Upload
others
View
7
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Walkin’likeMr.HallJimHallinwalkingbass-tekniikantutkiminenjasovel-taminenMatiasLuotoOpinnäytetyöToukokuu2018KulttuurialaMusiikkipedagogi(AMK),musiikintutkinto-ohjelmaInstrumenttipedagogi
brought to you by COREView metadata, citation and similar papers at core.ac.uk
provided by Theseus
Kuvailulehti
Tekijä(t)Luoto,Matias
JulkaisunlajiOpinnäytetyö,AMK
PäivämääräToukokuu2018
Sivumäärä45
JulkaisunkieliSuomi
Verkkojulkaisulupamyönnetty:x
TyönnimiWalkin’likeMr.HallJimHallinwalkingbass-tekniikantutkiminenjasoveltaminen
Tutkinto-ohjelmaMusiikintutkinto-ohjelma
Työnohjaaja(t)JarmoKiveläToimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
JimHalljakiinnostushänensäestystekniikkansakohtaanolipääsyytämäntyöntekemisel-le.Työntarkoituksenaoliluodasyvempääymmärrystähänenkitaransoitossakäyttämiääntekniikoitakohtaan.Säestäminenkokonaisenaaihealueenaontodellalaaja,jotenaiherajattiinwalkingbass-tekniikkaan.Työntavoitteenaolianalysoidajatutkiaelementtejä,joistaJimHallinwalkingbass-tekniikkarakentuusekäluodaharjoituksia,jotkaperustuivattutkimuksessalöydettyihinilmiöihin.
Tutkimustoteutettiinanalysoimallavalmiitatranskriptioitajatekemälläuusiatranskriptioi-taäänitteistä,joillaJimHallsäestääkäyttäensekäsoveltaenwalkingbass–tekniikkaa.Transkriptioidentueksitutkimuksessatutkittiinwalkingbass-tekniikkaakäsitteleviäkirjalli-siateoksiajaopetusvideoita.Materiaalinanalysoinninkauttasaatiinkäsitystekniikansisäl-tämistäilmiöistä,joidenpohjaltapystyttiinluomaanharjoituksettekniikkaantutustumistavarten.
Työntuloksenasyntyi4harjoitusta,jotkasisältäväterilaisetlähestymistavattekniikanhar-joitteluunjaniihintyylillisiinpiirteisiin,joitatutkittavatekniikkavaatii.Harjoituksetonnuotinnettunuotti-jatabulatuurimuodossa,jottaharjoitustenoikeatoteutustapaolisiselkeäsekäitsenäisessäharjoittelussaettäopetuskäytössä.Jokainenharjoitussisältäämyössanallisetohjeet,joissatuodaanesiinkäsiteltävänaiheentavoitteetjakuinkaharjoi-tuksiatuleeharjoitella.
Walkingbass-tekniikkaeioleuusiilmiökitaristienkeskuudessa,muttatutkimuskohteentapaakäyttäätekniikkaaontutkittusuhteellisenvähän.Kehittämistyötarjoaaharjoituksiajaohjeitasiihen,kuinkatätätekniikkaavoiharjoitellaitsenäisestijakuinkasitävoidaankäyttääopetuksenapuna.Avainsanat(asiasanat)Jazz,Jazz-kitara,kitara,JimHall,Walkingbass,Säestäminen,SäestysMuuttiedot
Description
Author(s)Luoto,Matias
TypeofpublicationBachelor’sthesis
DateMay2018Languageofpublication:Finnish
Numberofpages45
Permissionforwebpubli-cation:x
TitleofpublicationWalkin’likeMr.HallStudyingandapplyingJimHall’swalkingbass-techniques
DegreeprogrammeDegreeProgrammeinMusic
Supervisor(s)Kivelä,JarmoAssignedby
Abstract
JimHallandtheinterestinhiswayofaccompanyingwasthemainreasonforcreatingthisdevelopmentwork.Thepurposeoftheworkwastoformadeeperunderstandingofthetechniquesthatheusesinhisplaying.Accompanyingitselfisaverybroadsubject,sothatthefocuswasonlyonthewalkingbass-technique.Theobjectiveoftheworkwastoana-lyseandstudytheelementsthatJimHall’swalkingtechniqueembodies.Aftertheanalysistheobjectivewastocreateexercisesbasedontheresultsofthestudy.
ThestudywasimplementedbyanalysingalreadyexistingtranscriptionsandbymakingnewtranscriptionsofrecordingswhereJimHallwasusingandapplyingthewalkingbass–technique.Tosupportthework,walkingbass-techniqueworkbooksandteachingvideoswereanalysed.Theunderstandingofthephenomenainthetechniquewascreatedbyanalysingthematerial.Afterthis,itwaspossibletocreatetheexercisesbasedontheanal-ysisofstudyingthetechnique.
Theresultwasfourexercisesthatincludeddifferentapproachestothetechniqueandtothecharacteristicphenomenarequiredforstudyingthetechnique.Theexerciseswerewrittenoutinnotationandwithaguitartablaturesothatthecorrectwayofexecutingtheexerciseswouldbeclear.Alltheexercisesalsoincludedaverbalguideforclarifyingtheobjectivesandthecorrectwayofrehearsing.
Thephenomenonofthewalkingbass-techniqueisnotanewtopictoguitarplayers,butthewayinwhichHallisusingitisarelativelyunstudiedarea.Thedevelopmentworkpro-videsexercisesandguidesforhowtopracticethetechniqueindependentlyorhowtouseitasatoolforteaching.
