· Web viewLuonnon aakkoset Oppilaat saavat pareittain tai pienissä ryhmissä opettajalta lappuja, joista jokainen sisältää yhden kirjaimen. Oppilaat laittavat kirjaimet sellaisiin

luonnonmateriaaleista ja selostaa kuvion tekemisen parilleen, joka koettaa saada samanlaisen kuvion syntymään liinalleen.

ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1-2 Ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa





Salaperäinen kuva Oppilaat jakautuvat pareittain ja hakevat opettajan ohjeistaman määrän luonnonmateriaaleija. Oppilaat

asettuvat selkä toisiaan vasten istumaan ja molemmilla on edessään valkoinen liina. Toinen tekee liinalle kuvion












saa kuvailla, mutta sitä ei saa näyttää muille. Omaa esinettä ei saa kertoa ennen kuin on varma, että toisella on sama. Jos pari löytyy, jäädään hänen kanssaan vierekkäin seisomaan.

ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1-2 opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja

mielikuvitustaan sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan tarjoamalla

mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niiden

käytänteisiin



mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niiden

käytänteisiin



mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua

niiden käytänteisiin

Käpy selän takana Oppilaat seisovat piirissä kädet selän takana. Jokainen saa yhden luonnonesineen käteensä ja katsoo sen muilta salaa. Jokaista esinettä on yhteensä kaksi. Oppilaat

lähtevät etsimään sitä, jolla on sama esine kuin heillä. Esinettä saa kuvailla, mutta sitä ei saa näyttää muille. Omaa esinettä ei saa kertoa ennen kuin on varma, että toisella on sama. Jos pari

löytyy, jäädään hänen kanssaan vierekkäin seisomaan.

Käpy selän takana Oppilaat seisovat piirissä kädet selän takana. Jokainen saa yhden luonnonesineen käteensä ja katsoo sen muilta salaa. Jokaista esinettä on yhteensä kaksi. Oppilaat

lähtevät etsimään sitä, jolla on sama esine kuin heillä. Esinettä saa kuvailla, mutta sitä ei saa näyttää muille. Omaa esinettä ei saa kertoa ennen kuin on varma, että toisella on sama. Jos pari

löytyy, jäädään hänen kanssaan vierekkäin seisomaan.

saa kuvailla, mutta sitä ei saa näyttää muille. Omaa esinettä ei saa kertoa ennen kuin on varma, että toisella on sama. Jos pari löytyy, jäädään hänen kanssaan vierekkäin seisomaan.

Käpy selän takana Oppilaat seisovat piirissä kädet selän takana. Jokainen saa yhden luonnonesineen käteensä ja katsoo sen

muilta salaa. Jokaista esinettä on yhteensä kaksi. Oppilaat lähtevät etsimään sitä, jolla on sama esine kuin heillä. Esinettä saa kuvailla, mutta sitä ei saa näyttää muille. Omaa esinettä ei

saa kertoa ennen kuin on varma, että toisella on sama. Jos pari löytyy, jäädään hänen kanssaan vierekkäin seisomaan.

Käpy selän takana Oppilaat seisovat piirissä kädet selän takana. Jokainen saa yhden luonnonesineen käteensä ja katsoo sen

muilta salaa. Jokaista esinettä on yhteensä kaksi. Oppilaat lähtevät etsimään sitä, jolla on sama esine kuin heillä. Esinettä saa kuvailla, mutta sitä ei saa näyttää muille. Omaa esinettä ei

saa kertoa ennen kuin on varma, että toisella on sama. Jos pari löytyy, jäädään hänen kanssaan vierekkäin seisomaan.

samalla tavalla kulkien johtajaa. Lopuksi voidaan kertoa mikä verbi oli kyseessä. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapussa lukee juosta ja hän lähtee juoksemaan kaikki muut perässään. Kun ohjaaja viheltää pilliin, vetäjä vaihtuu.

ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1-2 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan

ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla





Seuraa johtajaa liitäen Opettaja jakaa jokaiselle kortin, jossa lukee jokin liikkumista tarkoittava verbi. Oppilaat asettuvat

jonoon ja jonon ensimmäinen lähtee johtamaan joukkoa kuten hänen lapussaan oleva verbi kertoo kuljettavan. Muut seuraavat

samalla tavalla kulkien johtajaa. Lopuksi voidaan kertoa mikä verbi oli kyseessä. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapussa lukee

juosta ja hän lähtee juoksemaan kaikki muut perässään. Kun ohjaaja viheltää pilliin, vetäjä vaihtuu.





samalla tavalla kulkien johtajaa. Lopuksi voidaan kertoa mikä verbi oli kyseessä. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapussa lukee juosta ja hän lähtee juoksemaan kaikki muut perässään. Kun ohjaaja viheltää pilliin, vetäjä vaihtuu.









ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 3-6 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti

erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman avulla





ja superlatiivi). Kun joukkue on arvannut oikein, ottaa

seuraava oppilas uuden kortin ja lähtee liikkeelle kohti

toista joukkueen puolikasta. Joukkue on maalissa,

kun kaikki kortit on käytetty ja arvattu

oikein.

Vihainen, vihaisempi, vihaisin Ryhmittäin. Leikkipaikaksi tarvitaan avoin alue, toteutetaan kuten sukkulaviesti. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen. Kumpikin joukkue jaetaan kahteen ryhmään, jotka asettuvat

toisiaan vastapäätä noin 15 metrin etäisyydelle toisistaan. Joukkueet saavat kortteja, joissa on kirjoitettuna adjektiiveja. Kortin jaetaan tasan joukkueen puolikkaiden kesken ja asetetaan

ylösalaisin joukkueen eteen maahaan. Ensimmäinen oppilas ottaa kortin, lukee sen ja lähtee liikkeelle kohti toista joukkueen puolikasta. Esim. jos sana on vihainen, oppilas esittää ensin

vihaista, sitten vihaisempaa ja lopuksi vihaisinta. Joukkueen toisen puolikkaan tehtävä on arvata, mikä adjektiivi on kyseessä ja sanoa se ääneen (positiivi,

komparatiivi ja superlatiivi). Kun joukkue on arvannut oikein, ottaa seuraava oppilas uuden kortin ja lähtee liikkeelle kohti toista joukkueen

puolikasta. Joukkue on maalissa, kun kaikki kortit on käytetty ja arvattu oikein.

