Harri Laamanen

Opinnäytetyön suunnitelmaAlueellinen psykoosiprosessi

Hoitotyö

Tammikuu 2013

KUVAILULEHTIOpinnäytetyön päivämäärä

Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Nimeke

Tiivistelmä

Asiasanat (avainsanat)

Sivumäärä Kieli URN

Huomautus (huomautukset liitteistä)

Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja

DESCRIPTIONDate of the bachelor’s thesis

Author(s) Degree programme and option

Name of the bachelor’s thesis

Abstract

Subject headings, (keywords)

Pages Language URN

Remarks, notes on appendices

Tutor Bachelor’s thesis assigned by

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO............................................................................................................5

2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT.....................................................................6

2.1.1 Psykoosi..............................................................................................6

2.1.2 Psykoosin varhainen tunnistaminen...................................................6

2.1.3 Ensipsykoosin hoito............................................................................7

2.1.4 Skitsofreniapotilaan pitkäaikaishoito.................................................7

2.1.5 Hoitoprosessi......................................................................................8

2.1.6 Verkostotyö........................................................................................8

3 OPINNÄYTETYÖN TARVE.................................................................................8

4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE................................................9

5 OPINNÄYTETYÖN KYSYMYKSET...................................................................9

6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN............................................................9

6.1 Aineiston keruu................................................................................................10

6.2 Aineiston analyysi...........................................................................................11

7 AIKATAULU............................................................................................................11

8 EETTISET KYSYMYKSET.....................................................................................12

LÄHTEET....................................................................................................................13

LIITE/LIITTEET

1 Alustava tuotoksen sisältö, yksisivuinen liite

1 JOHDANTO

Nykyisin psykoosiriskissä olevia potilaita pystytään yhä paremmin tunnistamaan ja

psykoosisairauden ennustetta pystytään parantamaan hoidon varhaisella aloittamisella

( Skitsofrenia käypähoito 2008). Psykoosin varhaisessa tunnistamisessa ovat suuressa

roolissa perusterveydenhuollon palvelut, kun taas tarkempi tutkimus ja hoito kuuluvat

erikoissairaanhoitoon. (Salokangas 2004, Skitsofrenia käypähoito 2008.) Erilaisissa

verkostoissa työskentely kuuluu oleellisesti hoitotyön osaamisvaatimuksiin.

Psykoosipotilaan hoitotyössä verkostotyö ja sen haasteet korostuvat. Psykoosipotilaan

hoitoon ja kuntoutukseen liittyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi

vielä monia muita palvelutahoja potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. (Seikkula,

Arnkil 2005s. 9-11.)

Valtakunnallisessa mielenterveys – ja päihdestrategiassa keskeisinä tavoitteina on

kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja yhtenäistää kuntien palveluita. Näiden

tavoitteiden lähtökohdat ovat ennaltaehkäisevässä työssä. (THL 2009.) Mikkelin

seudulla toteutettiin vuonna 2009 hanke ”Keskelle elämää”. Hankkeen tavoitteena oli

kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluita. Kehitystyöstä ja suunnittelusta vastasi

professori Jouko Lönnqvist. Hän valmisteli yhdessä työryhmänsä kanssa

kehittämisehdotukset joiden mukaan seudullisissa palveluissa tulisi pyrkiä yhä

enemmän avohoitopainotteisempaan suuntaan. Alueella toimivan, etenkin

erikoissairaanhoidon hajautetun palvelujärjestelmän yhtenäistämistä on tuotu

kehittämis-suunnitelmissa esiin. (Lönnqvist 2009s. 13.) Valtakunnalliseen Kaste-

ohjelmaan liittyen Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä käynnistyi vuonna 2011 Arjen

mieli- hanke. Tämän tarkoituksena on kehittää alueellisia mielenterveys- ja päihde

palveluita (Arjen mieli- hanke 2011). Arjen mieli-hankkeen toimijoiden

toimeksiantona toteutan opinnäytetyöni. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata

psykoosin varhaisen tunnistamisen ja ensipsykoosin hoidon periaatteet ja

toimintatavat alueellisessa palveluorganisaatiossa. Opinnäytetyön tavoitteena on

parantaa psykoosin varhaista tunnistamista sekä auttaa kliinisen työn tekijöitä

löytämään yhteinen linja psykoosipotilaiden hoidossa. Kiinnostukseni

psykoosipotilaiden hoitoon on suuri ja tavoitteenani on työllistyä psykiatriseen

hoitotyöhön tälle alueelle. Opinnäytetyön tekeminen auttaa itseäni perehtymään asiaan

tarkemmin ja osallistumaan alueelliseen kehittämistyöhön.

