- Muutos lähtee pienestä -

TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Valtuuston hyväksymä 23.9.2017

1

Tiivistelmä: Vuoden 2018 toiminnan keskeiset toimet ja tavoitteet

Vuonna 2018 Luonto-Liitolla on neljä painopistettä

1. Yhteinen kahden vuoden teema “Yhdessä luontoon!”. Teema näkyy paikallisesti ja valtakunnallisesti. Kampanja pitää sisällään luontokerhot, kouluvierailut, Kevät- ja Talviseurannan, luontoleirit, retket, perhetoiminnan, koulutustoimintaa, metsä-, suurpeto- ja Itämeri-toiminnan. Teemavuoden aikana toteutetaan erilaisia sosiaalisen median kampanjoita ja jäsenhankintakampanjoita.

2. Luonto-Liitto keskittää resursseja erityisesti kouluyhteistyöhön ja muuhun ympäristökasvatukseen. Luonto-Liitto järjestää kouluvierailuja metsä-, susi-, Itämeri- ja kiertotalousaiheista valtakunnallisesti rahoituksesta riippuen. Vapaaehtoisia rohkaistaan omaehtoiseen ympäristötoimintaan esimerkiksi järjestämällä koulutuksia. Kouluja varten kehitetään sähköistä oppimateriaalia esimerkiksi Kevätseurannan, Talviseurannan ja luontokuvahaasteen muodossa.

3. Luonto-Liiton alueellisia piirejä tuetaan, järjestöä kehitetään ja uusia toimintatapoja kokeillaan. Luonto-Liitto jatkaa mallia, jossa piireille palkataan puolipäiväinen piirityöntekijä tavoitteena luoda kestävä toiminta- ja rahoitusmalli aluetyölle. Luonto-Liitto järjestää koulutuksia piirien aktiiveille. Kaikkiin piireihin järjestetään vuoden aikana joko järjestötyöntekijöiden, hallituksen tai jaostojen vierailuja. Lisäksi Luonto-Liitto toteuttaa kevätpäivät Tampereella.

4. Luonto-Liiton tavoitteena on hankkia 1000 uutta jäsentä sekä kehittää jäsenpalveluita pitämään huolta ja sitouttamaan myös olemassa olevat jäsenet, esimerkiksi tarjoamalla mielenkiintoista ja ajankohtaista toimintaa pohjautuen palautteeseen ja jäsenkyselyihin. Luonto-Liitto toteuttaa kaksi jäsenhankintakampanjaa. Luonto-Liitto laatii jäsenhankintaviestejä jaettavaksi jäsenlehtien, kampanja- ja muun viestintämateriaalin mukana. Piireille ja jäsenille tuotetaan sähköistä uutiskirjettä.

2

SISÄLLYS

Tiivistelmä: Vuoden 2018 toiminnan keskeiset toimet ja tavoitteet 2

1. Luonto-Liitto – lapset ja nuoret luonnon puolesta 5

2. Vuoden teema: Yhdessä luontoon! 6

3. Ympäristökasvatus 6

3.1 Luontokerhoverkosto 7

3.2 Luontoleirit 7

3.3 Jäsenlehdet 8

3.3.1 Sieppo 8

3.3.2 Nuorten Luonto 9

3.4 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö 10

3.5 Ympäristökasvatuksen koulutus 12

3.6 Ympäristökasvatuksen hankkeet ja yhteistyö 12

4. Ympäristötoiminta 13

4.1 Metsätoiminta 13

4.2 Suurpetotoiminta 15

4.3 Itämeri-toiminta 16

4.4 Kiertotaloustoiminta ja kulutuskriittisyys 17

4.5 Ilmastotoiminta 17

5. Luonnonharrastus 18

5.1 Kevätseuranta 18

5.2 Talviseuranta 20

5.3 Nuorten luonnonharrastusmerkki Pihka 20

6. Järjestötoiminta 20

6.1 Piirit 21

6.2 Toimintaryhmät 22

6.3 Järjestökoulutus 22

6.4 Jäsenhankinta ja -huolto 23

6.5 Viestintä 23

6.6 Yhteistyö 25

6.6.1 Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa 25

6.6.2 Muu yhteistyö Suomessa 25

3

6.6.3 Kansainvälinen yhteistyö 26

6.6.4 Asiantuntijatehtävät 27

6.7 Järjestön tapahtumat 27

7. Henkilöstö ja keskustoimisto 28

8. Hallinto 28

9. Talous ja rahoitus 29

4

1. Luonto-Liitto – lapset ja nuoret luonnon puolesta

Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan, yhteisöihin ja yksilöihin siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan.

Luonto-Liiton tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus hyvinvointia tukeviin luontokokemuksiin ja luontosuhteeseen. Tarjoamme tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luomme mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen.

Tärkeimpiä toimintamuotojamme ovat lasten ja nuorten ympäristökasvatus kerhoissa, leireillä ja koulukiertueilla sekä ympäristövaikuttaminen. Luomme luonnonharrastusmahdollisuuksia ja myönteisiä luontokokemuksia sekä kannustamme lapsia ja nuoria arvostamaan luontoa ja toimimaan yhteiskunnassa ympäristön puolesta. Luonto-Liitossa nuoret itse päättävät toiminnasta ja toteuttavat suunnitelmiaan.

Luonto-Liiton ympäristövaikuttamisessa tärkeää on pitkäjänteisyys. Otamme kantaa räväkästi ja perustellusti ajankohtaisiin ympäristö- ja luonnonsuojelukysymyksiin.

Luonto-Liiton arvot:– Ympäristön ja luonnon arvostus – Kestävä elämäntapa– Avoimuus, demokraattisuus ja tasa-arvo– Asiapohjaisuus, kriittisyys ja rakentavuus– Rohkeus, reippaus ja tekemisen ilo

Visio:– Luonto-Liitto on valtakunnallisesti merkittävin järjestö omalle kohderyhmälleen.– Luonto-Liitto on järjestönä luovin, luotettavin ja luonteikkain ympäristön ja luonnon puolestapuhuja.– Jokainen luontoliittolainen toimii omaehtoisesti järjestön toiminta-ajatuksen toteutumiseksi.

Luonto-Liiton vahvuudet:– Laadukkaat luontoleirit lapsille ja nuorille– Monipuolinen koulutus- ja ympäristökasvatustoiminta– Laadukas nuorten luonnonharrastustoiminta– Vahva susi- ja metsäasiantuntemus– Näkyvä kulutuskriittinen toiminta– Tasokkaat jäsenlehdet ja muut julkaisut

Luonto-Liiton kriittiset menestystekijät:– Vahva, ihmisenkokoinen organisaatio– Arvostettu, luotettava ja näkyvä yhteiskunnassa– Kansalaisyhteiskunnan rakentaja

5

2. Vuoden teema: Yhdessä luontoon!

Yhdessä luontoon! on valtakunnallinen kahden vuoden kampanja, joka innostaa lapsia, nuoria ja perheitä lähtemään luontoon. Yhdessä luontoon! -kampanja innostaa retkille niin kaupunkien ja taajamien lähimetsiin kuin luonnonsuojelu- ja retkeilyalueille tutustumaan Suomen monimuotoisiin luontokohteisiin.

Kampanjan aikana tehdään kohderyhmille tutuksi Luonto-Liiton toimintaa: luontokerhoja, kouluvierailuja sekä Kevät- ja Talviseurantaa, luontoleirejä, koulutuksia ja metsä- sekä Itämeri-toimintaa. Yhdessä luontoon! -kampanjalle on tehty erottuva visuaalinen ilme ja sen puitteissa hyödynnetään laadukasta luontokuvamateriaalia. Kampanja näkyy aktiivisesti myös sosiaalisen median kautta esimerkiksi luontokuvien ja retkeilyvinkkien muodossa. Kampanja tarjoaa innostavaa tekemistä ja kokemista sekä houkuttelee nuoria mukaan järjestötoimintaan ja uusia jäseniä Luonto-Liittoon.

Kampanjan puitteissa tuodaan esiin ajankohtaisia luontohavaintoja, vinkkejä luontokohteista sekä luonnonharrastuksesta. Yhdessä luontoon! muistuttaa luonnossa liikkumisen tärkeydestä hyvinvoinnillemme sekä lähiluonnon merkityksestä asukkaiden virkistyskäytössä. Tuomme myös esiin luonnonsuojelun näkökulmia, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, vaarantuneiden lajien sekä uhan alla olevien luontokohteiden suojelua.

Piirien käyttöön tarjotaan Yhdessä luontoon! -konsepti, jonka avulla voi järjestää ohjattuja luontoretkiä ryhmille. Tarjoamme retkiä tilattavaksi esim. kouluille. Tuotamme jäsenlehtiin luontoretkeilyyn ja luonnon havainnointiin innostavaa sisältöä, jota voi hyödyntää piirien omissa tapahtumissa. Kampanjan puitteissa valmisteltua ohjelmaa tarjotaan myös Luonto-Liiton leirien ja luontokerhojen käyttöön. Kampanjan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti 15–29-vuotiaat nuoret ja tapahtumia järjestetään myös lapsille ja perheille. Kampanjan toteutumista tukee erillinen ohjausryhmä.

Tavoitteet

– Kampanja tukee jäsenhankintaa. Tavoitteena on saada Luonto-Liittoon vähintään 1000 uutta jäsentä.– Järjestämme vuoden aikana 20 retkeä eri puolilla Suomea. Tavoitteena on, että retkiä järjestetään vähintään kuudella paikkakunnalla.– Teemavuosi näkyy viikoittain Luonto-Liiton sosiaalisissa medioissa.– Kampanjan tapahtumiin osallistuu maahanmuuttajia.

3. Ympäristökasvatus

Budjettikohde 213: -45505 euroa.Budjettikohde 5014: (varainhankinta): +1100 euroa

Ympäristökasvatuksen tavoitteet 2018: – Luonto-Liitto kehittää kouluvierailutoimintaansa siten, että se tukee koulujen ulkona-oppimista entistä paremmin.

6

– Luonto-Liitto kehittää vuoden aikana verkkopohjaisia luonto- ja ympäristökasvatuksen materiaaleja, sekä lisää olemassa olevien ympäristötietoisuutta lisäävien kampanjoiden ja verkkomateriaalien käytettävyyttä ja tunnettuutta kouluilla.

Luonto-Liitto tekee yhteistyötä koulujen, oppilaitosten ja muiden koulutus- ja kasvatusorganisaatioiden kanssa. Opettajille ja ammattikasvattajille sekä perheille tarjotaan tukea, asiantuntemusta, koulutusta ja materiaalia ympäristökasvatuksen ja ympäristöopetuksen toteuttamiseen valtakunnallisesti. Luonto-Liiton oppilaitosyhteistyö ja kouluvierailutoiminta tukevat nuorten aktiivista kansalaisuutta ja innostavat luontokokemuksiin. Luonto-Liiton ympäristökasvatuksessa painottuu ekologisen, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan kasvatus. Luonto-Liitto korostaa vaikuttamistyössään ympäristökasvatuksen ja ympäristötietoisuuden merkitystä kestävän tulevaisuuden kannalta. Luonto-Liitto vaikuttaa päättäjiin sekä koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmien perusteisiin siten, että ympäristökasvatuksen merkitys ymmärretään ja sille turvataan riittävät resurssit. Luonto-Liitto edistää lasten ja nuorten äänen kuulumista ympäristökeskustelussa ja tuo esiin ilmastonmuutoksen ratkaisun välttämättömyyttä nykyisten lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta.

Kerhot, leirit ja muu ympäristökasvatustoiminta tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja edistää terveitä elämäntapoja sekä ympäristön ja elämän kunnioittamista. Tärkeintä Luonto-Liiton toiminnassa ovat monipuoliset, myönteiset ja kannustavat kokemukset, joita lapset, nuoret ja perheet kokevat luonnossa. Lapset ja nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Luonto-Liiton ympäristökasvatuksessa tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kriittistä ajattelua sekä taitoja toimia ja osallistua ympäristöasioissa.