Keywords/tags(subjectshttp://vesa.lib.helsinki.fi/)Jazz,Jazzguitar,guitar,JimHall,Walkingbass,Accompanying,accompaniment
Miscellaneous
1
Sisältö
1 Johdanto...........................................................................................................4
2 Aikataulu...........................................................................................................5
3 Tarkoitusjatavoitteet.......................................................................................6
4 Kehittämistyöntoteuttaminen..........................................................................7
4.1 Kehittämisympäristö..................................................................................7
4.2 Kehittämismenetelmät...............................................................................8
4.3 Aineistonanalysointi..................................................................................8
4.4 Eettisyysjaluotettavuus.............................................................................8
5 JimHall.............................................................................................................9
6 Walkingbass–säestysjakomppaus................................................................11
6.1 Walkingbass.............................................................................................11
6.1.1 Sointusävelet/ChordTones...............................................................12
6.1.2 Hajasävelet..........................................................................................12
6.1.3 Kromatiikka/Kromaattisetlähestymisäänet........................................13
6.2 Komppaus.................................................................................................14
6.2.1 Reagoivakomppaus/CloseComping.................................................15
6.2.2 Peruskomppaus/Independentcomping...........................................15
7 JimHallinsäestyksenanalysointi.....................................................................16
7.1 FreddieGreenininspiroimana..................................................................17
7.2 Vasemmankädentekniikka......................................................................18
7.2.1 Sointujenlaadut..................................................................................20
7.3 Sointujenkäännökset...............................................................................23
7.4 Sointujensymmetrinenliikuttelujamelodiaäänet..................................25
7.5 JimHallinbassolinjat................................................................................27
2
7.6 Rytmisetkontrastit...................................................................................28
7.7 Oikeankädentekniikka............................................................................30
7.8 Äänenvoimakkuudenkäyttö.....................................................................31
8 Harjoitukset....................................................................................................31
9 Pohdinta.........................................................................................................39
Lähteet.................................................................................................................41
3
Kuviot
Kuvio1.JimHallinesimerkkiFreddieGreen-tyylisestäsäestyksestä.........................18
Kuvio2.EsimerkkiJimHallinsäestyksestäjahyppyjenkäytöstäkappaleessaNobody
KnowsTheTroubleI’veSeen......................................................................................19
Kuvio3.Esimerkkikitarallatraditionaalisestisoitettavastawalkingbass-tekniikasta20
Kuvio4.Esimerkkimolli-6-soinnunjadominanttisoinnunyhtäläisyyksistä...............21
Kuvio5.Esimerkkimolli-6-soinnunkäytöstäJimHallinsäestyksestäkappaleessaMy
FunnyValentine..........................................................................................................22
Kuvio6.EsimerkkiJimHallinsäestyksestäkappaleessaNodobyKnowsTheTrouble
I'veSeenjabassonliikkeestämuunharmonianpysyessäpaikallaan.........................23
Kuvio7.NuottinnosJimHallinopetusvideollaJimHallJazzGuitarMasterClass(1998)
soitetustabassolinjanharmonisoinnista....................................................................24
Kuvio8.Esimerkkikäännöstenkäyttämisestälinjanharmonisoinnissa.....................25
Kuvio9.EsimerkkikappaleenNobodyKnowsTheTroubleI'veSeensäestyksessä
tapahtuvastakromaattisestasointujenliikuttamisesta..............................................26
Kuvio10.JimHallinsäestyskuviokappaleessaMyFunnyValentine..........................26
Kuvio11.KappaleenNobodyKnowsTheTroubleI'veSeensäestyksenalku.............28
Kuvio12.EsimerkkiJimHallinbassolinjoista.MyFunnyValentinewalkingbass-
säestyksenaloitus.......................................................................................................28
Kuvio13.Esimerkkineljäsosakomppauksenseassakäytetystärytmisestäkontrastista
kappaleessaNobodyKnowsTheTroubleI’veSeen....................................................29
Kuvio14.Esimerkkirytmisenkontrastinluomisestawalkingbass-linjanseassa.......29
Kuvio15.Harjoituslinjandiatonisestaharmonisesta.................................................32
Kuvio16.Harjoituskromaattisenlinjanharmonisoimisesta......................................34
Kuvio17.Harjoituskäännöstenhahmottamisesta.....................................................36
Kuvio18.Harjoitusbassoäänienliikuttamisesta.........................................................38
4
1 Johdanto
”Kunväkiväheneeniinpidotparanee”-sanontaeimonestipidäpaikkaansa,mutta
käytettäessäsanontaakuvaamaanjazz-kokoonpanoja,onasiamielestänijuuriniin.
Olenainanauttinutsuurestiduo-kokoonpanoissaesiintymisestäjaerityisestijazz-
kontekstissa.
Soitettaessaimprovisoituamusiikkiaduona,tarjoaasepaljonhaasteita,kuitenkin
tarjotensamaanaikaanpaljonmahdollisuuksia.Duonasoitettaessaoloontodella
haavoittuvainenjavaatiikanssasoittajaltatäydellisenmusiikillisenluottamuksen.
Kahdensoittajanmuodostamakokoonpanovaatisoittajaltapaljon,silläjokainenmu-
siikillinenratkaisuvälittyykuulijallevälittömästi,eikäsoittajallaolemahdollisuutta
piiloutuamuidenkanssasoittajienvarjoon.Juurikinseepäonnistumisenpelkojahaa-
voittuvaisuudentunnesekoitettunainnostukseenjaheittäytymisenriemuunvoipar-
haimmillaansiivittääennennäkemättömiinmusiikillisiinseikkailuihin.
Opinnäytetyönikeskittyyduo-kokoonpanossatapahtuvaansäestykseen,jasenlisäksi
olenrajannutaiheenkäsittelemäänvainyhtäsäestystekniikkaanimeltäwalkingbass.
Tämänsoittotekniikkaakoskevanrajauksenlisäksiolenrajannutkyseisentekniikan
niin,ettätutkintapaa,jollaomamusiikillinenesikuvaniJimHalltekniikkaakäyttää.
Työssänitulenselvittämään,mitenhänentapansasoittaawalkingbass–säestystä
eroaamuidenkitaristientavastakäyttääsitä,sekämillaisistaosistatekniikkaraken-
tuu.Näidentulostentueksiesittelentyössäniharjoituksia,joidenavullatekniikoita
voidaanharjoitella.
Walkingbassontekniikka,jokaonluotubasistientoimestabasisteille,muttasitäon
kuitenkinkäytettylaajaltimyösmuideninstrumenttiensoittajien,kutentuubistienja
pianistienkintoimesta.Lisäksiwalkingbass–tekniikkaaonmyöskauansovellettu
kitaralleerilaisissamuodoissa.
Tekniikastaonpaljonkirjallisuuttausealleinstrumenteille,muttasuomenkielistä
opastaenolelöytänyt.Enkäolekohdannutharjoitusmateriaalia,jokaavaisiJimHal-
5
lintapaakäyttäätekniikkaa.TyössänitavoitteenaontutkiatätäJimHallintekniikkaa,
sekäavatatapoja,joillasitävoidaanharjoitella.
Kaikkitähänastinäkemänisoitto-oppaattarjoavatuseinvainperusteettekniikalle,
vaikkatodellisuudessasenkäyttösovelluksiaonuseita.Jopelkästäänverrattaessa
kahdenkitaristin,JimHallinjaJessevanRullerin,tapojasoittaawalkingbass-
tekniikalla,löytyypaljoneroja.Halltoteuttaawalkingbass-linjankäyttämälläoikeas-
sakädessäkokonaisvaltaistaliikettäjaplektraayhdistäessäänbassolinjanjaharmo-
nian,kuntaasJessevanRuller,kutensuurinosatekniikkaakäyttävistäkitaristeista,
soittaasormillatuottaenwalkingbass-linjaapeukalolla.
Itseolenesiintynytpaljonduokokoonpanoissa,jawalkingbass-tekniikkaonaina
kiehtonutminuasäestyksellisessämielessä.Kuitenkaanenoleaikaisemminkäyttänyt
kyseistätekniikkaasenhaastavuudentakia,vaikkasilleolisikinolluttarvetta.Nyt
olenpäättänyttutustuatekniikanyhteenvariaatioonmahdollisimmanperusteellises-
ti,jaluodasamallaharjoitteita,joidenkauttatekniikkaantutustuminenolisimahdol-
lisimmanhelppoajaselkeää.