2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT

2.1.1 Psykoosi

Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju vääristyy siten, että hänen on vaikea erottaa

mikä on totta ja mikä ei. Psykooseille tyypillisiä oireita on aistitoimintojen ja

ajatustoimintojen vääristyminen, joiden myötä ilmenee aistiharhoja ja harhaluuloja.

Psykoottisella henkilöllä ilmenee ulkoisen todellisuuden karkeaa väärintulkintaa ja

hänen käyttäytymisessään on kummallisia huomiota herättäviä piirteitä. Psykoottinen

potilas on välittömän avun tarpeessa, ja hänen kykynsä pitää huolta itsestään on

selkeästi alentunut. (Lönnqvist ym. 2011 s.51.)

Psykoosit ovat mielenterveyden häiriöistä vaikeimmin hoidettava ydinryhmä. Häiriön

vakavuutta korostaa myös sen ennusteen heikkous (Lönnqvist ym. 2011s.51-52. ).

ICD-10 tautiluokituksessa psykoosit kuuluvat tautiluokkaan F20-F29. Ryhmässä

luokitellaan seuraavat häiriöt; skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö (psykoosipiirteinen

persoonallisuus), pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt, akuutit ja ohimenevät

psykoottiset häiriöt, indusoitunut harhaluuloisuus, skitsoaffektiivinen häiriö, muu

elimellinen psykoottinen häiriö sekä määrittelemätön ei-elimellinen psykoottinen

häiriö. Skitsofrenia on tämän ryhmän yleisin ja tärkein häiriö (ICD-10 2011 s.257-

260).

2.1.2 Psykoosin varhainen tunnistaminen

Psykoosin varhainen tunnistaminen on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään

seulomaan ja tunnistamaan suuren psykoosiriskin potilaat. Psykoosin varhaisten

oireiden tunnistamista on pyritty helpottamaan kehittämällä matalan kynnyksen

palveluita ja helppokäyttöisiä seulontamenetelmiä kuten arviointilomakkeita (Gleeson,

McGorry 2005 s. 11-12). Psykoosin varhaisen tunnistamisen kehittäminen on

kannattavaa, koska puuttumalla riskipotilaiden varhaiseen oireiluun voidaan psykoosi

ja mahdollisesti pitkäaikainen psykoosisairaus ennaltaehkäistä. Tutkimusten mukaan

psykoosista toipumista voidaan nopeuttaa, ja sen vahingollisuutta lievittää toimimalla

mahdollisimman pienellä viiveellä ja tehokkailla hoidollisilla väliintuloilla jo ennen

psykoosin puhkeamista (French, Morrison 2008 s.21-26). Kansainvälisessä

monikeskustutkimuksessa, EPOS:ssa, (European Prediction of Psychosis Study)

Suomen Turun tutkimusryhmän osalta ilmeni psykoosiin sairastumisen riskin

tunnistamisen olevan jo varsin luotettavaa. Suurentuneen riskin omaavilla potilailla

ilmeni positiivisia oireita, ja heidän toimintakykynsä oli muita potilaita heikompi.

Heillä ilmeni ongelmia ihmissuhteissa ja heidän omaisensa olivat olleet usein

psykiatrisessa hoidossa. Psykoosiriskipotilaat käyttivät myös suhteellisen runsaasti

hoitopalveluita ennen psykoosiriskin tunnistamista. He myös toipuivat hitaammin

muihin potilaisiin verrattuna. Tutkimuksen mukaan hoitojärjestelmän tulisi aktiivisesti

kehittää menetelmiä psykoosirikin tunnistamiseen. (Salokangas ym. 2007s. 124-128.)

