Upload
tranquynh
View
213
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Harri Laamanen
Opinnäytetyön suunnitelmaAlueellinen psykoosiprosessi
Hoitotyö
Tammikuu 2013
KUVAILULEHTIOpinnäytetyön päivämäärä
Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen
Nimeke
Tiivistelmä
Asiasanat (avainsanat)
Sivumäärä Kieli URN
Huomautus (huomautukset liitteistä)
Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja
DESCRIPTIONDate of the bachelor’s thesis
Author(s) Degree programme and option
Name of the bachelor’s thesis
Abstract
Subject headings, (keywords)
Pages Language URN
Remarks, notes on appendices
Tutor Bachelor’s thesis assigned by
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO............................................................................................................5
2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT.....................................................................6
2.1.1 Psykoosi..............................................................................................6
2.1.2 Psykoosin varhainen tunnistaminen...................................................6
2.1.3 Ensipsykoosin hoito............................................................................7
2.1.4 Skitsofreniapotilaan pitkäaikaishoito.................................................7
2.1.5 Hoitoprosessi......................................................................................8
2.1.6 Verkostotyö........................................................................................8
3 OPINNÄYTETYÖN TARVE.................................................................................8
4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE................................................9
5 OPINNÄYTETYÖN KYSYMYKSET...................................................................9
6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN............................................................9
6.1 Aineiston keruu................................................................................................10
6.2 Aineiston analyysi...........................................................................................11
7 AIKATAULU............................................................................................................11
8 EETTISET KYSYMYKSET.....................................................................................12
LÄHTEET....................................................................................................................13
LIITE/LIITTEET
1 Alustava tuotoksen sisältö, yksisivuinen liite
1 JOHDANTO
Nykyisin psykoosiriskissä olevia potilaita pystytään yhä paremmin tunnistamaan ja
psykoosisairauden ennustetta pystytään parantamaan hoidon varhaisella aloittamisella
( Skitsofrenia käypähoito 2008). Psykoosin varhaisessa tunnistamisessa ovat suuressa
roolissa perusterveydenhuollon palvelut, kun taas tarkempi tutkimus ja hoito kuuluvat
erikoissairaanhoitoon. (Salokangas 2004, Skitsofrenia käypähoito 2008.) Erilaisissa
verkostoissa työskentely kuuluu oleellisesti hoitotyön osaamisvaatimuksiin.
Psykoosipotilaan hoitotyössä verkostotyö ja sen haasteet korostuvat. Psykoosipotilaan
hoitoon ja kuntoutukseen liittyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi
vielä monia muita palvelutahoja potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. (Seikkula,
Arnkil 2005s. 9-11.)
Valtakunnallisessa mielenterveys – ja päihdestrategiassa keskeisinä tavoitteina on
kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja yhtenäistää kuntien palveluita. Näiden
tavoitteiden lähtökohdat ovat ennaltaehkäisevässä työssä. (THL 2009.) Mikkelin
seudulla toteutettiin vuonna 2009 hanke ”Keskelle elämää”. Hankkeen tavoitteena oli
kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluita. Kehitystyöstä ja suunnittelusta vastasi
professori Jouko Lönnqvist. Hän valmisteli yhdessä työryhmänsä kanssa
kehittämisehdotukset joiden mukaan seudullisissa palveluissa tulisi pyrkiä yhä
enemmän avohoitopainotteisempaan suuntaan. Alueella toimivan, etenkin
erikoissairaanhoidon hajautetun palvelujärjestelmän yhtenäistämistä on tuotu
kehittämis-suunnitelmissa esiin. (Lönnqvist 2009s. 13.) Valtakunnalliseen Kaste-
ohjelmaan liittyen Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä käynnistyi vuonna 2011 Arjen
mieli- hanke. Tämän tarkoituksena on kehittää alueellisia mielenterveys- ja päihde
palveluita (Arjen mieli- hanke 2011). Arjen mieli-hankkeen toimijoiden
toimeksiantona toteutan opinnäytetyöni. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata
psykoosin varhaisen tunnistamisen ja ensipsykoosin hoidon periaatteet ja
toimintatavat alueellisessa palveluorganisaatiossa. Opinnäytetyön tavoitteena on
parantaa psykoosin varhaista tunnistamista sekä auttaa kliinisen työn tekijöitä
löytämään yhteinen linja psykoosipotilaiden hoidossa. Kiinnostukseni
psykoosipotilaiden hoitoon on suuri ja tavoitteenani on työllistyä psykiatriseen
hoitotyöhön tälle alueelle. Opinnäytetyön tekeminen auttaa itseäni perehtymään asiaan
tarkemmin ja osallistumaan alueelliseen kehittämistyöhön.