2 Aikataulu
Tutkimussuunnitelmaanihahmottelemisenaloitinelokuun2017aikana,japrosessi
jatkuikokosyksynniin,ettäsuunnitelmanionmäärävalmistuajoulukuussa2017.
Opinnäytetyönisuunnitelmanpalauttamisenjälkeenjatkointutkimustyötä,ja
täydensintyönitietopohjaahankkimallajaanalysoimallalisääaineistoa.Suunnitellun
aikataulunmukaanopinnäytetyöniteoreettinenviitekehysolisivalmishelmikuun
2018loppuunmennessä.Tuottamianiharjoituksiaolenalkanuthahmottelemaanjo
vuoden2017lopustalähtien,javuoden2018alussaprosessinolitarkoitusedetä
harjoitustenkirjoitusjanuotinnusvaiheeseen.Maalis-huhtikuun2018olin
suunnitellutkäyttäväniharjoitustenulkoasunviimeistelyyn.Tavoitteenaonsaattaa
opinnäytetyövalmiiksitoukokuussa2018.
6
3 Tarkoitusjatavoitteet
Työniedustaalaadullistatutkimusta,jakutenHirsijärven,RemeksenjaSajavaaran
(2010,161)mukaan,laadullisessatutkimuksessapyritääntutkimaanilmiötämahdol-
lisimmankokonaisvaltaisesti.Tutustunaiheeseen,JimHallinwalkingbass-tekniikka,
tutkimallajaanalysoimallaäänitettyämusiikkia,jossahänhyödyntääilmiötä,sekä
tutkinlisäksitutkimuskohdettakäsitteleviäopetusvideoitasekäkirjallisuutta.
TutkimuksenkauttapyrinluomaanmahdollisimmankattavankuvanJimHallinkäyt-
tämästäwalkingbass-soittotekniikastajasentarjoamistamahdollisuuksistasäestyk-
sellisessäkontekstissa.Opinnäytetyönitutkimuksentarkoitusonkuvaileva,jossado-
kumentoinilmiöstätoistuviajakeskeisiäpiirteitä(Hirsijärvi,Remes&Sajavaara2010,
139).Kuitenkaantutkimuksenieiainoastaanolekuvailevaa,vaankutenHirsijärven,
RemeksenjaSajavaaran(2010,138)mukaan,tutkimukseenvoisisältyäuseampikuin
yksitarkoitus.Työssänionmyöspiirteitäkartoittavastatutkimuksesta.
Tutkimuksentutkimuskysymyson,mitenJimHallrakentaawalkingbass-
säestyksensä,jamillaisillaharjoituksillatekniikkaavoidaanharjoitella.Aiheonitses-
sääntodellarajattu,muttatällärajauksellapääsentutkimuksessamahdollisimman
lähelletekniikanperusteita.Aiheenrajausvainyhteensäestykselliseentekniikkaan
luohyvätlähtökohdatmyösjatkotutkimuksethuomioiden.
Äänitetynmusiikin,opetusvideoidenjajulkaistunkirjallisuudenkauttakeräämäni
materiaalinpohjaltaaionluodaharjoituksia,joidenkauttapäästäänharjoittelemaan
JimHallinwalkingbass-tekniikanperusteita.Tuottamanimateriaalionharjoitukset,
joitavoidaankäyttääniinitseopiskelussakuinopettajankanssaopiskellessa.
Walkingbass-tekniikastalöytyypaljonmateriaaliabassolle.Materiaaliaonmyös
tekniikanhyödyntämisestäkitaralletaimuilleinstrumenteille.Kuitenkinsuurinosa
materiaalistaonenglanninkielistä,jaosajotainsuurempaaopetusmateriaalinkoko-
naisuutta,jotenuseinvarsinaiseentekniikkaankeskittyväosaonhyvinsuppeaa.Li-
7
säksimateriaalikeskittyytraditionaaliseenkitarallasoitettavaanwalkingbass-
linjaan,eikäJimHallintapaansoittaasitä.
4 Kehittämistyöntoteuttaminen
4.1 Kehittämisympäristö
Työnikeskittyywalkingbass-tekniikkaanduotilanteissa–tarkemminJimHallinversi-
oonsiitä–koskaaihekiinnostaaminua,jatavoitteeniolikehittääsyvempääymmär-
rystätekniikasta.Erilaisetsäestyksellisetilmiötovattärkeäosajazz-muusikoidentai-
tojajauskon,ettätutkimallayhtätekniikkaaperusteellisesti,semahdollistaamui-
denkintekniikoidenhelpommansisäistämisen.
Kehittämistyönkeskiössäomienaiheenympärilläolevienintressienlisäksionkita-
ransoitonopettajat.Haluanluodaopetusmateriaalia,jonkaavullaJimHallinwalking
bass-tekniikanharjoitteleminenonhelppoajajohdonmukaista.Kirjallinenmateriaa-
li,johonolentutustunut,selittääuseintraditionaalisenwalkingbass–tekniikanpää-
piirteetjättäenkuitenkinkaikkivariaatiotpois.Mielestäniseluoliiankapeankuvan
tekniikansuomistamahdollisuuksista,jajuurinäitämahdollisuuksiasekäerilaisia
tapojahyödyntäätekniikkaahaluantyössänivalottaa.
Työssänipyrintekemäänharjoituksetselkeiksi,yksinkertaisiksisekäjohdonmukaisik-
si.Tavoitteenaonlisätämukaansanallisetohjeetniin,ettäneonmahdollistaottaa
käyttöönmyösopiskeltaessailmanopettajaa.Pyrintekemäänhyvinperustavanlaa-
tuisiaharjoituksia,jottaopettajapystyysoveltamaanniitäomienoppilaidensatar-
peidenmukaan,janäinottamaannemukaanomaanopetustyöhönsä.
8
4.2 Kehittämismenetelmät
Koskatutkimukseniontarkoitukseltaankuvailevaa,aiondokumentoidawalkingbass
-ilmiötäkitarallatutkimallajaanalysoimallaäänitettyämusiikkia,jossailmiötäesiin-
tyy.Keräämäänimateriaaliaaionnuotintaaelitranskriptioidaniin,ettäpystynerot-
telemaansieltäerilaisiailmiötä,jaluomaanomiaharjoituksiasekäymmärtämään
paremmintekniikankäytönkokonaiskuvaa.
JimHallinäänittämänmusiikinanalysointituleeolemaantutkimuksenpääasiallinen
aineistonkeruumenetelmä,muttasentueksitutkinaiheestajulkaistuakirjallisuutta
sekäsoittovideoita.
4.3 Aineistonanalysointi
Syksyllä2017,ennenJimHallinanalysoinninaloittamista,käytinaikaajazz-basistien
tutkimiseen,jottaminullaolisikuvatekniikanalkuperäisistäkäyttäjistäjaheidänta-
vastaanhyödyntääsitä.