2.1.3 Ensipsykoosin hoito

Ensipsykoosin hoidon periaatteina ovat psykososiaalisten hoitomuotojen yhdistäminen

pienimpään riittävään lääkitykseen (Gleeson, McGorry 2005 s.26). Akuutin hoidon

tavoitteena on psykoottisten oireiden nopea lievittyminen, jotta toipuminen voi alkaa

(Lönnqvist ym. 2012 s.105.) Ensipsykoosin vuoksi hoitoon hakeutuvan kohdalla on

tärkeää sulkea pois muut oireita selittävät tekijä tarkemmilla tutkimuksilla. Näitä

tutkimuksia ovat mm. neurologiset ja somaattiset tutkimukset. (Lönnqvist ym. 2012

s.134-135.)

Akuuttivaiheessa potilaalle ja perheelle tulee antaa kriisiluonteista tukea. Jatkossa

rakentava työskenteleminen perheen kanssa auttaa psykoosin hallinnassa.

Psykososiaalisia interventioita tulisi soveltaa koska ne edistävät toipumista (Gleeson,

McGorry 2005 s. 12). Kontakti avohoitoon tulisi luoda jo sairaalahoidon aikana ja

potilaan kokonaistilanne tulisi huomioida moniammatillisen tiimin avulla. Hoito- ja

kuntoutussuunnitelmassa tulee korostaa riittävän pitkäaikaisen hoidon

mahdollistamista (Skitsofrenia, käypähoito 2008).

Hoito tulisi mahdollisuuksien mukaan toteuttaa avohoidossa (Skitsofrenia käypähoito

2008). Sairaalahoito tulee kuitenkin kyseeseen, mikäli potilas on vaarassa vahingoittaa

itseään tai muita, ja avohoidon keinot ovat riittämättömät (Mielenterveyslaki

(1116/1990) 28 §.) Sairaalahoidossa ympäristön tulisi olla turvallinen, toiminnan

selkeää, jäsentynyttä sekä ennakoitavaa. (Lönnqvist ym. 2012 s.105). Täydellinen

hoitoyksikkö olisi sellainen, jossa olisi vain vähän potilaspaikkoja, sairauden vaihe

otettaisiin huomioon ja vierihoito olisi mahdollista, jolloin eristäminen toteutuisi vain

äärimmäisenä keinona. (Gleeson, McGorry 2003 s.25).

2.1.4 Skitsofreniapotilaan pitkäaikaishoito

Skitsofrenia on usein pitkäaikainen sairaus jonka hoidossa ja kuntoutuksessa

tavoitteina on sairastuneen henkilön toimintakyvyn- ja elämänlaadun parantaminen,

sekä uusien psykoosijaksojen estäminen. Skitsofrenian hoidon ja kuntoutuksen tulisi

sisältää biologisia hoitomuotoja yhdistettynä psykososiaalisiin hoitomuotoihin, ottaen

huomioon potilaan ja ympäristön tarpeet. (Lönnqvist ym. 2012 s.70.)

Skitsofreniapotilaan hoidon kulmakivenä on luottamuksellinen ja pitkään jatkuva,

potilaan tilannetta ymmärtävä hoitosuhde. Lääkehoidossa pyritään pienimpään

tehokkaaseen annokseen huomioimalla haittojen minimointi, perheen

huomioonottaminen ja psykoedukaation tarjoaminen. (Skitsofrenia käypähoito 2008.)

2.1.5 Hoitoprosessi

Terveydenhuollon toimintaprosessien kuvauksilla keskitytään kliiniseen prosessiin eli

terveydenhuollon palveluprosessiin. Kliininen prosessi voi koskea yhtä tai useaa

terveysongelmaa, ja potilaan näkökulmasta se kattaa kaikki hoitoon liittyvät toimet

riippumatta hallinnollisista tai organisationaalisista rajoista. Toimintaprosessin

kuvauksen tavoitteena on palveluiden yhteistoiminnan ja hoidon jatkuvuuden

lisääminen. Hoitoprosessin kuvaamisella pyritään parantamaan ja tehostamaan

esimerkiksi ennaltaehkäisevää toimintaa, avohoitopainotteisuutta, asiakaslähtöisyyttä,

asiakkaan valinnanvapautta, palvelujen saumattomuutta, työnjaon kehittymistä,

ajankäyttöä, tiedon ja osaamisen jakamista, sekä hoidon laatua (Vuokko ym. 2011

s.12-13).