3.1 Luontokerhoverkosto

Luontokerhotoiminnan myötä tarjotaan lapsille, nuorille ja perheille myönteisiä kokemuksia lähiluonnossa ja annetaan eväitä hyvän luontosuhteen syntymiseen. Eri puolilla Suomea toimii noin 150 luontokerhoa, joissa kokoonnutaan yleensä puolentoista tunnin mittaiseen kerhokertaan viikoittain joko iltapäivällä tai illalla. Luonto-Liitto tarjoaa kerhoverkostoon kuuluville kerhoille tukipalveluita: ohjaajakoulutukset ja -tapaamiset, materiaalit sekä neljä kertaa vuodessa kerhonohjaajien infokirje. Kerhoverkostoon voivat liittyä erilaiset lasten luontokerhot, nuorten kerhot ja ympäristöryhmät, perhekerhot sekä säännöllistä luontotoimintaa tekevät koululuokat sekä päivähoito- ja iltapäivätoimintaryhmät. Tavoitteet

– Kerhoverkostoon kuuluu vähintään 150 luontokerhoa eri puolilla Suomea.– Luontokerhoille tarjotaan uutta luonto- ja ympäristökasvatuksen materiaalia.

3.2 Luontoleirit Leirit tarjoavat lapsille ja nuorille virkistäviä kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Luonto-Liiton piirit ja aluejärjestöt järjestävät useita lastenleirejä sekä perheleirejä, päiväleirejä ja nuorten leirejä. Suurin osa leireistä järjestetään kesällä, osa syys- ja talvilomien aikana. Luonto-Liitto jatkaa yhteistyössä Natur och Miljön ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa hanketta lasten ja perheiden kielellisen tietoisuuden vahvistamiseksi. Kolmena kesänä on

7

järjestetty kaksikielisiä luontoleirejä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulla. Tavoitteena on, että kaksikieliset leirit jatkuvat Luonto-Liiton keskustoimisto avustaa piirejä muun muassa tiedottamalla leireistä ja tuottamalla materiaalia leirinohjaajien ja järjestäjien käyttöön. Leirien osallistumismaksut pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina, jotta hinta ei ole este lasten ja nuorten osallistumiselle leirille. Tavoitteet

– Tavoitteena on, että leireille osallistuu vuoden aikana vähintään 1000 lasta ja nuorta.– Tavoitteena on, että Luonto-Liitto järjestää vuoden aikana 45 leiriä.– Tavoitteena on, että kaksikielinen leiritoiminta jatkuu.

3.3 Jäsenlehdet

3.3.1 Sieppo

Budjettikohde 105: -60750 euroa. Lasten luontolehti Sieppo ilmestyy vuonna 2018 kuusi kertaa. Lehdessä julkaistaan luontosatuja ja -tehtäviä, helppolukuisia artikkeleita, sarjakuvia sekä muita luonnontuntemusta ja ympäristöherkkyyttä kasvattavia juttuja. Siepon tekemisessä otetaan huomioon ympäristökasvatuksen monialaisuus ja toisiaan täydentävät näkökulmat. Sisältöjä tuotetaan perinteisen luontotiedon lisäksi kulttuurisesta, taiteellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Sieppo osallistaa ja inspiroi lapsia: tarjotessaan lapsille laadukkaita tekstejä ja kuvia se innostaa lukijoitaan paitsi luonnonharrastukseen, myös luovaan toimintaan, kuten kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Se rohkaisee lasta avartamaan maailmankuvaansa, mieltämään lähiympäristönsä vahvasti omakseen sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Lehden työryhmät kootaan työntekijöistä ja vapaaehtoisista, ympäristökasvatukseen erikoistuneista luontokirjailijoista ja kuvittajista. Sieppo-lehden teossa huomioidaan eri-ikäisten lukijoiden ja eri sukupuolten kiinnostuksen kohteet. Sieppoa tehdään tunnetuksi myös sosiaalisessa mediassa ja Sieppo.fi -nettisivuja kehitetään vuorovaikutteisemmiksi. Siepon painosmäärää lisätään, jotta irtonumeroita riittää myös markkinointitarkoituksiin. Joulun alla toteutetaan kampanja, jossa tarjotaan lehden tilausta joululahjaksi yhdessä Lasten luontokalenterin kanssa. Vuoden 2018 alustavat teemat Vuoden aikana Siepon juttujen ja kuvien kantavana teemana on luonnon havainnointi, mielikuvituksen vapaa leikki, liikkeelle lähteminen sekä omiin ympäristökokemuksiin ja jännittävään luontotietoon perustuva luova tekeminen ja tehtävät. Samalla kun lukijaa rohkaistaan seikkailemaan omassa tutussa lähiympäristössä ja havainnoimaan luontoa, kerrotaan myös luonnosta ja ympäristökysymyksistä eri puolilla maailmaa.

1) Mitä silmät ei nää? Mikroskooppinen maailma – plankton, maanalaiset sienirihmastot, mikroskooppisen pienet eliöt. 2) Sudenkorennot kivihiilikauden meganeuroista nykypäivän luonnonharrastukseen. Yhteistyössä Koulukinon kanssa.

8

3) Eläinten pesät ja siili-liite: siilit Suomessa ja maailmalla. Miten sinä voit suojella siilejä?

4) Lähteet ja pienvesistöt – purot, lähteet, kuumat ja kylmät lähteet. Mitä uskomuksia lähteisiin liittyy?

5) Loiset ja symbioosi.

6) Mitä merissä tapahtui dinosaurusten aikaan? Kalaliskot, joutsenliskot merihirviöt ja tarinat.

Tavoitteet

– Tavoitteena on kasvattaa Sieppo-lehden levikkiä vuoden aikana 300 kappaleella sekä saada Siepolle lisää kouluikäisiä lukijoita.– Lehden vuorovaikutteisuutta lukijoiden kanssa lisätään. – Toteutetaan lukijakysely ja hyödynnetään sen tuloksia lehden kehittämiseksi.– Siepon nettisivut uudistetaan.

3.3.2 Nuorten Luonto

Budjettikohde 210: -34675 euroa.

Nuorten Luonto kertoo luonto- ja ympäristöasioista nuorille jäsenille ja tilaajille kiinnostavalla tavalla. Vaikka Nuorten Luonto on ennen kaikkea lehti noin 13–20-vuotiaille, se kiinnostaa ja tavoittaa kaiken ikäisiä lukijoita. Lehti toimii Luonto-Liittoa yhdistävänä linkkinä ja kertoo järjestön tapahtumista, ihmisistä, piireistä ja toimintaryhmistä ympäri Suomen. Vuoden 2018 toiminnan teemat ja painopisteet tuodaan lehdessä esiin sekä lehden teemojen että juttujen kautta.

Nuorten Luonto ilmestyy vuonna 2018 neljä kertaa. Kullakin lehden numerolla on oma ajankohtainen teemansa, jotka ideoidaan toimituskunnassa edellisvuoden puolella. Lehden ilmestymisaikataulu sopii yhteen Luonto-Liiton tärkeimpien tapahtumien, kuten Kevätseurannan ja kesäleirien kanssa. Lehdessä annetaan tilaa Luonto-Liiton toimintaryhmien ja aktiivien ideoimille ja tekemille jutuille.

Myös Nuorten Luonnon verkkosivuille tuotetaan laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä. Tavoitteena on kasvattaa vuoden 2018 aikana nuortenluonto.fi-verkkosivujen kävijämäärää. Lehden sisältöjä hyödynnetään entistä enemmän myös Luonto-Liiton muissa viestintäkanavissa.

Nuorten Luonto tarjoaa ympäristöasioista kiinnostuneille nuorille foorumin lehtityöhön ja ympäristöjournalismiin. Lehden tekoon osallistumisen kynnys pidetään matalana, ja avustajia osallistetaan lehden tekoon jo kunkin numeron suunnitteluvaiheessa. Avustajakuntaan innostetaan mukaan lisää 13–30-vuotiaita nuoria ja erityisesti Luonto-Liiton jäseniä, joskaan jäsenyys ei ole lehden avustamisen edellytys. Toimitussihteeri ja päätoimittaja auttavat nuoria avustajia juttujen muokkaamisessa julkaisukuntoon ja antavat palautetta. Lisäksi Luonto-Liiton jäsenille ja aktiiveille järjestetään toimittaja- ja kirjoittajakoulutusta, esimerkiksi Luonto-Liiton Kevätpäivillä tai erillisinä kursseina.

Nuorten Luontoa esitellään potentiaalisille uusille lukijoille ja avustajille messuilla ja tapahtumissa. Lehteä painetaan sen verran, että sitä voidaan jakaa myös tilaisuuksissa. Jaettavien lehtien väliin tehdään aina Luonto-Liiton jäsenyyttä ja lehteä markkinoiva mainos.

9

Tavoitteet

– Lehden toimituskunta kokoontuu ainakin neljä kertaa vuoden aikana. Kokouksissa ideoidaan lehtiä, annetaan palautetta ja jaetaan tietoa lehdenteosta.– Luonto-Liiton jäseniä ja aktiiveja innostetaan lehden avustajiksi sekä ideoimaan että tuottamaan Nuorten Luontoon erilaisia sisältöjä. Tavoitteena on, että kunkin numeron avustajista vähintään puolet olisi nuoria.– Avustajille ja halukkaille lehdentekijöille järjestetään toimittajakurssi syksyllä 2018.– Nuorten Luonnon verkkosivujen kävijämäärä kasvaa yli 15 000 kävijään. Sivujen ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä jaetaan tehokkaasti Luonto-Liiton eri viestintäkanavissa, erityisesti sosiaalisessa mediassa. – Toteutetaan lukijakysely ja hyödynnetään sen tuloksia lehden kehittämiseksi.

3.4 Koulu- ja oppilaitosyhteistyö

Budjettikohde 222 (Koulukiertue): -32000 euroa.Budjettikohde 254 (Kiertotalouden kouluvierailut): -37500 euroa.

Luonto-Liitto tekee yhteistyötä peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa ja tukee koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen kasvatusta. Luonto-Liitto tarjoaa iltapäiväkerhoja, kouluvierailuja sekä materiaaleja ja koulutuksia opettajille. Luonto-Liitto tarjoaa oppilaille uusia näkökulmia ja tutustuttaa ympäristöasioihin ja toimintamahdollisuuksiin kansalaisjärjestöissä. Luonto-Liitto toteuttaa kouluvierailuja peruskouluissa, lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Vierailijoina toimivat Luonto-Liiton kouluttamat ympäristöasioista kiinnostuneet pääasiassa nuoret aikuiset, jotka haluavat ympäristökasvatuksen keinoin vaikuttaa tärkeänä pitämäänsä asiaan sekä toimia aktiivisen kansalaisen roolimalleina. Retkivierailuilla painottuvat luontokokemusten hyvinvointia tukevat vaikutukset, lisäksi tavoiteena on lisätä oppilaiden tietoja luonnon monimuotoisuudesta. Kouluvierailut lisäävät lasten ja nuorten tietämystä ympäristöasioista, haastavat ajattelemaan ja kannustavat toimimaan luonnon puolesta omassa arjessa. Tärkeää kaikilla vierailuilla on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus pohtia ympäristökysymyksiä ja muodostaa niistä itse omat perustellut näkemyksensä. Luonto-Liitto jatkaa vierailuja rahoituksen varmistuessa. Vierailut ovat kouluille maksuttomia. Kaikki Luonto-Liiton kouluvierailumateriaalit löytyvät internetistä ja ovat julkisia. Vuoden 2018 aikana Luonto-Liitto toteuttaa yhteistyössä luontokuvaajien kanssa luontokuvaus-teemaisia kouluvierailuita ja järjestää kouluille luontokuva-haastekampanjan. Tavoitteena on, että ympäristötietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat, muun muassa Kevät- ja Talviseuranta näkyvät kouluilla. Metsälähettiläät Metsän Ääni -vierailu tarjoaa tietoa suomalaisesta metsäluonnosta sekä metsiensuojelusta. Tapaus Takametsä -draamavierailulla vahvistetaan lasten ja nuorten uskoa omiin kykyihin muodostaa mielipiteitä ja vaikuttaa omassa lähiympäristössään. Metsälähettiläät vievät koululaisia metsäretkille koulujen lähimetsiin. Metsässä vietetyn tuokion tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta sekä ryhmän yhteishenkeä. Vierailuja tarjotaan ensi sijassa peruskoulun 4.–9.-luokille.