Analysoitavaamateriaaliavalittaessatavoitteeniolilöytääkappaleita,joillaJimHallin
säestysonhyvinedustettuna.PäädyinvalitsemaanmahdollisestiJimHallinwalking
bass-tekniikkaasisältävistäkappaleistakaikkeintunnetuimman:MyFunnyValentine
BillEvansinjaJimHallinduolevyltäUnderccurrent(1959).Lisäksivalitsinitselleni
täysintuntemattomanJimHallinsäestyksenkappaleessaNobodyKnowsTheTrouble
I’veSeen,BillSmithinlevyltäFolkJazz(1961)sekäJimHallinopetusvideonJimHall
JazzGuitarMasterClass(1994).Tällätavallakoinsaavanilaajanotannantekniikasta
jasenmahdollisuuksista.
4.4 Eettisyysjaluotettavuus
Materiaali,jotatutkinontarkoitettuyleiseenjakoonjakaikillekuultavaksi,jotensen
analysoiminenjapurkaminenonluonnollista.Jazz-perinteeseenkuuluuvahvana
9
osanaerityylienmestareidentutkiminen,imitoiminenjasoveltaminen,joten
tekemänianalyysiteivätpoikkeanormaalistajazz-perinteentutkimuksesta.
Työnipohjaajoolemassaolevaantietoonwalkingbass-tekniikasta,jolloinsiinä
luonnollisestiilmeneetuttujapiirteitämuistaaihettakäsittelevistäteoksista.
Analyysitkappaleistaovatomiani,janiidenpohjaltaluodutharjoituksetolentehnyt
itse,jotentyöniluotettavuustäyttyy.
5 JimHall
JimHallsyntyiBuffalossajakasvoiNewYorkissasekäOhiossa.Ensikosketuksetmu-
siikkiinhänsaikotonaanäidiltään,jokasoittipianoa,sekäviuluasoittavaltaisoisäl-
täänjakitaraasoittaneeltasedältään.10-vuotiaanahänsaiäidiltäänjoululahjaksi
kitaran,minkäjälkeenJimalkoitosissaanopiskellatämäninstrumentinsoittoa.Jo13-
vuodenikäänmennessähänestäolitullutammattimuusikko,jokatyöskenteliCleve-
landinmusiikkipiireissä.
Kuitenkin,kutenDevraHall(1990,5)kirjoittaa,Jimilläolisuunnitelmissasuuntautua
klassiseensävellykseen,minkäohessahänmyösopettaisikitaransoittoa.Opiskelles-
saanClevelandinInstituteofMusicissahäntajusipuolessavälissäensimmäistäluku-
kautta,ettäkitaralletäytyyantaamahdollisuus,taihäntulisikatumaansitäkokolop-
puikänsä.PiantämänjälkeenJimlopettikoulunjamuuttiLosAngelesiinrakenta-
maanuraaammattikitaristina.
JimHallontehnytmerkittävimmänosanurastaanNewYorkinjazz-piireissä,mutta
monellehänolitullutjotutuksivuosiltaanvaikuttaessaanLosAngelesissäjasiellä
tehdyillälevytyksilläChicoHamiltoninkanssa,1955sekä1956,sekäJimmyGiuffren
kanssa1956-1960(Gridley1994,188).
KiertääkseenEurooppaajaEtelä-AmerikkaaYvesMontadinsekäEllaFitzgeraldin
kanssaJimHalllähtihetkeksiJimmyGiuffrentriosta.JuuritälläEtelä-Amerikankier-
10
tueellaHallpääsitutustumaanpaikalliseenmusiikkiin,jahänjäipoiskiertueeltatut-
kiakseentätämusiikkialisää.HänviettikuusiviikkoaRiodeJaneirossatutkienhäntä
kiehtonuttasyntymässäolluttamusiikkia,jokasaijazz-piireissäsuurensuosion.Mu-
siikkioli,jonykyääntyypillinentyylilaji,BossaNova(Hall1990,6.)
PalattuaanPohjois-AmerikkaanJimjatkoityöskentelyälänsirannikolla,jahänpalasi
takaisinJimmyGiuffrentrioon,jostaolilähtenytEtelä-Amerikankiertuettavarten.
TyöskennellessäänLosAngelesissäJimHallesiintyiaktiivisestituonajantunnetuim-
pienjazz-muusikoidenkanssa,kutenBenWebster,ZootSims,PaulDesmond,sekä
LeeKonitz.Tuonajanjaksonyksitunnetuimmistayhteistöistä,jokaonmyösoman
työnikannaltatärkeä,onvuoden1959levytysjazz-pianosuuruudenBillEvansin
kanssa.JimHalljaBillEvansäänittivätduo-albumin”Undercurrent”jatältäkyseiseltä
levyltäolentyöhönikerännytmateriaalia.
60-luvunalussaJimHallmuuttitakaisinNewYorkiintyöskennellenaluksiLeeKontizin
kanssaduona.Kuitenkin1961tulihetki,jokaHallin(1990,6)mukaanoliHallinuran
käännekohta.TällöinsaksofonisuuruusSonnyRollinspalasimusiikkipiireihinkaksi-
vuottakestäneeltätauoltaanjapyysiJimiäliittymäänyhtyeeseensä.Kvartetti,jossa
SonnyRollinsinjaJimHallinlisäksisoittivatWalterPerkinssekäBobbyCranshaw,oli
kasassahiukanylivuoden.Vuonna1962kvartettiäänittiikonisenalbuminTheBrid-
ge,jollarumpalinWalterPerkinsinkorvasiBenRilley.
JimHalljatkoi60-luvunalustaainavuoteen1965astiaktiivistatyöskentelyälevyttä-
enjakiertäen,kunneslopultapäättivetäytyäkiertue-elämästä.Hallavioitui,asettui
aloilleenNewYorkkiinjaliittyiMervGriffinShoworkesteriin.(Hall1990,7.)Taukoa
kestikokonaisetkolmejapuolivuotta,kunneshänlopultakokiolevansavalmiskier-
tämääntaas.Näinhänpalasikiertue-elämänpariinjohtaenomaayhtyettään,jonka
kanssahänkiersiniinYhdysvalloissakuinEuroopassaesiintyenjalevyttäensamanai-
kaisestijazzinsuurnimienkanssa.
SeitsemänkymmentäluvultaeteenpäinJimHalljatkoiaktiivistakeikkailuajakiertä-
mistäerilaistenkokoonpanojenkanssa.Samallahänjatkoimyöslevytyksienjakon-
serttientekemistäerilaistenepätavallistenkininstrumenttienjainstrumentalistien
kanssa.(Hall2004.)Työnikannaltaontärkeäähuomioidavuonna1979JimHallin
tekemäduoesiintyminenNorthSeaJazzfestivaalilla,joJimmyGiuffenyhtyeestätu-
11
tunpasunistin,BobBrookmyerinkanssa.Tämäkonserttitaltiointionhienoesimerkki
erilaisistauskaliaistakokoonpanoyhdistelmistä,joitaJimHallteki.Kyseinenlevytys
onollutyksisuurimpiavaikuttajiaopinnäytetyönialoittamiselle.