2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT
2.1.1 Psykoosi
Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju vääristyy siten, että hänen on vaikea erottaa
mikä on totta ja mikä ei. Psykooseille tyypillisiä oireita on aistitoimintojen ja
ajatustoimintojen vääristyminen, joiden myötä ilmenee aistiharhoja ja harhaluuloja.
Psykoottisella henkilöllä ilmenee ulkoisen todellisuuden karkeaa väärintulkintaa ja
hänen käyttäytymisessään on kummallisia huomiota herättäviä piirteitä. Psykoottinen
potilas on välittömän avun tarpeessa, ja hänen kykynsä pitää huolta itsestään on
selkeästi alentunut. (Lönnqvist ym. 2011 s.51.)
Psykoosit ovat mielenterveyden häiriöistä vaikeimmin hoidettava ydinryhmä. Häiriön
vakavuutta korostaa myös sen ennusteen heikkous (Lönnqvist ym. 2011s.51-52. ).
ICD-10 tautiluokituksessa psykoosit kuuluvat tautiluokkaan F20-F29. Ryhmässä
luokitellaan seuraavat häiriöt; skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö (psykoosipiirteinen
persoonallisuus), pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt, akuutit ja ohimenevät
psykoottiset häiriöt, indusoitunut harhaluuloisuus, skitsoaffektiivinen häiriö, muu
elimellinen psykoottinen häiriö sekä määrittelemätön ei-elimellinen psykoottinen
häiriö. Skitsofrenia on tämän ryhmän yleisin ja tärkein häiriö (ICD-10 2011 s.257-
260).
2.1.2 Psykoosin varhainen tunnistaminen
Psykoosin varhainen tunnistaminen on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään
seulomaan ja tunnistamaan suuren psykoosiriskin potilaat. Psykoosin varhaisten
oireiden tunnistamista on pyritty helpottamaan kehittämällä matalan kynnyksen
palveluita ja helppokäyttöisiä seulontamenetelmiä kuten arviointilomakkeita (Gleeson,
McGorry 2005 s. 11-12). Psykoosin varhaisen tunnistamisen kehittäminen on
kannattavaa, koska puuttumalla riskipotilaiden varhaiseen oireiluun voidaan psykoosi
ja mahdollisesti pitkäaikainen psykoosisairaus ennaltaehkäistä. Tutkimusten mukaan
psykoosista toipumista voidaan nopeuttaa, ja sen vahingollisuutta lievittää toimimalla
mahdollisimman pienellä viiveellä ja tehokkailla hoidollisilla väliintuloilla jo ennen
psykoosin puhkeamista (French, Morrison 2008 s.21-26). Kansainvälisessä
monikeskustutkimuksessa, EPOS:ssa, (European Prediction of Psychosis Study)
Suomen Turun tutkimusryhmän osalta ilmeni psykoosiin sairastumisen riskin
tunnistamisen olevan jo varsin luotettavaa. Suurentuneen riskin omaavilla potilailla
ilmeni positiivisia oireita, ja heidän toimintakykynsä oli muita potilaita heikompi.
Heillä ilmeni ongelmia ihmissuhteissa ja heidän omaisensa olivat olleet usein
psykiatrisessa hoidossa. Psykoosiriskipotilaat käyttivät myös suhteellisen runsaasti
hoitopalveluita ennen psykoosiriskin tunnistamista. He myös toipuivat hitaammin
muihin potilaisiin verrattuna. Tutkimuksen mukaan hoitojärjestelmän tulisi aktiivisesti
kehittää menetelmiä psykoosirikin tunnistamiseen. (Salokangas ym. 2007s. 124-128.)