Vihainen, vihaisempi, vihaisin Ryhmittäin. Leikkipaikaksi tarvitaan avoin alue, toteutetaan kuten sukkulaviesti. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen. Kumpikin joukkue jaetaan kahteen ryhmään, jotka asettuvat

toisiaan vastapäätä noin 15 metrin etäisyydelle toisistaan. Joukkueet saavat kortteja, joissa on kirjoitettuna adjektiiveja. Kortin jaetaan tasan joukkueen puolikkaiden kesken ja asetetaan

ylösalaisin joukkueen eteen maahaan. Ensimmäinen oppilas ottaa kortin, lukee sen ja lähtee liikkeelle kohti toista joukkueen puolikasta. Esim. jos sana on vihainen, oppilas esittää ensin

vihaista, sitten vihaisempaa ja lopuksi vihaisinta. Joukkueen toisen puolikkaan tehtävä on arvata, mikä adjektiivi on kyseessä ja sanoa se ääneen (positiivi, komparatiivi ja superlatiivi). Kun joukkue on arvannut oikein, ottaa seuraava

oppilas uuden kortin ja lähtee liikkeelle kohti toista joukkueen puolikasta. Joukkue on maalissa, kun kaikki kortit on

käytetty ja arvattu oikein.

Vihainen, vihaisempi, vihaisin Ryhmittäin. Leikkipaikaksi tarvitaan avoin alue, toteutetaan kuten sukkulaviesti. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen.

Kumpikin joukkue jaetaan kahteen ryhmään, jotka asettuvat toisiaan vastapäätä noin 15 metrin etäisyydelle toisistaan. Joukkueet saavat

kortteja, joissa on kirjoitettuna adjektiiveja. Kortin jaetaan tasan joukkueen puolikkaiden kesken ja asetetaan ylösalaisin joukkueen eteen maahaan. Ensimmäinen oppilas ottaa

kortin, lukee sen ja lähtee liikkeelle kohti toista joukkueen puolikasta. Esim. jos sana on vihainen,

oppilas esittää ensin vihaista, sitten vihaisempaa ja lopuksi vihaisinta. Joukkueen toisen

puolikkaan tehtävä on arvata, mikä adjektiivi on kyseessä ja sanoa

se ääneen (positiivi, komparatiivi ja superlatiivi). Kun joukkue

on arvannut oikein, ottaa seuraava oppilas uuden

kortin ja lähtee liikkeelle kohti toista joukkueen puolikasta.

Joukkue on maalissa, kun kaikki kortit on

ja superlatiivi). Kun joukkue on arvannut oikein, ottaa

seuraava oppilas uuden kortin ja lähtee liikkeelle kohti

toista joukkueen puolikasta. Joukkue on maalissa,

kun kaikki kortit on käytetty ja arvattu

oikein.

ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 3-6 tekstien tuottaminen: rohkaista oppilasta

ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä

kuvaa itsestään tekstien tuottajana







Vihainen, vihaisempi, vihaisin Ryhmittäin. Leikkipaikaksi tarvitaan avoin alue, toteutetaan kuten sukkulaviesti. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen.

Kumpikin joukkue jaetaan kahteen ryhmään, jotka asettuvat toisiaan vastapäätä noin 15 metrin etäisyydelle toisistaan. Joukkueet saavat

kortteja, joissa on kirjoitettuna adjektiiveja. Kortin jaetaan tasan joukkueen puolikkaiden kesken ja asetetaan ylösalaisin joukkueen eteen maahaan. Ensimmäinen oppilas ottaa

kortin, lukee sen ja lähtee liikkeelle kohti toista joukkueen puolikasta. Esim. jos sana on vihainen,

oppilas esittää ensin vihaista, sitten vihaisempaa ja lopuksi vihaisinta. Joukkueen toisen

puolikkaan tehtävä on arvata, mikä adjektiivi on kyseessä ja sanoa

se ääneen (positiivi, komparatiivi ja superlatiivi). Kun joukkue

on arvannut oikein, ottaa seuraava oppilas uuden

kortin ja lähtee liikkeelle kohti toista joukkueen puolikasta.

Joukkue on maalissa, kun kaikki kortit on

Luontoruno -tai räppi Oppilaat toimivat pienryhmissä. He etsivät mielestään vaikuttavan paikan lähiluonnosta. Täällä he keräävät

pahvinpalalle sanoja, jotka kuvailevat paikkaa. Kerätyistä sanoista tehdään luontoruno tai räppi ja esitetään se muille.







montako esinettä kädessä on. Ja montako jäi liinalle tai maahan?

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 Työskentelyn taidot: tukea oppilasta

lukukäsitteen kehittymisessä ja kymmenjärjestelmän periaatteen

ymmärtämisessä



ymmärtämisessä



ymmärtämisessä

Kymppiparit Oppilaspari etsii kymmenen kiveä tai käpyä. Esineet laitetaan maahan rajattuun kohtaan tai pienelle liinalle. Toinen

laittaa silmät kiinni. Toinen oppilas antaa osan kymmenestä esineestä toisen käteen. Hänen tulee tunnustellen laskea












voidaan tehdä ryhmissä geometrisen kuvion kaltaisia kuvioita naruilla. Naru on noin 5 metriä pitkä. Jokainen pitää siitä kiinni kaksi käsin narun ulkopuolelta.

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-2 Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset

tavoitteet: tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaan niiden

ominaisuuksia



ominaisuuksia



ominaisuuksia

Kolmionmuotoinen oksanhaara Oppilasparille annetaan pahvista leikattu geometrinen muoto, esimerkiksi kolmio, neliö tai

suorakaide. He etsivät metsästä tai koulun pihalta saamansa geometrisen muodon kaltaista muotoa. Vaihtoehtoisesti

voidaan tehdä ryhmissä geometrisen kuvion kaltaisia kuvioita naruilla. Naru on noin 5 metriä pitkä. Jokainen pitää siitä kiinni

kaksi käsin narun ulkopuolelta.





voidaan tehdä ryhmissä geometrisen kuvion kaltaisia kuvioita naruilla. Naru on noin 5 metriä pitkä. Jokainen pitää siitä kiinni kaksi käsin narun ulkopuolelta.









arvioiden. Koulun pihalta etsitään metrin pituisia kohteita.


tavoitteet: ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaate





Metrin naru Oppilasparille annetaan metrin mittainen naru. Toinen laittaa maahan kaksi keppiä etäisyydelle, jonka arvioi

olevan metrin. Toinen mittaa. Etsitään metrin ympärysmittainen puu ja metrin korkuinen puu ensin pituutta ja paksuutta












muurahaista käveli kortta kantaen pesäänsä kohti... Liinalla kolme lehteä, joilla jokaisella on kepeistä kuusi jalkaa.

MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3-6 Työskentelyn taidot: kannustaa oppilasta

esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muille konkreettisin välinein,

piirroksin,suullisesti ja kirjallisestija tehdä perusteltuja päätelmiä

havaintojensa pohjalta.



piirroksin,suullisesti ja kirjallisestija tehdä perusteltuja päätelmiä




piirroksin,suullisesti ja kirjallisesti ja tehdä perusteltuja päätelmiä


Kertolaskusatu Opettaja jakaa jokaiselle pienryhmälle yhden kertolaskun esim. 3*6. Ryhmä tekee laskusta sadun ja sadulle

kuvituksen pienelle liinalle tai maahan rajatulle alueelle. Kuvitus tehdään luonnonesineillä. Esimerkiksi 3*6 kolme kuusijalkaista












Ottavatko oppilaat esim. 3/6 kolme kuudesta kävystä erilleen vai tekevätkö murtoluvun liinalle merkintänä? Keskustellaan vaihtoehdoista.


tavoitteet: ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja

merkintöjä.



merkintöjä.



merkintöjä.

Salainen merkintä Jokaiselle oppilasryhmälle jaetaan yksi kivi, jossa on salainen merkintä. Merkintä on jokaisella jokin

murtoluku. Ryhmien tulee kuvata murtolukumerkintä pienellä liinalla tai rajatulla alueella maassa luonnonmateriaalein.

Ottavatko oppilaat esim. 3/6 kolme kuudesta kävystä erilleen vai tekevätkö murtoluvun liinalle merkintänä? Keskustellaan

vaihtoehdoista.




vaihtoehdoista.

Ottavatko oppilaat esim. 3/6 kolme kuudesta kävystä erilleen vai tekevätkö murtoluvun liinalle merkintänä? Keskustellaan vaihtoehdoista.




vaihtoehdoista.

geometrisiin käsitteisiin




vaihtoehdoista.

Suoraan ei saa kysyä oletko kolmio?


tavoitteet: ohjata oppilasta havainnoimaan ja kuvailemaan

kappaleiden ja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä

tutustuttaa oppilas geometrisiin käsitteisiin



kappaleiden ja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä

tutustuttaa oppilas geometrisiin käsitteisiin



kappaleiden ja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekätutustuttaa oppilas



Oletko kulmikas? Oppilaat toimivat pareittain. Jokainen miettii itselleen yhden geometrisen muodon ja värin, esimerkiksi

keltainen kolmio. Toinen alkaa kysellä häneltä kysymyksiä, joihin hän saa vastata vain kyllä tai ei. Esimerkiksi onko sinussa kulmia?









mittaustuloksen järkevyyttä.




keskiarvo lähellä oikeaa matkaa?


tavoitteet: ohjata oppilasta arvioimaan mittauskohteen suuruutta

ja valitsemaan mittaamiseen sopivan välineen ja

mittayksikön sekä pohtimaan mittaustuloksen järkevyyttä.


tavoitteet: ohjata oppilasta arvioimaan mittauskohteen suuruutta

ja valitsemaan mittaamiseen sopivan välineen ja

mittayksikön sekä pohtimaan mittaustuloksen järkevyyttä.MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3-6

Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet: ohjata oppilasta arvioimaan

mittauskohteen suuruuttaja valitsemaan mittaamiseen sopivan

välineen jamittayksikön sekä pohtimaan mittaustuloksen järkevyyttä.

mittaustuloksen järkevyyttä.

Arvioi etäisyys! Oppilaat seisovat rivissä. Opettaja menee noin 10 metrin päähän seisomaan. Oppilaat arvioivat jokainen vuorollaan kuinka pitkä välimatka on. Arvioinnin jälkeen mitataan välimatka metrinarujen avulla. Onko arvioiden


Arvioi etäisyys! Oppilaat seisovat rivissä. Opettaja menee noin 10 metrin päähän seisomaan. Oppilaat arvioivat jokainen vuorollaan kuinka pitkä välimatka on. Arvioinnin jälkeen mitataan välimatka metrinarujen avulla. Onko arvioiden



Arvioi etäisyys! Oppilaat seisovat rivissä. Opettaja menee noin 10 metrin päähän seisomaan. Oppilaat arvioivat jokainen

vuorollaan kuinka pitkä välimatka on. Arvioinnin jälkeen mitataan välimatka metrinarujen avulla. Onko arvioiden


Arvioi etäisyys! Oppilaat seisovat rivissä. Opettaja menee noin 10 metrin päähän seisomaan. Oppilaat arvioivat jokainen

vuorollaan kuinka pitkä välimatka on. Arvioinnin jälkeen mitataan välimatka metrinarujen avulla. Onko arvioiden


Oppilas kirjoittaa tai piirtää CD- levyyn mitä ääniä ympäristöstään kuulee. Jokainen oppilas saa esittää yhden kuulemansa äänen äännellen ääntä ja liittäen siihen sopivan liikkeen mukaan esitykseen. Muut toistavat äänen ja liikkeen.

YMPÄRISTÖOPPI VUOSILUOKAT 1-2 Tutkimisen ja toimimisen taidot: ohjata

oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa ja lähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin


oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa ja lähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin


oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa ja lähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen

sekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin

Kuuntelu CD Opettaja jakaa jokaiselle oppilaalle paksusta paperista tai pahvista leikatun CD:n ja lyijykynän tai liidun.

Jokainen oppilas etsii metsästä oman paikan (esim. puun juuri tai kivi), jonka luokse menee istumaan hiljaa viideksi minuutiksi.