2.1.6 Verkostotyö

Verkostotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään asiakkaan sosiaalisten suhteiden

tuottamissa verkostoissa. Hoitotyössä verkostolla tarkoitetaan potilaan ympärille

koottua auttamistyöhön tähtäävää eri toimijoiden joukkoa jotka tekevät yhteistyötä.

Toimijoihin lukeutuvat myös asiakkaan lähipiiri, sekä muut hänelle merkittävät

henkilöt. (Seikkula, Arnkil 2005 s. 8.) Psykoosipotilaan oireet altistavat monenlaisille

vaikeuksille, etenkin sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä (Hirvonen,

Salokangas 2012). Tämän vuoksi heillä syntyykin usein tarvetta monille eri

palveluille. Palvelutahojen tulisi luoda yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa

näkemys tilanteesta, jonka myötä on mahdollista suunnitella asioita yhteistyössä,

potilaslähtöisesti (Seikkula, Arnkil 2005 s.92-93).

3 OPINNÄYTETYÖN TARVE

Valtio julkistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen

kehittämisohjelman, Kaste-ohjelman, jonka tarkoituksena on määritellä alan

uudistamistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiselle (STM 2012). Terveyden ja

hyvinvoinninlaitoksen internetsivuilla (2012) hankkeesta mainitaan seuraavalla

tavalla: ”Ohjelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä

sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen

asiakaslähtöisesti. Tavoitteisiin vastataan kuudella osaohjelmalla. Kaste-ohjelmassa

luodaan, arvioidaan, levitetään ja juurrutetaan uusia hyviä käytäntöjä.”

Mielenterveys- ja päihdetyöhön keskittyviä Kaste-hankkeita on useita ympäri Suomea

(Moring ym. 2009 s.15-16).

Arjen mieli on Kaste – ohjelmaan kuuluva kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa.

Hankkeen keskiössä ovat kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen,

Kehitystyön lähtökohtana on edistää yhtenäisyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja

suunnitelmallisuutta. Suunnannäyttäjinä ovat Kaste-ohjelman

toimeenpanosuunnitelma ja Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja

päihdetyön kehittämiseksi.

Yhtenä Arjen mieli- hankkeen kuudesta osahankkeesta on psykoosipotilaan

hoitopolun laatiminen (Arjen mieli - hanke 2011). Toimeksiantajana opinnäytetyölle

on Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoima Arjen mieli-hanke.

4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata psykoosin varhaisen tunnistamisen ja

ensipsykoosin hoidon periaatteet ja toimintatavat alueellisessa palveluorganisaatiossa.

Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa psykoosin varhaista tunnistamista sekä auttaa

kliinisen työn tekijöitä löytämään yhteinen linja psykoosipotilaiden hoidossa.

5 OPINNÄYTETYÖN KYSYMYKSET

1. Millainen on psykoosipotilaan hoitopolku

2. Miten psykoosin varhainen tunnistaminen toteutuu

3. Miten ensipsykoosipotilas hoidetaan

6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN

Opinnäytetyön toteutan toiminnallisena. Hankkeen lähtökohtana on työelämän

kehittäminen ja näin ollen se on työelämälähtöinen. Toiminnallisen opinnäytetyön

tavoitteina yleisesti on toiminnan kehittäminen, ohjeistaminen, järjestäminen ja

käytännöntoiminnan järkeistäminen ammatillisissa toimintaympäristöissä.

Opinnäytetyön tuotoksessa on tarkoitus yhdistää kokemuksellinen taito ja tieto

tutkittuun tietoon sekä raportoida ne käytännön hoitotyössä hyödynnettäväksi.

(Vilkka, Airaksinen 2003 s.9.)

Opiskelun näkökulmasta toteutan opinnäytetyön yksin. Käytännössä kuitenkin

osallistun projektityöryhmään jonka kanssa yhteistyötä tehden laadin toiminnallisen

opinnäytetyön tuotoksen. Työskentelyyn kuuluu osallistuminen projektityöryhmän

kokouksiin ja sen järjestämiin koulutuksiin, sekä erikseen sovittaviin tapaamisiin

työelämäohjaajien ja muiden käytännön työntekijöiden kanssa. Projektityöryhmän

kokouksissa hahmottelen ja kartoitan toiveita toiminnallisen opinnäytetyön sisällöstä.