2.1.3 Ensipsykoosin hoito
Ensipsykoosin hoidon periaatteina ovat psykososiaalisten hoitomuotojen yhdistäminen
pienimpään riittävään lääkitykseen (Gleeson, McGorry 2005 s.26). Akuutin hoidon
tavoitteena on psykoottisten oireiden nopea lievittyminen, jotta toipuminen voi alkaa
(Lönnqvist ym. 2012 s.105.) Ensipsykoosin vuoksi hoitoon hakeutuvan kohdalla on
tärkeää sulkea pois muut oireita selittävät tekijä tarkemmilla tutkimuksilla. Näitä
tutkimuksia ovat mm. neurologiset ja somaattiset tutkimukset. (Lönnqvist ym. 2012
s.134-135.)
Akuuttivaiheessa potilaalle ja perheelle tulee antaa kriisiluonteista tukea. Jatkossa
rakentava työskenteleminen perheen kanssa auttaa psykoosin hallinnassa.
Psykososiaalisia interventioita tulisi soveltaa koska ne edistävät toipumista (Gleeson,
McGorry 2005 s. 12). Kontakti avohoitoon tulisi luoda jo sairaalahoidon aikana ja
potilaan kokonaistilanne tulisi huomioida moniammatillisen tiimin avulla. Hoito- ja
kuntoutussuunnitelmassa tulee korostaa riittävän pitkäaikaisen hoidon
mahdollistamista (Skitsofrenia, käypähoito 2008).
Hoito tulisi mahdollisuuksien mukaan toteuttaa avohoidossa (Skitsofrenia käypähoito
2008). Sairaalahoito tulee kuitenkin kyseeseen, mikäli potilas on vaarassa vahingoittaa
itseään tai muita, ja avohoidon keinot ovat riittämättömät (Mielenterveyslaki
(1116/1990) 28 §.) Sairaalahoidossa ympäristön tulisi olla turvallinen, toiminnan
selkeää, jäsentynyttä sekä ennakoitavaa. (Lönnqvist ym. 2012 s.105). Täydellinen
hoitoyksikkö olisi sellainen, jossa olisi vain vähän potilaspaikkoja, sairauden vaihe
otettaisiin huomioon ja vierihoito olisi mahdollista, jolloin eristäminen toteutuisi vain
äärimmäisenä keinona. (Gleeson, McGorry 2003 s.25).
2.1.4 Skitsofreniapotilaan pitkäaikaishoito
Skitsofrenia on usein pitkäaikainen sairaus jonka hoidossa ja kuntoutuksessa
tavoitteina on sairastuneen henkilön toimintakyvyn- ja elämänlaadun parantaminen,
sekä uusien psykoosijaksojen estäminen. Skitsofrenian hoidon ja kuntoutuksen tulisi
sisältää biologisia hoitomuotoja yhdistettynä psykososiaalisiin hoitomuotoihin, ottaen
huomioon potilaan ja ympäristön tarpeet. (Lönnqvist ym. 2012 s.70.)
Skitsofreniapotilaan hoidon kulmakivenä on luottamuksellinen ja pitkään jatkuva,
potilaan tilannetta ymmärtävä hoitosuhde. Lääkehoidossa pyritään pienimpään
tehokkaaseen annokseen huomioimalla haittojen minimointi, perheen
huomioonottaminen ja psykoedukaation tarjoaminen. (Skitsofrenia käypähoito 2008.)
2.1.5 Hoitoprosessi
Terveydenhuollon toimintaprosessien kuvauksilla keskitytään kliiniseen prosessiin eli
terveydenhuollon palveluprosessiin. Kliininen prosessi voi koskea yhtä tai useaa
terveysongelmaa, ja potilaan näkökulmasta se kattaa kaikki hoitoon liittyvät toimet
riippumatta hallinnollisista tai organisationaalisista rajoista. Toimintaprosessin
kuvauksen tavoitteena on palveluiden yhteistoiminnan ja hoidon jatkuvuuden
lisääminen. Hoitoprosessin kuvaamisella pyritään parantamaan ja tehostamaan
esimerkiksi ennaltaehkäisevää toimintaa, avohoitopainotteisuutta, asiakaslähtöisyyttä,
asiakkaan valinnanvapautta, palvelujen saumattomuutta, työnjaon kehittymistä,
ajankäyttöä, tiedon ja osaamisen jakamista, sekä hoidon laatua (Vuokko ym. 2011
s.12-13).