Oppilas kirjoittaa tai piirtää CD- levyyn mitä ääniä ympäristöstään kuulee. Jokainen oppilas saa esittää yhden

kuulemansa äänen äännellen ääntä ja liittäen siihen sopivan liikkeen mukaan esitykseen. Muut toistavat äänen ja liikkeen.




kuulemansa äänen äännellen ääntä ja liittäen siihen sopivan liikkeen mukaan esitykseen. Muut toistavat äänen ja liikkeen.

Oppilas kirjoittaa tai piirtää CD- levyyn mitä ääniä ympäristöstään kuulee. Jokainen oppilas saa esittää yhden kuulemansa äänen äännellen ääntä ja liittäen siihen sopivan liikkeen mukaan esitykseen. Muut toistavat äänen ja liikkeen.




kuulemansa äänen äännellen ääntä ja liittäen siihen sopivan liikkeen mukaan

esitykseen. Muut toistavat äänen ja liikkeen.




kuulemansa äänen äännellen ääntä ja liittäen siihen sopivan liikkeen mukaan

esitykseen. Muut toistavat äänen ja liikkeen.

tietokoneeseen USB-portilla liitettävä Easi-Scope-mikroskooppi on hyvä pientenkin oppilaiden käyttöön.


oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimisessa

sekä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä







Digitaalinen mikroskooppi Haetaan ulkoa esineitä, joita halutaan tutkia. Pienet kanervan kukat tai puolukan lehden alapinnat ovat

hyviä tutkimuskohteita. Tutkitaan esineitä mikroskoopilla ja kuvataan hienoja kohteita. Esimerkiksi munanmallinen,












YMPÄRISTÖOPPI VUOSILUOKAT 1-2 Tiedot ja ymmärrys: ohjata oppilasta

ymmärtämään yksinkertaisia kuvia,malleja ja karttoja ympäristön kuvaajina





neliömetrin kartalle rastilla tms. Vaihdetaan ryhmiä ja toinen ryhmä

saa etsiä ryhmän piilottaman aarteen.

Aarteenetsintä Oppilaat toimivat kahdessa ryhmässä. Molemmat ryhmät saavat neljä kulmanarua ja neljä metrin

mittanarua. He rajaavat naruilla aarin (10m*10m) alan ja tekevät siitä pienoismallin (1m*1m) aarin alan ulkopuolelle. Pienoismalli tehdään kuolleista kepeistä, kävyistä, lehdistä tms, niin että se

näyttää isomman alan kartalta. Ryhmä piilottaa aarin alalle opettajan antaman aarteen ja

merkitsee aarteen sijaintipaikan neliömetrin kartalle rastilla tms. Vaihdetaan ryhmiä ja toinen ryhmä saa etsiä ryhmän piilottaman

aarteen.


mittanarua. He rajaavat naruilla aarin (10m*10m) alan ja tekevät siitä pienoismallin (1m*1m) aarin alan ulkopuolelle. Pienoismalli tehdään kuolleista kepeistä, kävyistä, lehdistä tms, niin että se

näyttää isomman alan kartalta. Ryhmä piilottaa aarin alalle opettajan antaman aarteen ja

merkitsee aarteen sijaintipaikan neliömetrin kartalle rastilla tms. Vaihdetaan ryhmiä ja toinen ryhmä saa etsiä ryhmän piilottaman

aarteen.Aarteenetsintä Oppilaat toimivat kahdessa ryhmässä.

Molemmat ryhmät saavat neljä kulmanarua ja neljä metrin mittanarua. He rajaavat naruilla aarin (10m*10m) alan ja tekevät siitä pienoismallin (1m*1m) aarin alan ulkopuolelle. Pienoismalli

tehdään kuolleista kepeistä, kävyistä, lehdistä tms, niin että se näyttää isomman alan kartalta.

Ryhmä piilottaa aarin alalle opettajan antaman aarteen ja merkitsee aarteen sijaintipaikan neliömetrin kartalle rastilla tms.

Vaihdetaan ryhmiä ja toinen ryhmä saa etsiä ryhmän piilottaman aarteen.

neliömetrin kartalle rastilla tms. Vaihdetaan ryhmiä ja toinen ryhmä

saa etsiä ryhmän piilottaman aarteen.


mittanarua. He rajaavat naruilla aarin (10m*10m) alan ja tekevät siitä pienoismallin (1m*1m) aarin alan ulkopuolelle. Pienoismalli

tehdään kuolleista kepeistä, kävyistä, lehdistä tms, niin että se näyttää isomman alan kartalta.

Ryhmä piilottaa aarin alalle opettajan antaman aarteen ja merkitsee aarteen sijaintipaikan neliömetrin kartalle rastilla tms.

Vaihdetaan ryhmiä ja toinen ryhmä saa etsiä ryhmän piilottaman aarteen.

säästääkseen. Tehdään kunniakuja. Yksi kerrallaan kulkee kunniakujaa pitkin ja muut kuiskaavat vedensäästölupaustaan kulkijan korvaan.

YMPÄRISTÖOPPI VUOSILUOKAT 3-6 Merkitys, arvot ja asenteet: tukea oppilaan

ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan

lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja

arvostamaan kestävän keh









Sammutan hanan, kun saippuoin Puhutaan puhtaan veden merkityksestä ja vedenkulutuksen vähentämisen vaikutuksesta

kestävään kehitykseen. Pohditaan tapoja, joilla voi säästää vettä. Jokainen miettii jonkin teon, jonka lupaa tehdä vettä

säästääkseen. Tehdään kunniakuja. Yksi kerrallaan kulkee kunniakujaa pitkin ja muut kuiskaavat vedensäästölupaustaan

kulkijan korvaan.




kulkijan korvaan.

säästääkseen. Tehdään kunniakuja. Yksi kerrallaan kulkee kunniakujaa pitkin ja muut kuiskaavat vedensäästölupaustaan kulkijan korvaan.




kulkijan korvaan.




kulkijan korvaan.

YMPÄRISTÖOPPI 3-6 Tutkimisen ja toimimisen taidot: ohjata oppilasta

tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään luonnossa ja rakennetussa

ympäristössä

YMPÄRISTÖOPPI 3-6 Tutkimisen ja toimimisen taidot: ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja

retkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä

YMPÄRISTÖOPPI 3-6 Tutkimisen ja toimimisen taidot: ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja

retkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä

Retkelle lähiluontoon Tutustukaa lähiseudun luontokohteisiin ja lähtekää retkelle. Muistakaa ympäristöystävälliset retkieväät:

vain kestopakkauksia ja juomapulloja. Kulkekaa retkelle kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla mahdollisuuksien mukaan.







