Embed Size (px)
Citation preview
1
E S P E R A N T O L E H T IEsperanta Finnlando Esperantobladet
Joulukuu w Decembro 6/1997
Tiu æi numero aperos ankaý en Interreto: http://www.sci.fi/matlah/eaf/e-lehti
Baza esperanta literaturo, p. 6-7Informa Bazaro, p. 11-16Talvipäiville Kuopioon, s. 16-18
Bonan kristnaskon kaj Feliæan novan jaron 1998!
2
EsperantolehtiEsperanta Finnlando w Esperantobladet ISSN: 0787-8206Kielipoliittinen aikakauslehti. Suomen esperantoliitto ry:n äänenkannattaja.
Språkpolitisk tidskrift. Organ för Finlands Esperantoförbund.Lingvopolitika perioda¼o. Organo de Esperanto-Asocio de Finnlando.
Perustettu/Grundad/Fondita 1918. Esperantolehti ekde/från 1989 lähtien.Esperanta Finnlando 1918-23, 1948-53, 1959-1987.
Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Utkommer sex gånger i året. Aperas sesfoje jare.
Toimitus/Redaktion/Redaktejo: Aimo RantanenPL 2, 40801 Vaajakoski. ( (014) 261 438 : [email protected]/Layout/Enpaøigo: Ilkka SanttilaTollinpolku 1 B 21, 00410 Helsinki. ( (09) 530 1804 : [email protected] taitto/ Enpaøigo de TTT-paøoj: Matti Lahtinen (osoite alla/ adreso sube).
Tilaushinta/Prenumerationspris/Abonprezo: 80 mk/vuosi/år/jaro;Jäsenille/ För medlemmar/ Por membroj: 60 mk; Baltio 60 mk, aliaj landoj 80 mk.
Tilaukset, osoitteenmuutokset/Abonoj, adresþanøoj:Suomen Esperantoliitto, Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki. ( (09) 715 538Prenumerationer, adressförändringar: EAF, Broholmsgatan 15 C 65, 00530 Helsingfors.Postisiirtotili/Postgirokonto/Poþtøirkonto: 800017-230825.
Julkaisija/utgivare/eldonanto: Suomen Esperantoliitto – Esperanto-Asocio de Finnlando.Painosmäärä/Eldonkvanto: 600
Esperanto-Asocio de Finnlando w Suomen EsperantoliittoFondita/Perustettu/Grundad: 1907Prezidanto/Puheenjohtaja: Jukka Pietiläinen
Nyyrikintie 4 H 47, 33540 Tampere. ( (03) 261 7871 : [email protected]/Varapuheenjohtaja: Jukka Laaksonen
Uudenkylänkuja 2 B 11, 33530 Tampere. ( (03) 255 4724; työ/laboro: (03) 249 4313Sekretario/Sihteeri: Päivi Saarinen
Ruorimiehenkatu 5 C 23, 02320 Espoo. ( (09) 813 3217 : [email protected]
Aliaj estraranoj / Hallituksen muut jäsenet:Anna-Liisa Ali-Simola, Friskinkatu 2 A 33, 20360 Turku. ( (02) 238 7767Seija Kettunen, Keihäsmiehenkatu 3, 40630 Jyväskylä. ( (014) 254 609Matti Lahtinen, Syrjälänkatu 6 B 61, 40700 Jyväskylä. ( (014) 615 054 : [email protected] Virolainen, Auringonkatu 8 E 48, 02210 Espoo. ( (09) 803 6149 : [email protected]/Varajäsenet:Sylvia Hämäläinen, Teivaalantie 85, 33400 Tampere. ( (03) 346 3493Heta Kesälä, Kalamiehenkuja 3 D 32, 04300 Tuusula. ( (09) 275 5528Raita Pyhälä, Jykyrintie 3, 69440 Lestijärvi. ( (06) 863 7351 : [email protected]
Rahastonhoitaja/Kasisto: Antti Mikkola, Ruorimiehenkatu 5 C 23, 02320 Espoo.( (09) 813 3217 : [email protected] Postisiirtotili/Poþtøirkonto: 800017-230825.
Toimisto/Oficejo: Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki, avoinna tiistaisin klo 17-19.( (09) 715 538 (puh.vastaaja/aýtomata respondilo). Malfermita: marde 17-19-a horo.
UEA:n pääedustaja / Æefdelegito de UEA: Heta Kesälä (osoite yllä/ adreso supre),Postisiirtotili/Poþtøirkonto: 800029-19438647 (maksut UEA:lle/ pagoj por UEA).
3
Päätoimittajlta
Jokaisen esperantistin lehti
Nyt on vuosi kulunut siitä, kun aloitinEsperantolehden toimittajana. Lehden-teko on mielenkiintoista, yhteydenotot jayhteiset projektit auttavat ymmärtämäänsitä, mikä voima on yhteisellä kielellä,joka ylittää kaikki maantieteelliset, etni-set ja muut rajat. Kiitokset kaikille leh-den lukijoille ja avustajille, joiden kans-sa olen joutunut tekemisiin kuluneenavuotena. Kiitokset kriittisille lukijoille,jotka ovat antaneet ajattelemisen aihettaja johtaneet aivan uudenlaisiin ratkaisu-tapoihin, joita en ilman heitä olisi tullutmiettineeksikään. Kaikille lehden luki-joille kiitos kärsivällisyydestä, sillä ku-kaanhan ei ole seppä syntyessään.
Aloittajaiskirjoituksessani toivoin, ettäEsperantolehdestä tulisi jokaisen espe-rantistin lehti. Ilahduttavasti tuo sanomakuultiin, sillä lehteä on avustanut lukui-sa esperantistien joukko. Yksi toimittaja-parka ei voi olla kaikkialla läsnä, kun jo-takin tärkeää esperantoa koskevaa tapah-tuu, samoin hän ei voi olla todistamassajokaista mainintaa esperantosta radiossa,televisiossa tai lehdissä, toimittaja onvain oma itsensä, joka voi välittää laajanesperantistijoukon äänet, selventää senäänen kuuluvuutta. Siksipä toivon ensivuonnakin yhtä innostunutta osallistu-mista lehdentekoon.
Hienointa on itse kirjoittaa juttu jul-kaistavaksi, mutta on myös toisenlaisiaosallistumistapoja. Leikkeiden lähettämi-nen esperantoa koskevista lehtijutuista
olisi todella ilahduttavaa. Samoin voi lä-hettää juttuvinkkejä, jolloin toimittajaetsii jutun tueksi faktat. Tämänlainen ak-tiivisuus puuttuu lehtemme lukijoilta ko-konaan, kun taas päivittäisissä sanoma-lehdissä juttuvinkkien lähettäminen toi-mittajalle on melko tavallista. Lisäksi jo-kainen lehti saa valtavan määrän kommu-nikeoita sekä muuta informaatiota, jotalehden toimitus voi käyttää hyväkseenjuttuja tehdessään. Yksi tällainen lähdelehdellemme on tänä syksynä 1 vuodeniän saavuttanut Eventoj-lehden interre-daktore-palvelu.
Jos arastelee jutun julkaisemista omal-la nimellään, voi toki jättää sen tekemi-sen toimittajan harteille. Tällainen aras-televa avustaja voi auttaa toimittajaa et-simällä faktatietoa jutun pohjaksi. Sitälöytyy paikallisista lehdistä ja muusta kir-jallisesta aineistosta, sitä voi itsekinhankkia haastattelemalla asianomaisiahenkilöitä. Tällaista taustatoimittajn työtäharva lehtemme avustajista on tehnyt,joitakin kertoja olen sellaiseen kyllä tör-männyt lehdessämme.
Myös lehden ulkoasuun voivat valoku-vaajat ja kuvittajat vaikuttaa. Kuinkamonta kertaa olisinkaan kaivannut todel-la nasevaa piirosta tai valokuvaa kanteen,sellaista kuvaa joka olisi pistänyt hiukanveriä kiertämään yllättävyydellään. Muttakun kukaan ei niitä lähetä, niin ei voi va-littaa. Kaikenlaiset otokset ja piirroksetovat tervetulleita, ei tarvitse olla kyse ns.
à
4
De la prezidanto
Baldaý finiøos mia kvara jaro kiel prezi-danto de EAF. Dum tiuj jaroj mia vivomulte þanøiøis, pri kiu atestas ankaý tio,ke dum tiuj jaroj mi havis kvin diversajnadresojn. Tamen la direkto de la þanøojestis klara: pli kaj pli da taskoj, pli kajpli da diversaj okupoj. Kaj la alia flankoestis: pli kaj pli da supra¼e plenumitajtaskoj, malpli kaj malpli da tempo porveraj hobioj kaj libertempo.
Kaj tio havas siajn sekvojn. Ankaý nun,skribante tiun æi artikolon, malfrue kielkutime, mi sentas partan paralizon de miaesperanta lingvosento kiel sekvo de mal-multa legado kaj uzado de Esperanto las-tatempe.
Mi estas kontenta kun la evoluo de es-peranta agado dum pasintaj jaroj: sukcesakongreso, novaj oficejoj, novaj agadfor-moj, i.a. pli aktiva partopreno en diversajpublikaj informaranøoj, uzado de kom-putilaj retoj en nia agado. Tamen, se mi
taksas mian propran rolon, mia noto estasmaksimume kontentiga. Posteno de pre-zidanto postulus ne nur formalan gvidonde aferoj, sed ankaý tempon por rigardipli vastajn perspektivojn. Necesus tem-po por eksteraj kontaktoj, necesus okup-iøo pri la lingvo por teni la lingvosentonviva.
