoitouudistuksen, pelasti Yhdysvaltojen autoteollisuuden ja varmistipankkisektorintoiminnantukemallapankkejavuoden2009aikana.Obamanmahdollisuuksialisäämyöspätevänjakarismaattisenvastaehdokkaanpuute.

YhdYsvallat tienhaarassa

Fiia Briefing Paper 97

helmikuu 2012

Presidentinvaaleissa kaMPPaillaan kansallisesta

identiteetistä, Maan suunnasta ja GloBaalista roolista

Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma

ulkopoliittinen instituutti

Mika aaltola

ohjelmajohtaja

ulkopoliittinen instituutti

U L KO P O L I I T T I N EN INS T I T U U T T I

U T R I K E S P O L I T I S K A INS T I T U T E T

THE F I N N I S H I N S T I T U T E OF I N T E R N AT I O N A L AFFA IR S

Charly salonius-Pasternak

tutkija

ulkopoliittinen instituutti

ulkoPoliit tinen instituut ti 3

Tämänvuotisissa presidentinvaaleissa ratkaistaansuuria kysymyksiä Yhdysvaltain politiikan suun-nasta.Puolueetjaniidenyhteydessätoimivatkan-sanliikkeetesittävätjyrkänvastakkaisianäkemyk-siämaantilastajatulevaisuudensuunnasta.Vaikkatämänvuotistenpresidentinvaalienpäähuomioontaloudessa ja sisäpolitiikassa,näihinkysymyksiinliittyy kamppailu Yhdysvaltojen identiteetistä jaglobaalista roolista. Tämä debatti on luettavissasisä-, talous-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaanliittyvistäerimielisyyksistä.Kamppailumaansuun-nastavaikuttaatransatlanttistenkumppanuuksienja kytkösten kautta myös Euroopan ja Suomenasemaan.

Yhdysvalloissa järjestetään liittovaltiotason vaalitkahden vuoden välein ja presidentinvaalit neljänvuodenvälein.Vaalikampanjoinnistaonkuitenkintullut jatkuvaa;politiikkaa tehdään tuleviavaalejasilmälläpitäen. Jatkuvassa kampanjoinnissa kärjis-tetytvastakohtaisuudetnähdäänstrategisinaetuina,koska ne tekevät vaihtoehdot selviksi.Mediajulki-suussuosiikohujajadraamaa.Skandaalitsävyttävätehdokkaidenkannatuksenmuutoksia,muttanevai-kuttavateritavoineriäänestäjäryhmiin.Myösmaanväestörakenne muuttuu nopeasti, mikä vaikuttaavaaleihinsekäsuoraanettävälillisesti.

Amerikkalainenäänestääuseinlompakollaan–niintälläkinkertaa.Heikkotaloustilannemerkitseeuseinkannatuksen laskuavallassa oleville. Yhdysvaltaintaloudenviimeisinnousukausiperustuisekävaltionettä yksityisten kuluttajien velalla rahoitettuun

kulutukseen, jota tuki asuntojen hintojen nousu.Vaikka Yhdysvaltain budjetti oli pahasti alijäämäi-nen, nousukausi legitimoi harjoitettua politiikkaa.Yhdysvallat on ollut syvässä talouskriisissä kokoObaman presidenttikauden ajan, mikä vaikuttaapresidentinvaaleihinmonintavoin.

Poliittiset leirit syyttävät talouskriisistä toisiaan.Presidentti Barack Obaman hallinto puolustautuukertomalla perineensä kriisin GeorgeW. Bushilta.RepublikaanitpuolestaankritisoivatObamanelvy-tystoimien lisänneen Yhdysvaltojen valtionvelkaa.Vaalienkeskeisiäkysymyksiäovatveronkorotuksetja tulonsiirto-ohjelmat kuten Obaman terveyden-huoltouudistus.

Talouden lisäksi vaalien kaksi muuta pääteemaaovatyhteiskunnallisetarvotjaturvallisuuspolitiikka.Perustavatarvokysymyksetkytkeytyvätamerikka-laistenhuoleenomasta turvallisuudestaanmuuttu-vassamaailmassa.Yksitärkeinvaaleihinvaikuttavataustatekijä puolestaan on Yhdysvaltain väestöra-kenteen muutos. Se vaikuttaa arvokeskusteluun:kysymysonsiitä,keidenarvotitseasiassanähdään”amerikkalaisinaperusarvoina”.