YMPÄRISTÖOPPI 3-6 Tiedot ja ymmärrys: ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen,

eliöiden ja elinympäristöjen tunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun





heistä tulee Matti Sinisorsa ja Aulikki Kalalokki ja he lähtevät taas esittäytymään seuraavalle

tapaamalleen henkilölle. Leikki loppuu, kun lähes kaikki ovat toisilleen

esittäytyneet ja palataan takaisin alkupiiriin.

Lajintuntemusta cocktail-kutsuilla Jokainen leikkijä saa yhden kortin, jossa on kuva opetettavasta lintu-, kasvi tai

hyönteislajista. Kuvan lajinimestä tulee leikkijän sukunimi ja hän lähtee esittäytymään toverilleen häntä kätellen ja hänelle

sanoen: ”Hyvää päivää, minä olen Aulikki Sinisorsa! Kuka sinä olet?” Toinen vastaa: ”Hyvää päivää, minä olen Matti Kalalokki!

Hauska tutustua!” Tämän jälkeen Matti Kalalokki ja Aulikki Sinisorsa vaihtavat kortteja, jolloin heistä tulee Matti Sinisorsa ja

Aulikki Kalalokki ja he lähtevät taas esittäytymään seuraavalle tapaamalleen henkilölle. Leikki loppuu,

kun lähes kaikki ovat toisilleen esittäytyneet ja palataan takaisin alkupiiriin.




Hauska tutustua!” Tämän jälkeen Matti Kalalokki ja Aulikki Sinisorsa vaihtavat kortteja, jolloin heistä tulee Matti Sinisorsa ja

Aulikki Kalalokki ja he lähtevät taas esittäytymään seuraavalle tapaamalleen henkilölle. Leikki loppuu,

kun lähes kaikki ovat toisilleen esittäytyneet ja palataan takaisin alkupiiriin.




Hauska tutustua!” Tämän jälkeen Matti Kalalokki ja Aulikki Sinisorsa vaihtavat kortteja, jolloin










Hauska tutustua!” Tämän jälkeen Matti Kalalokki ja Aulikki Sinisorsa vaihtavat kortteja, jolloin




maahan tai pienelle liinalle.

ESIOPS Ilmaisun monet muodot: Kuvan tekemisen taitoja harjoitellaan

moniaistisesti esimerkiksi maalaamalla, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse

tuottamiensa kuvienlisäksi taideteoksia, median kuvia…


moniaistisesti esimerkiksi maalaamalla, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse

tuottamiensa kuvienlisäksi taideteoksia, median kuvia…


moniaistisesti esimerkiksi maalaamalla, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä.

Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tuottamiensa kuvien

lisäksi taideteoksia, median kuvia…

Rakenna lehdistä lintu Lapsille jaetaan lintujen kuvia joko pareittain tai pienissä ryhmissä. He saavat tehdä

luonnonmateriaaleista kuvan, joka muistuttaa heidän saamaansa kuvaa linnusta. Kuva tehdään rajatulle alueelle












tarkoittaa jotakin sanaa. Esimerkiksi oppilaat löytävät kauniin kiven ja heillä on K-kirjain. He laittavat K-kirjaimen kiven viereen. Heillä on myös H-kirjain ja he löytävät haavan, jossa on punaiset lehdet, joten he laittavat H-kirjaimen haapaan roikkumaan. Käydään yhdessä tai pareittain arvuutellen läpi kirjaimet.

ESIOPS Kielen rikas maailma: Lapsia innostetaan yhdessä ja

omatoimisesti tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä

taitojensa ja mielenkiintonsamukaisesti heille mielekkäissä

asiayhteyksissä.




asiayhteyksissä.




asiayhteyksissä.

Luonnon aakkoset Oppilaat saavat pareittain tai pienissä ryhmissä opettajalta lappuja, joista jokainen sisältää yhden

kirjaimen. Oppilaat laittavat kirjaimet sellaisiin paikkoihin, joihin he haluavat muiden kiinnittävän huomiota ja joissa kukin kirjain

tarkoittaa jotakin sanaa. Esimerkiksi oppilaat löytävät kauniin kiven ja heillä on K-kirjain. He laittavat K-kirjaimen kiven viereen. Heillä on myös H-kirjain ja he löytävät haavan, jossa on punaiset

lehdet, joten he laittavat H-kirjaimen haapaan roikkumaan. Käydään yhdessä tai pareittain arvuutellen läpi kirjaimet.



tarkoittaa jotakin sanaa. Esimerkiksi oppilaat löytävät kauniin kiven ja heillä on K-kirjain. He laittavat K-kirjaimen kiven viereen. Heillä on myös H-kirjain ja he löytävät haavan, jossa on punaiset

lehdet, joten he laittavat H-kirjaimen haapaan roikkumaan. Käydään yhdessä tai pareittain arvuutellen läpi kirjaimet.

tarkoittaa jotakin sanaa. Esimerkiksi oppilaat löytävät kauniin kiven ja heillä on K-kirjain. He laittavat K-kirjaimen kiven viereen. Heillä on myös H-kirjain ja he löytävät haavan, jossa on punaiset lehdet, joten he laittavat H-kirjaimen haapaan roikkumaan. Käydään yhdessä tai pareittain arvuutellen läpi kirjaimet.



tarkoittaa jotakin sanaa. Esimerkiksi oppilaat löytävät kauniin kiven ja heillä on K-kirjain. He laittavat K-kirjaimen kiven

viereen. Heillä on myös H-kirjain ja he löytävät haavan, jossa on punaiset lehdet, joten he laittavat H-

kirjaimen haapaan roikkumaan. Käydään yhdessä tai pareittain arvuutellen läpi kirjaimet.



tarkoittaa jotakin sanaa. Esimerkiksi oppilaat löytävät kauniin kiven ja heillä on K-kirjain. He laittavat K-kirjaimen kiven

viereen. Heillä on myös H-kirjain ja he löytävät haavan, jossa on punaiset lehdet, joten he laittavat H-

kirjaimen haapaan roikkumaan. Käydään yhdessä tai pareittain arvuutellen läpi kirjaimet.

siivotkaa roskat, jotka joku muu on sinne heittänyt.