2.1.6 Verkostotyö
Verkostotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään asiakkaan sosiaalisten suhteiden
tuottamissa verkostoissa. Hoitotyössä verkostolla tarkoitetaan potilaan ympärille
koottua auttamistyöhön tähtäävää eri toimijoiden joukkoa jotka tekevät yhteistyötä.
Toimijoihin lukeutuvat myös asiakkaan lähipiiri, sekä muut hänelle merkittävät
henkilöt. (Seikkula, Arnkil 2005 s. 8.) Psykoosipotilaan oireet altistavat monenlaisille
vaikeuksille, etenkin sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä (Hirvonen,
Salokangas 2012). Tämän vuoksi heillä syntyykin usein tarvetta monille eri
palveluille. Palvelutahojen tulisi luoda yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa
näkemys tilanteesta, jonka myötä on mahdollista suunnitella asioita yhteistyössä,
potilaslähtöisesti (Seikkula, Arnkil 2005 s.92-93).
3 OPINNÄYTETYÖN TARVE
Valtio julkistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen
kehittämisohjelman, Kaste-ohjelman, jonka tarkoituksena on määritellä alan
uudistamistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiselle (STM 2012). Terveyden ja
hyvinvoinninlaitoksen internetsivuilla (2012) hankkeesta mainitaan seuraavalla
tavalla: ”Ohjelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä
sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen
asiakaslähtöisesti. Tavoitteisiin vastataan kuudella osaohjelmalla. Kaste-ohjelmassa
luodaan, arvioidaan, levitetään ja juurrutetaan uusia hyviä käytäntöjä.”
Mielenterveys- ja päihdetyöhön keskittyviä Kaste-hankkeita on useita ympäri Suomea
(Moring ym. 2009 s.15-16).
Arjen mieli on Kaste – ohjelmaan kuuluva kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa.
Hankkeen keskiössä ovat kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen,
Kehitystyön lähtökohtana on edistää yhtenäisyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja
suunnitelmallisuutta. Suunnannäyttäjinä ovat Kaste-ohjelman
toimeenpanosuunnitelma ja Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja
päihdetyön kehittämiseksi.
Yhtenä Arjen mieli- hankkeen kuudesta osahankkeesta on psykoosipotilaan
hoitopolun laatiminen (Arjen mieli - hanke 2011). Toimeksiantajana opinnäytetyölle
on Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoima Arjen mieli-hanke.
4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata psykoosin varhaisen tunnistamisen ja
ensipsykoosin hoidon periaatteet ja toimintatavat alueellisessa palveluorganisaatiossa.
Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa psykoosin varhaista tunnistamista sekä auttaa
kliinisen työn tekijöitä löytämään yhteinen linja psykoosipotilaiden hoidossa.
5 OPINNÄYTETYÖN KYSYMYKSET
1. Millainen on psykoosipotilaan hoitopolku
2. Miten psykoosin varhainen tunnistaminen toteutuu
3. Miten ensipsykoosipotilas hoidetaan
6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN
Opinnäytetyön toteutan toiminnallisena. Hankkeen lähtökohtana on työelämän
kehittäminen ja näin ollen se on työelämälähtöinen. Toiminnallisen opinnäytetyön
tavoitteina yleisesti on toiminnan kehittäminen, ohjeistaminen, järjestäminen ja
käytännöntoiminnan järkeistäminen ammatillisissa toimintaympäristöissä.
Opinnäytetyön tuotoksessa on tarkoitus yhdistää kokemuksellinen taito ja tieto
tutkittuun tietoon sekä raportoida ne käytännön hoitotyössä hyödynnettäväksi.
(Vilkka, Airaksinen 2003 s.9.)
Opiskelun näkökulmasta toteutan opinnäytetyön yksin. Käytännössä kuitenkin
osallistun projektityöryhmään jonka kanssa yhteistyötä tehden laadin toiminnallisen
opinnäytetyön tuotoksen. Työskentelyyn kuuluu osallistuminen projektityöryhmän
kokouksiin ja sen järjestämiin koulutuksiin, sekä erikseen sovittaviin tapaamisiin
työelämäohjaajien ja muiden käytännön työntekijöiden kanssa. Projektityöryhmän
kokouksissa hahmottelen ja kartoitan toiveita toiminnallisen opinnäytetyön sisällöstä.