Yhdysvaltalaisen politiikan sielumaisemaa ei voitäysinymmärtääilmanvuoden2001terrori-iskujenhuomioimista.NewYorkiin jaWashingtoniin koh-distuneen hyökkäyksen aiheuttama šokki lisäsiamerikkalaistenpelkojavierauttakohtaanjavoimistiuseidenamerikkalaistennäkemystäulkomaailmanvihamielisyydestä.

Mitt romney on ennakkosuosikki republikaanien keskinäisessä mittelössä presidenttiehdokkuudesta. kuva: Gage skidmore / Flickr.com.

ulkoPoliit tinen instituut ti 4

Samallaterrori-iskutjohtivatlaajentuneeseenkäsi-tykseenYhdysvaltainkansallisestaturvallisuudesta.Maan viralliset turvallisuusstrategiat listasivat jo1990-luvunlopussaYhdysvaltainmerkittävimmiksiturvallisuusuhkiksi terrorismin, sortuvatvaltiot jaei-valtiollisten toimijoidenkäsiin joutuvat joukko-tuhoaseet,muttakansalaistensilmissäuhkinapidet-tiinlähesyksinomaanmuitavaltioita.Vuoden2001terrori-iskujenmyötämyöskansalaistenymmärrysuhkakuvistamuuttui.Ulkoinenturvallisuusliitetäännykyään yhä tiiviimmin sisäiseen turvallisuuteen,

ja turvallisuusuhkien koetaan kohdistuvan syvälleyhdysvaltalaiseen yhteiskuntaan. Tämä synnyttilaajaapelkoa,jokaedelleenkinvaikuttaamaanpoli-tiikkaan. Koska uhkakuvat ovat epämääräisempiäkuinesimerkiksikylmänsodanaikainenpelkolaa-jamittaisestaydinsodasta,kansalaistentunteetovathelpomminvaljastettavissaläheskaikkiinpoliittisiinkampanjoihin.

Väestörakenteen muutos vaikuttaa vaaleihin

Presidentinvaalien asetelmaan vaikuttavat pitkänaikavälin ideologisetmuutokset.Yhdysvalloissaon1980-luvulta lähtien käyty ”kulttuurisotaa” kon-servatiivisten ja edistysmielisten tahojen kesken.Republikaanipuolueen oikeistokristillinen laita onkasvattanutkannatustaanjakorostanutperinteistenarvojen puolustamista. Kristillisen oikeiston asial-istalla ovat olleet näkyvästi esillä muun muassasuhtautuminenkristinuskoon,Raamattuun,aseisiin,seksuaalivähemmistöihin,aborttiin,maahanmuut-toontaiYhdysvaltainIsraelin-suhteisiin.

Uusoikeisto on suhtautunut kriittisesti liberaaliennäkemykseen Yhdysvalloista monikulttuurisenayhteiskuntana.Näkemystäonarvosteltuelitistisenäja ”poliittisesti korrektina”. Vaikka Yhdysvaltainhistoriankirjoituksessa on korostettu maahan-muuttoaosanamaansyntytarinaa jamerkittävänävoimavarana, on siirtolaisuudesta – erityisestilatinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntau-tuvastasiirtolaisuudesta–nyttemminmuodostunutkiistakapula, jonka tiimoilta käydään keskusteluaYhdysvaltainidentiteetistäjaarvoista.

Ideologisenkeskustelunjakulttuurisodantaustallaovat merkittävät väestörakenteelliset muutokset.ValkoistaeurooppalaistataustaaedustavaväestönosaonjäämässävähitellenvähemmistöönYhdysvaltainväestöstä. Vuoden 2010 väestönlaskennan perus-teellamuistakuinlatinotaustaisistavalkoisistatuleenuorissa ikäluokissa vähemmistö jo 2020-luvunalkupuolella. Koko väestön tasollamuut kuin lati-notaustaiset valkoiset jäävät vähemmistöön 2040-luvun ensimmäisten vuosien aikana. Tämä demo-grafinenmuutostukiObamanvalintaapresidentiksivuoden2008vaaleissa.Sekä”vanhat”vähemmistöt(erityisestimustaväestönosa)että”uudet”vähem-mistöt (esimerkiksi seksuaalivähemmistöt) kan-nattivatObamaa.Obaman omamonikulttuurinentaustajaglobaalimmatnäkemyksetinnostivatuusia