Sisällöstä päättämisen jälkeen kierrän toimipisteitä joissa tapaan psykoosipotilaita

kohtaavia työntekijöitä. Näiden tapaamisten tavoitteena on saada tietoa toiminnasta,

jonka pohjalta voin tehdä toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksen.

6.1 Aineiston keruu

Teoreettiseen tietoperustaan haen materiaalin käyttämällä hakuportaaleja kuten

medicia ja melindaa. Skitsofrenian käypähoitosuositus ja sen taustalla vaikuttavat

tutkimukset ovat keskeisiä lähteitä. Lisäksi käytän THL:n hankeraportteja ja

tutkimuksia. Arto ja Aleksi artikkeliviitteistä saan tietoa asiaa koskevista artikkeleista.

Muiden alueiden psykoosin hoidon kuvauksista saan myös kirjallisuusvinkkejä. Olen

myös aktiivisesti yhteydessä alan ammattilaisiin tiedon hankkimiseksi.

Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksen pääasiallisena aineistonlähteenä ovat

haastattelut. Yksinkertaisesti sen vuoksi että se on ainoa tapa saada ajantasaista tietoa

nykyisestä palvelukulttuurista.

Haastattelut toteutan teemahaastatteluna. Haastattelumuoto sopii tiedonkeräämiseen,

koska sille tyypillisesti haastattelu toteutuu tiettyjen aihepiirien ympärillä.

Teemahaastattelu antaa vapautta ja tekee haastattelusta helpompaa, koska se ei ole

niin strukturoitu kysymysjärjestyksen ja kysymysten muodon suhteen. (Hirsjärvi ym.

2009 s.208.) Opinnäytetyön kysymyksistä teen haastatteluun sopivan pohjan jolla

kerään tietoa kyseisistä ilmiöistä. Todennäköisesti äänitän haastattelut.

Toissijaisena lähteenä ovat muiden alueiden toimintasuunnitelmat. Niiden käyttö

suoraan on kuitenkin kyseenalaista, mutta vertailu materiaalina ja palveluiden

kehittämistä ideoidessa hyvin käyttökelpoisia. Toissijaisia aineistoja käytän siksi, että

jo tehdyt prosessikuvaukset pohjautuvat skitsofrenian käypähoitosuositukseen, jossa

psykoosin hoidon suositusten taustat perustuvat kansainvälisten tutkimustuloksien

meta-analyyseihin. (Skitsofrenia käypähoito 2008.) Tiedonkeruutapaani kuvaa

kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, jossa tiedonhankinta on kokonaisvaltaista ja

aineisto kootaan luonnollisten, todellisten tilanteiden kautta (Hirsjärvi ym. 2009

s.160).

6.2 Aineiston analyysi

Aineiston analysoimiseen käytän sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla pyritään

saamaan kuvaus tutkittavasta ilmiöstä yleisessä ja tiivistetyssä muodossa,

kadottamatta kuitenkaan sen informaatiota. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä

edetään vaiheittain. Ensin kerätään aineisto, tässä opinnäytetyössä haastattelemalla.

Toisessa vaiheessa aineisto pelkistetään. Kolmannessa vaiheessa aineisto

ryhmitellään, ja viimeiseksi luodaan teoreettiset käsitteet, jonka tarkoitus on koota

aineisto loogiseksi kokonaisuudeksi. (Tuomi, Sarajärvi 2009 s.103-110.)

Käytännössä vertaan haastatteluissa saamaani tietoa tehtyjen toimintasuunnitelmien ja

teoriatiedon kanssa. Poimin yhteneväisyyksiä toimintatavoista jotka kuvaavat

käytäntöjä psykoosin varhaisessa tunnistamisessa ja ensipsykoosin hoidossa.

7 AIKATAULU

Hankkeelle asetetun aikataulun mukaisesti kaikki osa-alueet tulee olla valmiita

lokakuun 2013 loppuun mennessä. Itselläni aikaraja on sama, mutta pyrin saamaan

tuotoksen valmiiksi jo syyskuun loppuun, jolloin on hankkeen päätös-seminaari.