Parte miaj esperantaj taskoj ankaýþanøiøis kaj faciliøis, i.a. mi ne plu redak-tas gazeton kaj ne havas postenojn enlokaj kluboj. Tamen daýre mi sentas pre-mon de nefaritaj taskoj, malbone plenum-itaj devoj kaj malfacileco elekti, kion farikaj kion ne fari dum mankas ebleco fariæion. Feliæe mi estas sufiæe malpenemapor ne plene forbruli miajn fortojn.En labora vivo mi øis nun vivis per rela-tive malgrandaj esplorprojektoj kaj plejdiversaj kontraktoj. Necesis daýre faripetleterojn por ricevi financadon pro
Tempo ne sufiæas
rippikuvista, mikä tarkoittaa ammatti-kielellä tapahtumista otettua ryhmäkuvaa.Kuinka mieluusti aloittaisinkaan Espe-rantolehden kuva-arkiston kartuttamisen,jos vain löytyisi innokkaita valokuvaajiaja piirtäjiä.
Mitä useampi tekijä Esperantolehdentekemiseen osallistuu, sitä vähemmänsisäpiirit ja muut klikkiytymät voivat pi-tää yllä valtaansa ja sitä vähemmän jäähampaankoloon sanomattomia asioita.Uskon että jokaisen esperantistin ääni on
kuulemisen arvoinen. Avoimuus keske-nämme on myös edellytys sille, ettävoimme lisätä esperantoliikkeen ulko-puolista kannatustamme. Vaikka jotkinasiat ovat vaikeita päättää ja toteuttaa, tie-dottaminen on jokaisen kansanliikkeenverenkierto, vaikka joskus vähän kirpai-seekin. Toivon vuonna 1998 yhä useam-man suomalaisen esperantistin osallistu-mista yhteisen lehtemme tekemiseen.
Aimo Rantanen
5
De la prezidanto
esplorlaboro, kiun mi sentis mia æefainklino. La okupiøo pri tio ne restis sen-rezulta: mia licencula disertacio pretiøosprintempe kaj øi jam estas triona aý eæduona paþo al la doktora disertacio.Tamen la laboro havis klaran tempopla-non nur surpapere.
La afero þanøiøis kiam mi, antaý nelonge, komence de novembro ricevisinformon pri plurjara financado por mialaboro.
Parte la nova¼o portas al mi pli da tem-po: ne necesas daýre seræadi novajn mon-fontojn, sed alia rezulto estas la necesopretigi doktoran disertacion dum tri jaroj.Temas pri plena streæigo de fortoj, kiuplenumas plene la laboran kaj grandparteankaý la liberan tempon.Kiam mi akceptis la prezidantan posten-on en jarkunveno en 1994 en Järvenpää,mi estis senlabora kaj pensis, ke mi ankaý
longe restos tia. Tamen du monatojn postla elekto mi komencis labori kaj post tiola laboroj daýris kun pli kaj malpli longajintertempoj senlaboraj. Feliæe mi estismallabora antaý Universala Kongreso enTampere, sed tuj post øi atendis min mal-longdaýra esplorlaboro kaj farenda rapor-to, post øi alia kaj tiel plu.
Nun kiam la jarkunveno denove prok-simiøas, mi alvokas la membrojn seræinova(j)n kandidato(j)n por la prezidantaposteno. Kvarjara periodo jam superas lamezan longon de oficperiodo de prezid-antoj de EAF dum pasintaj 13 jaroj.
Kvankam, verþajne, mia posteulo estaslaýaøe malpli juna, mi diras jam estastempo por pli freþaj fortoj. Mi pretas, senecese, plu porti la toræon kun freþiøintajfortoj post sufiæe longa paýzo.
Jukka Pietiläinen
UEA elektis dum la kongreso en Adelaj-do kiel honoran membron prof. LiisiOterma. Þi esperantiøis fine de la duamondmilito, instigite de prof. Yrjö Väi-sälä, þia instruisto (malkovrinto de laasteroidoj Esperanto kaj Zamenhof), kiesposteulo Liisi Oterma estis kiel profesoropri astronomio en la Universitato de Tur-ku (1962-78). Krom multaj asteroidojLiisi Oterma malkovris tri kometojn, elkiuj la plej fama estas Oterma (1943). Þi
estas ege modesta persono kaj þi dediæissin al scienca esplorado, evitante estrar-ojn kaj aliajn postenojn movadajn. LiisiOterma multe kontribuis al la prestiøo deEsperanto en sia medio, uzante øin enastronomiaj konferencoj kaj sciencajpublikiga¼oj. La skipo de Esperantolehtigratulas Liisi Oterma je honora membr-eco, speciale tuþita pro la mencio pri þiamodesteco.
Nova finna honora membro
6
Recenze
VivverkerojWilliam Auld:Pajleroj kaj stoploj.elektitaj proza¼ojUEA 1997ISBN 92-9017-052-2Omaøe de jam 50 jarojn daýranta esper-antlingva verkista kariero, aperis la 52-averko de William Auld. Giganta verkistakariero, giganta vivverko, giganta la novavolumo 342-paøa. William Auld diras enla antaýparolo de la nova verko pri tieskriterioj por kompilado: ”Niaj multnomb-raj revuoj tra pli ol jarcento enhavas tremultan valoran materialon, kiu en plimul-taj kazoj restas entombigita. Mi do deci-dis kolekti libroforme tekstojn miajn, kiujþajne havas valoron pli ol efemeran”.
La libro ”Pajleroj kaj stoploj” enhavas4 sekciojn, nome Eseoj, Rakontoj, Tra-dukoj sub la rubriko Libro-kulturo recen-zoj. Mi persone þatis la Eseojn, Rakon-tojn kaj la rubrikon Libro-kulturo. Lalingvo kaj la stilo de la libro estas tielgrandioza, ke mi povas rekomendi øin alæiuj, kiuj pensas ke ilia vorttrezoro provariaj kauzoj ne estas granda aý pro long-daýra malintereso de studado de nialingvo malgrandigita. Tiel maloftaj vortojabundas en la libro, ke la leganto veredevas peni por kompreni tion, kion laaýtoro diras.
En multaj eseoj William Auld pritraktasla fenomenon esperantlingva verkisto. Æutiu æiam estas nur amatoro? Æu la esper-antlingva verkisto devus verki ankaý en
sia patrina lingvo literature valorajn libr-ojn? Æu povas ekzisti originale en Espe-ranto verkita romano, dramo aý poem-kolekto, kiu ankaý literaturarte plenumasæiujn kriteriojn? Æiuj opinioj kiuj dubasla valoron kaj esprimpovon de esperant-lingva literaturo pulvoriøas en la manojal William Auld kiel cindro. Ofte ankaýni Esperantistoj malvalorigas nialingvanliteraturon. Sed laý Auld ankaý ni havasen nia lingvo majstroverkojn.
Sube estas listo ‘Baza literaturo’, en kiuestas listigitaj la endaj verkoj esperant-lingvaj, kiujn æiu esperantisto devus koni.Multaj el ili estas recenzitaj en ”Pajlerojkaj stoploj”.Baza literaturoAntaý kelkaj jaroj William Auld pretigisla jenan liston, kiu aperis en lia La Feno-meno Esperanto (temas nur pri originalajverkoj):Auld, William (red.): Esperanta
antologioAuld, W.; Dinwoodie, J. S.; Francis, J.
I.; Rossetti, R.: KvaropoAuld, William: La Infana RasoBaghy, Julio: PilgrimoBaghy, Julio: Preter la VivoBaghy, Julio: Sur Sanga TeroBaghy, Julio: ViktimojBoulton, Marjorie: ErojBoulton, Marjorie: OkulojBulthuis: Idoj de OrfeoEngholm, Stellan: Homoj Sur la Tero
7
Recenze
Forge, Jean: Mr. Tot Aæetas Mil OkulojnFrancis, John: La Granda KaldronoFrancis, John: VitraloHohlov, N.: La TajdoKalocsay, Kalman: Streæa KordoKock, Edwin de: Fajro Sur Mia LangoKonisi Gaku: Vage Tra la DimensiojKurzens, Nikolai: Mia SpektroLorjak: RegulusLuyken, Heinrich A.: Pro IþtarMaýra, G. E.: DuonvoæeMi¶alski, Euøeno: PrologoMiyamoto Masao: Invit’ al JapaneskoMiyamoto Masao: Naskitaj Sur la
Ruino – OkinavoNemere, Istvan: Sur Kampo GranitaNewell, L. N.: BakþiþPiæ, Karolo: La Litomiþla TombejoPeneter, Peter: Sekretaj SonetojPrivat, Edmond: Tra l’ SilentoRagnarsson, Baldur: Þtupoj Sen NomoRibillard, Jean: Vivo kaj Opinioj de
Majstro M’ SaudRobinson, Kenelm: Se Grenereto...Rosbach, Johan Hammond: Fianæo de
l’ SortoRossetti, Cezaro: Kredu Min, Sinjorino!Rossetti, Reto: El la ManikoRossetti, Reto: Pinta KrajonoRossetti, R.; Szilagyi, F. (red.): 33
Rakontoj: La Esperanta NovelartoSadler, Victor: MemkritikoSchwartz, Raymond: Kiel Akvo de l’
RiveroSchwartz, Raymond: La Stranga Butiko
Schwartz, Raymond: VerdkataTestamento
Schwartz, Raymond: Vole ... nevoleSturmer, K. R. C.: Por RecenzoSzathmari, Sandor: Vojaøo al
KazohinioSzilagyi, Ferenc: Koko Krias JamSzilagyi, Ferenc: La Granda AventuroTarkony, Lajos: SoifoToth, Endre: Lappar, la AntikristoUeyama Masao: Por Forviþi la
Memoron pri ÞiVarankin, Vladimir: MetropolitenoAbsolute necesaj:Auld, William: Esperanta Antologio
(antologio de originalaj poemoj enEsperanto)
Auld, William: Nova EsperantaKrestomatio (antologio de poemoj,noveloj kaj eseoj, originalaj kajtradukaj)
Kalocsay, Kalman: Tutmonda Sonoro(duvoluma antologio de poemojtradukitaj en Esperanton el diversajlingvoj kaj kulturoj)
Rossetti, Reto, k Vatre, Henri: Trezoro(duvoluma antologio de noveloj kajromanelæerpa¼oj originalaj)
Ankaý diversaj tradukitaj verka¼oj altkva-litaj estas ekzemple “Gösta Berling” deSelma Lagerlöf, “Sub la jugo” de IvanVazov, “Ses noveloj” de F. Tuglas.