Sisällöstä päättämisen jälkeen kierrän toimipisteitä joissa tapaan psykoosipotilaita
kohtaavia työntekijöitä. Näiden tapaamisten tavoitteena on saada tietoa toiminnasta,
jonka pohjalta voin tehdä toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksen.
6.1 Aineiston keruu
Teoreettiseen tietoperustaan haen materiaalin käyttämällä hakuportaaleja kuten
medicia ja melindaa. Skitsofrenian käypähoitosuositus ja sen taustalla vaikuttavat
tutkimukset ovat keskeisiä lähteitä. Lisäksi käytän THL:n hankeraportteja ja
tutkimuksia. Arto ja Aleksi artikkeliviitteistä saan tietoa asiaa koskevista artikkeleista.
Muiden alueiden psykoosin hoidon kuvauksista saan myös kirjallisuusvinkkejä. Olen
myös aktiivisesti yhteydessä alan ammattilaisiin tiedon hankkimiseksi.
Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksen pääasiallisena aineistonlähteenä ovat
haastattelut. Yksinkertaisesti sen vuoksi että se on ainoa tapa saada ajantasaista tietoa
nykyisestä palvelukulttuurista.
Haastattelut toteutan teemahaastatteluna. Haastattelumuoto sopii tiedonkeräämiseen,
koska sille tyypillisesti haastattelu toteutuu tiettyjen aihepiirien ympärillä.
Teemahaastattelu antaa vapautta ja tekee haastattelusta helpompaa, koska se ei ole
niin strukturoitu kysymysjärjestyksen ja kysymysten muodon suhteen. (Hirsjärvi ym.
2009 s.208.) Opinnäytetyön kysymyksistä teen haastatteluun sopivan pohjan jolla
kerään tietoa kyseisistä ilmiöistä. Todennäköisesti äänitän haastattelut.
Toissijaisena lähteenä ovat muiden alueiden toimintasuunnitelmat. Niiden käyttö
suoraan on kuitenkin kyseenalaista, mutta vertailu materiaalina ja palveluiden
kehittämistä ideoidessa hyvin käyttökelpoisia. Toissijaisia aineistoja käytän siksi, että
jo tehdyt prosessikuvaukset pohjautuvat skitsofrenian käypähoitosuositukseen, jossa
psykoosin hoidon suositusten taustat perustuvat kansainvälisten tutkimustuloksien
meta-analyyseihin. (Skitsofrenia käypähoito 2008.) Tiedonkeruutapaani kuvaa
kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, jossa tiedonhankinta on kokonaisvaltaista ja
aineisto kootaan luonnollisten, todellisten tilanteiden kautta (Hirsjärvi ym. 2009
s.160).
6.2 Aineiston analyysi
Aineiston analysoimiseen käytän sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla pyritään
saamaan kuvaus tutkittavasta ilmiöstä yleisessä ja tiivistetyssä muodossa,
kadottamatta kuitenkaan sen informaatiota. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä
edetään vaiheittain. Ensin kerätään aineisto, tässä opinnäytetyössä haastattelemalla.
Toisessa vaiheessa aineisto pelkistetään. Kolmannessa vaiheessa aineisto
ryhmitellään, ja viimeiseksi luodaan teoreettiset käsitteet, jonka tarkoitus on koota
aineisto loogiseksi kokonaisuudeksi. (Tuomi, Sarajärvi 2009 s.103-110.)
Käytännössä vertaan haastatteluissa saamaani tietoa tehtyjen toimintasuunnitelmien ja
teoriatiedon kanssa. Poimin yhteneväisyyksiä toimintatavoista jotka kuvaavat
käytäntöjä psykoosin varhaisessa tunnistamisessa ja ensipsykoosin hoidossa.
7 AIKATAULU
Hankkeelle asetetun aikataulun mukaisesti kaikki osa-alueet tulee olla valmiita
lokakuun 2013 loppuun mennessä. Itselläni aikaraja on sama, mutta pyrin saamaan
tuotoksen valmiiksi jo syyskuun loppuun, jolloin on hankkeen päätös-seminaari.