10

Itämeri-lähettiläät Itämeri-lähettiläsvierailujen tavoitteena on kertoa lapsille ja nuorille lähimeren ainutlaatuisuudesta ja haavoittuvuudesta sekä tehdä tutuksi Itämeren kiehtovaa eliömaailmaa. Vierailulla lapset ja nuoret havaitsevat konkreettisesti omia vaikuttamismahdollisuuksiaan Itämeren tilaan. Vierailuja toteutetaan peruskouluissa, lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Susilähettiläät

Susilähettiläät kertovat kouluvierailuilla sudesta biologisena lajina, suteen liittyvistä myyteistä sekä susien suojelusta. Vierailujen ote on kuunteleva, keskusteleva ja arvostava: lapsen ja nuoren omalle äänelle sekä erilaisille näkemyksille annetaan tilaa. Vierailujen tavoitteena on lisätä tietoa sudesta ja samalla lieventää mahdollisia epärealistisia pelkoja, joita suteen liittyy. Luonto-Liitto tekee vierailuja peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Ilmari-lähettiläät − kouluvierailuja ilmastonmuutoksesta

Ilmari-vierailujen teemana on ilmastonmuutos ja sen hillitseminen. Ilmari-tunnilla nuoret pohtivat sitä, millainen olisi tulevaisuus ilman fossiilisia polttoaineita, mitä kaikkea kiinnostavaa ongelman ratkaisemiseksi on jo tehty ja mitä me voimme tehdä nyt, että hyvään ratkaisuun päästään. Vierailut antavat nuorille ideoita ja innostavat heitä toimimaan ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Kouluvierailut auttavat nuoria hahmottamaan oman roolinsa globaalien ympäristöongelmien maailmassa. Ilmari-hanke on Luonto-Liiton, Dodon, Maan ystävien ja Nuorten Akatemian yhteistyöprojekti. Ilmari-vierailut on suunnattu yläkouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Ilmari-kouluvierailuita jatketaan rahoituksen varmistuessa. Kiertotalouskouluvierailut

Sitran rahoitukselle toteutetaan vuonna 2018 yläkoululaisille suunnattuja kiertotalousaiheisia kouluvierailuja.

Aihe 1: Kestävä ruokajärjestelmä: Kiertotalouden kotitaloustunti. Luonto-Liitto kouluttaa nuoria kouluvierailijoita hävikkilounaiden valmistamiseen. Kouluvierailijat vierailevat yläkouluissa kotitaloustunneilla. Raaka-aineiden hankinnassa hyödynnetään esimerkiksi ruokakauppojen ja/tai kouluruokaloiden ruokahävikkiä. Kohderyhmä: Kotitaloustunnit

Aihe 2: Tekniset kierrot: Teinien jakamistalous. Luonto-Liitto suunnittelee jakamistaloutta koskevan oppitunnin. Luonto-Liitto kouluttaa nuoria kouluvierailijoita pitämään oppitunnin jakamistaloudesta. Oppitunnilla käydään läpi, millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta haluja nuorilla on hyödyntää jakamistaloutta ja yhteiskäyttöä sekä tehdään konkreettisia kokeiluja. Oppimateriaalin tueksi valmistellaan nuorille tehtävä verkkotesti/kysely sekä testataan olemassa olevia appseja ja sovelluksia. Kohderyhmä: Yhteiskuntaopin tunnit

Aihe 3: Yhteisen toimenpiteet: Tolkkua nuorten luonnonvarojen käyttöön. Luonto-Liitto suunnittelee nuorten luonnonvarojen käyttöön ja kuluttamiseen (asuminen, liikkuminen, ruoka ja shoppailu) kiinnittyvän oppitunnin. Oppitunnilla puetaan nuorten kielelle, mitä luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen käytännössä tarkoittaa ja tehdään leikkimielinen testi kulutukseen liittyen. Kohderyhmä: Maantiedon ja biologian sekä yhteiskuntaopin tunnit.

Tavoitteena kaikissa eri kiertotalouden oppitunneissa on nuorten kestävän kuluttamisen edistäminen ja luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen.

11

Tavoitteet

– Luonto-Liitto tarjoaa kouluvierailuja valtakunnallisesti.– Kouluvierailuilla tavoitetaan vähintään 10 000 lasta ja nuorta vuoden aikana.– Vierailuilta kerätään vierailijoiden ja opettajien palautteet. Tavoiteena on, että opettajat arvioivat kouluvierailut vähintään hyviksi.– Kiertotalousaiheisia kouluvierailuja toteutetaan vähintään 250 kpl (osa vierailuista kaksoistunteja) ja/tai niiden kautta tavoitetaan vähintään 5 000 nuorta vuoden aikana.

3.5 Ympäristökasvatuksen koulutus Budjettikohde 107: -2800 euroa.

Luonto-Liiton koulutusten tavoitteena on lisätä koulutukseen osallistujien tietoa ympäristökasvatuksesta ja tutustuttaa ympäristökasvatuksen menetelmiin. Luonto-Liitto painottaa luonnon hyvinvointivaikutus -teemaisia koulutuksia. Koulutusten tavoitteena on myös saada mukaan uusia kerhon- ja leirinohjaajia ja tarjota toiminnassa jo mukana oleville mahdollisuus kartuttaa ohjaustaitojaan vuoden aikana erityisesti erityslasten ja -nuorten kanssa toimimiseen. Luonto-Liitto järjestää koulutusta seuraavilla teemoilla:– leirinohjaaja ja leirinjohtaja– kerhonohjaaja– luonnonharrastuskurssit lasten- ja nuorten ryhmien ohjaajille (Pihka ja Karpalo)– luontoleikkikurssi– luonto hyvinvoinnin lähteenä -kurssi– Kevättuuli-koulutus– kouluttajakoulutus– ympäristövaikuttamiskoulutus– luontovalokuvaus Koulutusten keskeisiä kohderyhmiä ovat koulujen kerhotoiminnan ja muiden luontokerhojen, leirien ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Tavoitteet

– Vuoden aikana järjestetään n. 15 koulutusta eri teemoista.– Luonto-Liitto kehittää vuoden aikana vähintään yhden uuden koulutuskonseptin.– Osallistujat arvioivat koulutusten tason palautteessaan keskimäärin vähintään hyväksi.

3.6 Ympäristökasvatuksen hankkeet ja yhteistyö

Kaksi kieltä ja luonto

Luonto-Liitto toteutti vuosina 2015-2017 Natur och Miljön ja Helsingin yliopiston kanssa kolmivuotisen hankkeen, jossa järjestettiin luontoleirejä ruotsinkielisille ja kaksikielisille lapsille. Hankkeessa tarjottiin myönteisten luontokokemusten merkeissä mahdollisuus tutustua toiseen kotimaiseen kieleen tai kehittää molempia äidinkieliä. Hankkeessa tuettiin osallistujien kielellistä osaamista. Hankkeen tutkimustavoitteena oli tutkia kaksikielisyyspedagogiikkaa ja luontoa kielenoppimisen oppimisympäristönä. Tavoitteena on, että hanketta jatketaan ja vuonna 2018 hankkeen aikana kehitetyt menetelmät jalkautetaan osaksi Luonto-Liiton toimintaa hankkeen päätyttyä.

12

Ympäristötietoisuus- ja muut oppimateriaalit

Luonto-Liitto tuottaa opettajille ja ammattikasvattajille, sekä perheille sekä kerhojen ja leirien ohjaajille materiaalia luonto- ja ympäristökasvatuksen toteuttamiseen. Esimerkiksi Talviseuranta- ja Kevätseuranta -kampanjoihin liittyen tarjotaan kouluille ja ammattikasvattajille soveltuvaa kasvatus- ja opetusmateriaalia. Luonto-Liitto tuottaa yhteistyökumppaneiden kanssa myös uutta oppimateriaalia yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöön. Tavoitteet – Vuoden aikana kehitetään Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen hankeyhteistyötä erityisesti oppilaitosten kanssa.– Vuoden aikana tuotetaan uutta ympäristö- ja luontokasvatuksen materiaalia.– Kaksi kieltä ja luonto -hankkeen käytännöt kaksikieliseen luontotoimintaan otetaan osaksi Luonto-Liiton toimintaa.

4. Ympäristötoiminta

Luonto-Liitto tekee ympäristökysymyksiin liittyvää vaikuttamistyötä toimintaryhmissä, piireissä ja paikallisyhdistyksissä sekä työntekijöiden voimin. Luonto-Liitto korostaa ympäristöasioiden kuuluvan kaikille, sekä kaikkien oikeutta ottaa kantaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Nuorilla on Luonto-Liitossa mahdollisuus osallistua ympäristövaikuttamiseen ja omaehtoiseen toimintaan, joka antaa valmiuksia muuhunkin yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Toimimme alueellisen demokratian ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi.

Luonto-Liitto vahvistaa perinteisen kansalaisjärjestötoiminnan lisäksi asiantuntemusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä Luonto-Liiton asiantuntijaroolia yhteiskunnassa. Tavoitteena on saada yhteiskunta tunnustamaan luonnon itseisarvo lähtökohdaksi luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelutyössä sekä kaikessa päätöksenteossa. Luonto-Liitto puolustaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä perusvapauksia ja niiden hyödyntämisen tärkeyttä demokratian toteutumisen kannalta.

Luonto-Liitto vaikuttaa päätöksentekoon jo alkuvaiheessa antamalla lausuntoja, hakeutumalla ja osallistumalla työryhmiin, verkostoihin, toimikuntiin ja ohjausryhmiin sekä järjestämällä koulutuksia. Luonto-Liitto tekee uusia keskustelunavauksia, tiedottaa ja ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin. Luonto-Liitto osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin, tempauksiin, seminaareihin ja koulutuksiin. Huomionosoituksia jaetaan myönteisille ja kielteisille ympäristöteoille: esimerkiksi Siilin piikki -palkintoja ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista ja Siilin peukku -palkintoja ympäristön kannalta myönteisistä puheista tai teoista.

4.1 Metsätoiminta

Budjettikohde 303: -25900 euroa.Budjettikohde 5013 (varainhankinta): +2000 euroa.

Luonto-Liitto edistää metsien ja soiden sekä niiden lajiston suojelua. Pitkän aikavälin tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Liitto tarjoaa osallistumis-, oppimis-

13

ja vaikuttamismahdollisuuksia luonnonsuojelusta kiinnostuneille nuorille sekä lisää luonnonsuojelumyönteisyyttä yhteiskunnassa. Metsäryhmä ohjaa toimintaa yhdessä metsäjaoston ja metsävastaavan kanssa. Metsäjaostoon pyritään löytämään vuosittain uusia nuoria jäseniä.

Suomen kansallisessa metsä- ja luonnonvarapoliittisessa keskustelussa Luonto-Liitto haastaa puunkäytön ja hakkuiden mittavaan lisäämiseen tähtäävän biotalous-puheen. Liitto nostaa esiin tarpeen välttämättömiin lisäpanostuksiin metsien käytön kestävyyteen erityisesti ekologisesta sekä sosiaalisesta näkökulmasta. Luonto-Liitto osallistuu ympäristöjärjestöjen yhteiseen kampanjaan metsien kestävämmän käsittelyn puolesta.