Aimo Rantanen
8
Harrastukset
* Kirjasarjan on esperantontanut WilliamAuld (toim. huom.)
Tänä syksynä ilmestyi J.R.R. Tolkieninkirjasarjan Taru Sormusten Herrastakolmas eli viimeinen osa esperantoksi.Kirjasarja on nyt täydellisenä saatava-na esperantoksi ja sen kunniaksiEsperantolehti julkaisee seuraavanjutun.Anu Pölkki on nimeni, olen kohtapian40-vuotias ja ammatiltani asemoija. Sii-nä tavallisuudet. Epätavallisuudeksi ym-päristö tahtoo laskea sellaisen seikan, ettäpidän fantasiakirjallisuudesta ja erityises-ti J.R.R. Tolkienin teoksista. Valtaosa nii-den lukijoiksi tunnustautuvistahan onvähän yli tai alle kaksikymppisiä.TolkienistihistorianiMuistan hyvin, kuinka tulin sukeltaneek-si Tolkienin tarumaailmaan. Se oli vuon-na 1983. Merkillistä sinänsä, etten tör-männyt Tolkieniin jo aikaisemmin, olen-han ikäni lukenut melko paljon. Ehkäpäkirjat osuivat aina olemaan lainassa.
Olin katsellut Taru Sormusten Herras-ta -kirjaa useita kertoja kirjastossa ja vaa-ninut tilaisuutta lainata kaikki kolme ni-dettä samalla kertaa. Sain ne ja herkut-telin ajatuksella saada ahmia tarinaa kokoviikonlopun. Ja sitten sairastuin oikeinvuosikymmenen flunssaan! Pah!
Krähisin viikon sängyn pohjalla ja min-kä jaksoin, luin. Luin ja nukuin, nukuinja luin. Kun taudinilkimys vihdoin hel-litti, luin koko opuksen uudestaan ja hetiperään englanniksi, eli alkukielellä.Nami! Sulateltuani hieman Tarua, nie-laisin kaikki muut Tolkienit, mitä käsiini
sain. Samalla tavalla kuin sanasta ’sala-poliisi’ tulee mieleen Conan Doylen hah-mo Sherlock Holmes, sanasta ’fantasia-kirja’ tulee mieleen Taru Sormusten Her-rasta. Se on klassikko ja ansaitsee ase-mansa.Yhtymäkohtia esperantoonTeitä esperantisteja varmaankin huvittaatieto, että Tolkien oli kielitieteilijä ja tekifantasiamaailmaansa kokonaisen kielenja sille oman kirjoitustavan. Kieli on ni-meltään quenya ja kirjoitus tengwar, janiitä molempia harrastetaan Tolkien-seu-roissa, joita on suunnilleen jokaisessa Eu-roopan maassa, USA:ssa ja oletettavastimyös muualla.
Kielellisyys (mutta ei tieteellisyys) pur-suavat J.R.R. Tolkienin kirjoista. Ne ovaterittäin juohevaa luettavaa, sopii verratavaikka Mika Waltariin. Toivon, ettäTarun on kääntänyt esperantoksi joku oi-kein taitava ihminen, koska niin suuri osasen tenhosta on kielessä!*
Kun Suomen Tolkien-seura ry vuonna1992 perustettiin, satuin kuulemaan siitäja liityin oitis jäseneksi. Seurassa harras-tetaan toki kirjojen tutkimista, niistä kes-kustelua ja muuta yhtä odotettavaa, mut-ta seuran toiminta on vahvasti myöshauskanpitoa ja Tolkienillekin saa nau-raa.
Seuran kautta tutustuin larppaamiseen(Live Action Role Playing) eli näytelmä-roolipelaamiseen, joka otti ja kolahti yhtätotaalisesti kuin Tolkienkin. Lyhyesti sa-
Suomalainen Tolkien-harrastaja
9
Por komencantoj
Versoj por jarfinoMia leteramikino Ligia Barragan sendisal mi kelkajn liniojn, kiujn mi tre þatas.Precipe la du lastaj linioj taýgas kiel jar-fina saluto al æiuj. La verkinto de la liniojne estas konata, sed Ligia tradukis ilin ella hispana.
SalikoSe vi havas donacon, ne kaþu øin.Se vi havas kanzonon, kantu øin.Se vi havas talenton, montru øin.Se vi havas laboron, þatu øin.Se vi havas problemojn,alfrontu ilin.Se vi havas feliæecon,dividu øin kun aliaj.Ni æiuj havas ion,kion oni povas doni.Ni æiuj havas kanzonojnpor kanti.Ni æiuj havas talentonpor disvolvi.Ni æiuj havas entuziasmon por disdoni.Ni æiuj havas amonkaj øojon por doni.Ni æiuj havas jaronantaý ni por vivi.
näköjään jossain fantasialarppi” sen si-jaan, että yhtyisitte paheksunnansekai-seen ällistelyyn, jota rooliensa mukaanpukeutuneet pelaajat usein herättävät.Eihän sellainen konservatiivisuus soviihmiselle, joka harrastaa varsinaista vä-hemmistökieltä (ei puhuta äidinkielenä)ja ajaa sille asemaa kielenä muiden jou-kossa...
Anu eli
nottuna LARP on improvisaationäytte-lemistä, jossa ei ole muuta yleisöä kuintoiset osallistujat ja näyttämö on yleensävarsin laaja, esimerkiksi pari neliökilo-metriä maastoa.
Suurin osa pelaajista tuntee Tolkieninmaailman ja sieltä otetaan paljon vaikut-teita fantasiagenren peleihin (muita gen-rejä ovat esim. scifi ja kyberpunk). MyösLARP-harrastajien enemmistö on aikanuorta, mutta entäs sitten? Sekä pelaami-nen, että pelien järjestäminen on hauskaaja mielenkiintoista, joten ympäristö saapuolestani käyttää noita sopivuussääntö-jään ja ennakkoluulojaan vessapaperina.
Jos siis, hyvät ihmiset, näette saman ta-paisen puvun kuin kuvassa on päälläni,snobbailkaa huomauttamalla: ”Täällä on
10
Agado
La unua Finnlanda lingvofestivaloen urbo Jyväskylä
La unua Finnlanda festivalo fokusanta sinsur lingvoj okazis æe la laborista institutode urbo Jyväskylä dum sep horoj la 25-an de oktobro. La inicianto kaj æefa orga-nizanto estis prezidanto de la loka Espe-ranto-klubo Matti Lahtinen laý modelode la lingvofestoj de Dennis Keefe.
La eniro estis senpaga kaj oni prezentiskaj instruis 33 malsamajn lingvojn en 50lecionoj per la finna lingvo. La prezent-antoj estis pleje enmigrintoj ellernintaj lafinnan lingvon. Esperanton prezentis pro-fesoro Jouko Lindstedt. Dum la komunajpaýzoj estis i.a. distra prezento de romiamodo. La festivalon subtenis mone lafremdlandaj asocioj de la urbo kaj la urbakulturoficejo. La asocioj kaj prezentantojde la lingvoj starigis 19 standojn en lafestivalejo. Oni sciigis pri la diversajlingvoj, kulturoj, landoj kaj disdonis
etnajn franda¼ojn. Esperantoklubo de Jy-väskylä informis pri Esperanto kaj servissian verdan Esperanto-trinka¼on kunkvinpintaj tranæajoj el frukto karambalo.Post la festivalo la klubo aranøis elemen-tan Esperantokurson, kiun partopreniskvin homoj.
La suma nombro de partoprenintoj dela lecionoj estis 335. Nemalmultaj homojvizitis la standojn kaj rigardis la ekspozi-cion, kiu restis surloke dum du semajnoj.Pro malmulta reklamado kaj samtempaaýtuna ferio de multaj edukejoj la okaza¼oestis relative malmulte vizitata, sed estisþatata.
La plej popularaj lingvoj laýorde estis:la æina, Esperanto, franca kaj itala, hispa-na, hebrea, latina, slovaka, rusa kaj la sur-dula signolingvo.
Matti Lahtinen
La prezentanto de Esperanto, prof. Jouko Lindstedt.
11
Tarvitsetkooppivälineitä?Suomen Esperantoliiton toimistossa jaTampereen esperantoseuralla on nyt myy-tävänä luku- ja harjoituskirjoja nimeltäLudoviko Zamenhof, Esperanto-lerno-libro kun ekzercoj por progresantoj. Sesopinee niille, jotka ovat harrastaneetkieltä vuoden tai kaksi esim. viikottaisel-la tunnilla. Kirjan juoni perustuu Zamen-hofin elämään ja työhön. Harjoitustenratkaisut ovat kirjan lopussa. Hauskintaolisi käyttää kirjaa työparin tai ryhmänkanssa, koska lukuteksteistä voi myöskeskustella. Kirjassa on sitä varten kysy-mykset. Sivuja piristävät aiheeseen liit-tyvät piirrokset. Kirja on saanut kiitostamm. mikkeliläisiltä.Lars Forsman: Ludoviko Zamenhof, 57s.,hinta 40 mk (+ postikulut 10 mk).