Vaalirahoituksen vapauttaminen lisää suurrikkaiden ja yritysten valtaa

Vuoden2012presidentinvaaliteroavataiemmistavaalirahoituksensääntelynsuh-teen:rahoituslainsäädäntöäonvapautettu.Yritykset,ammattiliitotjayksityisetihmisetsaavatYhdysvaltojenkorkeimmanoikeudenpäätöksen1perusteellakäyttäärajoituksettavarojaniinsanottujensuperkomiteoiden(Super-PAC)kautta.Näidenkomiteoidentulisiperiaatteessaollaitsenäisiäsuhteessapuolueisiinjaehdokkaihin,muttakäytän-nössäkulisseissatapahtuupaljonkoordi-naatiota.Korkeinoikeusantoipäätökselläänesimerkiksiyrityksillejaammattiliitoillesamatsananvapauteenliittyvätoikeudet,joistakansalaisetnauttivat.Kampanjoidentaloudellinentukeminenkatsotaanosaksisananvapautta.

Republikaanipuolueenesivaaleihinpoliittisettoimintakomiteatovatsyytäneetjoenemmänrahaakuinitseehdokkaat.MittRomneyatukevaRestore Our Future-komiteaonkäyttänytRomneynmainostamiseentähänmennessänoinyhdeksänmiljoonaadollaria,kunRomneynomakampanjaonkäyttänytmainostenostamiseennoinkuusimiljoonaa.

Kokonaisuudessaanpoliittistentoimintako-miteoidenpanoksenvuoden2012presidentinjakongressinvaaleihinodotetaannousevan300–500miljoonaandollariin.

1 Citizens United v. Federal Election Commission,2010

ulkoPoliit tinen instituut ti 5

äänestäjiä osallistumaan vaaleihin. Samalla Oba-mastaitsestääntuliYhdysvalloissakäynnissäolevanmuutoksenhenkilöitymä.

Yhdysvaltojenmuutosjasenaiheuttamakipuilutukitoisaaltamyös oikeiston vastareaktiota, valkoisenAmerikan sydänmailla syntynyttä teekutsuliikettä.Liikkeellä on kuitenkin juurensa jo aikaisempienvuosikymmenien yhteiskuntakonflikteissa. Ideolo-gisesti teekutsuliike on noussut republikaanipuo-lueessa määräävään asemaan; puolue on ominutteekutsuliikkeeltä läheskoko agendan. Pew-tutki-muslaitoksenselvityksenmukaanrepublikaanipuo-lueessaaiemminvaikuttanut,talouskysymyksiinjayritystoiminnanrajoitustenvähentämiseentähtääväsiipionosittainsulautunut”arvo-oikeistoon”.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on käytössävalitsijamiesjärjestelmä, jossa kukin osavaltio saaväestömääräänsä suhteutetunmäärän valitsijamie-hiä.Läheskaikissaosavaltioissaenitenääniäsaanutpuolue saa taakseen kaikki kyseisen osavaltionvalitsijamiehet. Yhteensä valitsijamiehiä valitaan538. Vuonna 2010 toteutetun väestönlaskennantulostenseurauksenatiettyjenosavaltioidenpaino-arvopoikkeaatämänvuotisissavaaleissaaiemmasta.Huomattavimpana muutoksena Teksas saa tälläkertaa neljä valitsijamiestä enemmän. Florida saakaksivalitsijamiestäenemmän,kuntaasOhiojaNewYork menettävät kumpikin kaksi. Luvut kertovatYhdysvaltainsisäisestämuuttoliikkeestä,jokasuun-tautuupääasiassaeteläänjalänteenpäin.Aiempienvaalien tulosten perusteellamuutosten voi olettaahyödyttävän republikaaneja, sillä väestö – ja siisvalitsijamiestenmäärä–onkasvanutennenkaikkeaniissäosavaltioissa,joissarepublikaanitovatyleensämenestyneet hyvin. Asia ei ole kuitenkaan näinyksiselitteinen, sillämuuttoliikkeellä on vaikutuk-sensamyöspuolueidenkannatuslukuihin.Lopultaväestömuutoksistavoivathyötyäniinrepublikaanitkuindemokraatitkin.