Luonto-Liitto nostaa esiin valtion vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelusta. Liitto edistää valtion maiden suojelua aktiivisella yhteydenpidolla asianosaisiin ja Metsähallitukseen sekä nostamalla suojeluesityksien kohteita esiin eri tavoin. Kampanjointi myös metsäyhtiöiden omistamien luontoarvoiltaan merkittävien metsien puolesta jatkuu. Erityistä huomiota liitto kiinnittää merkittävien yhteisömaanomistajien, kuten kuntien ja seurakuntien, vastuuseen luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön turvaamisessa. Luonto-Liitto seuraa suojeluesityksiin rajattujen kohteiden säilymistä ja puuttuu mahdollisiin hakkuisiin nostamalla niitä julkisuuteen.

Tärkeänä työvälineenä metsien ja soiden suojelun edistämisessä on vuonna 2017 julkaistu ympäristöjärjestöjen yhteinen suojeluesitysten koostekartta osoitteessa www.metsakartat.fi. Suojeluesityksiä täydennetään edelleen kartoittamalla uusia kohteita ja päivittämällä tietoja vanhojen kohteiden tilasta.

Luonto-Liitto osallistuu Forest Stewardship Council (FSC) -sertifiointijärjestelmän kehittämiseen ja valvontaan Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen (Suomen FSC-yhdistys) työryhmissä ja hallituksessa sekä maastossa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan jatkuvalla yhteydenpidolla sertifikaatin haltijoihin, tuomalla tapausesimerkkejä auditoijien tietoon sekä nostamalla aiheita esiin yhdistyksen hallituksessa ja työryhmissä. Luonto-Liitto kouluttaa omia toimijoitaan standardin sisällöstä ja kampanjoi sen puolesta, että tahot, jotka ottavat standardin käyttöön, sisällyttävät luontojärjestöjen suojeluesityskohteet hakkuilta säästettävään osuuteen. Metsävastaava on Luonto-Liiton edustajana Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen hallituksessa (varajäsen) sekä eri työryhmissä (esim. standardin päivitys ja kontrolloidun puun riskiarvio).

Luonto-Liitto jatkaa ja kehittää metsäteemaista ympäristökasvatusta, etsii mukaan uusia toimijoita ja monipuolistaa viestintää sekä metsäryhmän toimintamuotoja. Tärkein kohderyhmä uusien potentiaalisten Luonto-Liiton metsätoimijoiden tavoittamisessa ovat opiskelijat ja muut nuoret.

Luonto-Liitto järjestää kartoituskoulutusta uusien kartoittajien ja toimijoiden saamiseksi sekä kokeneempien taitojen kehittämiseksi. Kartoitustaitoja opetetaan kisälliperiaatteella kokeneiden kartoittajien maastoretkillä. Aktiiveille tarjotaan helposti lähestyttäviä ja selkeästi suunniteltuja projekteja ja tehdään yhteistyötä maakuntien toimijoiden kanssa. Metsäryhmä järjestää vähintään yhden tapahtuman piirien vieraana ja tukee piirien toimijoiden osallistumista muun Suomen metsätapahtumiin. Paikallistasolla aktivoidaan uusia toimijoita puolustamaan omia lähimetsiään. Samalla liitto tarjoaa helppoja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia ja koulutusta metsäluonnosta kiinnostuneille ihmisille.

Metsäryhmä kehittää Metsäblogia uusien lukijoiden ja kirjoittajien saamiseksi muun muassa säännöllisesti ilmestyvillä kirjoitussarjoilla ja teksteillä kiinnostavilta vierailijakirjoittajilta. Metsäaiheisia mediatiedotteita julkaistaan noin kuukausittain. Luonto-Liitto jatkaa tiedonvaihtoa Pohjoismaisten järjestöjen kanssa ja metsäryhmäläiset osallistuvat

14

metsäkartoituksiin Ruotsissa. Lisäksi osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Venäjän, erityisesti Karjalan, metsien suojeluun kartoittamalla ja tekemällä yhteistyötä venäläisten järjestöjen kanssa.

Metsätoiminnassa Luonto-Liiton tärkeimmät yhteistyötahot ovat muut ympäristöjärjestöt Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Tavoitteet

– Vuoden aikana syntyy uusia suojelupäätöksiä ja järjestöjen yhteiseen metsakartat.fi -palveluun tuotetaan uusia suojeluesityksiä.– Luonto-Liitto tekee 10 lausuntoa ja tiedotetta ajankohtaisista aiheista.– Metsäryhmän verkkosivuilla ja Metsäblogissa on 20 000 kävijää.– Toiminnassa mukana on 50 metsätoimijaa vähintään 7 paikkakunnalla.– 3 piirillä toimii paikallisia metsäryhmiä, joilla on vuodessa 10 tapahtumaa, kuten retkiä ja kartoituksia.

4.2 Suurpetotoiminta

Budjettikohde 304: -19100 euroa.Budjettikohde 5011 (varainhankinta): +10900 euroa.

Luonto-Liiton susiryhmä on suurpetojen, erityisesti suden suojeluun keskittynyt toimintaryhmä, jonka tavoitteena on edistää suden elinvoimaisen kannan syntymistä kaikkialle Suomeen, mahdollistaa susien vaellus poronhoitoalueen läpi muualle Skandinaviaan, vähentää suteen liittyviä ennakkoluuloja sekä edesauttaa ratkaisujen löytämistä ristiriitoihin. Tavoitteena on saada luonnonsuojelunäkemys vahvemmaksi osaksi valtiohallinnon päätöksentekoa sekä saada susien ja muiden eläinten salametsästys loppumaan Suomesta. Luonto-Liiton susiryhmä tuo esille rakentavia vaihtoehtoja susien elinmahdollisuuksien lisäämiseksi. Susiryhmä tekee nuorille suunnattua tiedotusta ja toimintaa, joka houkuttelee uusia nuoria jäseniä mukaan susiryhmään. Susiryhmä tekee lisäksi aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä #greypride -kampanjan muodossa. Susiryhmä tekee EU:hun suuntautuvaa poliittista vaikuttamistyötä sekä yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Vaikuttamme edelleen siihen, että kehitys Pohjois-Suomessa veisi kohti pysyvää susikantaa, ja että susi luokiteltaisiin luontodirektiivin uhanalaisuusliitteen IV mukaan tiukasti suojelluksi lajiksi koko Suomessa. Luonto-Liiton susiryhmä ottaa aktiivisesti osaa petopoliittiseen keskusteluun laatimalla tiedotteita, osallistumalla yleisötapahtumiin ja antamalla haastatteluja medialle ja lausuntoja valtiohallinnon suurpetopolitiikkaan. Susiryhmä toteuttaa susiaiheisen dokumenttiprojektin liittyen Kainuun susitilanteeseen ja susi-ilmapiiriin. Susiryhmä jatkaa aktiivista osallistumista susiaitatalkoisiin. Susiryhmä näkyy aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Susiryhmän toimintaa ohjaa suurpetojaosto. Susiryhmä jatkaa nuoria houkuttelevien matalan kynnyksen tempauksien ja tapahtumien järjestämistä.

Salakaadot seis -kampanja tekee jatkossakin yhteistyötä kampanjan suojelijan Roman Schatzin kanssa. Tapahtumista ja ajankohtaisista aiheista tiedotetaan sosiaalisessa mediassa, sähköpostilistoilla sekä kahdella internetsivulla: Salakaadot seis -kampanjasivulla ja susiryhmän omalla sivulla, jollaa julkaistaan blogimaisia kirjoituksia. Susiryhmä julkaisee kerran vuodessa tukijoille suunnattua Suden Aika -lehteä ja tuottaa tiedotus- ja

15

opetusmateriaalia. Susiryhmä järjestää tapahtumia ja erilaisia tempauksia suurpetojen suojelun ja varainhankinnan edistämiseksi ja tukee vapaaehtoisten omaehtoista sudensuojelutoimintaa. Susiryhmä jatkaa alueellista työtä Tampereella, Turussa sekä Oulussa. Rahoituksen järjestyessä susiryhmä järjestää kansainvälinen susikonferenssin vuoden 2018 lopussa tai vuoden 2019 alussa sekä julkaisee Suden suusta -oppaan englanniksi. Susiryhmä tekee yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen ja ryhmien kanssa, järjestääsidosryhmätapaamisia maa- ja metsätalousministeriön ja metsästäjien kanssa sekä kehittää vaikuttamistyötään. Aktiivit pitävät yhteyttä Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisryhmiin. Yhtenä painopisteenä on tulevana vuonna tukijoiden ja lahjoitusten hankkiminen sekä nuortentoiminta. Susiryhmä jatkaa rahoituksen järjestyessä kouluvierailutoimintaa ja palkkaa työntekijän. Paikallisia toimintaryhmiä, kuten Tampereen, Turun ja Oulun susiryhmää tuetaan. Tavoitteet

– Osanottajien aktiivinen osallistuminen susiryhmän kokoontumisiin.– Susipolitiikan nostaminen kansainväliseen keskusteluun ja aktiivinen EU-vaikuttaminen.– Luonto-Liitto julkaisee 10 ajankohtaista tiedotetta tai kannanottoa liittyen susien ja suurpetojen suojeluun.– Susiryhmä järjestää 8 tapahtumaa, joissa on vähintään 200 osanottajaa.– Susiryhmän Facebook-sivuilla on 5000 tykkääjää.– Susiryhmällä on Twitterissä 1500 seuraajaa.– Susiryhmällä on Instagramissa 1500 seuraajaa.

4.3 Itämeri-toiminta

Budjettikohde 215: 0 euroa.

Luonto-Liiton Itämeriryhmän tavoitteena on lasten ja nuorten Itämeri-tietoisuuden lisääminen, Itämeren monimuotoisen luonnon suojeleminen, muoviroskan vähentäminen meressä ja rehevöitymisen hillitseminen. Vuoden 2018 Itämeriryhmän teemana on Monimuotoinen Itämeri. Teeman avulla Luonto-Liitto esittelee Itämeren lajirunsautta ja miten eri lajeja voidaan suojella. Itämeriryhmä toteuttaa sekä Yhdessä luontoon -kampanjaa että Monimuotoinen Itämeri -teemaa jakamalla sosiaalisen median kanavissaan retkeilyvinkkejä ja lajitietoutta Itämerestä. Vuonna 2018 Itämeriryhmä järjestää myös 1–3 päiväretkeä nuorille aikuisille (noin 16–29-vuotiaille) Itämeren rantaan. Retkillä nautitaan meriluonnosta ja opetellaan tunnistamaan Itämeren lajeja. Retki voidaan toteuttaa yhteistyössä esimerkiksi Luonto-Liiton Uudenmaan piirin (LUP) retkiryhmän tai Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa, jonka kanssa yhteistyötä on aloitettu vuonna 2017. Itämeriryhmä tiivistää yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa. Itämeriryhmä julkaisee Itämeri simpukankuoressa -tiedotuslehtisen vuoden 2018 aikana. Lehtiseen kootaan tiiviisti perustietoja Itämerestä, sen lajistosta, nykytilasta ja suojelusta. Esitettä jaetaan Luonto-Liiton tapahtumissa ja Itämeri-koulukiertueella. Tavoitteena on lisätä tietämystä Itämeren suojelusta ja saada lisää toimijoita mukaan Itämeriryhmään.