Kevään ja kesän 2013 aikana teen opinnäytetyön teoriaosuuden ja työstän
”käsikirjaa”. Kesän jälkeen on mahdollisuus kirjoittaa toiminnallisen opinnäytetyön
toteuttamiseen liittyviä osioita, jotka kuvastavat opinnäytetyötä prosessina eikä
niinkään liity toiminnallisena opinnäytetyönä tuotettuun käsikirjaan. Alkusyksyn
aikana muokkaan käsikirjan sisältöä työryhmän toiveista käsin. Syksyllä jää aikaa
myös kirjallisuus– ja ulkoasun hiomiseen. Opinnäytetyön esitys olisi alustavasti
marraskuussa.
8 EETTISET KYSYMYKSET
Opinnäytetyön toteuttamisen eettisyyttä ohjaavat tietyt hyvät tavat ja käytännöt.
Suomen Akatemian (2003 s.5-6) mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvia
toimintatapoja ovat rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä.
Tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät ovat tieteellisten kriteerien
mukaisia. Muiden tutkijoiden työ ja saavutukset otetaan huomioon asianmukaisella
tavalla, niitä kunnioitetaan ja niille annetaan arvoa. Tutkimus suunnitellaan,
toteutetaan ja raportoidaan yksityiskohtaisesti ja vaatimusten edellyttämällä tavalla.
Tutkimusta suorittavien henkilöiden asema, oikeudet, osuudet, vastuut ja
velvollisuudet sekä tutkimuksen tulosten ja aineiston omistajuus ja säilyttäminen ovat
sovittu ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla.
Haastatteluihin hankin suullisen suostumuksen. Muiden alueiden sellaisten
hoitosuositusten käyttöön jotka eivät ole julkisesti saatavilla haen lupaa suosituksen
omistavalta henkilöltä tai työryhmältä.
Opinnäytetyötäni teen yhdessä psykoosiprosessikuvausta varten koostetun työryhmän
kanssa, kaikki toiminnalliseen opinnäytetyöhön tuleva tieto on työryhmässä
hyväksytty ja toiminnallisen opinnäytetyön tuotokseen tulee projektityöryhmään
osallistujien nimet.
Käytän opinnäytetyössäni vain luotettavaa teoriatietoa. Tiedon kirjoittajan täytyy olla
alan ammattihenkilö tai tiedon julkaisulähteen yleisesti arvostettu.
LÄHTEET
Arjen mieli - hanke 2011. WWW-sivut. http://www.arjenmieli.fi/esshp Päivitetty
19.9.2012, luettu 21.11.2012
French, P & Morrison, A.P 2008. Psykoosin varhaisoireet - tunnistaminen ja
kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Duodecim.
Hanna, Vilkka, Tiina, Airaksinen 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Hirvonen, Salokangas 2012. Skitsofrenia. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2012;128(3):313-6
ICD-10 2011. Tautiluokitus ICD-10. PDF-dokumentti.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19. Päivitetty
5/2011. Luettu 20.10.2012.
Jaakko, Seikkula, Tom Erik, Arnkil 2005. Dialoginen verkostotyö. Tampere: Tammi.
Jaana, Suvisaari, Jonna, Perälä, Satu, Viertiö, Samuli,I. Saarni, Annamari, Tuulio-
Henriksson, Krista, Partti, Suoma, E. Saarni, Jaana, Suokas, Jouko, Lönnqvist 2012.
Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa. Suomen lääkärilehti 9/2012
vsk 67 s. 677 – 683.
John, F.M Gleeson, Patrick, D. Mcgorry 2005. Varhaisen psykoosin
psykoterapeuttinen hoito. Helsinki: Edita.
Jouko, Lönnqvist 2009. Psykiatrisen hoidon kehittäminen Etelä-Savon
sairaanhoitopiirin alueella. PDF-dokumentti http://www.esshp.fi/alltypes.asp?
d_type=5&menu_id=1333&id=2985. Päivitetty 9.10.2009. Luettu 20.10.2012.
Jouni, Tuomi, Anneli, Sarajärvi 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Juha, Moring, Anne, Martins, Airi, Partanen, Viveca, Bergman, Esa, Nordling, Veijo,
Nevalainen 2011. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015
Toimeenpanosta käytäntöön 2010. THL raportti 6/2011
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/d5f4cb21-cc45-4398-9679-8207945705d7. Päivitetty
6/2011. Luettu 20.12.2012.
Kauko, Haarakangas, Jaakko, Seikkula 1999. Psykoosi - uuteen hoitokäytäntöön.
Helsinki: Kirjayhtymä.