Jo pari vuotta sitten Andrzej Pettyn laatisuomalaisia aloittelijoita varten keskuste-lukurssin Jutellaan, jota yhä saa Mendo-servolta (puh. 019-470055, osoite Kivis-töntie, 05510 Hyvinkää). Kurssin voialoittaa, vaikka ei vielä osaisi yhtäänesperantoa, kunhan on työpari tai ryhmä,jotka käyttävät sitä yhdessä. Pettyn an-taa hyvät mallit keskusteluille ja paneeopiskelijat itse puhumaan. Puhuessa voisyntyä helpottavaa hassuttelua ja naurunaiheita. Pieni persoonallinen muuntelu onmahdollista, ja annettu kaava suojaa vir-heiltä. Välillä on pysähdyttävä pänttää-mään sanoja tai kirjoittamaan omatekoi-sia vuoropuheluita. Ainakin alussa ryh-mällä olisi hyvä olla joku pitemmälle eh-tinyt ääntämismallina, varsinkin kun fo-neettiset selitykset eivät joka kohdassaole painoteknisesti onnistuneet. Vaihte-lua toisi myös laulaminen tai muu poik-keaminen kaavoista, joiden liiallinenkäyttö voi alkaa tuntua tylsältä. Viihty-minen riippuu ryhmän/ ohjaajan kekse-liäisyydestä. Ohjaajaksi on helppo uskal-taa ruveta, sillä kirjan malleissa pysyttä-essä ei juuri voi tehdä kuin korkeintaanääntämisvirheitä. Jutellaan-kirjassa on 15oppituntia. Kahta enempää ei kannatakerralla mennä, vaikka viikonloppu-kursseilla on menty seitsemänkin peräk-käin. Keskustelujen lisäksi kirjassa onpieniä suomennostehtäviä.Andrzej Pettyn: Jutellaan! Esperantonkeskustelukurssi vasta-alkajille, 57 s.Hinta 29 mk (+ Mendoservon lähetys-kulut).
SalikoPrezento de romia modo.
12
Nova¼oj
SEL atingis fakinsignonen FinnlandoNun en en la asocio Geskoltoj de Finn-lando eblas pro la strebado de Skolta Es-peranto-Ligo akiri elekteblan fakinsign-on per lernado de Esperanto. La insignonomiøas ”La lingvisto” kaj ekzistas duniveloj, submajstra kaj majstra. La ge-skoltoj povas akiri øin lernante kiun ajnnovan lingvon. La enkonduko de la fak-insigno estas rezulto de laboro de laNacia Reprezentantino de SEL en Finn-lando Carola Antskog kaj la Redaktorinode La Skolta Mondo Anna Ritamäki. Øe-nerala lingva fakinsigno montriøis plitaýga ol pure esperanta.
Unuafoje eblis plenumi la kondiæojnpor ricevi la novan insignon dum la pliol 10 000-persona tendarego LOISTOpasintsomere. Tie la Nacia Reprezent-antino Carola Antskog, kune kun grupoda junaj, por la okazo speciale preparitajskoltestrinoj gvidis trihoran Esperanto-
vojeton por entute 200 geskoltoj. La ge-skoltoj grupete iris de stacio al stacio poræiuloke lerni iom pli da Esperanto kaj iompost iom plenigi provizitan kajeron. Fineili intervjuis ”eksterlandanon” (bedaýrin-de mankis vera eksterlanda esperanto-skolto en la tendarego) kaj post ripetadode la scioj ricevi subskribon pri plenumode la postuloj por akrio de La lingvistoje submajstra nivelo. Nun de iom da tem-po la þtofaj insignoj estas haveblaj kajinformoj aperis en la æefaj skoltaj gazetojen Finnlando.
La tola insigno estas plurkolora kunterglobo en parolkadro (kiel tiuj en bild-strioj). Øia enkonduko ne vekis grandaninteresiøon pri la lernado de Esperanto,sed øi provizas bonan bazon por konatiøokun Esperanto en skoltaj kadroj. Evidentenun æefe dependas de la aktivado deSELanoj en Finnlando kiomagrade lageskoltoj interesiøos akiri la fakinsignonper Esperanto.
Anna Margareta Ritamäki
Marjorie Boultonricevas la FAME-premionLa prestiøan Esperanto-Kulturpremionde Aalen en 1998 ricevos la renoma Es-peranto-poeto d-ro Marjorie Boulton.Tion ¼us decidis FAME-fonda¼o por sti-mulado de internaciaj kompreniloj. Þiricevos la sesan premion en valoro de10 000 germanaj markoj (plej alta pre-miosumo en Esperantujo) pro siaj meritojpri literaturo, scienca agado, edukado kajkontribuoj al humaneco kaj interkompre-no. La literarur-sciencisto Boulton, (nun
emerita) docento en fama Oksfordo, pub-likigis ne nur multajn poeziajn volumojnsed ankaý valorajn lernolibrojn kaj kromedum multaj jaroj gvidis la prestiøan Es-peranto-somerlernejon en Barlastono,kiun þi per granda engaøiøo kondukis alalta nivelo. Kiel sciencisto þi elstaris permultaj brilaj prelegoj kadre de la Interna-cia Universitato dum Universalaj Kong-resoj kaj dum vojaøoj tra multaj landoj;æiam þi sukcesas fascini sian aýskultant-aron kaj per polurita stilo kaj per ekster-ordinara enhavo.
13
Nova¼oj
FAME-prezidanto kaj fondinto de”Monato”, Stefan Maul, aldonas: ”Nikrome agnoskas per la premio þian ¼ur-nalistan agadon, precipe en MONATO,kie þi aperigis abunde interesajn arti-kolojn pri ofte nekutimaj temoj; þi sciasverki pri þajnaj bagateloj de la homa vivopensigajn kaj amuzajn kontribua¼ojn.Marjorie Boulton neniam tedas!”
Tamen, kiel emfazas Maul, oni honorasper la kultur-premio precipe þian poe-zion: ”La tutan verkaron de MarjorieBoulton distingas profunda humaneco,
kiu tute konforme al la FAME-statutospiras toleremon kaj interkomprenon.”
La solena matineo en la urba bibliotekode Aalen, kie troviøas ankaý la bibliotekode Germana Esperanto-Instituto, okazosprobable dum printempo 1998; precizadato ne jam estas fiksita. Marjorie Boul-ton estas la tria virino, kiu ricevas la kul-tur-premion, post Ada Fighiera-Sikorskakaj Spomenka Þtimec. Premiito estis,cetere, ankaý la ¼us mortinta poeto Rikar-do Þulco.
Stefan Maul
Ilustrita vortaropri heraldikoDoneck, 1996, 345 paøoj, enkonduka kajreklampartoj ruslingvaj. 1005 terminoj ensep lingvoj: rusa, ukrajna, angla, Esper-anta, franca, germana, latina. Kun indek-soj por ses lingvoj. La kovrilo kolora fir-ma kun plasta kovra¼o. Formato 20 x 13cm. La prezo 30 USD kun poþtelspezoj.
Pagmaniero: persona konto ”nist-c” æeUEA. La mendojn bv. sendi al:
Nikolaj Starodubcev, ”Amika Rondo”,a/k 191, 340 000 Doneck, Ukrainio.
Informo en la TTT-ejo: <www.library.donetsk.ua>.Amikeca Reto en InterretoLa Amikeca Reto (servo de SAT) nunposedas rektan ret-adreson, kien vi povassendi (re)-aliøilojn aý informpetojn.<[email protected]>Amikeca Reto; 88 st. Viktor Hugo; FR-37400-Amboise.
Universitata lingvo-ekzameno en EsperantoLingvo-centro de Universitato de Jyväs-kylä aranøos la 16-an de januaro 1998ekzamenon pri skriba kompreno de Es-peranto. La nivelo de la ekzameno egalasal la nivelo de øeneralaj lingvoekzamenojen finnlandaj universitatoj. Kutime tianivelo postulas trijaran lernadon de lalingvo kaj krome universitetnivelan unu-jaran kurson pri skriba kompreno. Lalingvocentro pretas aranøi ekzamenojnen Esperanto ankaý estontece laýbezone.Pro malgranda kvanto da esperantistoj lakompilinto de la ekzameno volas restianonima.Oikaisu - øustigoMarraskuun numerossa 5/97 olleet valo-kuvat syyspäiviltä oli ottanut Veli Hämä-läinen.
La bildoj de la Aýtunaj tagoj en lanovembra numero 5/97 estis fotitaj deVeli Hämäläinen.
14
Venontaj
Belartaj Konkursojde UEA en 1998La Belartaj Konkursoj de UEA denoveinvitas partoprenantojn por siaj sepbranæoj. La rezultojn oni anoncos en laUniversala Kongreso en Montpeliero.(Tamen, partopreno en la UK ne estaskondiæo por partopreni en la Konkurso!)La laýreatojn atendas monpremioj, kiujestas pli altaj ol antaýe.
Æiuj konkursa¼oj devas esti novaj kaj,escepte de la infanlibroj, ne publikigitaj.Krome validas jenaj kondiæoj:
Poezio: Maksimuma longo ne fiksita.Tri premioj.
Prozo: Maksimuma longo 200 x 65tajpospacoj. Tri premioj.
Teatra¼o: Maksimuma longo ne fiks-ita. Tri premioj.
Eseo: Teme ligita kun Esperanto aýkun la temo de la UK: ”Mediteraneo –ponto inter kulturoj”. Premio ”Luigi Min-naja” kaj du aliaj premioj.