16

Itämeriryhmän kouluvierailut ovat keskeinen osa Itämeriryhmän toimintaa ja koulukiertuevierailuja jatketaan kaikilla luokka-asteilla. Rahoitusta etsitään aktiivisesti kouluvierailujen turvaamiseksi. Itämeri-lähettiläsmateriaalin laajaan kehittämiseen ei ole tarvetta vuonna 2018, sillä materiaali uudistettiin perusteellisesti vuonna 2016. Tavoitteet:

– Itämeriryhmä tuo esiin Itämeren monimuotoisuutta sosiaalisen median ja retkien avulla.– Itämeriryhmä järjestää merenrantaretkiä ja kehittää retkitoimintaansa.– Itämeriryhmä julkaisee Itämeri simpukankuoressa -tiedotuslehtisen.– Koulukiertue jatkuu edellisvuoden malliin.

4.4 Kiertotaloustoiminta ja kulutuskriittisyys

Luonto-Liiton tavoitteena on herättää yksityiset kansalaiset miettimään kuluttavan elämäntavan mielekkyyttä ja käynnistää julkista keskustelua aiheesta. Luonto-Liitto kyseenalaistaa kulutuksen kasvattamisen kansallisena tavoitteena ja korostaa jätteiden synnyn ennaltaehkäisyn merkitystä, kiertotaloutta sekä ihmisten valintojen vaikuttavuutta.

Luonto-Liitto toimii aktiivisesti kansallisessa kiertotalouden ohjausryhmässä ja tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kiertotalouden edistämiseksi. Luonto-Liitto rohkaisee nuoria paikallistoimintaan ja paikallisten toimintaryhmien perustamiseen. Luonto-Liitto osallistuu kestävää kulutusta käsitteleviin tapahtumiin (keskustelutilaisuudet, seminaarit ym.) ja lyhytaikaisiin yhteistyöhankkeisiin kumppaniorganisaatioiden kanssa.

Kulutukseen ja kestävään elämäntapaan sekä kiertotalouteen liittyvät teemat ovat esillä jäsenlehdissä. Keskustelua herätetään tekemällä myös kulutusta käsitteleviä kannanottoja tai tiedotteita sekä jakamalla sosiaalisessa mediassa aiheeseen liittyviä tekstejä ja ajankohtaisia linkkejä.

Luonto-Liitto jatkaa marraskuisen Älä osta mitään -päivän järjestämistä. Luonto-Liitto kokoaa vapaaehtoisista koostuvan ryhmän koordinoimaan Älä osta mitään -päivään liittyvää toimintaa, kuten tiedotusta ja tapahtumia.

Tavoitteet

– Luonto-Liitto pitää esillä kiertotaloutta ja kulutuskriittisiä teemoja julkaisemalla kannanottoja, tiedotteita ja lehtijuttuja, sekä nostamalla kulutusteemoja esiin sosiaalisessa mediassa.– Älä osta mitään -päivästä tiedotetaan ja päivän verkkosivua ja Facebook-sivua ylläpidetään ja päivitetään.– Luonto-Liitto kannustaa vapaaehtoisia järjestämään Älä osta mitään -päivän tapahtumia ja tempauksia ja antaa tukea tapahtumista tiedottamiseen.

4.5 Ilmastotoiminta

Budjettikohde 306: -500 euroa.

Luonto-Liitto painottaa ilmastotietoisuuden edistämisessä sekä kuluttajavalintoja että yhteiskunnallisia vaikutuskeinoja. Luonto-Liitto tuo erityisesti nuorten ääntä ja näkökulmia ilmastokeskusteluun sekä toimii kansalaisille avoimen ilmasto- ja energiapolitiikan puolesta.

17

Luonto-Liiton tavoitteena on olla mukana vaikuttamassa siihen, että Suomesta tulee hiilineutraali ja maassamme siirrytään uusiutuviin energialähteisiin huomioiden bioenergian ongelmat hiilitaseen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Luonto-Liitto vaikuttaa siihen, että kivihiilen ja turpeen energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Luonto-Liitto vaatii ydinvoimasta luopumista ja pitää esillä energiansäästön ja energiatehokkuuden mahdollisuuksia. Luonto-Liitto pitää tärkeänä kävely- ja pyöräilyväylien parantamista sekä joukkoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittämistä. Luonto-Liitto nostaa esiin myös ruuan ilmastovaikutuksia ja kasvisruuan merkitystä.

Luonto-Liitto tekee ilmastopoliittista vaikuttamistyötä tiiviissä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa osallistumalla järjestöjen yhteisiin tapaamisiin ja kannanottoihin kotimaan ja kansainväliseen ilmastopolitiikkaan liittyen sekä kansalaisjärjestöjen yhteisten ilmastosivujen, ilmasto.org:n ylläpitoon ja kehittämiseen.

Luonto-Liitto kampanjoi ilmastoystävällisen ruuan puolesta (yhteistyössä Maan ystävien Vegelupaus-kampanjan kanssa). Lisäksi Luonto-Liitto osallistuu YEE:n (Youth and Environment Europe) ilmastoviikolle (Climate Week).

Tavoitteet

– Luonto-Liiton oma nuorten ilmasto- ja energiaryhmä toimii aktiivisesti.– Luonto-Liitto jatkaa tiiviistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa.– Luonto-Liitto on mukana järjestämässä Power Shift -tapahtumaa.– Luonto-Liiton omassa viestinnässä (lehdet, nettisivut, kannanotot ja tiedotteet) julkaistaan ainakin 15 ajankohtaista juttua ilmastoasioista sekä pidetään verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat ajan tasalla.

5. Luonnonharrastus

Toimintaryhmät, piirit ja aluejärjestöt järjestävät pääosan Luonto-Liiton luonnonharrastustoiminnasta leireillä ja retkillä. Keskustoimisto auttaa piirejä ja toimintaryhmiä tuottamalla materiaaleja, kouluttamalla ohjaajia sekä tiedottamalla tapahtumista. Luonto-Liitto järjestää myös luonnonharrastusta tukevaa koulutusta.

Valtakunnallisella tasolla luonnonharrastustoimintaa ohjaa Luonto-Liiton luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjaosto. Jaoston vastuulla on erityisesti Kevätseurannan ja Pihka-merkin kehittäminen sekä lasten Kevätseuranta. Luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjaoston jäsen edustaa Luonto-Liittoa kansalaisjärjestöjen ulkoilun edistämisen yhteistyöverkostossa, Ulkoilufoorumissa.

5.1 Kevätseuranta

Budjettikohde 203: -6520 euroa

Kevätseuranta on jatkunut yhtäjaksoisena vuodesta 1961 lähtien, ja Luonto-Liitto jatkaa sitä edelleen näkyvänä osana valtakunnallista luonnonharrastustoimintaa. Kevätseurannassa tarkkaillaan kevään edistymistä noin 40 eläin- ja kasvilajin avulla, joiden ilmestymistä ja runsastumista seurataan ensihavaintoina sekä seitsemänä Kevätseuranta-viikonloppuna. Ensimmäinen seurantaviikonloppu on maaliskuussa ja viimeinen kesäkuussa. Vuoden 2018

18

Kevätseurantaan valitaan teema sekä muutama teemaan liittyvä eliölaji tai ilmiö, joista kerätään havaintoja ja levitetään tietoa.

Luonto-Liitto julkaisee uudistetun paperisen Kevätseurannan havaintovihkon, joka jaetaan jäsenille Nuorten Luonto -lehden välissä. Kevätseurannan nettisivusto päivitetään edellisen vuoden kokemusten perusteella ja sivustolla julkaistaan tietoa vuoden teemasta. Kevätseurannan Facebook-sivulla ja Instagram-tilillä julkaistaan tietoa ja kuvia Kevätseuranta-lajeista.

Luonto-Liitto jatkaa Kevätseurannan toteuttamisessa yhteistyötä Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus), Ylen aamu-tv:n sekä Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen Ikkuna Suomen Luontoon -sivuston kanssa. Luomus ylläpitää Kevätseurannan nettilomaketta omassa järjestelmässään. Nykyisen lomakkeen rinnalle kehitetään uusi kevyempi lomake, jolla yksittäisten havaintojen ilmoittaminen on aiempaa helpompaa ja nopeampaa. Havainnot kerätään jatkossa vain sähköisesti.Ylen aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan Kevätseuranta-viikonloppujen jälkeisillä viikoilla kevään etenemisestä havaintojen perusteella. Ikkuna Suomen luontoon -sivusto ylläpitää galleriaa Kevätseuranta-aiheisia valokuvia varten.

Luonto-Liitto tarjoaa Kevätseuranta-aiheisia tiedotteita ja artikkeleita lehdille julkaistavaksi sekä auttaa piirejä ja aluejärjestöjä Kevätseuranta-retkien järjestämisessä. Kevätseurantaa tarjotaan koulujen opetusmateriaaliksi mm. Educa-messujen kautta.

Vuonna 2017 Luonto-Liitto julkaisi uuden Pohjois-Suomen Kevätseuranta-materiaalin, jossa tarkkaillaan yhdeksän lajin avulla kevään tuloa Pohjois-Suomeen. Materiaali on suunnattu erityisesti ympäristökasvattajien ja opettajien käyttöön ja se soveltuu esimerkiksi koulun kevätretkelle. Tavoitteena on laatia Luomuksen kanssa Pohjois-Suomen Kevätseurannalle oma havaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu nettilomake keväälle 2018.

Luonto-Liitto julkaisee lapsille oman Lasten Kevätseuranta -materiaalin, jossa kevään tuloa seurataan 13 tutun lajin avulla. Yksi lajeista on vuosittain vaihtuva teemalaji. Materiaali innostaa lapsia perheineen seuraamaan kevään tuloa ja retkeilemään luonnossa. Lasten Kevätseuranta soveltuu myös luontokerhojen sekä esi- ja alakoululuokkien kevätretkien materiaaliksi. Luonto-Liitto julkaisee paperisen Kevätseuranta lapsille -havaintolomakkeen, joka postitetaan jäsenille Sieppo-lehden välissä. Lomaketta jaetaan kevään tapahtumissa ja sen voi myös tilata keskustoimistolta tai tulostaa Kevätseurannan nettisivustolta.

Tavoitteet

– Luonto-Liitto kasvattaa Kevätseurannan havainto- ja havaitsijamäärää tehostamalla havaintojenkeruuta. Vuonna 2018 kehitetään ja otetaan käyttöön uusi, kevyempi verkkolomake ja korvataan paperinen havaintolomake kampanjasta selkeämmin viestivällä Kevätseurannan havaintovihkolla.– 10 000 Kevätseuranta lapsille -lomaketta jaetaan perheille sekä esi- ja alkuopetuksen luokille.– Kevätseuranta ja Lasten Kevätseuranta tavoittavat 20 000 osallistujaa.– Kevätseuranta-kampanja tuottaa 30 mediaosumaa, Luonto-Liitto jatkaa viestintäyhteistyötä Ylen aamu-tv:n kanssa.

5.2 Talviseuranta Budjettikohde 220: -845 euroa.

19

Vuoden aikana järjestetään toista kertaa Talviseuranta-kampanja yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Talviseurannassa on kyse lumen ja jään sekä talveen sopeutuvan luonnon havainnoinnista. Havaintojen avulla voidaan muodostaa kuva talven etenemisestä. Tulevaisuudessa voidaan vertailemalla eri vuosien havaintoja keskenään saada tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaiseen talviluontoon. Kansalaiset ikään katsomatta voivat ilmoittaa havaintojaan yhteisen kansalaishavainnot.fi -havainnointijärjestelmän kautta. Kampanjan viestinnässä lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen talveen. Tavoitteena on, että omien havaintojen kautta karttuu myös ymmärrys laajemmasta ilmiöstä. Talviseuranta-kampanjaa markkinoidaan yhteistyössä luontokuvaajien kanssa. Tavoitteet

– Talviseuranta-kampanja saa lisää näkyvyyttä. – Talviseurannan havaintojen määrä kaksinkertaistuu edellisvuoteen nähden. – Havainnoitsijaverkostoa lisätään vuoden aikana noin 20 henkilöllä.