Talouskriisi uhkaa amerikkalaista unelmaa

Obamakampanjoivuoden2008vaaleissaiskusana-naantoivo.Tälläviitattiinuuteenkansalliseenkon-sensukseenjahaluunvastataYhdysvaltojenkeskei-simpiinhaasteisiinesimerkiksiuudistamallatalouttavihreämmäksi, toteuttamalla laaja terveysuudistussekäuudistamallamaahanmuuttopolitiikka.Samaanaikaanmaasyöksyikuitenkinpahaantalouskriisiin,

joka laski mielialoja, eikä Obaman saavutustenole koettu vastaavan häneen asetettuja odotuksia.Mielipidetiedustelujen mukaan alle 30 prosenttiayhdysvaltalaisistauskoo,ettämaaonmenossaoike-aansuuntaan,kunnoin65prosenttiaonsitämieltä,ettäollaanväärilläraiteilla.

Globaalinaikakaudentaloudellisetjapoliittisetkas-vukivutjatunneYhdysvaltojenalamäestäherättävätyhdysvaltalaisissahuolta.Nämähuoletolivatosittainsynnyttämässäteekutsuliikettä,jollaolimerkittävävaikutusvuoden2010välivaaleihin.

Vuonna 2011 syntynyt Occupy-liike ammentaaosittain samoista huolista, mutta sen keskeisenäsanomana ovat vaatimukset oikeudenmukaisem-masta tulonjaosta sekä rahavallan rajoittamisesta.Liike pyrkii vastaamaan globaalienmarkkinoidenhaasteeseenkehittämällämallejaglobaalistasuorastademokratiasta.

Sekä teekutsuliike että Occupy-liike ovat onnis-tuneet mobilisoimaan talouskriisin turhauttamiakansalaisia, japoliitikotovatpyrkineethyötymääntästä.BarackObamankannaltaOccupy-liikenousiotolliseen aikaan. Istuvapresidentti onkinottanutliikkeen teemoja omikseen.Hän onpitänyt sarjanpuheita, joissa korostuuhuoli tuloerojen kasvustaja vallitsevanverotusjärjestelmänepäoikeudenmu-kaisuudesta.Obamanmaltillinenpopulismi onkinhiemannostanuthänenkannatustaan.

Obamanvaalikampanjanäyttäätälläkertaakorosta-vantoivonsijastataloudellistaoikeudenmukaisuutta.Obama on huomauttanut rikkaiden rikastuneenmyöstaloudellisenlamanoloissajavaatinutkireäm-pääverotustarikkaimmalleväestönosalle.Taustallaonhuolisiitä,ettäyhdysvaltalaistentärkeänäpitämäsosiaalinenliikkuvuusontullutyhävaikeammaksi.Amerikkalainen unelma – kyky nousta yhteiskun-taluokasta toiseen – on tutkimusten valossa vaa-rassa joutuahistorian romukoppaan; vuoden 2010OECD:nraportinmukaan liikkuvuus taloudellistenyhteiskuntaluokkienvälilläonYhdysvalloissahuo-mattavasti vähäisempää kuin suurimmassa osassaLänsi-Eurooppaa1. Äänestäjien kiinnostusta tulon-jakokysymyksiin lisäävät Yhdysvalloissa vallitsevasuhteellisen korkea työttömyys sekä asuntojenhintojenromahtaminen.Monettuntevatpelkoasiitä,

1 http://www.oecd.org/dataoecd/2/7/45002641.pdf

ulkoPoliit tinen instituut ti 6

ettämahdollinen republikaanien voittomerkitsisipaluutatalouslamaaedeltäneeseenpolitiikkaan,jokamittavineveronleikkauksineensuurensientisestäänkuiluarikkaidenjamuidenvälilläjaosaltaanvaikuttibudjettivajeenkasvuun.

Republikaaniehdokkaat ovat väittäneet Obamantuoneen Yhdysvaltoihin eurooppalaistyylisen”sosialismin”.EsimerkiksiMittRomneyonsanonutObaman yrittävän tuoda eurooppalaista malliaYhdysvaltoihin ja lisännyt, ettei eurooppalainenmallinäytätoimivanedesEuroopassa.”Sosialismilla”tarkoitetaan tämän päivän Yhdysvalloissa vapauk-sien rajoittamista, liittovaltion velvollisuuksienkasvattamista sekävaltiollistaholhoustaylipäänsä.Esimerkiksi Obaman terveydenhuoltouudistuksenon kritisoitu vähentäneen kansalaisten vapauttasuhteessaviranomaisiin.