JimHalljatkoiaktiivistakeikkailua,kiertämistäjaäänittämistäainaseitsemänkym-
mentäluvultakuolemaansavuoteen2013asti.KutenHall(1990,8)kertoo,kunJimei
oletekemässäjuurinäitäedellämainittujaasioita,hänkäyttisuurenosanajastaan
säveltämiseen,harjoitteluunsekäopettamiseen.
Monellekitaristille,minutmukaanlukien,JimHallonyksitärkeimmistäkitaristeista
kauttajazzinhistorian.JimHallinpoikkeuksellisenrauhallinenjaharkitsevasoittotyyli
onainakiehtonutminua,jauskonjuurisenharkitsevan,muttavahvanmelodisen
soittotyylinhoukutelleenkuulijoitaanvuosiahänenmusiikkinsaluokseen.Kuten
Gridley(1994,188)kuvaa,Halleitukahdutakuulijaanäyttävillämusiikillisillaakro-
baateilla,eikätäyteenahdetuillasekvensseillä,vaanhänenideansapysyyainakristal-
linkirkkaana.Hall(2004)kirjoittaakuinkaJimontodennutselkeydenolevanse,mitä
hänsoitollaantavoittelee.Kriitikoiden,faniensekähänenmusiikintutkijoidenkuva-
uksethänensoitostaanvastaavatjuuriniitäajatuksia,joitaJimHallitsekuvaahake-
vansasoittaessaan.Mielestänitämäkertoosuurestataiteilijastajainstrumentalistis-
ta,sillähänononnistunutvälittämäänvisionsakuulijoille.
6 Walkingbass–säestysjakomppaus
6.1 Walkingbass
Opinnäytetyönikeskittyytutkimaan,analysoimaanjasoveltamaantekniikkaanimeltä
walkingbass,jakeinoja,joidenavullasitäonmahdollistaintegroidakitaransoittoon.
Tekniikanruumiillistumanapidetäänamerikkalaistajazz-basistiaWalterPagea,joka
kehittitekniikantyöskennellessäänCountBasienorkesterissa20-luvunja30-luvun
taitteessa(Schuller2001.).Tekniikanalkuperästäonmoniaerinäkemyksiä,mutta
12
WalterPagenroolijatärkeysonkiistämätön.WalterPageluetaankinyhdeksitär-
keimmäksiwalkingbass-tekniikankehittäjiksi1930-luvulla(BradfordRobinsonN.d.).
Soitettaessawalkingbass-tekniikallasoittajatuottaabassolinjaa,jokaeteneeasteit-
taintaiintervallisissakuvioissa,eikälinjarajoituainoastaanharmoniansointusäveliin
(SchullerN.d.).Linjaikäänkuin”kävelee”neljäsosanuottejataikahdeksasosanuotteja
merkatenharmoniaayhdistelemälläsointusäveliä,asteikonsäveliäjakromatiikkaa.
Tekniikanyksitärkeimpiätehtäviäonluodamusiikkiintasaisestieteenpäinkulkeva
vaikutelma.Shiptoninmukaansentarkoitusonylläpitäätasaistasykettä(2001).Tek-
niikanyksitärkeimpiätehtäviäonluodavaikutelma,ettämusiikkikulkisitasaisestija
vaivattomastisvengateneteenpäin.Houghtonin(1982,41)mukaanbassolinjantulee
tehdäsointukiertoselväksi,jasamaanaikaansiinäpitääollaitsessäänhyvämelodi-
nensoljuvuus.
6.1.1 Sointusävelet/ChordTones
Sointusävelillätarkoitetaanääniä,joistasointumuodostuu,jakolmisoinnullasetar-
koittaaperusääntä,terssiäsekäkvinttiä(Herrera2010).Sointujenlaajentuessakol-
misoinnuistanelisointuihin,taisiitäylöspäin,lasketaansointusäveliksiainaneäänet,
jotkakuuluvatsointuun.Esimerkiksinelisoinnussasointusäveliäovatperusääni,ters-
si,kvinttisekäseptimi.Walkinbass-linjarakentuuvahvastijuurisointusäveliensoit-
tamiselle,sekäniidenympärillerakennettuihinkuvioihin.Sointusävelienlisäksilin-
jaanlisätäänmuitaääniä,kutenpassingääniäsekäkromaattisiaääniä,kuitenkinniin,
ettäsointusäveletpysyvätkuvionperustana.
6.1.2 Hajasävelet
Hajasäveletovatniitäääniä,jotkaeivätkuulusointuunjaneyleensäpurkautuvat
sointusäveliinasteittaisesti(Joutsenvirta&Perkiömäkin,N.d.).Hajasäveletjakautu-
vatvieläalatermistöön,kutenlomasävelet(passingtones)jasivusävelet,senmu-
kaanmitennekulloisessakinkohdassatoimivat.
13
6.1.2.1 Lomasävelet
Lomasävel(passingtone)onei-harmooninensointuunkuulumatonääni,jokajohtaa
yksisuuntaisestitoiseenääneen(Drabkin,N.d.).Lomasävelellävoidaantarkoittaa
asteikkoonkuuluvaaääntätaikromaattistaääntä,muttakuitenkinsellaistaääntä,
jokaeilukeudukulloisenkinsoinnunsointusäveliin.KutenDrabkinmainitsi,lo-
masäveleteneeyksisuuntaisestitoiseenääneen,jatämäääni,johonedetään,voiolla
niinlomasävelenylä-kuinalapuolella.
6.1.2.2 Sivusävelet
JoutsenvirranjaPerkiömäen(N.d)mukaansivusäveleteroavatlomasävelistä,sillä
ettänepalaavattakaisinlähtöääneen,eikäasteittainenlinjajatku.Sivusäveletvoivat
ollaluonteeltaanjohtosävelisiäsilloin,kunneovatpuolisävelaskelsuhteessalähtöää-
neen.Puolisävelaskelsuhteisetjohtosäveletlomasävelien(passingtones)jakromatii-
kankanssaovatniitäääniä,joitakäytetääntuomaanlisäämielenkiintoawalkingbass
-tekniikassakäytettyjensointusävelienlisäksi.Johtosäveltermikääntyyenglanniksi
leadingtone.
6.1.3 Kromatiikka/Kromaattisetlähestymisäänet
Vaikkakromatiikallaonpitkähistoria,niinDysoninjaDrakin(N.d)mukaansillätar-
koitetaanyleisestiääniä,jotkaonmerkittytilapäisilläetumerkeillä(#,b),jajotka
poikkeavatkulloisenkinosuudenasteikonsävellajista.Työnikannaltaontärkeäätie-
tää,mitäkromatiikallatarkoitetaan,sillähyväänwalkinbass-linjaankuuluvaterilai-
setkromaattisetlähestymisäänet,sekämuukromatiikanhyödyntäminen.Kromaatti-
sillalähestymisäänillätarkoitetaansitä,kunwalkingbass-linjassalähestytäänsoin-
tusäveltä,muttasensijaan,ettäsointusäveleenmentäisiasteikonäänenkautta,
mennäänsiihenkromaattisenäänenkautta.Kromaattisetlähestymisäänetovathyvin
samankaltaisia,kuinjohtosävelet.Johtosävelterminkäyttöonsopivampaa,kunään-
tenlähestyminenpuolisävelaskelsuhteisestionharvempaajalinjassapääpainoon
14
sointusävelillä.Vastaavastikromaattinenlähestymisäänionterminäosuvampi,jos
linjasisältäämuutenkinpaljonasteikonulkopuolisia(kromaattisia)ääniä.
