Haaga-HeliaMuistio
Sihteeri Hanna Schroderus25.1.2016
Matkustusmotiivit
Aika:8.15-9.45
Paikka:2401
Läsnäolijat:Puheenjohtajana Eveliina Vuokko, sihteerinä Hanna
Schroderus, havainnoijana Elisa Tamminen, taulukirjurina Anni
Viitala. Lisäksi paikalla Florence Sallinen, Jesse Sjölund, Iitu
Somppi, Annuliina Suopajärvi.
1
AvausPuheenjohtaja Eveliina Vuokko avasi projektikokouksen.
2
Sihteeri, havainnoija ja taulukirjuri
Sihteerivuorossa oli Hanna Schroderus, havainnoijana toimi Elisa
Tamminen, taulukirjuriksi valittiin Anni Viitala.
3
Esityslistan hyväksyminen
Esityslista hyväksyttiin projektikokouksen
työjärjestykseksi.
4
”Matkailu ilmiönä” muistion lukeminen ja hyväksyminen
Sihteeri Hanna Schroderus luki edellisen kerran muistion ja se
hyväksyttiin. Muutoksia ei tehty.
5
Purkukeskustelu ”Matkailu ilmiönä” aiheesta
1. ”Matkailun määritelmä”
Edellisellä kerralla oli annettu tehtäväksi tiivistää matkailun
määritelmä lauseeksi. Jäsenet kertoivat pointteja lukemistaan
lähteistä ja niistä keskusteltiin yhteisesti. Uusia lähteitäkin
tuli keskustelussa esille jo annettujen lähteiden lisäksi (mm. Vera
Biancan blogi).
Olimme yhtä mieltä siitä, että yksi matkailun määritelmä on:
”Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat elinpiirinsä
ulkopuolelle olevaan paikkaan ja oleskelevat sielä korkeintaan
vuoden ajan (12kk) ” (tilastokeskuksen määritelmä stat.fi)
”Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat oman
elinympäristönsä ulkopuolelle”( tavanomainen elinpiiri= esim. työ-,
koulu-, harrastepaikka)
2.Mitä kaikkea matkailualaan sisältyy/mitä se on?
Toinen asia mitä käsittelimme oli se mitä kaikkea matkailu
oikeastaan on, tai miten voisimme sitä ryhmitellä. Itse matkan
koostumukseen kuuluu matkailukulutus, kesto ja syy eli
henkilökohtaiset motiivit.
Keskustelussa lähteiden kautta tuli esille se, että matkailun
voi jakaa esimerkiksi kansalliseen, kansainväliseen ja sisäiseen
matkailuun. Myös toisenlaisia jakokeinoja löytyy kuten matkailun
rajaaminen siihen yöpyykö henkilö kohteessa vai ei. Alaotsikoita
joihin matkailua voi jakaa, on mm. ryhmämatkat, terveysmatkat,
uskonmatkat etc.
Useimmiten matkailuun kuitenkin liittyy loma tai virkistyminen,
mutta se ei ole rajaava tekijä matkaa määriteltäessä.
3.Matkailu lukuina
Tutkimme myös hetken aikaa matkailua bisneksenä ja totesimme
että matkailuala tukee myös monia rinnakkaisia aloja kuten
ravitsemis-, liikenne-tai kulttuurialoja, tuoden näille merkittäviä
tuloja. Käytimme UNWTO sivuja lähteenä, josta poimimme tärkeiksi
tärpeiksi esimerkiksi sen, että matkailu tuottaa 9% maailman
bruttokansantuotteesta ja sen, että joka 11 työpaikka maailmalla on
matkailuun liittyvää.
6
Triggerin/projektikokouksen arvointi
Jokainen käytti 10 minuuttia itsearvointilomakkeen täyttöön,
jonka jälkeen totesimme ” Matkustuksen määritelmä” aiheen olevan
käsitelty.