ESIOPS Minä ja meidän yhteisömme: Lähiympäristöä hyödynnetään

niin että lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen.





Meidän metsä Valitkaa lähiympäristöstä sopiva luontokohde. Se voi olla hyvin pienikin. Määrittäkää sille rajat ja antakaa nimi. Käykää paikassa säännöllisesti ja tutkikaa miltä se näyttää eri

vuodenaikoina. Pitäkää oma luontokohteenne siistinä ja siivotkaa roskat, jotka joku muu on sinne heittänyt.



siivotkaa roskat, jotka joku muu on sinne heittänyt.





luonnossa säännöllisesti olemalla.

ESIOPS: Tutkin ja toimin ympäristössäni: Lasten ympäristöherkkyyden ja

luontosuhteen kehittymistä tuetaantarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa

liikkumisesta sekä sen tutkimisesta







Tutkimussalkku Laittakaa luonnontutkimusvälineitä salkkuun. Luuppeja, mittanauhoja, kyniä, havaintovihkoja, luontokirjoja.

Tutkikaa salkun varusteiden avulla toimien etsivinä. Tutkimuksen lomassa on hyvä pitää luontovälitunti. Luontosuhde syntyy vain









tai taitoradalla




hipaksi.

ESIOPETUS Kasvan ja kehityn: Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti

ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri

ympäristöissä. Tasapainoa harjoitellaanpysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien

leikkien avulla tai taitoradalla



ympäristöissä. Tasapainoa harjoitellaanpysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien

leikkien avulla tai taitoradalla



ympäristöissä. Tasapainoa harjoitellaanpysähtymisiä ja harhauttamisia

sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla

tai taitoradalla

Puuhippa Merkitään leikissä käytettävät puut nauhalla. Puita tulee olla yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Yksi jää hipaksi ja muut

ovat puun luona turvassa. Hippa huutaa: "Aarniometsä palaa", jolloin kaikkien tulee vaihtaa puuta. Se joka jää ilman puuta, jää

hipaksi.



hipaksi.

hipaksi.



hipaksi.



hipaksi.

kasville oikean metsätyypin ja siirtyvät metsätyyppiä kuvaavan lajinimen viereen. Metsätyyppikorttien takana on esitelty siihen kuuluvat lajit

BIOLOGIA YLÄKOULU Biologinen tieto ja ymmärrys: ohjata oppilasta ymmärtämään

ekosysteeminperusrakennetta ja toimintaa sekä

vertailemaan erilaisiaekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja



vertailemaan erilaisiaekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja



vertailemaan erilaisiaekosysteemejä

ja tunnistamaan lajeja

Metsätyypit Metsätyyppien nimet sisältävät-kortit kiinnitetään puihin: kuiva kangasmetsä, tuore kangasmetsä, lehto. Oppilaille

jaetaan kasvilajikortit, jossa on jonkin metsälajin kuva ja nimi, joka esiintyy näissä metsätyypeissä. Lajikortin saaneet etsivät

kasville oikean metsätyypin ja siirtyvät metsätyyppiä kuvaavan lajinimen viereen. Metsätyyppikorttien takana on esitelty siihen

kuuluvat lajit




kuuluvat lajit

kasville oikean metsätyypin ja siirtyvät metsätyyppiä kuvaavan lajinimen viereen. Metsätyyppikorttien takana on esitelty siihen kuuluvat lajit




kuuluvat lajit




kuuluvat lajit

BIOLOGIA YLÄKOULU Biologiset asenne- ja arvotavoitteet: innostaa oppilasta

vaikuttamaan ja toimimaankestävän tulevaisuuden rakentamiseksi





asioista. Näitä ”elämännuoria” voi olla rajoitettu määrä kortteina kuoressa. Opettaja kertoo

mistä asioista he voivat luopua, esimerkiksi lentomatka, kännykkä, tietokone tai uudet

kengät.Jos ryhmä tahtoo välttyä narun lyhentämiseltä, tulee heidän

luopua jostakin kuoren asioista.

Synnintulva Jotta saisimme luotua tunteen, että oppilaat ovat saarella, jonka ympärillä merenpinta kohoaa, laitetaan luokan oppilaiden ympärille 15 metrin pituinen naru (halkaisija noin 5 m). Naru kuvaa vedenrajaa merenpinnan noustessa.

Jotta merenpinnan nousu saadaan pysäytettyä, tulee ryhmän keksiä ratkaisua kuvaava sana. Sana kuvaa sellaisia tekoja, oiden avulla ihmiskunta voi torjua ilmastonmuutosta: juna, aurinkoenergia, energiansäästö.Sanan kirjainten määrä käy

selville pyykkipojilla kiinni olevista lapuista, jotka roikkuvat kahden puun väliin ripustetussa narussa. Ryhmä koettaa saada sanan selville arvaamalla yhden kirjaimen kerrallaan. Kirjaimet laitetaan oppilaisiin

nähden nurin päin, mutta kääntyessään sanan kirjaimet ovat oikeassa järjestyksessä. Jokaisesta väärästä arvauksesta vähenee oppilaita ympäröivän narun pituus metrillä.

Jos ryhmä arvaa sanan sovitun ajan sisällä, he pelastuvat, muuten tila käy liian ahtaaksi ja vesi ehtii nousta liiaksi. Jos halutaan

enemmän keskustelua elämäntavoistamme, voi ryhmälle antaa mahdollisuuden ostaa aikaa luopumalla tietyistä

asioista. Näitä ”elämännuoria” voi olla rajoitettu määrä kortteina kuoressa. Opettaja kertoo mistä asioista

he voivat luopua, esimerkiksi lentomatka, kännykkä, tietokone tai uudet kengät. Jos ryhmä tahtoo välttyä

narun lyhentämiseltä, tulee heidän luopua jostakin kuoren asioista.

Synnintulva Jotta saisimme luotua tunteen, että oppilaat ovat saarella, jonka ympärillä merenpinta kohoaa, laitetaan luokan oppilaiden ympärille 15 metrin pituinen naru (halkaisija noin 5 m). Naru kuvaa vedenrajaa merenpinnan noustessa.