6.2 Komppaus
JimHallaloittaakirjassaanExploringJazzGuitar(1990)osionRhythmGuitartotea-
malla,ettäjoskitarallakomppaamisestaikinätuleeunohdettutaiteenmuoto,häviää
suuriosahauskuuttakitaristinaolemisesta.TämälausekuvaaJimHallinsuhdetta
kitaransoittoonhienosti.Vaikkahänetmuistetaanainasuurenmoisenaimprovisoija-
na,olisäestäminenhänenehdotonvahvuus.Uskonhänenpäätyneentyöskentele-
määnpaljonduokokoonpanoissaniidenmahdollistamansäestyksellisentilanjava-
paudentakia.
Termikomppaustuleeenglanninkielisestätermistäaccompaniment(suom.Säestys/
seästäminen),jokaenglannissauseinlyhennetääntermiksicomping.Opinnäytetyöni
keskittyykitarallasäestämiseenniin,ettäaiheonrajattusenyhteenosa-alueeseen,
walkingbass-tekniikkaan.Vaikkatyössäniolenrajannutsäestämisenkenttääisosti,
koskeevalitsemaanitutkimusaihettakuitenkinsamathaasteet,kuinkaikkiasäestä-
miseenliittyviätekniikoita.Jazz-musiikissasäestäminen,elisolistintaustallaharmo-
nianjarytmintuottaminen,ontärkeäaihe.Monelleharmoniasoittajalleseonkin
vähintäänyhtäsuuressakeskiössäjokapäiväisessäharjoittelussa,kuinimprovisointi.
Säestämisenharjoitteluvaatiipaljonjohdonmukaistatyötäomaninstrumentinkans-
sa,sillätyylejäjatapojasäestääonyhtäpaljonkuinsoittajiakin.
HalGalepertoteaaartikkelissaan”JazzPianoVoicingsbyHalGalper”(GalperN.d.)
kuinkasäestämisentaitoaeivoidaopettaakirjassa,vaantaitoopitaanesiintymällä,
yrityksenjaerehdyksenkautta.Uskon,ettäkyseinenajatusonmonellatapaatotta
silläonhansäestäminenhetkessätapahtuvaaluomistasuhteessasolistiin,jajokainen
hetkionainutlaatuinenjaimitoimaton.Vaikkajokainensäestyshetkionuniikkijasitä
eivoitoisintaa,taitulevaatilannettaeivoiennakoida,niinonsäestäminenomatek-
ninenjamusiikillinentaitonsa.Näinollensäestämiseentarvittaviataitojaonmahdol-
listaanalysoida,jäsentääjanäinmyösharjoitella.
15
6.2.1 Reagoivakomppaus/CloseComping
Reagoivallakomppauksellaonmontanimeä,jotkakaikkitarkoittavatsamaasäestyk-
sellistäilmiötä.Reagoivassakompauksessasäestäjäterminmukaisestisäestääaktii-
visestijanopeastireagoidensolistinvalintoihin.Galper(n.d.)käyttääreagoivasta
komppauksestatermiäclosecomping,jokaonmielestänihyvätermikuvaamaan
säestäjänsuhtautumistasäestämiseen.Termieikuitenkaankäännysuomeksikovin-
kaanluontevasti.Termiclosecompingonmielestänitoimiva,silläseluomielikuvan
lähelläsolistiaolevastajaaktiivisestasäestämisestä,janäinsäestämiseenliittyvät
valinnattehdäännopeastireagoidensolistiin.
KutenGalper(n.d.)artikkelissaanilmaisee,erisolistitsuosivaterilähestymistapoja,ja
säestäjänontärkeääollatietoinen,mitenkulloistakinsolistiakannattaasäestää.
Huomioitavaaon,ettäsäestettäessäerisäestyksellistenlähestymistapojenkäyttöon
aktiivista.Säestäjäsaattaasäestääalkuunreagoivasti,muttavaihtaasenmyöhem-
mintoiseen.
6.2.2 Peruskomppaus/Independentcomping
Independentcompingonenglanninkielinentermijakääntyysuomeksi”itsenäinen
komppaus”.Termikuvaasäestämistapaamielestänihyvin.Termillätarkoitetaanil-
miötä,jossasäestäjäeireagoisolistinrytmisiin,harmonisiintaimelodisiinvalintoihin,
vaanjatkaaomaasäestämistäänvälittämättäsolistista.TeemuViinikainenkuvaa
kirjassaanKomppielää!(2013)kuinkaperuskomppauksessaontasaisestijatkuva,
toistuvuuteenperustuvakuvio,jasitäsoittaessaeitarvitsereagoidasolistinsoittoon
niinpaljon.
Itsenäinenkomppaus-tyylisopiikaikkiinjazz-idiomissatapahtuviinsäestystilanteisiin,
muttaitsenäisenjareagoivankomppauksenvälillätehdytvalinnatkorostuvatduo-
tilanteissa.Soitettaessaduonaontoinensoittajistauseinsolistinroolissajatoinen
säestäjän.Näinkaikkisäestämistäkoskevatvalinnatlepäävättäysinsäestäjänharteil-
la.Jossäestäjäesimerkiksivalitseereagoivankomppauksenjaonaktiivinensäestä-
misessään,onvaikutuspaljonsuurempijaselkeämpiverrattunayhtyeisiin,joissaon
useampisoittaja.Duoisommissayhtyeissäsolistinsäestäminenonkokomuunryh-
16
mänyhteistätoimintaa,jolloinyksittäisenhenkilönvalinnateivätsaaniinsuurtapai-
noarvoa.
Kitarallawalkingbass-tekniikallasäestäminenon,kuinyhdistäisiitsenäisenja
reagoivankomppauksen.Bassolinjakulkeetasaisestineljäsosiariippumattasiitä,
mitäsolistitekee.Kuitenkinsäestäjävalitseeääniäbassolinjaansareagoidensolistin
rakentamiiinjännitteisiinmusiikissa.JimHallintavassasoittaawalkingbass-säestystä
korostuunäidenmolempiensäestyksellistenlähestymistapojenyhtäaikainen
olemassaolo.
7 JimHallinsäestyksenanalysointi
JimHallinkäyttämäsäestystekniikka,johontyönifokusoituu,lukeutuutekniikkaan
nimeltäwalkingbass.Kutenonjoaikaisemmintodettuwalkingbass-tekniikkaaon
laajaltikäytettykitaristienkeskuudessa,muttatapa,jollaJimHallsitäsoittaa,poik-
keaamuistahuomattavasti.JimHallkuvaaopetusvideollaJazzGuitarMasterClass
(1998)tekniikkaanimelläHarmonizedbassline.Termiitsessäänkertookonseptin
idean,eliwalkingbass-linjaakäyttämälläsäestetäänniin,ettäbassolinjaharmoni-
soidaanelisoinnutetaansamanaikaisesti.Walkingbass-linjaasoitetaansamallata-
valla,kuinsitäsoitettaisibassollataikitaranperinteisessäversiossa,muttajokaisen
bassoäänenkohdallasoitetaanyhdenäänensijastakokonainensointu.