5.3 Nuorten luonnonharrastusmerkki Pihka

Pihka-luonnonharrastusmerkki kannustaa nuoria pitkäjänteiseen luonnonharrastukseen sekä opettaa perustietoja Suomen eliöistä, elinympäristöistä, luonnonilmiöistä ja luontoystävällisestä retkeilystä. Merkki on suunnattu yli 13-vuotiaille nuorille. Tehtävät ovat Pihkan verkkosivustolla, ja merkki on mahdollista suorittaa itsenäisesti tai pienessä ryhmässä. Pihkan tehtäviä voi hyödyntää myös opetuksessa.

Tavoitteet

– Pihkaa markkinoidaan kouluille ja opettajille käyttöön ulko-opetuksen materiaalina.

6. Järjestötoiminta

Luonto-Liitossa toimii laaja maanlaajuinen nuorten vapaaehtoisten joukko. Luonto-Liitto kannustaa nuoria luonnon- ja ympäristönsuojelutoimintaan sekä ympäristökasvatustoimintaan. Tavoitteena on jakaa opittuja tietoja ja taitoja järjestön sisällä sekä kannustaa nuoria aktiivisesti mukaan toimintaan ja tekemään vaikuttamistyötä. Luonto-Liitto tukee jäseniä ja aktiiveja rohkaisemalla heitä mukaan piirien, alueyhdistysten ja toimintaryhmien toimintaan sekä osallistumaan aktiivisesti Luonto-Liiton päätöksentekoon ja hallintoon sekä muun tekemisen pariin. Luonto-Liitto järjestää aktiivien tapaamisia, työntekijät ja luottamushenkilöt vierailevat piireissä, Luonto-Liitto järjestää jäsenille Talvi- ja Kesäpäivät ja kehittää edelleen muita yhteydenpitotapoja, esimerkiksi piirien puheenjohtajien ja aktiivien tapaamisia. Luonto-Liitto järjestää myös piiriaktiivien kesken Skype-palavereja.

Luonto-Liitto tarjoaa piireille ja toimintaryhmille taloudellista tukea julistamalla hakuun toiminnan toteuttamista tukevan toimintarahan. Luonto-Liitto tiedottaa jäsenille ajankohtaisista asioista internetsivuilla, jäsenlehtien, uutiskirjeen, sähköpostilistojen sekä sosiaalisen median kautta. Vapaaehtoisia kannustetaan järjestämään retkiä ja tapahtumia lapsille, nuorille ja perheille.

20

6.1 Piirit

Budjettikohde 202: -9600 euroa.

Luonto-Liitolla on kahdeksan piiriä ja lisäksi pääkaupunkiseudulla toimii kaksi paikallisyhdistystä. Luonto-Liitto keskittyy nuorten omaehtoiseen ympäristö- ja luonnonsuojelutoimintaan sekä ympäristökasvatustoimintaan kaikkien piirien alueilla. Erityisenä painopisteenä ovat yhdessä tekeminen, harrastaminen ja osallistaminen. Luonto-Liitto jatkaa yhteisellä Yhdessä luontoon! -teemalla. Luonto-Liitto tukee piirien toimintaa tarjoamaa apua ensisijaisesti työntekijöiden kautta, erityisesti auttamalla piirien toiminnan ja hallinnon hoitamisessa niitä piirejä, joilla ei ole omaa työntekijää. Lisäksi työntekijät auttavat toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja siitä tiedottamisessa. Piiritoiminnan tukemisessa tärkeintä on toiminnassa olevien piirien auttaminen. Luonto-Liiton tavoitteena on, että jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset pysyvät jatkossakin mukana ja että toiminta on heille ja järjestön tavoitteille mielekästä. Luonto-Liitto tarjoaa uusille vapaaehtoisille matalan kynnyksen väyliä tulla mukaan toimintaan. Luonto-Liitto järjestää toimintaa myös niillä alueilla, joilla aktiivista piiritoimintaa ei ole, esimerkiksi nettivaikuttamisen kautta ja tarjoamalla vapaaehtoisille mahdollisuuksia matkustaa tapahtumiin muille paikkakunnille. Luonto-Liitto kannustaa piirejä ottamaan osaa aktiivisesti Luonto-Liiton Yhdessä luontoon -teemavuoteen. Piiritoiminnan ja koko Luonto-Liiton vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi Luonto-Liitto järjestää yhteisiä tapahtumia, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa vapaaehtoistapaamisen, johon voivat osallistua piirien lisäksi myös toimintaryhmien ja jaostojen edustajat sekä työntekijät. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia alueelliseen toimintaan liittyviä asioita sekä keskustellaan piiritoiminnalle tärkeistä teemoista. Luonto-Liitto järjestää piirien uusille puheenjohtajille, varapuheenjohtajille ja hallituksen jäsenille talous- ja hallintokoulutuksen, jonka tarkoituksena on tukea piiritoimijoita järjestöbyrokratiaan liittyvissä asioissa. Luonto-Liitto järjestää muuta järjestötoimintaan liittyvää ja tukevaa koulutusta tarpeen mukaan, esimerkiksi jäsenhankintakoulutuksen, sekä koulutuksia muun muassa Siviksen tuella ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ja muiden jäsenjärjestöjen kautta. Työntekijät ja hallituksen jäsenet vierailevat jokaisessa piirissä vuoden aikana ja Luonto-Liitto järjestää valtakunnallisia koulutuksia yhdessä piirien kanssa. Piirien toimintaa tukee myös Luonto-Liiton Extranet-palvelu Siilinpesä, vapaaehtoisten oma tietopankki, sekä piirien väliset Skype-palaverit. Luonto-Liitto tukee piiritoimintaa myös taloudellisesti myöntämällä toiminta-avustustusta esimerkiksi leirityöntekijöiden palkkaamiseen. Luonto-Liitto hakee piirien järjestämille koulutuksille taloudellista tukea Opintokeskus Siviksen kautta. Työntekijät tukevat Sivis-tuen hakemisessa. Luonto-Liitto jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusta piireille talousarvion ja ministeriön ohjeiden mukaisesti. Tavoitteet

– Luonto-Liiton kaikki 8 piiriä ovat aktiivisia.– Työntekijät ja/tai luottamushenkilöt vierailevat jokaisessa piirissä vuoden aikana.– Kaikkien piirien ja jaostojen puheenjohtajat kutsutaan hallituksen kokoukseen.– Luonto-Liitto järjestää tammikuussa piirihallitusten koulutuksen sekä piiripäivät.– Luonto-Liitto jatkaa piirien välisiä Skype-kokouksia.

21

– Piirien aktiiveille tehdään kysely toiminnan mielekkyydestä ja jaksamisesta, jotta voidaan kehittää koko maan kattavaa toimintaa ja piireille tarjottavaa apua palautteen perusteella.

6.2 Toimintaryhmät

Luonto-Liiton toimintaryhmät ja jaostot edistävät metsien, susien ja muiden suurpetojen sekä Itämeren suojelua, luonnonharrastusta, ympäristökasvatusta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Lisäksi toimintaa järjestetään ydinvoiman ja kaivostoiminnan vastustamiseen sekä kulutuskriittisyyteen liittyen.

Toimintaryhmät aktivoivat nuoria toimimaan konkreettisesti ja itsenäisesti sekä vahvistavat Luonto-Liiton monipuolisuutta yhteiskunnallisena luonnon- ja ympäristönsuojelun vaikuttajana. Toiminta on valtakunnallista, ja kokoontumisia järjestetään eri kaupungeissa etäosallistuminen huomioiden. Toimintaryhmien jäsenet ovat Luonto-Liiton vapaaehtoisia.

Toimintaryhmät järjestävät kursseja, koulutuksia, tapaamisia, tapahtumia ja tempauksia sekä vierailevat kouluissa ja oppilaitoksissa pitämässä oppitunteja liittyen metsien, Itämeren ja susien suojeluun sekä ilmastonmuutoskysymyksiin. Toimintaryhmät ottavat huomioon toiminnassaan Yhdessä luontoon -teemavuoden. Luonto-Liitto tukee toimintaryhmiä hakemalla taloudellista tukea kurssitoiminnalle Opintokeskus Siviksen kautta, sekä välittämällä toiminta- ja tapahtumatietoja eteenpäin omiin jäsenlehtiin, sähköpostilistoille, internetsivuille sekä sosiaalisessa mediassa. Tavoitteet

– Toimintaryhmät tapaavat aktiivisesti ja kutsuvat mukaan uusia toimijoita eri paikkakunnilla– Toimintaryhmät järjestävät kiinnostavia yleisötapahtumia ja tempauksia.– Toimintaryhmät ottavat kantaa ajankohtaisiin luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin.

6.3 Järjestökoulutus

Budjettikohde 211: -4500 euroa.

Luonto-Liitto järjestää monipuolista koulutustoimintaa ja tapahtumia jäsenille ja muille kiinnostuneille. Järjestötoiminnan koulutukset tukevat yhteiskuntataitoja ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Vahvistamme piiritoimijoiden ja toimintaryhmien järjestötoiminnan osaamista talous- ja hallintokoulutuksella. Luonto-Liitto järjestää mahdollisuuksien mukaan Kevätpäivät ja Kesäpäivät, jotka ovat kaikille Luonto-Liiton toimijoille tarkoitettuja. Kevätpäivät ovat eri vuosina eri paikkakunnilla, vuonna 2018 Hämeen piirin alueella. Kevätpäivillä käsittelemme järjestötoimintaan, aktivismiin, luonnon- ja ympäristönsuojeluun sekä ympäristökasvatukseen liittyviä ajankohtaisia teemoja. Lisäksi Luonto-Liitto järjestää piireille piiritapaamisen. Luonto-Liiton aktiiveille ja työntekijöille tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua Opintokeskus Siviksen, Nuorisoyhteistyö Allianssin, Kepan ja muiden kattojärjestöjen koulutuksiin. Tavoitteet

– Luonto-Liitto järjestää viisi piiritoiminnan tukemiseksi järjestettyä tapahtumaa tai koulutusta, joissa on mukana yhteensä vähintään 80 ihmistä.– Palaute piiritoimintaa tukevista tapahtumista on vähintään tasolla hyvä/hyödyllinen.

22

– Luonto-Liitto järjestää Kevätpäivät, joille osallistuu vähintään 60 osallistujaa, sekä Kesäpäivät, joille osallistuu vähintään 30 osallistujaa.

6.4 Jäsenhankinta ja -huolto

Budjettikohde 507: +84600 euroa.