Kevään ja kesän 2013 aikana teen opinnäytetyön teoriaosuuden ja työstän

”käsikirjaa”. Kesän jälkeen on mahdollisuus kirjoittaa toiminnallisen opinnäytetyön

toteuttamiseen liittyviä osioita, jotka kuvastavat opinnäytetyötä prosessina eikä

niinkään liity toiminnallisena opinnäytetyönä tuotettuun käsikirjaan. Alkusyksyn

aikana muokkaan käsikirjan sisältöä työryhmän toiveista käsin. Syksyllä jää aikaa

myös kirjallisuus– ja ulkoasun hiomiseen. Opinnäytetyön esitys olisi alustavasti

marraskuussa.

8 EETTISET KYSYMYKSET

Opinnäytetyön toteuttamisen eettisyyttä ohjaavat tietyt hyvät tavat ja käytännöt.

Suomen Akatemian (2003 s.5-6) mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvia

toimintatapoja ovat rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä.

Tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät ovat tieteellisten kriteerien

mukaisia. Muiden tutkijoiden työ ja saavutukset otetaan huomioon asianmukaisella

tavalla, niitä kunnioitetaan ja niille annetaan arvoa. Tutkimus suunnitellaan,

toteutetaan ja raportoidaan yksityiskohtaisesti ja vaatimusten edellyttämällä tavalla.

Tutkimusta suorittavien henkilöiden asema, oikeudet, osuudet, vastuut ja

velvollisuudet sekä tutkimuksen tulosten ja aineiston omistajuus ja säilyttäminen ovat

sovittu ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla.

Haastatteluihin hankin suullisen suostumuksen. Muiden alueiden sellaisten

hoitosuositusten käyttöön jotka eivät ole julkisesti saatavilla haen lupaa suosituksen

omistavalta henkilöltä tai työryhmältä.

Opinnäytetyötäni teen yhdessä psykoosiprosessikuvausta varten koostetun työryhmän

kanssa, kaikki toiminnalliseen opinnäytetyöhön tuleva tieto on työryhmässä

hyväksytty ja toiminnallisen opinnäytetyön tuotokseen tulee projektityöryhmään

osallistujien nimet.

Käytän opinnäytetyössäni vain luotettavaa teoriatietoa. Tiedon kirjoittajan täytyy olla

alan ammattihenkilö tai tiedon julkaisulähteen yleisesti arvostettu.

LÄHTEET

Arjen mieli - hanke 2011. WWW-sivut. http://www.arjenmieli.fi/esshp Päivitetty

19.9.2012, luettu 21.11.2012

French, P & Morrison, A.P 2008. Psykoosin varhaisoireet - tunnistaminen ja

kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Duodecim.

Hanna, Vilkka, Tiina, Airaksinen 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä:

Gummerus Kirjapaino Oy.

Hirvonen, Salokangas 2012. Skitsofrenia. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2012;128(3):313-6

ICD-10 2011. Tautiluokitus ICD-10. PDF-dokumentti.

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19. Päivitetty

5/2011. Luettu 20.10.2012.

Jaakko, Seikkula, Tom Erik, Arnkil 2005. Dialoginen verkostotyö. Tampere: Tammi.

Jaana, Suvisaari, Jonna, Perälä, Satu, Viertiö, Samuli,I. Saarni, Annamari, Tuulio-

Henriksson, Krista, Partti, Suoma, E. Saarni, Jaana, Suokas, Jouko, Lönnqvist 2012.

Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa. Suomen lääkärilehti 9/2012

vsk 67 s. 677 – 683.

John, F.M Gleeson, Patrick, D. Mcgorry 2005. Varhaisen psykoosin

psykoterapeuttinen hoito. Helsinki: Edita.

Jouko, Lönnqvist 2009. Psykiatrisen hoidon kehittäminen Etelä-Savon

sairaanhoitopiirin alueella. PDF-dokumentti http://www.esshp.fi/alltypes.asp?

d_type=5&menu_id=1333&id=2985. Päivitetty 9.10.2009. Luettu 20.10.2012.

Jouni, Tuomi, Anneli, Sarajärvi 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.

Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Juha, Moring, Anne, Martins, Airi, Partanen, Viveca, Bergman, Esa, Nordling, Veijo,

Nevalainen 2011. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015

Toimeenpanosta käytäntöön 2010. THL raportti 6/2011

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/d5f4cb21-cc45-4398-9679-8207945705d7. Päivitetty

6/2011. Luettu 20.12.2012.

Kauko, Haarakangas, Jaakko, Seikkula 1999. Psykoosi - uuteen hoitokäytäntöön.

Helsinki: Kirjayhtymä.