Vaikkakyseinensäestystekniikkasoveltaasointujensoittamistasäestyksenyhtenä
tärkeänäelementtinä,onprioriteeteissaensimmäisenävahvanbassolinjanluominen.
Bassolinjankauttaluodaansäestykseenharmoninensekärytminenkonteksti,jota
soinnuillavahvistetaan.Kyseessäeiolejokaiselleiskullesoitettavasointusäestys,
vaantarkoitusonluodatoimivawalkingbass–linja,jotaharmonisointitukee.
Tutkimuksessaniolenpyrkinytkartoittamaanjaanalysoimaan,mitenHallonluonnut
tämänsäestystekniikan,sekäkuinkahänsitäkäyttää.Tavoitteenaoneritelläjanime-
17
täerilaisiatekniikoita,joitahänkäyttääluodakseentämäntavansäestääperustaen
senkonseptillewalkingbass.
Tekniikananalysoinninolenjakanutotsikoidenvasemmankädentekniikkajaoikean
kädentekniikkaalle.Molempienkäsientekniikkaeroaatraditionaalisestakitaralla
soitettavastawalkingbass-tekniikastaniinpaljon,ettäkäsienerillinenotsikointitun-
tuihyvältätavaltajäsennelläjapurkaaaihetta.
7.1 FreddieGreenininspiroimana
JimHallinwalkingbass-tekniikkaperustuuvahvastiFreddieGreeninsäestystyyliin
perinteeseen.Puhuttaessakitaransäestyksellisestäroolista,JimHallonainamainin-
nuthänetsuureksiesikuvakseen.
FreddieGreentulitunnetuksityöskentelystäänCountBasienorkesterissaainakuo-
lemaansavuoteen1987asti.KutenGridley(1994,127)kirjoittaa,Countjohtijazzin
historianensimmäistärytmisektiota,jokaolitunnettutasaisestajarennostasvengis-
tään.OrkesterissaGreeneisoittanutlaisinkaansooloja,vaanhänenroolinsaolitäy-
sinsäestävä.
CountBasienorkesterissasoittaessaanFreddientapasäestää,olisoittaajokaiselle
neljäsosalle,luodenharmoniavainkahdellaäänellä.Hänentavallaansäestettäessä
soitetaanäänetuseinkahdeltakeskimmäiseltäkieleltäniin,ettääänet,jotkasoite-
taanovatsoinnutterssijaseptimi,jättäensoinnunperusäänipois.TämäGreenin
tapasäestäätulitunnetuksitärkeänäosanaCountBasieorkesterinsoundia.Rytmiki-
taristinFreddienGreenintuloJonesinjaPagenrinnalletäydensiBasienainutlaatui-
senrytmiryhmän,kutenRolfjaKangas(2011,115)kuvailevatFreddieGreeninliitty-
mistäyhtyeeseen.UseatkitaristitJimHallinlaillaovatinspiroituneettästäGreenin
yksikertaisestajatasaiseenrytmiinkeskittyvästätyylistä.KuvaillessaanFreddieGree-
niäGrisley(1994,127)mainitseehänenerehtymättömäntasaisuudenjaeteenpäin
kulkevanswingin.
HallitsekertookuulleensayhdenCountBasienorkesterinkonsertinilmanFreddietä
hänenollessaankipeä,jolloinyhtyeeikuulostanutlainkaansamalta(Hall,63).Vaikka
18
CountBasienorkesterioliisobigband,jakitarallavaikuttaisiolevanenemmänstatis-
tinrooli,niinsiltimuutamanäänenneljäsosakomppauksellaolivaltaisavaikutusyh-
tyeenkokonaissoundiin.JuuriFreddiensoittamantaiturimaisentasaisuudenjasven-
ginansiosta.
Liekösattumaa,muttajuuriCountBasienorkesterissasoittanuttabasistiaWalter
Pageapidetäänyhtenäwalkingbass-tekniikanensimmäisistäkehittäjistäjasitäah-
kerastikäyttäneinä.
TämänFreddieGreeninsoittamaneljäsosakomppaustoimiiohjenuoranasiinä,kuin-
kaJimHallharmonisoisoittamaansabassolinjaa.Hänikäänkuinyhdistääajatuksen
Greeninkeskikielilläsoitettavistasoinnuista(terssistäjaseptimistä)neljäsosakomp-
pauksestajabasistinsoittamastawalkingbasslinjasta.
Kuvio1.JimHallinesimerkkiFreddieGreen-tyylisestäsäestyksestä
FreddieGreentyylinenkomppaus(Kuvio1)perustuukitarankeskikielillä3ja4soitet-
tavaanneljäsosasäestykseen.Kutenkuviostanäkee,kitarasoittaasoinnunterssinja
septimin,basistinsoittaessasoinnunperusäänet.
7.2 Vasemmankädentekniikka
Soitettaessawalkingbass-säestystäJimHallintyylillä,eroaavasemmankädentek-
niikkasormillasoitettavastawalkingbass-tekniikastasuuresti.Traditionaalisessa
kitarallasoitettavassawalkingbass-tekniikassaluodaanyksiäänistäbassolinjaaja
19
soinnutsoitetaansäestäjänvalitsemiinkohtiinvahvistamaanilmennettävääharmo-
niaa.
Yksiäänisenbassolinjansoittaminenmahdollistaasäestäjänpysymisenyhdessäase-
massapidempiäjaksoja,jolloinsointujensoittaminenvoidaansijoittaakohtiin,joissa
seonsoittoergonomiankannaltajärkevää.VastaavastiJimHallintavassasoittaabas-
solinjaajokainenbassolinjanääniharmonisoidaanomallasoinnulla,jolloinasemassa
pysyminenonerityisenhankalaa.Tekniikoideneroavaisuuseiteoriassavaikutaääni-
valintoihin,ainoastaansiihen,mistäkohtaakitaranotelautaalinjassakäytettävät
äänetsoitetaan.
Asemassapysymälläbassolinjaanonhelpompisoittaatekniikalletyypillisiäarpeggioi-
tajahyppyjä,joitasäestäjäsekoittaaasteittaisiinliikkeisiin.JimHallinsäestyksessä
hyppyjätehtäessäonliikesuurempi,josbassolinjaliikkuusamallakielellä.Jajoshyp-
pyjätehdäänsiirtyenkieleltätoiselle,onlinjanharmonisointiinkäytettävissäsoin-
nuissahyväpyrkiäpitämäänmahdollisimmanmoniasoinnunääniäpaikallaan.