Republikaanit korostavat yrittämisen vapautta jayksityisen yritteliäisyyden työllistävää vaikutusta.Korkean valtionvelan katsotaan olevan seuraustaliitovaltion liiallisesta roolista. Veronkorotuksetovat republikaanien silmissä väärään suuntaanvievääpolitiikkaa,jokatyrehdyttääamerikkalaisenunelman ja yritteliäisyyden. Minkäänlaiset veron-korotukseteivätolehyväksyttävissärepublikaanienehdokkaille;heidän tavoitteenaanonvaltiokoneis-tonpienentäminen.

Yhdysvallat yksin vai yhdessä muun maailman kanssa?

Yhdysvalloissa on pohdittu maan kansallistaidentiteettiä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikannäkökulmasta.Käytännössäkysymysonsiitä,mikäon ainoan suurvallan suhde muuhun maailmaan.Vaihtoehtoisissa näkemyksissä on korostunut eripainotuksillaneljäsuhtautumista: liberaalimonen-välisyys,Yhdysvaltojenjohtavaasema,perinteineneristäytymispolitiikka sekä uuskonservatiivinenarvopolitiikka.

(1)LiberaalimonenvälisyyskorostaaYhdysvaltojentarvettasaadapolitiikkansatueksimahdollisimmanlaajajoukkotoimijoitatärkeistävaltioistajakansain-välisistä järjestöistä. BarackObama on korostanutglobaalia visiota Yhdysvalloista, jossa monenväli-syys jakeskinäisriippuvuuskoetaanvoimavaroiksi.Yhdysvaltojen tulee ohjata ja luoda kansainvälisiäinstituutiota omien tavoitteidensa ajamiseksi. Eri-tyisestiObamatuleekorostamaanmeriittejääntässä

suhteessa.Libyanoperaatio,jossaYhdysvallatantoitaustatukea lähimmille liittolaisilleen, on esimerk-kinä”vastuullisemmasta” tavasta toteuttaaYhdys-valtojenintressejä.ObamakorostaasaavutuksenaanmyösIrakinkiistellynsodanpäättämistä.Liberaalimonenvälisyyseisuljepoissitämahdollisuutta,ettäYhdysvallat toimii tarpeen vaatiessa yksin ilmankansainvälistäyhteistyötä.IskuOsamabinLadeniavastaanonesimerkkitästä.

(2) Näkemys siitä, että Yhdysvalloilla oli oltavamaailmassa johtava rooli, korostui Bushin kau-dellans.”halukkaidenkoalitioina”.NäidenkauttaYhdysvaltojen koettiin saavan aikaan enemmänkuin monenkeskisten instituutioiden ja laajojenliittokuntienkautta.YK:tapidettiinhyödyttömänäkeskustelukerhona– republikaanit ovatyleensäkinsuhtautuneetYK:honhyvinkriittisestikahdenviimevuosikymmenen aikana. Republikaaneille Yhdys-valtojenylivertainensuurvalta-asemaonkeskeinenopinkappale. Se korostuu esimerkiksi vahvanatukenamaan asevoimille. Sotilasbudjetti nähdäänpyhänä asiana, ja etenkin republikaanipuolueenedustajat ovat kritisoineet esitettyjä leikkauksiapuolustusministeriön budjettiin. Monet republi-kaanienehdokkaistaovatvalmiityksipuolisiinope-raatioihin;Iraninpommittamistasenydinohjelmanestämiseksi kannattivat varauksetta lähes kaikkiehdokkaatRonPaulia lukuunottamatta.Joidenkinehdokkaiden rajut kannat sotilaallisten toimienensisijaisuudestapitääkuitenkinnähdääänestäjillesuunnattuinaviesteinä,joillapyritääntuomaanesiinomaatulkintaamaailmantodellisuudestajauhkaku-vista.Presidentinvirassakohdattavatodellisuussaapoliitikotuseinloiventamaanjyrkimpiäulkopoliitti-sianäkemyksiään.