Kanto: Teksto kaj melodioj povas estide malsamaj aýtoroj. Premio ”Ahn-Song-san” kaj du aliaj premioj.
Vidbendo: Teme ligita kun Esperantoaý kun la kongresa temo (vd. Eseo).Daýro inter 15 kaj 60 minutoj. SistemoVHS/PAL. Tri premioj.
Infanlibro de la Jaro: Originala aýtradukita libro, presforme aperinta en1997. Unu premio.Oni rajtas sendi maksimume tri konkurs-a¼ojn por sama branæo. Por poezio, prozo,teatra¼o, eseo kaj kanto oni sendu ilin enkvar ekzempleroj; por la infanlibra bran-æo en tri ekzempleroj. Æiuj alvenu plej
laste la 31-an de marto 1998. Por vid-bendo oni sendu po unu ekzempleron øisla 1-a de julio 1998.
Æion oni sendu al: Belartaj Konkursojde UEA, Nieuwe Binnneweg 176, 3015BJ Rotterdam, Nederlando.
La konkursa¼oj (krom vidbendoj kajinfanlibroj) estu pseýdonimaj. La veranomo kaj adreso estu en aparta koverto.Se eble, oni aldonu 5 internaciajn res-pondkuponojn por æiu branæo, en kiu onikonkursas.
Premioj: Unua premio: 410 gld. Duapremio: 287 gld. Tria premio: 164 gld.Nova Talento (por la plej bona konkurs-anto antaýe ne premiita) 287 gld. Infan-libro de la Jaro: 861 gld.
Publikigo: La rajto je la unua presigode la premiitaj verkoj apartenas al UEA,kiu ankaý poste rajtos aperigi ilin sen-page en antologio de la Konkursoj.
Detala regularo haveblas kontraý unurespondkupono æe UEA, Nieuwe Bin-nenweg 176, 3015 BJ Rotterdam, Neder-lando, aý retpoþte <[email protected]>.
Interrete en Esperantoel NormandioLa Esperanto-versio de TTT-ejo de Pri-turisma regiona komitato de Normandioaperis la 1an de oktobro kun 9 æefaj temoj(klimato, historio, artoj, industrio, agri-kulturo ktp). Tiu esperantlingva estas nunen plurmonata provperiodo. La esperant-aj paøoj restos en Interreto se estos sufiæeda alvokoj. La retadreso estas: <www.normandy-tourism.org>.
15
Venontaj
El la Plena kalendarode Esperanto-aranøoj26-31. decembro 5-a Togolanda E-Kongreso,Atakpame. Inf: Unuiøo Togolanda por Es-peranto, B.P.12096, Lomé Togolando27. decembro – 03. januaro 14-a InternaciaFestivalo, por mezaøuloj kaj junaj familioj,Trier. Inf: Hans-Dieter Platz, Pf. 1148. DE-34303 Niedenstein, Germanio. Tel: +49-5624-8007, fakso: +49-5624-32227. decembro – 03. januaro 41-a InternaciaSeminario (IS) Traben-Trabach. Inf: Ger-mana Esperanto-Junularo, Chausseestr. 8,DE-10115 Berlin, Germanio. Tel/fakso: +49-30-2834320. Rete: [email protected]. decembro – 03. januaro Jarfina ferio æeLa Domparo, La Chaý-de-Fonds. Inf: Kul-tura Centro Esperantista, Poþtfako 311., CH-2301 La Chaý-de-Fonds, Svisio. Tel/fakso:+41-32-92640729. decembro – 02. januaro Budapeþta Sil-vestro. Inf: Espertur, HU-1368 Budapest, pf.193., Hungario. Fakso: +36-1-2680331.Rete: [email protected]. decembro – 02. januaro Silvesta Balo –Vintraj Ekskursoj, Poprad. Inf: Esperanto –
Regiona Societo, Sobostske nam. 36, SK-05801 Poprad, Slovakio. Tel: +421-92-3241930. decembro – 03. januaro Silvestra Balo,kulturaj aranøoj kaj ekskursoj, Parizo. Inf:Raymond Pérault, Centre Culturel Espérantode Paris, 4bis rue de la Cerisaie, FR-75004Paris, Francio. Tel: +33-1-42786886, fakso:+33-1-4278847<P>31. decembro Silvestra Balo en Budapeþto.Inf: Movilo, Sorokséri ét 117, HU-1095 Bu-dapest, Hungario. Tel: +36-1-1782793Dum la tuta jaro:Vizitoj en la domo de Zamenhof. Inf: LitovaE-Asocio, str. Zamenhofo 5, LT-3000 Kau-nas, Litovio. Tel: +370-7-208503Vizito al Nacia Esperanto-Muzeo, Gray, dumtuta jaro merkrede kaj sabate de la 15a øis la18a horoj. Adreso: 19, rue Victor Hugo, FR-70100 Gray, Francio. Tel: +33-0384651173Esperantistaj vizitoj en Istanbulo. Inf: EnverYalçin, P.k. 1328. TR-34438 Sirkeci-Istan-bul, Turkio. Tel: +90-212-5884286Internacia Esperanto-Studejo. Inf: MondaTurismo, str. M. Sklodowskiej-Curie 10, PL-85-094 Bydgoszcz, Pollando. Rete: [email protected] Tel:+48-52-415744
povas helpi, tion vi povas ekscii dum laPaska Renkontiøo 1998.
Krome, Kajto koncertos. Ni festos kunili ilian dekjariøon. La koncerton oni sur-diskigos. La publiko kunkantos. Do se vivolas ke via voæo estos sur la kompakt-diskon...
Se vi volas pliajn informojn aý paperanaliøilon: skribu al <[email protected]>.
Poþta adreso: Nederlanda Esperanto-Junularo, Molenstraat 46 C, NL-5701KG Helmond, Nederlando.
Paska renkontiøoen NederlandoTempo: 10-13 aprilo 1998.Loko: apud Joure, norda Nederlando.Temo: Konsumeti – malpli multe kaj plikonscie konsumi.
En æi tiu tempo kun medipoluo tre gra-vas ke ni konscie traktas nian vivmedionkaj øiajn produktojn. Tial ni devas mal-kreskigi la rubomonton. Kiel ni mem
16
Persone
Eýropa Kalendaropor la jaroj 1999-2000Æiutage oni prezentas sur paøoj de laEýropa Kalendaro unu vorton (kun bildo)en Esperanto, en la Latina kaj en 13 ling-voj de la Eýropa Unio. Sur la dorsaj paøojde la kalendaro troviøas informoj pri his-torio, unuopaj landoj kaj atendolandoj dela Eýropa Unio, pri Eýropa Klubo kajlingvopolitiko. La Eýropa Klubo planaseldoni la Eýropan Kalendaron en julio1998. Multaj antaýmendoj reduktos laprezkostojn. Antaývidita prezo estos 12DEM plus sendokostoj, rabato ekde 5 ek-zempleroj. Subskriba prezo 10 DEM øisjulio 1998. La UEA-konto estas eklu-l.
Kontaktoj al EuropaKlub/IfK Verlag,Dr. Barandovská, Kleineberger Weg 16a,D-33100 Paderborn, Deutschland.
! Korespondi dezirasMi estas 41-jara estono, fraýlo, komenc-anto. Miaj þatokupoj: vojaøado, litera-turo, historio kaj numismatiko. Mi havastre malgrandan kolekton da bildkartoj kajmoneroj. Se vi volas, ni povos interþanøiilin. Skribu al: Kalju Junis, Lääne maa-kond, Ridala sjk, Parila, EE-3181, Eesti.
Tranoktu enEsperanto-oficejoEblas tranokti en nova Esperanto-oficejoen Helsinki. La oficejo situas oportuneproksime al la urbocentro kaj vivniveloen øi estas pli alta ol en la malnova ofi-cejo. La tranoktado kostas 100 mk/noktosendepende de kvanto da personoj. Kon-taktu la oficejon marde vespere, tel. (09)715538.
Kokouspaikka: Hotelli-kylpylä Rauha-lahti, 5 km etelään kaupungin keskustastaKunvenejo: Hotelo-banejo Rauhalahti, 5km sude de la urbocentro.
Alustava ohjelmaProvizora programo
Lauantai • Sabato 21.212.00- Ilmoittautuminen alkaa.
Akceptejo malfermas.12.56 Juna etelästä saapuu Kuopioon.
Trajno el la sudaj partoj de Finnlandoalvenas. Bussikuljetus hotellille.Transporto per aýtobuso al la hotelo.
13-14.30 Lounas. Lunæo.14.30 Talvipäivien avaus. Malfermo de
la Vintraj Tagoj. Matti Pesonen japojat: Sibeliuksen musiikki; musiik-kia, kerrontaa, kuvia. Matti Pesonenkaj la gefiloj: Muziko de Sibelius;muziko, rakonto kaj bildoj.
16.00 Kuvia ja tietoa Montpellieristä.Bildoj kaj scioj pri Montpellier.
16.45 Iltapäiväkahvi. Posttagmeza kafo.17.00- Uintia, saunomista ja vesi-
leikkejä kylpyläosastolla. Naøado,saýnado kaj akvoludoj en la banejo.
17.15- Kokouksia. Kunvenoj: KELF,ELFI.