Luonto-Liitto jatkaa aktiivisesti jäsenhankintaa, jota Luonto-Liiton toimisto, piirit, toimintaryhmät ja aktiivit toteuttavat yhdessä. Kampanjan ideoijana ja tukena toimii henkilökunnasta ja luottamushenkilöistä koostuva jäsen- ja varainhankintaryhmä. Luonto-Liiton tavoitteena on saada toimintaan mukaan lisää nuoria ja toiminnassa jo mukana olevat henkilöt maksamaan jäsenmaksunsa. Uusien jäsenten hankinta on määrätietoista, ja järjestö näkyy siellä, missä sen kohderyhmä on. Luonto-Liitto viestii myös jäsenmäärän kehityksestä sosiaalisessa mediassa. Luonto-Liitto markkinoi jäsenyyttä kannanottona luonnon ja ympäristön puolesta, ja Luonto-Liiton brändiä lasten ja nuorten omana järjestönä vahvistetaan. Jokainen Luonto-Liiton tapahtuma ja tilaisuus on samalla myös Luonto-Liiton jäsenhankintatilaisuus. Luonto-Liitto kohtaa jokaisen jäsenen ja toiminnasta kiinnostuneen nuoren siten, että hänelle jää myönteinen tunne ja kuva Luonto-Liitosta. Luonto-Liiton toiminnasta kiinnostuneille etsitään heti mielekkäitä osallistumisen muotoja. Luonto-Liitto tekee aktiivisesti jäsenhankintaa messuilla, festivaaleilla, kursseilla, tapahtumissa ja leirien sekä kerhojen yhteydessä kohderyhmä huomioiden. Myös vapaaehtoisia ohjataan ja koulutetaan jäsenhankinnassa. Luonto-Liitto esittelee toimintaansa syksyllä järjestettävissä uusien illoissa. Luonto-Liitto osallistuu myös esittelypisteillä tapahtumiin esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Luonto-Liiton jäsenet ovat vakuutettuja järjestön tapahtumissa ja saavat alennusta Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton tapahtumien osallistumismaksuista sekä yhteistyöyritysten tuotteista. Luonto-Liitto etsii aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita jäsenetujen parantamiseksi. Luonto-Liitto kehittää yhteistyötä Suomen Hostellijärjestön kanssa jatkamalla hostelleille luoduista ympäristöohjeista tiedottamista. Luonto-Liitto myöntää pronssisia, hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä kiitokseksi aktiivisille toimijoille heidän arvokkaasta työstään. Luonto-Liiton hallitus päättää ansiomerkkien myöntämisestä kriteerien perusteella sille tehtyjen ehdotusten pohjalta. Ansiomerkit jaetaan Kevätpäivillä.

Tavoitteet – Luonto-Liittoon kuuluu 8500 jäsentä, joista 67 % on alle 29-vuotiaita.– Kaikissa Luonto-Liiton tilaisuuksissa tehdään jäsenhankintaa.– Luonto-Liitto etsii yhteistyökumppaneita uusien jäsenetujen tarjoamiseksi jäsenilleen.

6.5 Viestintä

Budjettikohde 406: -59900 euroa.

Järjestöviestinnän tehtävänä on tukea ja edistää Luonto-Liiton kaikkea toimintaa ja tavoitteita. Ulkoisessa viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota Luonto-Liiton näkyvyyteen, positiiviseen imagoon ja tunnettuuteen. Luonto-Liiton sisäisen viestinnän on

23

oltava sujuvaa, jotta tieto kulkisi tehokkaasti järjestön aktiivien, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken.

Viestinnässä otetaan huomioon vuodelle 2018 sovitut painopisteet eli Yhdessä luontoon! -teema, kouluyhteistyö ja ympäristökasvatus sekä alueellisen toiminnan tukeminen ja jäsenhankinta. Luonto-Liitto tarjoaa piireille ja toimintaryhmille koulutusta, vinkkejä ja työkaluja viestintään, erityisesti verkkosivujen kehittämiseen, sosiaalisen median hyödyntämiseen ja esimerkiksi sähköisten uutiskirjeiden laadintaan.

Vuoden 2018 aikana toteutetaan kaksi viestintälähtöistä jäsenhankintakampanjaa. Luonto-Liitto tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti, harkitusti ja kohdentaen. Liitto viestii muun muassa jäsenlehtien, verkkosivujen, jäsenkirjeiden ja sosiaalisen median avulla tärkeimmille sidosryhmilleen, joita ovat jäsenet, lapset ja nuoret vanhempineen sekä ammattikasvattajat. Lisäksi viestitään medialle ja suurelle yleisölle järjestön toiminnasta julkaisemalla tiedotteita, jakamalla juttuideoita ja kirjoittamalla mielipide- ja blogikirjoituksia sekä osallistumalla keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Luonto-Liitto on mukana erilaisissa tapahtumissa, kuten Educa-messuilla ja Maailma kylässä -tapahtumassa, ja tekee niissä aktiivista jäsenhankintaa. Materiaalin jakamisen lisäksi tapahtumissa kohdataan ihmisiä ja kerrotaan Luonto-Liiton toiminnasta. Luonto-Liitto järjestää koulutusta ”pöydänpitäjille” ja ideoi tapoja, jolla tapahtumissa tavoitetaan kohderyhmä.

Luonto-Liiton verkkosivut uudistetaan vastaamaan alati muuttuvan digimaailman tarpeisiin. Sivut mobiilioptimoidaan ja siirretään uuteen julkaisujärjestelmään, jonka muokattavuus on aiempaa parempi. Samalla sivuston ulkoasua raikastetaan ja rakennetta selkeytetään. Tavoitteena on, että Luonto-Liiton nettisivut ovat helposti selattavissa kaikilla laitteilla, rakenteeltaan selkeät ja sisällöltään kiinnostavat ja ajankohtaiset, ja että ne tarjoavat monipuolisesti tietoa toiminnasta. Verkkosivuilla julkaistaan ajankohtaisia tiedotteita ja uutisia, joita jaetaan liiton sosiaalisen median kanavissa (erit. Facebook ja Twitter).

Sosiaalista mediaa hyödynnetään monipuolisesti niin vaikuttamistyössä kuin jäsenhankinnassa. Sosiaalisessa mediassa Luonto-Liitto panostaa visuaalisen ja ajankohtaisen sisällön tuotantoon. Facebookissa ja Instagramissa julkaistaan edellisvuoden tapaan räätälöityä visuaalista ja ympäristökasvatuksellista sisältöä, muun muassa ajankohtaisia luontokuvia. Yhdessä luontoon! -kampanja näkyy Luonto-Liiton sosiaalisen median kanavissa viikoittain. Aktiiveja innostetaan osallistumaan some-sisältöjen tuotantoon, esimerkiksi tarjoamaan luonto- ja tapahtumakuvia Instagramiin ja osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun Facebookissa ja Twitterissä.

Luonto-Liitto kehittää sisäistä viestintää edelleen Siilinpesä-extranetin, omille aktiiveille suunnattujen Facebook-ryhmien, pilvipalveluiden sekä sähköpostilistojen avulla. Kaikille aktiiveille avoimiin pilvipalvelujen kautta jaettuihin kansioihin ladataan materiaalia yhteiseen käyttöön. Google Drivessa sijaitseva kuvapankki toimii yhtenä tällaisena palveluna.

Jäsenlehtien lisäksi Luonto-Liitto lähettää sähköisen uutiskirjeen jäsenille ja tilaajille noin neljä kertaa vuodessa. Uutiskirjepalvelua Creamailerissa kehitetään vastaamaan myös piirien tarpeita ja sen käyttöön tarjotaan opastusta.

Tavoitteet

– Luonto-Liiton medianäkyvyys on positiivista. Tiedotteita lähetetään noin 50 kpl vuoden aikana.– Vuoden 2018 aikana toteutetaan kaksi viestintälähtöistä jäsenhankintakampanjaa sosiaalisen median kanavissa.

24

– Piireille, toimintaryhmille ja aktiiveille tarjotaan koulutusta, opastusta ja välineitä oman viestintänsä kehittämiseen.– Verkkosivut uudistetaan ja niiden kävijämäärää kasvatetaan.– Luonto-Liiton sosiaalisen median tilejä päivitetään aktiivisesti ja seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa kasvaa. Facebookissa tavoite on kasvattaa seuraajien määrää 16 000 tykkääjään ja Instagramissa 5000 tykkääjään.– Sähköinen uutiskirje lähetetään jäsenille ja tilaajille 3–4 kertaa vuoden aikana. Piirejä kannustetaan kokeilemaan Creamaileria.– Lisätään viestinnän selkokielisyyttä.

6.6 Yhteistyö

6.6.1 Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa

Luonto-Liitto on osa Suomen luonnonsuojeluliittoa (SLL) ja toimii sen itsenäisenänuorisojärjestönä, joka rinnastetaan SLL:n piireihin. Yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa Luonto-Liitto vastaa siitä, että luonnonsuojeluliikkeellä on tarjota tietoa, elämyksiä ja toimintaa kaikille ikäryhmille maantieteellisesti mahdollisimman kattavalla alueella. Luonto-Liitto tiivistää yhteistyötä SLL:n kanssa ja järjestöjen edustajat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Lisäksi SLL:n valtuustossa, liittokokouksessa, valiokunnissa ja työryhmissä toimii Luonto-Liiton edustajia. SLL:n paikallistason toimijat ovat tärkeä yhteistyöverkosto piireille ja toimintaryhmille. SLL tukee ympäristökasvatustoimintaa, jota Luonto-Liiton piirit järjestävät yhdessä SLL:n piirien tai yhdistysten kanssa antamalla perhetoiminta-avustusta esimerkiksi Vainupäivien ja perheleirien järjestämiseen. Luonto-Liitto ja SLL järjestävät yhteistyössä luontokerhoja eri puolilla Suomea. Yhteistyötä tehdään myös ympäristö- ja luonnonsuojelukysymyksissä, kuten ympäristökasvatuksen ja metsiensuojelun edistämisessä, sekä ilmasto- ja energiatoiminnassa. Järjestöt tiedottavat jäsenilleen toistensa tärkeistä tapahtumista; Luonto-Liiton kuulumisia julkaistaan SLL:n järjestökirjeessä ja SLL:n kuulumisia Luonto-Liiton aktivistipostissa. Luonto-Liiton tapahtumat näkyvät myös SLL:n Luonnonsuojelija-lehdessä. SLL ja Luonto-Liitto järjestävät yhdessä koulutukselliset Syyspäivät.

Tavoitteet

– Järjestöjen johto tapaa vähintään viisi kertaa vuodessa.– Luonto-Liitto näkyy jokaisessa Luonnonsuojelija-lehdessä sekä SLL:n nettisivuilla.– Luonto-Liitto näkyy SLL:n sosiaalisessa mediassa.

6.6.2 Muu yhteistyö Suomessa

Luonto-Liitto tekee tiivistä yhteistyötä muiden nuorisojärjestöjen, ympäristö- ja kehitysärjestöjen sekä eläinjärjestöjen kanssa. Luonto-Liitto etsii jatkuvasti myös uusia yhteistyötahoja ja -muotoja koulujen ja nuorisotyön kentältä sekä esimerkiksi lastensuojelujärjestöistä.

Luonto-Liitto jatkaa työtä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien ja sosiaalisen aseman vahvistamiseksi ympäristötoiminnan keinoin. Luonto-Liiton tärkeimpiä yhteistyökumppaneita luonnonsuojelu- ja ympäristöasioissa ovat SLL, Natur och Miljö, FEE Suomi, Maan ystävät, Dodo, Greenpeace, BirdLife Suomi, WWF Suomi, Kepa, Ilmasto.org, Suomi 350 ja Eettisen kaupan puolesta ry. Eläinjärjestöistä yhteistyökumppaneita ovat Animalia sekä SEY, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

25

Luonto-Liiton yhteistyö koulujen kanssa keskittyy kouluvierailuihin ja kampanjoihin lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Lisäksi Luonto-Liitto tekee ympäristökasvatukseen liittyvää yhteistyötä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Luonto-Liitto on mukana Allianssin ja Nuorten Akatemian kautta nuorisopolitiikan ja nuorisotyön kehittämisessä. Luonto-Liitto on myös mukana tekemässä Voima-lehteä.

Luonto-Liitto on Opinkokeskus Siviksen jäsenjärjestö ja saa siltä koulutustoimintaansa taloudellista tukea sekä pedagogista asiantuntijaohjausta ja järjestötoimintaa tukevia koulutuksia. Luonto-Liitto on jäsenenä Kepassa, jonka kautta osallistumme jäsenhintaan Maailma kylässä -festivaaleille ja joka koordinoi Educa-messujen Kansalaisvaikuttamisen toria. Tavoitteet

– Luonto-Liitto tekee 50 yhteistä tiedotetta, kirjettä ja tilaisuutta muiden ympäristöjärjestöjen kanssa.– Luonto-Liitto järjestää Opintokeskus Siviksen tuella 35 koulutusta.– Luonto-Liitto on aktiivisesti mukana muiden luonto- ja ympäristöjärjestöjen kanssa yhteisissä kampanjoissa ja tempauksissa.