Jotta merenpinnan nousu saadaan pysäytettyä, tulee ryhmän keksiä ratkaisua kuvaava sana. Sana kuvaa sellaisia tekoja, oiden avulla ihmiskunta voi torjua ilmastonmuutosta: juna, aurinkoenergia, energiansäästö.Sanan kirjainten määrä käy

selville pyykkipojilla kiinni olevista lapuista, jotka roikkuvat kahden puun väliin ripustetussa narussa. Ryhmä koettaa saada sanan selville arvaamalla yhden kirjaimen kerrallaan. Kirjaimet laitetaan oppilaisiin

nähden nurin päin, mutta kääntyessään sanan kirjaimet ovat oikeassa järjestyksessä. Jokaisesta väärästä arvauksesta vähenee oppilaita ympäröivän narun pituus metrillä.



asioista. Näitä ”elämännuoria” voi olla rajoitettu määrä kortteina kuoressa. Opettaja kertoo mistä asioista

he voivat luopua, esimerkiksi lentomatka, kännykkä, tietokone tai uudet kengät. Jos ryhmä tahtoo välttyä

narun lyhentämiseltä, tulee heidän luopua jostakin kuoren asioista.

Synnintulva Jotta saisimme luotua tunteen, että oppilaat ovat saarella, jonka ympärillä merenpinta kohoaa, laitetaan luokan oppilaiden ympärille 15 metrin pituinen naru

(halkaisija noin 5 m). Naru kuvaa vedenrajaa merenpinnan noustessa. Jotta merenpinnan nousu saadaan pysäytettyä, tulee ryhmän keksiä ratkaisua kuvaava

sana.Sana kuvaa sellaisia tekoja, joiden avulla ihmiskunta voi torjua ilmastonmuutosta: juna, aurinkoenergia, energiansäästö.Sanan kirjainten määrä käyselville pyykkipojilla

kiinni olevista lapuista, jotka roikkuvat kahden puun väliin ripustetussa narussa. Ryhmä koettaa saada sanan selville arvaamalla yhden kirjaimen kerrallaan.

Kirjaimet laitetaan oppilaisiin nähden nurin päin, mutta kääntyessään sanan kirjaimet ovat oikeassa järjestyksessä. Jokaisesta väärästä arvauksesta vähenee oppilaita ympäröivän narun pituus metrillä.











BIOLOGIA YLÄKOULU Biologiset taidot: opastaa oppilasta käyttämään biologian

tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa





määrityskirjallisuuden avulla. Jos vateja on useampia, kierretään lopuksi katsomassa kaikkien löydökset. Osan vesiselkärangattomista voi myös ottaa erilleen petrimaljoihin ja tarkastella niitä luuppien tai sisällä digitaalisten taimanuaalisten mikroskooppien avulla.

Veden selkärangattomat Jokaiselle oppilasparille tai ryhmälle jaetaan pohjaeläinhaavi tai keittiösiivilä. Keittiösiivilällä kahmaistaan rannan läheltä pohjamutaa pinnan tuntumasta ja

katsotaan näkyykö mudan seassa liikettä. Liikkuvat eliöt viedään valkoiseen vatiin ja pelkkä muta kaadetaan takaisin järviveteen samalla siivilä pesten. Hyviä etsintäpaikkoja ovat kasvillisuuden

ja kivien lähistöt, mutapohjaiset rannat. Selkärangattomat voidaan määrittää määritysliinan ja/tai määrityskirjallisuuden avulla. Jos vateja on useampia,

kierretään lopuksi katsomassa kaikkien löydökset. Osan vesiselkärangattomista voi myös ottaa erilleen petrimaljoihin ja

tarkastella niitä luuppien tai sisällä digitaalisten tai manuaalisten mikroskooppien avulla.

Veden selkärangattomat Jokaiselle oppilasparille tai ryhmälle jaetaan pohjaeläinhaavi tai keittiösiivilä. Keittiösiivilällä

kahmaistaan rannan läheltä pohjamutaa pinnan tuntumasta ja katsotaan näkyykö mudan seassa liikettä. Liikkuvat eliöt viedään

valkoiseen vatiin ja pelkkä muta kaadetaan takaisin järviveteen samalla siivilä pesten. Hyviä etsintäpaikkoja ovat kasvillisuuden

ja kivien lähistöt, mutapohjaiset rannat. Selkärangattomat voidaan määrittää määritysliinan ja/tai

määrityskirjallisuuden avulla. Jos vateja on useampia, kierretään lopuksi katsomassa kaikkien löydökset.

Osan vesiselkärangattomista voi myös ottaa erilleen petrimaljoihin ja tarkastella niitä

luuppien tai sisällä digitaalisten taimanuaalisten mikroskooppien

avulla.

Veden selkärangattomat Jokaiselle oppilasparille tai ryhmälle jaetaan pohjaeläinhaavi tai keittiösiivilä. Keittiösiivilällä kahmaistaan rannan läheltä pohjamutaa pinnan tuntumasta ja

katsotaan näkyykö mudan seassa liikettä. Liikkuvat eliöt viedään valkoiseen vatiin ja pelkkä muta kaadetaan takaisin järviveteen samalla siivilä pesten. Hyviä etsintäpaikkoja ovat kasvillisuuden

ja kivien lähistöt, mutapohjaiset rannat. Selkärangattomat voidaan määrittää määritysliinan ja/tai määrityskirjallisuuden avulla. Jos vateja on useampia,

kierretään lopuksi katsomassa kaikkien löydökset. Osan vesiselkärangattomista voi myös ottaa erilleen petrimaljoihin ja

tarkastella niitä luuppien tai sisällä digitaalisten tai manuaalisten mikroskooppien avulla.

määrityskirjallisuuden avulla. Jos vateja on useampia, kierretään lopuksi katsomassa kaikkien löydökset. Osan vesiselkärangattomista voi myös ottaa erilleen petrimaljoihin ja tarkastella niitä luuppien tai sisällä digitaalisten taimanuaalisten mikroskooppien avulla.

BIOLOGIA YLÄKOULU Biologian asenne ja arvotavoitteet: innostaa oppilasta

syventämään kiinnostustaluontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä

vahvistamaanluontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta



vahvistamaanluontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta



vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta

minkälaisesta talvehtimistavasta on kyse. Esimerkki: kekomuurahaiset kaivautuvat pesän maan alaisiin osiin horrostamaan. Kekomuurahaisten pesä voi jatkua maan alle yhtä pitkälle kuin on maan päällä korkea.