20.00 Hallituksen kokous. Kunveno dela estraro de EAF.
20.30-22.00 Yhteistä iltaohjelmaa.Komuna vespera programo. Tanssira-vintola Yölintu avoinna 01 saakka jaYökerho 1001 yötä klo 04:ään, vapaa
Talvipäivät w Vintraj TagojKuopio 21.–22.2.1998
17
Venontaj
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
IlmoittautumislomakeNimi: ___________________________Osoite:_________________________________Puhelin: _________________________Osallistumismaksu:ennen 31.12.1997 60 mk ____ennen 31.1.1998 90 mk ____myöhemmin 120 mk ____FEJOn ja Steleton jäsenet maksavat puo-let osallistumismaksusta.Kokouspaketti sisältää: majoituksen, suaamiaisen, la ja su lounaan ja la iltapäivä-kahvin sekä vapaan sisäänpääsyn kylpylä-osastolle ja iltaravintoloihin.Kokouspaketti/henkilö:– hotellissa 2 hh 410 mk ____
1 hh 550 mk ____– hostellissa 2hh 345 mk ____1 hh 465 mk ____Erikseen varattaessa:Majoittuminen– hotellissa 2 hh 240 mk ____
1 hh 380 mk ____– hostellissa 2 hh 175 mk ____1 hh 295 mk ____Hinnat sisältävät aamiaisen ja kylpylän käy-tön.Lauantai lounas 75 mk ____Sunnuntai lounas 75 mk ____Lauantai kahvi 24 mk ____Illallinen 100 mk ____Edestakainen bussikuljetus Kuopion rauta-tieasema-Rauhalahti. 30 mk ____q Haluan kasvisruokailun.Lisätoiveita:_________________________________Allekirjoitus ______________________
sisäänpääsy. Dancrestoraciomalfermas øis la 01 kaj noktokluboøis la 04.
Sunnuntai • Dimanæo 22.29.00 Aamuhartaus. Matena preøo.9.15 Vuosikokousvaltakirjojen tarkas-
tus. Kontrolo de rajtigiloj.9.30 Suomen Esperantoliiton vuosiko-
kous. Jarkunveno de EAF. Kokouk-sen jälkeen Suomen Esperantoliitonhallitus vastaa toimintaa koskeviinkysymyksiin. Post la kunveno laestraro de EAF respondas aldemandoj koncerne la agadon.
12.30- Lounas. Lunæo.13.30 Talvipäivien päätös. Fino de la
Vintraj Tagoj.14.00 Bussikuljetus rautatieasemalle.
Aýtobusa transporto al la stacidomo.14.29 Juna etelään lähtee. Trajno suden
ekiras.Majoitusvaihtoehdot
Alternativoj por tranoktadoen Rauhalahti
Hotellissa 1-2 hengen huoneissa. Enhotelo en 1 kaj 2-litaj æambroj.Hostelli, 150 m hotellilta, huoneistoja,joissa kussakin 2 kpl 2 hengen makuu-huonetta, keittiö, wc/suihku, puhelin jaTV. Hostelo, 150 m de la hotelo; aparta-mentoj kun du 2-litaj æambroj kaj kuirejo,necesejo/duþo, telefono kaj televidilo.Lähetä ilmoittautumislomake osoitteellaPäivi Saarinen, Ruorimiehenkatu 5 C 23,02320 Espoo ja maksa osallistumismaksuja muut varauksesi hyvissä ajoin ennentalvipäiviä EAF:n tilille 800017-230825.
18
Asocioj
La estraro de EAF kunvenis la 15-an de no-vembro 1997 en oficejo de EsperantokluboAntaýen en Tampere. La kunveno daýriskvin horojn. Æeestis æiuj estraranoj kaj vic-estraranoj krom Matti Lahtinen, Raita Pyhäläkaj Tuula Virolainen.
La estraro gratulas Liisi Oterma, kiu fariøishonora membro de UEA en UniversalaKongreso en Adelajdo. La estraro konstatis,ke UEA uzis la respondon de EAF kielmodelo de respondo de landa asocio al de-mandoj pri la kampanjo 2000.
La estraro konstatis, ke la sperto de libro-foiro en Turku 3.-5.10.1997 estis pozitiva:venis demandoj pri kursoeblecoj kaj ankaývendoj sukcesis ne malbone. Okazis ankaýlingvofoiro en Jyväskylä 25.10.1997.
La estraro informiøis, ke semajnfina kursoen Helsinki 8.-9.11. havis 5 partoprenantojnkaj la semajnfina kurso en Turku 4 parto-prenantojn. Komencis elementa kurso ankaýen Oulu.
La estraro decidis aæeti de ELFI 20 ekzem-pleroj de lerno- kaj ekzercokajero ”Zamen-hof” kaj plu vendi øin per 40 mk + sendo-kostoj 10 mk. La estraro diskutis la propononde Esperantoklubo de Helsinki pri prizorg-ado de la oficejo kaj decidis proponi al EKHkelkajn þanøojn. La estraro decidis, ke lalibrotenada materialo de la konto Linja estossendita al revizoroj nun kiam la konto estasnuligita.
La estraro diskutis pri la respondo de laadministracio de registroj al statutþanøo. Laadministracio proponas korektojn al la nov-igita statuto de la asocio.
La estraro diskutis pri la programo deVintraj Tagoj en Kuopio 21.-22.2.1998 kajakceptis la proponon de Seija Kettunen. Laestraro proponas prelegon pri Sibelius, prog-rameron ”la estraro respondas” kaj informojn
Estraro kunvenisAliøiloNomo: ___________________________Adreso:_________________________________Telefono: _________________________Aliøkotizo:øis 31.12.1997 60 mk ____øis 31.1.1998 90 mk ____poste 120 mk ____Membroj de FEJO kaj Steleto pagos duo-non el la aliøkotizo.Kongresa paketo enhavas: tranokton,matenmanøon (dim), 2 lunæojn (sab & dim)kaj posttagmezan kafon (sab) kaj senpagajnenirojn en la banejon kaj vespere en la res-toracion kaj noktoklubon.Kongresa paketo/persono:– en hotelo 2-lita æ. 410 mk ____
1-lita æ. 550 mk ____– en hostelo 2-lita æ. 345 mk ____1-lita æ. 465 mk ____Aparte mendeblaj:Tranokto– en hotelo 2-lita æ. 240 mk ____
1-lita æ. 380 mk ____– en hostelo 2-lita æ. 175 mk ____1-lita æ. 295 mk ____Prezoj enhavas matenmanøon kaj banejon.Sabata lunæo 75 mk ____Dimanæa lunæo 75 mk ____Sabata kafo 24 mk ____Vespermanøo 100 mk ____Autobýsa transporto stacidomo-Rauhalahtitien kaj reen. 30 mk ____q Mi deziras manøi vegetare.Kromaj deziroj:_________________________________Subskribo ______________________
19
Asocioj
pri Montpeliero por la sabato. La aliøkotizojestos 60 mk øis la jarfino, 90 mk øis 1.2.1998kaj 120 mk poste.
La estraro diskutis detale pri la venontjaraagadplano. Sylvia Hämäläinen prezentis in-formojn kolektitajn en enketo inter membrojde ELFI pri instruado.
La estraro proponas, ke la unua trejnadakurso por instruistoj estos aranøata sekvansomeron semajnfine antaý aý post la kursoen Jyväskylä. La estraro konstatis, ke EAFpovas subteni tiajn kursojn de lokaj grupojpagante la kostojn de instruistoj laý peto.
Listo pri la libroj prunteblaj el la oficejoestos sendita al kluboj, individuoj ricevos øinlaý peto. La lernolibro Jen nia mondo estosvendata al kluboj per poa prezo de 40 mk, lavortaro per 30 mk.
La estraro konstatis, ke en agadplanopovus jam esti mencio pri la aranøoj kiujnEAF celas partopreni dum la jaro, ekz. Libro-foiro, nokto de artoj, lingvofoiro. La prezid-anto diskutos denove pri prelegserio en launiversitato de Helsinki. Ankaý pripensindaestus proponi al la prezidanto de UEA vizi-ton en kelkaj finnlandaj universitatoj.
Dum la venonta jaro la estraro klopodosankoraý plibonigi intersangon de informojkun membrokluboj. En decembro la sekreta-rio sendos al la membrokluboj leteron kuninformoj pri la funkciado de la oficejo ktp.kaj kun enketilo por la agadraporto. La estr-aro volas ankaý pliefektivigi informadon prifinnlandaj aferoj al internacia esperanta gaze-taro per ekz. Interredaktore de Eventoj.
La estraro diskutis pri la preparo de novavortaro surbaze de memorandon de JoukoLindstedt. La estraro konstatis neceson hav-igi al la oficejo faksilon kaj kopimasinon.
Jukka Laaksonen estis nomumita novakontaktopersono de EEU-kampanjo kaj li
studos la aferon. La kunlaboro kun Zimbab-vo bezonus pliefektiviøon. Venontan jaronEAF sendos al Zimbabvo sian organon Espe-rantolehti kaj eble aranøos monkolektadonen iu el siaj arangoj.
La kunsido diskutis la øeneralan financansituon de EAF laý la informoj donitaj de lakasisto por la kunsido. La oficejaj kostojestas sufice grandaj plejparte pro posedo dedu oficejoj momente. La estraro decidis plej-eble baldaý komenci vendadon de la loøejoæe Pengerkatu. La kunsido diskutis ankaý prilibrotenado kaj øiaj kostoj.
La sekva kunsido okazos la 17-an dejanuaro 1998 je 11.00 en la oficejo.
VuosikokouskutsuEsperanto-Asocio de Finnlando, SuomenEsperantoliitto ry:n sääntömääräinen vuosi-kokous järjestetään sunnuntaina 22.2.1998Kuopiossa hotelli Rauhanlahdessa klo 10.00alkaen.
Käsiteltävinä ovat sääntömääräiset asiat.Tampereella 15.11.1997
Suomen Esperantoliiton hallitusAlvoko al la jarkunveno
Laýstatuta jarkunveno de Esperanto-Asociode Finnlando, Suomen Esperantoliitto r.s.okazos dimanæe la 22-an de februaro 1998en Kuopio en hotelo Rauhanlahti, ekde la 10-a horo.