6.6.3 Kansainvälinen yhteistyö

Luonto-Liitto pitää yllä hyviä suhteita kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin ja vaikuttaa ympäristökysymyksiin myös kansainvälisellä tasolla. Luonto-Liitto voi vuoden aikana käynnistää omia kansainvälisiä projekteja ja hankkeita. Luonto-Liitossa toimii kansainvälinen nuorten ja opiskelijoiden ryhmä Nature Lovers Group, jonka avulla Luonto-Liitto houkuttelee mukaan kansainvälisiä nuoria. Luonto-Liitto ottaa osaa myös EU:ssa tehtävään vaikuttamistyöhön. Luonto-Liitto osallistuu jäsenenä mm. seuraaviin kansainvälisiin järjestöihin ja verkostoihin:

– ilmastoasioissa toimiva Climate Action Network (CAN)– metsäsertifiointiin keskittynyt Forest Stewardship Council (FSC) ja Suomen FSC-yhdistys– boreaalisten luonnonmetsien suojelua ja kestävää käyttöä ajava Taiga Rescue Network (TRN)– nuorten luonto- ja ympäristöjärjestöjen yhteistyötä Euroopassa toteuttava Youth and Environment Europe (YEE)– Suomen, Viron ja Venäjän välinen Suomenlahti-yhteistyö osana Itämeri-toimintaa– Itämeren suojelukomission HELCOM:n nuorisofoorumi

Luonto-Liitolla on mahdollisuus vastaanottaa ulkomaisia European Voluntary Service:n (EVS) vapaaehtoisia ja lähettää EVS-vapaaehtoisia Suomesta muihin maihin. Lisäksi Luonto-Liitto tukee aktiivien kansainvälistymistä muun muassa lähettämällä heitä järjestön edustajina kansainvälisiin tilaisuuksiin. Luonto-Liitto seuraa aktiivisesti ympäristöasioita ja osallistuu niihin liittyviin kansainvälisiin prosesseihin. Luonto-Liitto tekee yhteistyötä pohjoismaisten, virolaisten, venäläisten ja valkovenäläisten järjestöjen kanssa. Itämeri-kouluyhteistyötä jatketaan venäläisten ja virolaisten tahojen kanssa. Tavoitteet

26

– Luonto-Liitto osallistuu merkittävimpiin kansainvälisiin päätöksentekoprosesseihin, erityisesti ilmasto-, susi- ja metsäkysymyksissä.– Luonto-Liitto kannustaa kansainvälisten toimintaryhmien perustamista myös muihin kaupunkeihin.

6.6.4 Asiantuntijatehtävät

Luonto-Liitto osallistuu järjestöjen ja hallinnon työryhmätyöskentelyyn sekä antaa asiantuntijalausuntoja nuoriso- ja ympäristötoimintaan liittyen. Järjestöjen edustajat ja vapaaehtoiset vierailevat päättäjien, viranomaisten ja erilaisten sidosryhmien luona. Luonto-Liitto organisoi yleistajuisia ja mielenkiintoisia keskustelutilaisuuksia ja osallistuu muiden järjestämiin tapahtumiin. Luonto-Liitto on yhteydessä julkisyhteisöihin, kuten kuntiin, kaupunkeihin, alueellisiin viranomaisiin ja ympäristökeskuksiin sekä ottaa kantaa lakiuudistuksiin, mietintöihin, hallinnollisiin uudistuksiin ja muihin viranomaisvalmistelussa oleviin asioihin.

Tavoitteet

– Luonto-Liitto lausuu vaikuttavasti keskeisimmistä ajankohtaisista luonnonsuojelu- ja ympäristöasioista viranomaisille.– Luonto-Liiton edustajat ja vapaaehtoiset antavat haastatteluja ja kommentteja luonnonsuojelu- ja ympäristöasioista medialle.– Luonto-Liitto tuo julkiseen keskusteluun uusia ja ratkaisukeskeisiä avauksia liittyen luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksiin.

6.7 Järjestön tapahtumat

Luonto-Liitto järjestää jäsen- ja yleisötapahtumia aktiiveille eri paikkakunnilla piireissä ja toimintaryhmissä. Tapahtumat ovat suunnattuja ensisijaisesti järjestön aktiiveille ja jäsenille, mutta myös kaikki muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Kaikki Luonto-Liiton tapahtumat ovat samalla jäsenhankintatapahtumia. Luonto-Liiton tapahtumissa on yleensä myös koulutuksellisia osuuksia. Luonto-Liiton toimisto auttaa vapaaehtoisia tapahtumien järjestämisessä ja koordinoinnissa. Luonto-Liiton tapahtumien kohderyhminä ovat lapset, nuoret, opiskelijat, nuoret aikuiset sekä perheet. Tapahtumia markkinoidaan Luonto-Liiton sosiaalisessa mediassa, jäsenlehdissä sekä sähköpostilistoilla. Luonto-Liiton suurimmat tapahtumat ovat Luonto-Liiton Kevätpäivät ja Kesäpäivät, joilla järjestön jäsenet tapaavat toisiaan. Talvi- ja Kesäpäivien kaltaiset tapahtumat vahvistavat vapaaehtoisten sitoutumista Luonto-Liittoon. Tavoitteet

– Luonto-Liitto järjestää uutta yleisöä tavoittavia tapahtumia.– Luonto-Liitto tukee piirejä Talvi- ja Kesäpäivien toteuttamisessa.

27

7. Henkilöstö ja keskustoimisto

Budjettikohde 410: -334552 euroa.

Luonto-Liiton tavoitteena on tarjota työntekijöilleen innostava työyhteisö, jossa on mukava tehdä merkityksellistä työtä lasten ja nuorten luonnonharrastuksen ja ympäristönsuojelun saralla. Työntekijöiden sitoutuminen mahdollistaa myös vapaaehtoisten osallistumisen toimintaan. Luonto-Liitto kehittää henkilöstöpolitiikkaa laajan tyky-toiminnan puitteissa. Säännölliset koulutukset, virkistysretket sekä mielekkäät työtehtävät helpottavat työssä jaksamista. Luonto-Liiton henkilöstöasiakirjat (henkilöstöstrategia, tasa-arvosuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, työympäristön riskikartoitus, toimintaohje työpaikkahäirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun varalle sekä päihdeohjelma) katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Lisäksi toteutetaan henkilöstön työhyvinvointikysely. Luonto-Liitto tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden liikuntaseteleihin, liikuntaharrastuksiin työajalla ja viikoittaiseen etätyöpäivään.

Toiminnan kehittämistä jatketaan siten, että aktiivit voivat entistä enemmän keskittyä mielekkäiden hankkeiden toteuttamiseen. Toimiston työntekijät vastaavat yhdessä luottamushenkilöiden kanssa liiton toiminnan kehittämisestä ja hallinnosta.

Keskustoimistossa työskentelee viisi kokopäiväistä työntekijää ja viisi osa-aikaista työntekijää. Rahoituksen varmistuessa projekteihin voidaan palkata määräaikaisia työntekijöitä. Luonto-Liitto tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia työssäoppijoille, opiskelijoille sekä työllistettäville.

Keskustoimisto suosii hankinnoissaan kasvisruokaa, lähialueilla tuotettua luomua ja kehitysmaista tuotavissa tuotteissa Reilun kaupan tuotteita. Kaikissa hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökulma.

Tavoitteet

– Henkilöstön kyselyllä arvioitava tyytyväisyys on pääsääntöisesti samaa tai parempaa tasoa kuin edellisenä vuonna.– Kaikilla työntekijöillä on kehityskeskustelut kahdesti vuodessa. – Luonto-Liitolla on vuotuiset yhteiset tavoitteet ja jokaisella työntekijällä henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan.– Vuoden aikana kartoitetaan mahdollisia uusia tiloja (esim. yhteiset tilat Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa).

8. Hallinto

Budjettikohde 413 (Liittovaltuusto ja -kokous): -1800 euroa.Budjettikohde 414 (Hallitus ja jaostot): -3800 euroa.

Luonto-Liiton hallintokäytännöt toimivat jouhevasti. Hallitus-, jaosto- ja valtuustotoiminta on aktiivista sekä osallistujilleen innostavaa ja mielekästä. Liittokokous kokoontuu kahden vuoden välein ja liittovaltuusto vähintään kaksi kertaa vuodessa. Liittohallitus kokoontuu noin 8 kertaa vuodessa. Hallituksen alaisuudessa toimivat metsä-, ympäristökasvatus- ja luonnonharrastus-, Itämeri-, susi- sekä ilmastojaosto.

28

Tavoitteet

– Halitus ja valtuusto kokoontuvat säännöllisesti ja valvovat Luonto-Liiton strategioiden sekä toimintasuunnitelman ja budjetin toimeenpanoa.– Hallituksen ja valtuuston jäsenistä eli järjestön päätöksentekijöistä valtaosa on nuoria. – Hallituksen viisi jaostoa toimii aktiivisesti.

9. Talous ja rahoitus

Budjettikohde 204 (Päivätyökeräys): +36500 euroa.Budjettikohde 5010 (Yleinen varainhankinta): +5750 euroa.Budjettikohde 502 (Puhelinvarainhankinta): +13500 euroa.Budjettikohde 503 (Kesäkortit): +11 900 euroa.Budjettikohde 505 (Talvikortit): +13700 euroa.Budjettikohde 601 (Korkokulut ja -tuotot): +750 euroa.Budjettikohde 700 (Valtionavustus): +413000 euroa.

Talouden pitäminen tasapainossa on Luonto-Liiton toiminnan edellytys. Valtionavun tason arvioidaan säilyvän vähintään ennallaan. Luonto-Liitto panostaa omaan varainhankintaan, hankeavustuksiin ja yhteistyökumppanuuksien luomiseen sekä yhteisten hankerahojen hakemiseen.

Luonto-Liitossa kiinnitetään huomiota jäsenmaksujen tärkeään rooliin omavarainhankinnan muotona ja tehostetaan jäsenmaksujen perintää. Jäsenten vaihtuvuuteen kiinnitetään huomiota.

Luonto-Liiton taloutta hoidetaan luotettavasti ja avoimesti. Raportoinnin tarkkuuteen ja ymmärrettävyyteen kiinnitetään huomiota erityisesti vapaaehtoiset nuoret päätöksentekijät huomioiden. Piirien taloushallintoa tuetaan ja laaditaan tarvittavat lisäohjeistukset. Luonto-Liitto kilpailuttaa hankinnat ja jatkaa talouden systemaattista kehittämistä.

Luonto-Liitto kartoittaa Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa yhteisten taloushallinnon hankkeiden, kuten esimerkiksi yhteisen tuotemyynnin ja jäsenrekisterin taloudellisuutta. Tutkimme myös muita mahdollisia tapoja yhteistyön tehostamiseen.

Tavoitteet

– Talous on tasapainossa ja taseen rakenne paranee, raportointi on tehokasta ja avointa sekä kiinteiden kustannusten taso pysyy ennallaan tai laskee.– Yleiskuluihin merkittyjä varsinaisen toiminnan kuluja siirretään toimintojen kustannuspaikoille.– Luonto-Liitto hankkiii uusia yhteistyökumppaneita alueellisen toiminnan ja kouluvierailujen hyväksi.– Luonto-Liitto toteuttaa muiden järjestöjen kanssa rahoitushakemuksia, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia esim. alueelliseen toimintaan.– Luonto-Liitto palkkaa yhteen piiriin TE-keskuksen kautta aluetyöntekijän.– Taloushallinnon yhteistyötä tiivistetään Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.– Luonto-Liitto tehostaa rahojen käyttöä lisäämällä Skype-kokouksia ja varaamalla matkaliput ajoissa ja halvimman tai toimivimman kulkuneuvon mukaan.

29