Eläinten talvehtimistavat Oppilaat toimivat kahden- neljän hengen ryhmissä. Opettaja antaa jokaiselle ryhmälle yhden lajin nimen. Ryhmä miettii pantomiimi-esityksen eläimen tai kasvin

talvehtimistavoista. Aikaa esityksen suunnitteluun on viisi minuuttia. Kun esitykset ovat valmiita, yksi ryhmä jää

”näyttämölle” ja muut menevät ”katsomoon” seuraamaan esitystä. Esityksen kuluessa muut arvaavat mikä eliö on

kyseessä. Varmistetaan kaikille ääneen kertomalla minkälaisesta talvehtimistavasta on kyse. Esimerkki: kekomuurahaiset

kaivautuvat pesän maan alaisiin osiin horrostamaan. Kekomuurahaisten pesä voi jatkua maan alle yhtä

pitkälle kuin on maan päällä korkea.

Eläinten talvehtimistavat Oppilaat toimivat kahden- neljän hengen ryhmissä. Opettaja antaa jokaiselle ryhmälle yhden lajin nimen. Ryhmä miettii pantomiimi-esityksen eläimen tai kasvin



kyseessä. Varmistetaan kaikille ääneen kertomalla minkälaisesta talvehtimistavasta on kyse. Esimerkki: kekomuurahaiset

kaivautuvat pesän maan alaisiin osiin horrostamaan. Kekomuurahaisten pesä voi jatkua maan alle yhtä

pitkälle kuin on maan päällä korkea.Eläinten talvehtimistavat Oppilaat toimivat kahden- neljän

hengen ryhmissä. Opettaja antaa jokaiselle ryhmälle yhden lajin nimen. Ryhmä miettii pantomiimi-esityksen eläimen tai kasvin



kyseessä. Varmistetaan kaikille ääneen kertomalla minkälaisesta talvehtimistavasta on kyse. Esimerkki: kekomuurahaiset kaivautuvat pesän maan alaisiin osiin horrostamaan.

Kekomuurahaisten pesä voi jatkua maan alle yhtä pitkälle kuin

on maan päällä korkea.

minkälaisesta talvehtimistavasta on kyse. Esimerkki: kekomuurahaiset kaivautuvat pesän maan alaisiin osiin horrostamaan. Kekomuurahaisten pesä voi jatkua maan alle yhtä pitkälle kuin on maan päällä korkea.







Eläinten talvehtimistavat Oppilaat toimivat kahden- neljän hengen ryhmissä. Opettaja antaa jokaiselle ryhmälle yhden lajin

nimen. Ryhmä miettii pantomiimi-esityksen eläimen tai kasvin talvehtimistavoista. Aikaa esityksen suunnitteluun on viisi

minuuttia. Kun esitykset ovat valmiita, yksi ryhmä jää ”näyttämölle” ja muut menevät ”katsomoon” seuraamaan

esitystä. Esityksen kuluessa muut arvaavat mikä eliö on kyseessä. Varmistetaan kaikille ääneen kertomalla

minkälaisesta talvehtimistavasta on kyse. Esimerkki: kekomuurahaiset kaivautuvat pesän maan alaisiin osiin horrostamaan.

Kekomuurahaisten pesä voi jatkua maan alle yhtä pitkälle kuin

on maan päällä korkea.

kätensä ylös ja muodostavat näin kunniakujan. Yksi kerrallaan oppilaat lähtevät kulkemaan pitkin kunniakujaa ja samalla toiset kuiskaavat hänen korvaansa omaa vedensäästölupaustaan. Kaikkien kuljettua kunniakujasta jäädään seisomaan paikalleen viimeistä tehtävää varten.

Vedensäästölupaus Keskustellaan puhtaan veden riittämättömyydestä maailmassa ja veden säästön vaikutuksesta

kestävään kehitykseen. Oppilaat asettuvat parijonoon ja kääntyvät kasvot toisiaan kohti. Jokainen miettii oman

vedensäästölupauksensa (esimerkiksi käyn lyhyissä suihkuissa, otan vettä kannuun juomavedeksi, tuuletan vaatteet, jotka eivät

välttämättä kaipaa pesua). Oppilaat ottavat käsistä toisiaan kiinni, nostaen kätensä ylös ja

muodostavat näin kunniakujan. Yksi kerrallaan oppilaat lähtevät kulkemaan pitkin kunniakujaa ja samalla toiset kuiskaavat hänen

korvaansa omaa vedensäästölupaustaan. Kaikkien kuljettua kunniakujasta jäädään seisomaan paikalleen

viimeistä tehtävää varten.




välttämättä kaipaa pesua). Oppilaat ottavat käsistä toisiaan kiinni, nostaen kätensä ylös ja

muodostavat näin kunniakujan. Yksi kerrallaan oppilaat lähtevät kulkemaan pitkin kunniakujaa ja samalla toiset kuiskaavat hänen

korvaansa omaa vedensäästölupaustaan. Kaikkien kuljettua kunniakujasta jäädään seisomaan paikalleen

viimeistä tehtävää varten.




välttämättä kaipaa pesua). Oppilaat ottavat käsistä toisiaan kiinni, nostaen kätensä ylös ja muodostavat näin kunniakujan.

Yksi kerrallaan oppilaat lähtevät kulkemaan pitkin kunniakujaa ja samalla toiset kuiskaavat hänen

korvaansa omaa vedensäästölupaustaan. Kaikkien kuljettua kunniakujasta jäädään

seisomaan paikalleen viimeistä tehtävää varten.

kätensä ylös ja muodostavat näin kunniakujan. Yksi kerrallaan oppilaat lähtevät kulkemaan pitkin kunniakujaa ja samalla toiset kuiskaavat hänen korvaansa omaa vedensäästölupaustaan. Kaikkien kuljettua kunniakujasta jäädään seisomaan paikalleen viimeistä tehtävää varten.

Documents

· Web viewLuonnon aakkoset Oppilaat saavat pareittain tai pienissä ryhmissä opettajalta lappuja, joista jokainen sisältää yhden kirjaimen. Oppilaat laittavat kirjaimet sellaisiin