Traktotaj estas la laýstatutaj aferoj.En Tampere la 15-an de novembro 1997
La estraro de Esperanto-Asocio deFinnlando
20
Viime kesänä
(...jatkoa viime numerosta)Torstai 3.7.Aamu-uinnin ja aamiaisen jälkeen lähdimmekävellen tutustumaan Jyväskylän jätevedenpuh-distamolle. Miten ihailinkaan norjalaista Oddia,joka kyynärkeppeineen viikinkimäiseen tapaanoli mukana kaikissa tapahtumissa. Aluksi toimi-tusjohtaja Kirsi Laamanen esitti suuren kuvanavulla jätevedenpuhdistamon toimintaa ja Tert-tu Tyynelä käänsi kaiken sujuvasti esperantok-si. Tämän jälkeen lähdimme tutustumaan eri vai-heisiin. Ensimmäisessä, mekaanisessa puhdis-tusvaiheessa erotetaan karkeat epäpuhtaudet.Pidin nenästäni kiinni ja menin urheasti sisäänhuoneeseen, johon jätettä oli kerätty – ja äkkiäulos!! Toisessa, biologisessa puhdistusvaiheessasuurissa altaissa mikro-organismit tekivät työtävuorotta ja söivät liukoiset fosfori- ja typpi-yhdisteet. Kolmas vaihe oli jälkiselkeytys, jos-sa suurissa pyöreissä altaissa liete painuu poh-jaan ja puhdas vesi palautuu Päijänteeseen. Seu-raavissa vaiheissa jäljelle jäänyt liete sakeute-taan, mädätetään ja kuivataan. Kuivattu liete
käytetään sitten hyväksi kaupungin puistoissakasvilannoitteena. Puhdistamo tulee lähivuosi-na olemaan lähes 100%:sti omavarainen ener-gian suhteen, kun lietteen mädätysvaiheessa syn-tyvä metaanikaasu käytetään hyväksi. Paluumat-kalla ajattelin ylpeydellä suomalaista osaamis-ta; tällaista puhdistusteknologiaa tarvittaisiinjoka puolella maailmaa. Jätevuoret siis energi-aksi!
Herkullinen ja maittava lounas hävitti viimei-set muistot puhdistamon hajuista. Sitten kävim-me Marjatan kanssa Viherlandiassa (ennätys-lämpötila 34°C!!). Hilarius Hiiren kotitalo olijuuri avattu Viherlaaksossa, joka on mainio vie-railukohde sekä lapsille että kasveja rakastavilleaikuisille. Jokapäiväinen esperanto-opiskelu jat-kui iltapäiväkahvin jälkeen. Raita esitti kaavi-on, jolla kysymyssanoja voi painaa mieleensäparemmin. Tämän kaavion kyllä kirjoitan puh-taaksi kotona ja pistän seinälle. Voisinpa upot-taa mieleeni pysyvästi myös ne taulukkosanat!!Harjoittelimme lisäksi pienen hupaisan esityk-sen iltaa varten. Sirkka oli hotellinpitäjän roo-lissa, Tiina matkailija ja minä ravintolavieras.
Päiväkirja sinisestä seikkailusta
Esperantoklubo de LahtiLa estraro por la jaro 1998:
Esa Lång, prezidanto, Lokinkatu 5, 15610Lahti, tel. (03) 7352 723.
Martti Pennanen, sekretario, Kalliomaan-katu 10, 15150 Lahti, tel. (03) 7333 288.
Soili Salminen, kasisto, Kivikatu 8 C,15700 Lahti, tel. (03) 7817 637.Estraranoj:
Matti Soikkeli, vicprezidanto, Hettakatu10, 15840 Lahti, tel (03) 7532 753.
Hilkka Galle, Metsäpellontie 39 F 50,15200 Lahti, tel. (03) 7334 639.
Börje Eriksson, Keiturintie 274, 16510Luhtikylä, tel. (03) 7851 191.
Adreso de la klubo estas la sama kiel tiude Martti Pennanen.
Nova¼oj el KuopioNi Kuopio-anoj kaj Vesanto-anoj komencisinteresiøi novmaniere pri Esperanto. Nikunvenas laývice en Kuopio kaj Vesanto. Nidecidis komence organizi nian agadon ne-oficiale. La nomo de nia neoficiala kluboestas ”Savo”. La prezidanto estas KimmoHakala (tel. 017-648831, 72330 Tiitilänkylä)kaj la sekretario estas Marja Soininen (tel.017-650511/hejmo kaj 017-650551 telefono/fakso/laboro). Ni havas kunvenojn/diskut-rondojn æiumonate.
Bonvenon al la vintraj tagoj en Rauhalahti!Ankaý ni Savo-anoj agos laýpove pro æi tiuevento!
Matti Pesonen
21
Viime kesänä
Hupailun aiheena oli tietysti kielitaito – vaikkaosaisi kymmeniä kieliä, ne eivät ehkä aina riitä!
Illalla klo 18.00 alkoi Seikkailijoiden sininenhetki. Istuimme opiston takkahuoneessa nauttiensinistä boolia ja kalakukkoa sekä omista ohjel-mistamme. Odd Tangerud on mainio esperanton-kielinen runoilija ja näyttelijä. Myös Anja Kar-kiainen, joka on aloittanut vasta pari vuotta sit-ten, tekee riimityksiä esperantoksi aivan loista-valla tavalla. Nora Caragea luki esperantoksikääntämäänsä saksalaista lastenkirjaa ja Aureliokertoi argentiinalaisia veteen liittyviä tarinoita.Illan vieraaksi tullut Tiina Oittinen Turusta soittiviululla ja myös säesti yhteislauluamme. Mei-dänkin esityksemme sujui ihan mukavasti, Sirk-ka oli tosi yrmeä hotellinpitäjä! Sitten julkistet-tiin kaarnalaivakilpailun tulos, jossa hämmästyk-sekseni eniten ääniä sai minun laivani. Palkinto-kirja Muminvalo muistuttaa minua aina tästä ta-pahtumasta. Lopuksi vielä saunoimme ja uimme.Sitten helteen kehittämä ukonilma purkautui juu-ri sopivasti saunaillan päätteeksi ja luonto saikaipaamaansa vettä.Perjantai 4.7.Sinisen seikkailun viimeisenä aamuna helle eituntunut enää yhtä voimakkaana kuin aikaisem-min. Aamiaisen jälkeen kertasimme jälleen ku-vien avulla kaikkea oppimaamme: ääntämistä,kysymyksiä, vastauksia, verbejä, adjektiiveja,esineitä, perheenjäseniä, eläimiä, maita, kukkia,
värejä, lukusanoja, aikaa, prepositioita ym. Raitakertoi myös kirjeenvaihtotoverin hankinnasta,vuotuisista Esperanto-kongresseista ja kansain-välisestä toiminnasta. Saimme oppaan ”Eteen-päin Esperantossa”, sillä muutaman päivän in-tensiivisen opiskelun jälkeen on tiedostettavamiten tästä jatketaan. Minä olen jo päättänythankkia kirjeenvaihtotoverin. Haluan sellaisenkielitaidon, että voin osallistua v. 98 kongressiinRanskan Montpellierissä.
Lounaan jälkeen vetäydyin huoneeseen miet-timään esperantonkielistä tekstiä, jonka aioinsanoa antaessani Raidalle jäähyväiskukat. Näintulee olemaan lähitulevaisuudessa: omat ajatuk-set täytyy sanakirjan avulla saada paperille! Il-tapäivän kahvitilaisuudessa saimme kurssi-todistukset, halasimme ja jätimme toisillemmejäähyväiset. Meidän alkeiskurssilaisten ainakintulee vaihtaa kuulumisia silloin tällöin! Opiske-luaineisto ja kaarnalaivat autoon pakattuna jä-timme opintokeskuksen. Ostoskeskuksen läm-pömittarissa oli ainoastaan 25°C ja pilviä taivaal-la siellä täällä.
Ajaessani kotiinpäin muistelin Salikolle an-netun jäähyväisviestin sanoja: Nun ni iras surla Esperanto-vojo plifacila. Kuljemme Esperan-to-tiellä nyt helpommin! Tästä on hyvä jatkaa.Olen todella iloinen, että sain osallistua moni-puoliseen ja vaihtelevaan Siniseen seikkailuunJyväskylässä.
Kati Lindell
Savon Sanomissa oli 17.10. Lyhyesti-palstalla juttu Iisalmessa vuonna 1999pidettävän esperantonkielisen Tonttujenmaailmankongressin valmisteluista. Iisal-men kaupungin kulttuurikeskuksen joh-taja Reino Eriksson ja kulttuurisihteeriTuula Laatikainen ovat saaneet valmiik-si haltijakertomuksia sisältävän satu-kirjan käsikirjoituksen. Kaupunkiin jäämaailmankongressin myötä pysyvä kan-sainvälinen kansanperinnenäyttely.
Tiistaina 4.11. haastateltiin TV 1:n Tiis-taitiima-ohjelmassa Hilja Virtasta viikontervaskantona. Tampereen Amurin kau-punginosassa asuva Hilja Virtanen har-rastaa myös esperantoa monien muidenharrastustensa ohella. Haastateltava ker-toi ohjelmassa hyvin monivaiheisesta elä-mästään työläiskaupunginosan kasvatti-na. Tervaskanto-osuus alkoi ja loppuiesperantonkieliseen tervehdykseen.