(3) Kolmantena vaihtoehtona on eristäytymis-politiikka.Tämänkatsantokannanedustajatkokevatkasvavan keskinäisen riippuvuuden haitallisena.Johtajuusasemantaaspelätäänherkästijohtavankal-liiseen seikkailupolitiikkaan. Tätä lähestymistapaaedustaa puhtaimmillaan republikaaniehdokas RonPaul, jokakannattaaYhdysvaltojen sotilastukikoh-tienvähentämistäjaluopumistaresurssejavaativistasodista. Samallahänkorostaa liittovaltion supista-mistajayksilönvapauksienlisäämistä.Hänenvankintukijoukkonsa koostuu pääosin 18–34-vuotiaistamiehistä,joillePaulinmustavalkoisetnäkemyksetjayksinkertaiset ratkaisutongelmiinovat tervetullutvaihtoehtomonimutkaisiinjanyansoidumpiinpoli-tiikanvaihtoehtoihin.

ulkoPoliit tinen instituut ti 7

(4)NeljäntenänäkökulmanaonvahvauskoYhdys-valtojen erityisrooliin suhteessa muuhun maail-maan. Yhdysvaltojen koetaan edustavan vapauttajamuitakeskeisiä arvoja, joiden suhteen eihalutatehdä kompromisseja. Tämä kompromissihalut-tomuus heijastuu sekä sisä- että ulkopolitiikkaan.EsimerkiksiteekutsuliikkeentukemaehdokasRickSantorumjaosittainmyösNewtGingrichkorostavatYhdysvaltojenolevanvalittukansa,jollaonerityinenvelvollisuuslevittääomiaarvojaan.Keskeiseksikoe-taanmyösvarauksetontukiIsraelille–erityissuhdeIsraeliinonosaltaanmyössisäpolitiikkaa,koskasiinäkorostuvatkristillisenoikeistonarvot.

Ulkopolitiikassa BarackObaman presidenttikausion johtanut osittaiseen paluuseen 1990-luvunmonenvälisyyteen. Sotilaallisesti ja turvallisuus-poliittisestiYhdysvaltojenpainopiste on siirtynyttyynenmeren alueelle, ja suhde Eurooppaan onmuuttumassa. Eurooppa on kuitenkin Yhdysval-loilleideologisestiläheisinkumppani,minkälisäksiEurooppa ja Yhdysvallat kamppailevat samankal-taisten taloudellisten ongelmien kanssa. Tämänvuoksimyös transatlanttisen suhteenmerkitystäalleviivataanjatkuvastiObamanhallinnonedusta-jienpuheissa.

VoimakkaanideologisenpolitiikansijastaObamaonedustanut maltillista realismia ja korostanut vuo-ropuheluaislamilaisenmaailmankanssa.Vihollisetnähdään rationaalisina toimijoina, joihin voidaanvaikuttaakeppi-japorkkanapolitiikalla.EdeltävänGeorge W. Bushin hallinnon projekteista Obama

jatkoi javahvistimerkittävästipanostustaAfganis-tanin sotaan. Obama jatkoi myös kamppailua Al-Qaidaavastaanjatekipäätöksenoperaatiosta,jokajohtiOsamabinLadeninsurmaamiseenPakistanissa.Tämä vahvisti mielikuvaa vuoden 2001 terrori-iskuistaalkaneenajanjaksonpäättymisestä ja lisäsiväliaikaisestiObamankannatusta.Obamanäyttäytyipätevänäjamäärätietoisenajohtajana,jokaonnistuisiinämissä Bush oli epäonnistunut.Obama onkinvaaleissa hyvin vahvoilla ulko- ja turvallisuuspoli-tiikassa. Vaalikampanjassaan hänen on kuitenkinviestittävääänestäjille,ettämyöshännäkeeYhdys-valtojenainutlaatuisuuden ja siihen liittyvän lähesmessiaanisen vastuun johtaa maailma parempaantulevaisuuteen.

Republikaaniehdokkaat ovat jyrkempiä näke-myksissään Yhdysvaltojen vihollisista. Heidänmukaansa Yhdysvalloilla on vastustajia, jotkavihaavatYhdysvaltoja jaamerikkalaistaelämänta-paajajoihintuleesuhtautuaepäillen.TämänlisäksiYhdysvallat nähdään ainutlaatuisena toimijana,jonka ”ei tarvitse hyväksyä mitään rajoituksia”,kutenMittRomneyasianilmaisi.Obamaakritisoi-daanasevoimiensupistuksista,joidennähdäänvaa-rantavan amerikkalaisten turvallisuuden. Yhdys-valtojen voiman nähdään perustuvan vahvaan jatehokkaaseenaseistukseen.Yhdysvaltojeneihalutatuudittautuvanuskoon,ettäsenvihollisetolisivatkaikonneet Osama bin Ladenin surman myötä.Asevoimien käyttö nähdään luonnollisena joskinpääosin ei-toivottavana ulkopolitiikan työkaluna,jollatorjutaanmaatauhkaaviauhkia.