Maria, Kuronen 2010. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kehittämishanke ”keskelle

elämää”. WWW-dokumentti.

http://www.isonetti.net/Kehittamistyo/Kuronen_ESkaste_%20270510.pdf Päivitetty

27.5.2010. Luettu 1.12.2012.

Mia, Tammeli 2010. Kokemuksia sosiaalipalveluista Kuntouttavan työtoiminnan

asiakasfoorumit Keski-Suomessa. Terveyden –ja hyvinvoinninlaitos. Raportti

31/2010. Helsinki: yliopistopaino.

Salokangas, Heinimaa, Svirskis, Huttunen, Laine, Korkeila, Ilonen, Ristkari,

Vaskelainen, Rekola, Heinisuo, Heikkilä, Syvälahti, Hirvonen, Parkkola, Hietala,

Klosterkötter, Ruhrmann, Reventlow, Linszen, Dingemans, Birchwood ja Patterson

2007. Psykoosille altis potilas. Sosiaali – ja terveysturvan tutkimuksia 91. WWW-

dokumentti. http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/191207084524HJ/$File/

tutkimuksia91_netti.pdf?openElement päivitetty 2007. Luettu 5.1.13.

Sirkka, Hirsjärvi, Pirkko, Remes, Paula, Sajavaara 2009. Tutki ja Kirjoita.

Hämeenlinna: Kariston kirjapaino Oy.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2012 , sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen

kehittämisohjelma. WWW-sivut. www.stm.fi/kaste Päivitetty . 16.11.2012. Luettu

21.11.2012

Suomen akatemia 2003: Tutkimuseettiset ohjeet. PDF-dokumentti

http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/Suomen%20Akatemian%20eettiset

%20ohjeet%202003.pdf . Päivitetty 2003. Luettu 15.3.2013.

Suomen psykiatriayhdistyksen asettama työryhmä: Skitsofrenian käypähoitosuositus,

Duodecim 2008. WWW-sivut.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../hoi35050 Päivitetty

1.1.2008. Luettu 21.12.12

Raimo, K. R. Salokangas, Mika, Helminen, Anna-Maija, Koivisto, Helena, Rantanen,

Hannu ,Oja, Sami, Pirkola, Kristian, Wahlbeck, Matti, Joukamaa 2009. Skitsofrenia

potilaan tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa. Suomen lääkärilehti 21 - 22/2009 vsk 64

s. 1967 – 1972.

Raimo, K. R. Salokangas, Tanja, Suomela 2004. Psykoosin varhaistunnistaminen ja

ensivaiheen hoito. Suomen lääkärilehti 42/2004 vsk. 59.

Riikka, Vuokko, Matti, Mäkelä, Jorma, Komulainen, Outi, Meriläinen 2011.

Terveydenhuollon toimintaprosessit: Terveydenhuollon yleiset prosessit ja niiden

tarkennukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 53/2011. Helsinki

2011. PDF-dokumentti http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f2fd2a43-4e91-42e7-b7fe-

5607f86e4d79 luettu 23.1.13.

LIITE 1.

Sisällys

1 PSYKOOSIN VARHAINEN TUNNISTAMINEN....................................................2

1.1 PSYKOOSIN KEHITTYMINEN.....................................................................2

1.2 VARHAISEN TUNNISTAMIEN MERKITYS................................................2

1.3 TOIMINTATAVAT / MENETELMÄT / ARVIOINTIKEINOT.....................2

1.4 ALUEELLISET TAVOITTEET.......................................................................2

2 ENSIPSYKOOSI.........................................................................................................2

2.1 HOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET.................................................2

2.2 HOIDON ALOITTAMINEN............................................................................3

2.3 TUTKIMUKSET...............................................................................................3

2.4 ENSIPSYKOOSIN HOITO.............................................................................3

2.4.1 Hoitosuhdetyöskentely...................................................................................3

2.4.2 Perhetyö..........................................................................................................3

2.4.3 Psykososiaaliset hoitomuodot........................................................................3

2.4.5 Verkostotyö....................................................................................................3

2.4.4 Lääkehoito......................................................................................................3

3 PITKITTYNYT PSYKOOSISAIRAUS......................................................................3

3.1 HOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET.................................................3

3.2 KUNTOUTUS...................................................................................................3