7
Käsitteet ja niiden määrittely
Matkustusmotiivit
Uusi triggeri ”Matkustusmotiivit” otettiin käsittelyyn ja
ensimmäiseksi luimme siihen liittyvän tekstin. Vieraaksi termiksi
koettiin ”matkailijatypologiat” jonka merkitys jokaisen tulee
opetella seuraavaan kertaan mennessä.
8
Ongelman määrittely ja kiteyttäminen
Ongelmaksi kiteytyi kysymys ” Miksi ihmiset lähtevät
matkoille?”.
9
Aivoriihen anti ja analysointi
Luettuamme saadun tekstin keskustelimme ensin hieman aiheesta
(viime kerrasta viisastuneena). Keskustelun aikana tuli esille,
että tekstin mukaan motiivit matkustamiseen ovat vaihtelevia eri
ihmisillä eri ajanjaksoina elämässä. Päädyimme muotoilemaan
ongelmaksi ”Miksi ihmiset lähtevät matkoille?” jonka jälkeen otimme
käyttöön post it laput.
Taulukirjuri kokosi laput taululle ja järjestimme ne ryhmittäin
kuten SIELUNASIAT eli henkilön omat halut matkustaa kuten ” itsensä
etsiminen” ,”pois kotipiiristä” ,yhteen ryhmään kuuluivat LOMAAN
LIITTYVÄT ASIAT kuten ” lepo”, ”perhe” ,” haluaa lämpimään” ja
viimeiseen ryhmään KONKREETTISET SYYT kuten ”ruoka”, ”musiikki”
etc..
Totesimme myös, että sukupuolisia eroja löytyy
matkustusmotiiveissa paljon. Päätimme tämän jälkeen ottaa
tehtäväksi selvittää ensi kerraksi juuri yleisimmät motiivit
matkustukseen, jotta rajaisimme aiheen paisumista liian
suureksi.
Katso liitteet taulukirjurin asetelmasta.
10
Oppimistavoitteiden määrittely
Päätimme oppimistavoitteiksi ”matkailutypologiat” sekä
”matkustusmotiivit” keskeisen ongelman lisäksi.
11
Lähdemateriaali
Avainsanoiksi päätimme ” matkustusmotiivit”
”matkaililijatypologiat” sekä vastaavat termit myös englanniksi.
Lisäksi tulisi tutustua kirjalähteisiin jotka tulivat triggerin
mukana:
Komppula, R.& Boxberg, T. 2002 ” Matkailuyrityksen
tuotekehitys” s.68-74
Swarbrooke, J.& Horner, S. 2007 ” Consumer Behaviour in
Tourism# s. 53-99
Vuoristo, K-V 2003 “Matkailun maailma” s. 36-52
12
Havainnoijan puheenvuoro
Havainnoijan puheenvuoron aikana Elisa totesi että etenkin Iitun
muistiinpanot nousivat esille, Annu oli mukana hyvin keskustelussa,
puheenjohtaja piti hyvin kiinni aikataulusta ja joiltakin
toivottiin enemmän osallistumista yhteiseen keskusteluun. Kaiken
kaikkiaan havainnoija totesi, että kokous oli onnistunut ja
asioissa edettiin hyvin.
13
Ohjaajan puheenvuoro
Ohjaajan puheenvuorossa ohjaaja Annika Konttinen kehui
puheenjohtajan taitoa ajankäytön suhteen sekä sihteerin täsmentäviä
kysymyksiä muistioon liittyen, sekä taulukirjurin työskentelyä.
Hänestä oli mukavaa että ryhmä oli aikaisin aamulla täysillä
mukana, ja myös opiskelijoiden kesken todettiin että sessio oli
todella herättävä ja mukaansatempaava.
14
Liitteet
Muistion vakuudeksi
M1D2-ryhmä
Eveliina Vuokko Hanna Schroderus
PuheenjohtajaSihteeri