Maria, Kuronen 2010. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kehittämishanke ”keskelle
elämää”. WWW-dokumentti.
http://www.isonetti.net/Kehittamistyo/Kuronen_ESkaste_%20270510.pdf Päivitetty
27.5.2010. Luettu 1.12.2012.
Mia, Tammeli 2010. Kokemuksia sosiaalipalveluista Kuntouttavan työtoiminnan
asiakasfoorumit Keski-Suomessa. Terveyden –ja hyvinvoinninlaitos. Raportti
31/2010. Helsinki: yliopistopaino.
Salokangas, Heinimaa, Svirskis, Huttunen, Laine, Korkeila, Ilonen, Ristkari,
Vaskelainen, Rekola, Heinisuo, Heikkilä, Syvälahti, Hirvonen, Parkkola, Hietala,
Klosterkötter, Ruhrmann, Reventlow, Linszen, Dingemans, Birchwood ja Patterson
2007. Psykoosille altis potilas. Sosiaali – ja terveysturvan tutkimuksia 91. WWW-
dokumentti. http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/191207084524HJ/$File/
tutkimuksia91_netti.pdf?openElement päivitetty 2007. Luettu 5.1.13.
Sirkka, Hirsjärvi, Pirkko, Remes, Paula, Sajavaara 2009. Tutki ja Kirjoita.
Hämeenlinna: Kariston kirjapaino Oy.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2012 , sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen
kehittämisohjelma. WWW-sivut. www.stm.fi/kaste Päivitetty . 16.11.2012. Luettu
21.11.2012
Suomen akatemia 2003: Tutkimuseettiset ohjeet. PDF-dokumentti
http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/Suomen%20Akatemian%20eettiset
%20ohjeet%202003.pdf . Päivitetty 2003. Luettu 15.3.2013.
Suomen psykiatriayhdistyksen asettama työryhmä: Skitsofrenian käypähoitosuositus,
Duodecim 2008. WWW-sivut.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../hoi35050 Päivitetty
1.1.2008. Luettu 21.12.12
Raimo, K. R. Salokangas, Mika, Helminen, Anna-Maija, Koivisto, Helena, Rantanen,
Hannu ,Oja, Sami, Pirkola, Kristian, Wahlbeck, Matti, Joukamaa 2009. Skitsofrenia
potilaan tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa. Suomen lääkärilehti 21 - 22/2009 vsk 64
s. 1967 – 1972.
Raimo, K. R. Salokangas, Tanja, Suomela 2004. Psykoosin varhaistunnistaminen ja
ensivaiheen hoito. Suomen lääkärilehti 42/2004 vsk. 59.
Riikka, Vuokko, Matti, Mäkelä, Jorma, Komulainen, Outi, Meriläinen 2011.
Terveydenhuollon toimintaprosessit: Terveydenhuollon yleiset prosessit ja niiden
tarkennukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 53/2011. Helsinki
2011. PDF-dokumentti http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f2fd2a43-4e91-42e7-b7fe-
5607f86e4d79 luettu 23.1.13.
LIITE 1.
Sisällys
1 PSYKOOSIN VARHAINEN TUNNISTAMINEN....................................................2
1.1 PSYKOOSIN KEHITTYMINEN.....................................................................2
1.2 VARHAISEN TUNNISTAMIEN MERKITYS................................................2
1.3 TOIMINTATAVAT / MENETELMÄT / ARVIOINTIKEINOT.....................2
1.4 ALUEELLISET TAVOITTEET.......................................................................2
2 ENSIPSYKOOSI.........................................................................................................2
2.1 HOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET.................................................2
2.2 HOIDON ALOITTAMINEN............................................................................3
2.3 TUTKIMUKSET...............................................................................................3
2.4 ENSIPSYKOOSIN HOITO.............................................................................3
2.4.1 Hoitosuhdetyöskentely...................................................................................3
2.4.2 Perhetyö..........................................................................................................3
2.4.3 Psykososiaaliset hoitomuodot........................................................................3
2.4.5 Verkostotyö....................................................................................................3
2.4.4 Lääkehoito......................................................................................................3
3 PITKITTYNYT PSYKOOSISAIRAUS......................................................................3
3.1 HOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET.................................................3
3.2 KUNTOUTUS...................................................................................................3