Muut lehdet ja televisio
22
El dika humo
La vintron, militvintron, Arvikolo pasigisen malgranda industria vilaøo, ne mal-proksime al la loko kie en antaýaj some-roj la tendaroj okazis. Stranga estis lasento dum la vintro. Neniam pli frue onividis tiom da aviadiloj – estis ekster-ordinare malvarme, kaj la tagoj estis sunebrilaj. Kaj preskaý æiutage flugis bomb-aeroplanoj grandsvarme, en tre grandaalteco, kun celoj en la okcidentaj regionojde la lando. Estis æiam maþinoj de lakontraýulo, propran aviadiston oni tieneniam vidis. La aerarmeo de nia landoestis tiam kompatinde malsufiæa. La vila-øon, kie la familio de Arvikolo pasigisla vintron, la militaj eventoj preterpasis.Nur unufoje la vizitantoj de trans la orien-ta landlimo ¼etis unu bombon, maltrafecelitan, kiu nenion difektis. Sed la noktojestis brile gloraj. Nature, æar en la tutalando regis deviga mallumigo, ne eæ fajr-ero estis videbla. Sekve oni havis boneg-an okazon observi stelojn, kiuj videblismultnombre. Aro de knaboj interesiøispri astronomiaj fenomenoj, oni bonekonis diversajn konstelaciojn. Oni multelegis pri steloj kaj planedoj. La fama po-pulara prezento de astronomio de CamilleFlammarion eluziøis en la manoj. Labildoj pri supozita aspekto de Venuso aýMarso nutris la fantaziojn, en multaj teks-toj oni tute serioze sugestis, ke ekzistusartefarita reto de kanaloj sur la ruøaplanedo. Certe iu marsana lerneja knaboobservis la Teron tra binoklo, same kiel
ni la Marson. Por æiuj tiaj aferoj, samekiel por longaj skiekskursoj en la neøkov-ritaj arbaroj abundis tempo, æar lernejojestis fermitaj.
La milito finiøis en marto, kun tristecooni observis ke krom pluparton de la pro-vinco Karelio ni perdis ankaý kaj Petsa-mo-areon kaj insulon Tytärsaari, interaliaj insuloj de Golfo de Finnlando. Enla hejma urbo abundis memora¼oj depasinta milito. Tute proksime al hejmo,tuj post la bestomuzeo, unu granda loø-domo aspektis kiel vizaøo de variolo-pa-ciento, la bombfragmentoj forhakis pec-etojn el la stuko, tiel ke la ruøo de brikojmontriøis. Æiuj fenestroj tute rompiøis.La hejmo de bona amiko Nefo tiel starisla tutan vintron, kun mankantaj vitroj kajfrakasita pordo, sed ne eæ unu objektoestis þtelita.
En la komenco de majo patro, barbo-vizaøa kaj laca, revenis hejmen. Lia voja-øo ”ie tie” daýris sep monatojn. La kon-duto de Lukki, la flavpeltulo, amuzisæiun. Li ne rekonis la strange aspektantanbarbulon kun malpura neømantelo. Nurkun grandaj okuloj rigardis.
Arvikolo iom preparis sin por allaso enliceon kaj – mirabile dictu – sukcesiseniri tien. Patrino donacis libron, tiammulte amatan de lernejanoj, nomatanGiganteto. Kaj tie ree ekaperis tiu pens-ojn tiklanta afero, la lingvo nomata Es-peranto. Eæ hodiaý Arvikolo memoraskelkajn frazojn: ”… Mi vidis grandan
Du alumetojn – diris Setälä
23
Gazetaro
hundon en la øardeno… Sinjoro Petro kajlia edzino tre amas miajn infanojn…”
êFoje, en la komenco de la 50-aj jaroj, Vil-ho Setälä kaj Arvikolo spekulaciis pri laebleco de inteligenta vivo ie en la univer-so. Unuanime oni komprenis, ke en niasunsistemo la ebleco estas nula. Sedaliloke, certe. Pri tio ni havis komunanopinion. Pri la ebleco, ke la homoj iamrenkontus spacovojaøantojn el iu aliasunsistemo aý galaksio, Setälä, la fizik-isto, estis ekstreme dubema. La probabl-econ li prezentis per parolfiguro: Unue,prenu glason da akvo, kaj ¼etu du alumet-ojn en øin. Kirlu la akvon, kaj eventualela du alumetoj sin metos flank-al-flanko,tiel tenataj per la surfaca tensio. Estassimile al du civilizitaj popoloj sur nia pla-nedo. Pli malpli frue ili kontaktos, kreiøasinternacia rilato. Sed ¼etu unu el la du alu-metoj en la maron æi tie, en Helsinki, kajla duan en la lagon en Æikago. Ekzistasebleco, ke ili renkontos, sed tre probablaøi ne estas. Same, kvankam oni povaskonsideri certa, ke inteligentaj estuloj ek-zistas en la universo, la grandaj distancojen spaco kaj tempo kaýzas, ke renkontiunu la alian la diversaj inteligentaj viv-formoj preskaý certe ne povas.
– Cetere, aldonis Setälä, la artikolo enGiganteto estis verkita de mi.
Arvikolo
E-gazetaro
Kiel agrable estis kiel komencanto. Tiamla lingvo Esperanto estis tiel grandaafero. Sed nun, kiel progresanto la aferoEsperanto iom post iom malgrandiøas.Tiajn pensojn mi havis leginte la revueton”Komencanto”, numero 12. Øi estas peri-oda¼o ”por komencantaj esperantistoj kajkomencantaj aýtoroj”. Estas mirinde, keantaýe oni ne havis tian perioda¼on. Æarankaý komencanta periodo sur la vojo deesperantisto havas valoron. Eble la plejgrandan valoron. Kaj el tiu fazo kiel ko-mencanto ni plenkreskintoj æerpas fortojnankaý nun. Spite al cinikaj momentoj,kiam nia afero þajnas esti el nenia valoro.
La revueto ”Komencanto” estas foru-mo por verkemuloj en Esperanto, kaj an-kaý por korespondemuloj kaj vortenig-muloj. Per øiaj 8 paøoj la perioda¼o estasmanipulebla de kaj veraj kaj eternaj ko-mencantoj. Øenerala aspekto de la revu-eto estas inspiriga. Al instruistoj de nialingvo venas nova rekomenda¼o, æar porkomencantoj tro maloftaj esperantlingvajperioda¼oj donas lokon. Bedaýrinde.
”Komencanto” aperas 8-foje jare.Eldonkvanto estas 500. Øin redaktasViktoro Kudrjavcev, RU-620041, Ekate-rinburg, ab. k. 132, Rusio. Oni povasaboni ”Komencanton” per 12 USD sen-dante la sumon al la UEA-konto vkud-akaj informante la revuon pri la abono. Kajfine cita¼o el la revuo ”Komencanto”.Jugajk Vladimir havas aforismon: ”Ju plimulte ni ekscias pri la naturo, des plimalmulte de øi restas”.
24
2------------------
Pica-Paino Oy, Jyväskylä 1997
Seuraava numero w Venonta NumeroSeuraava numero ilmestyy helmikuun alussa 1998. Jutut 15.1. mennessä Aimo Rantaselle, PL 2, 40801Vaajakoski, puh. (014) 261 438. Venonta numero aperos en la komenco de februaro 1998. Sendu la artikolojnøis la 15-an de januaro al Aimo Rantanen, PL 2, FIN-40801 Vaajakoski, tel. (014) 261 438.
Palautusosoite: EsperantoliittoSiltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki
EAF:n www-sivujen käyttäjätilastoaMatti Lahtinen on avannut uuden www-sivun, jolle on koottu tilastoa Suomenesperantoliiton www-sivujen käynti-määristä. Www-sivu päivittyy automaat-tisesti.
Ajalla 21.9 – 8.12.97 käyntejä EAF:nwww-sivuilla oli yhteensä 648. Noinpuolet, eli 268, kokonaiskävijämäärästätyytyi syventymään pääsivun tietoihin.Sitten tulee käyttäjämäärältään vähäisem-pi, mutta sitäkin tiiviimpi joukko. Osoit-teistoa tutki 75 kävijää. Esperantolehdensisällysluetteloa luki 67 kävijää. Linkkejämaailmalle käytti 62 kävijää. Ja perus-tietoa esperantosta (Mitä esperanto on?)tutki 57 kävijää. Opiskelun pääsivu kiin-nosti 54 kävijää. Ja lopuksi käyttäjämää-rältään pienimmät sivut: esperantonkie-linen pääsivu (33) ja kalenteri (32).
EAF:n suomenkielisen pääsivun suo-sio on ymmärrettävä asia, siellähän tuleepakostakin poikenneeksi jatkaessaan
matkaa itseään kiinnostavaan kohteeseen.Osoitteiston ja linkkien suosio perustuusiihen että tämänkaltaisilta sivuilta etsi-tään juuri senkaltaista tietoa. Ainoa asia,joka minut yllätti tässä tilastossa oli Espe-rantolehden sähköisen version suosio.Toisaalta jokaisen lehden verkkoversiollevakiintuu vuosien mittaan tietty käyttäjä-kuntansa. Esperantonkielisen pääsivunsijoittuminen häntäpäähän osoittaa sen,ettei EAF:n sivuille ole osattu ulkomail-ta hakeutua. Me suomalaiset esperantis-tit kyllä tiedämme sivujen olemassaolos-ta. Koska yhteisömme ulkopuolella ei tie-doteta esperantonkielisistä www-sivuis-ta suurelle yleisölle, ei kukaan niistä tie-dä, vaikka kiinnostusta itse Esperantoonolisikin.
Matti Lahtisen tilasto löytyy osoittees-ta: <http://www.sci.fi/userbin/run/~matlah/stato_cgi.txt>.
Aimo Rantanen