talouskriisi on varjostanut Barack obaman presidenttikautta. kuva: Pete souza / White house Photo.

ulkoPoliit tinen instituut ti 8

Uudet uhat ovat kuitenkin usein luonteeltaanei-sotilaallisia: ne kumpuavat globalisaation javapaakaupanaiheuttamistahaasteista taloudelle jatyöllisyydelle,ympäristönmuutoksestataipienistäei-valtiollisista ryhmittymistä. Näihin uhkiin jahaasteisiin vastaaminen on huomattavasti moni-mutkaisempaakuinaseelliseenuhkaan.Aseellisenvoimanmerkityksen korostaminen äänestäjille onkuitenkin helpompaa. Kuka republikaanien pre-sidenttiehdokas sitten lopulta onkaan, hän tuleevarmastihyökkäämäänObamanuuttaPriorities for 21st Century Defense-strategia-asiakirjaavastaan.RepublikaanitväittävätObamanstrategiantekevänYhdysvalloistahampaattoman ja yhdysvaltalaistenelämästäturvattomampaa.

Obaman asento kampanjan lähtötelineissä

Istuvallapresidentilläjahäntähaastamaanpyrkivillärepublikaaniehdokkaillaonkaikillaomattaakkansakannettavana.Toisinkuinneljävuottasitten,BarackObamallaonnythyvinjulkinenpoliittinensaavutus-tenjapainolastienlista.

Obamanmahdollisuuksiaheikentäähäntäkohtaantunnettulaajapettymys.Hänonnistuinostattamaanvuoden 2008 vaaleissa suurta toivoa paremmastahuomisesta.Politiikantekemisentavanpitimuuttua.Obamanedistyksellinenvisiosai ihmisiä liikkeelle.Hän innostiuurnilleuusia äänestäjiä javähemmis-töjä. Hänen kampanjansa vetosi vahvasti tuntei-siin, javiestiä tehostiObamanomaainutlaatuinentausta. Hänen presidenttikauttaan ovat kuitenkinleimanneet lama, poliittisten mielipide-erojenkärjistyminensekäpäätöksenteonhalvaantuminenkongressissa.TutkimustenperusteellaYhdysvaltainpolitiikka ei olekoskaanollutyhtäpolarisoitunut;jokainenasianähdäännollasummapelinä,jossatoi-senosapuolenvoittonähdäänhäviönäitselle–win–win-tilanteettuntuvatolevanharvassa.

Toisaalta Obama on saanut sulkia hattuunsa vetä-mälläamerikkalaisjoukotIrakistajaantamallamää-räyksenOsamaBinLadeniinkuolemaanjohtaneestaoperaatiosta. Hän myös ajoi läpi laajamittaisenterveydenhoitouudistuksen, pelasti Yhdysvaltojenautoteollisuudenjavarmistipankkisektorintoimin-nantukemallapankkejavuoden2009aikana.Viimekuukausienaikanamyösmaantyöttömyysluvutovatparantuneetjaovatnytsamallatasollakuinkeväällä2009,Obamanpresidenttikaudenalussa.

Obamanmahdollisuuksialisääpätevänjakarismaat-tisenvastaehdokkaanpuute.RepublikaanipuolueenkärkinimiMitt Romney ei innosta republikaanienydinjoukkoa, ja muut potentiaaliset ehdokkaatNewtGingrichjaRickSantorumsaattavatollaliianoikeistolaisia äänestäjien valtavirralle. YhdysvallatonmuuttunutmonellatavallaObamanensimmäisenpresidenttikaudenaikana.Obamansuurinhaasteonvakuuttaaäänestäjätsiitä,ettähänentulevaisuudenvisionsaonmaankannaltaparempikuinrepublikaa-nipuolueennostalginenvisio.

ulkopoliittinen instituutti

kruunuvuorenkatu 4

Fi-00160 helsinki

tel. +358 9 432 7000

fax. +358 9 432 7799

www.fiia.fi

isBn 978-951-769-332-5

issn 1795-8059

kansikuva: jeff attaway / Flickr.com

ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva,

riippumaton tutkimuslaitos. instituutti tuottaa korkeatasoista

tutkimusta, joka tukee poliittista päätöksentekoa ja avointa

keskustelua niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

instituutin julkaisut käyvät läpi sisäisen editointiprosessin,

mutta julkaistavat näkemykset ovat kirjoittajien omia.