Kuvio2.EsimerkkiJimHallinsäestyksestäjahyppyjenkäytöstäkappaleessaNobodyKnowsTheTroubleI’veSeen
Esimerkissä(Kuvio2)ensimmäisessätahdissanäkyy,kuinkaJimHallharmonisoibas-
solinjaa,jokaalkaaasteittaisellaliikkeelläjatämänjälkeenhyppääalaspäin.Myös
liikuttaessaanbassolinjaaisommillaliikkeillä,pyrkiihännoudattamaantasaistaää-
nenkuljetustasointujenmuillaäänillä.Harmonianmuutäänetliikkuvatasteittain
seuratenbassonsuuntaa.
20
Kuvio3.Esimerkkikitarallatraditionaalisestisoitettavastawalkingbass-tekniikasta
Esimerkissätraditionaalisenwalkingbass-tekniikan(Kuvio3)tabulatuurinotaatiosta
voinähdä,kuinkabassolinjansoittaminenyksiäänisestimahdollistaaasemassapysy-
misen(VII–asema)pitkiäkinjaksoja.EsimerkissäonkuvattutyypillinenI–VI–II–V–
I–kadenssi,jossaasemassapysyensoitetaanarpeggioinasointujenääniä(chordto-
nes),jotkayhdistetäänasteittaiseenliikkeeseensekäkromaattisiinääniin.Soinnut
soitetaaniskuilletaiiskunheikoilleosille,takapotkuille.Tärkeääonhuomatakuinka
linjanharmonisoidessasoinnuteivätpakotasäestäjääpoistumaanasemasta.
7.2.1 Sointujenlaadut
TutkiessaniJimHallinsoittoajasitä,kuinkahänharmonisoisoittamaansabassolinjaa,
olimielenkiintoistahuomata,millaisiasointujalaatujahänvalitseelinjantueksi.Ope-
tusvideoillaJazzGuitarMasterClass(1998),JimHallkertoojademonstroitekniikkaa
kahdenkitaranduo-kokoonpanossa.Videollakuvataanselkeästi,HallinsäestäessäF-
blueskiertoa,hänenvasentakättäänjaniitäsointuja,joitahänvalitsee.
Vahvistaaksenitulkintaahänensointuvalinnoistaan,videoidenlisäksitutkinhänen
säestystäänlevytyksiltä.Vaikkaäänitteiltäolimonessakohtaahankalaajalähes
mahdotontakuullamillaisiasointulaatujaJimHallkäyttääsäestyksessään,löytyikui-
21
tenkinmateriaalia,jokaantoiselkeänkäsityksensoinnuista,joitaHallsuosiiharmo-
nisoidessaanbassolinjojaan.
Dominanttiseptimisoinnuteli7-soinnut,ovatsuurimmassaroolissaHallinsoinnutta-
essalinjoja.Jazz-musiikissaonhyvintyypillistäkorvatasointulaatujatoisilla,jolloin
puhutaanenglanninkielestäjohdetustayleiseksitermiksimuodostuneestarehar-
monisoinnista.Tyypillinenreharmonisoinninkeinoonkorvataolevassaoleviasointu-
laatujadominanttiseptimisoinnuilla,jatätälähestymistapaaJimHallkäyttääpaljon.
7-soinnuillaonvahvatendenssipurkautuajohonkinsuuntaan,elinesisältävätsuh-
teessaenemmänjännitettä,kuinesimerkiksimolliseptimisoinnut.JimHallkäyttää7-
sointujaluomaanjännitettälinjaansa,kuitenkinniin,ettäsäestyseivietilaasolistilta.
Dominanttisoinnunlisäksitoinensointulaatu,jotaHallkäyttääpaljonharmonisoides-
saanbassolinjaa,onmolli-6-sointu.Molli-6-sointu,jollaisenaJimHallsensoittaa,
rakennetaansoittamallaperusäänibassoon6.kielelle,4.kieleltäsoitetaansoinnun
suurisekstija3.kieleltäsoinnunterssi.Kyseinensointumuotosopiiloistavastibasso-
linjanharmonisoimiseen,silläjossoinnunperusäänenvaihtaapuhtaallakvartilla
ylöspäinpitäenmuunsoinnunpaikoillaan,syntyydominanttiseptimisointu.Esimer-
kiksiCm6soinnussaovatäänetnäinsoitettuinaC-A-Eb,jajosC(perusääni)siirretään
puhtaallakvartillaylöspäinääneenF,syntyyF7-sointu,jossaFonperusääni,Aterssi
jaEbseptimi.
Kuvio4.Esimerkkimolli-6-soinnunjadominanttisoinnunyhtäläisyyksistä
22
Esimerkistäonnähtävissä,kuinkamolli-6-sointujadominanttiseptimisointu(muo-
toinajoitaHallkäyttää)eroaaainoastaanbassoäänessä.Kyseisetsointumuodotovat
loistaviabassolinjaasoinnuttaessa,silläsoinnunylärakennepysyysamanabasson
liikkuessa.
Cm6-soinnunperäänonsulkuihinmerkitty,kuinkakyseinensointuonmyösmahdol-
listatulkitaF7-soinnunkvinttikäännöksenä.Koskasoinnutovatriisuttujamuotoja,
joissasoinnunviidesääni,kvintti,onjätettypois,avaasesointuatulkinnalle,jossase
voidaantulkitauseammallaeritavalla.Useinkontekstiantaaviitteitäsoinnunlaadus-
ta.
Kuvio5.Esimerkkimolli-6-soinnunkäytöstäJimHallinsäestyksestäkappaleessaMyFunnyValentine
Kuviossa5onympyröityJimHallinsoittamiamolli-6-sointujahänensäestäessään
pianistiBillEvansia.KoskakappalesoitetaansävellajistaEb-duuri/C-mollijaensim-
mäinensekätoinenA-osa,tahdit1ja9,alkavatCm6soinnulla,onperusteltuatehdä
johtopäätös,ettäharmonisoinnissakäytetytsoinnutonmollli-6-sointuja,eikädomi-
nanttisointujenkvinttikäännöksiä.
23
Kuvio6.EsimerkkiJimHallinsäestyksestäkappaleessaNodobyKnowsTheTroubleI'veSeenjabassonliikkeestämuunharmonianpysyessäpaikallaan
Kuvion6esimerkistänäkee,kuinkaHallsoittaasäestyksessäänD7-soinnuntahdissa
13jaliikuttaatahdintoisellaiskullabassoakvartillaalas,pitäensoinnunylärakenteen
paikoillaan.Soinnunylärakennepysyysamanakokotahdin13,jakoskabassoääniD
onvallitsevampi,voidaantilannetulkitaniin,ettäensinsoitetaanD7-sointu.Tämän
jälkeentoisellaiskullasoitetaansamansoinnunkvinttikäännösD7/A,minkäjälkeen
iskuillakolmejaneljäpalataantakaisinD7-soinnunperuskäännökseen.
Bassonlinjanharmonisoimisessaonmahdollistakäyttääniinasteikostajohdettuja
diatonisiasointuja,vähennettyjäsointuja,pidätyssointujakuinlähesmillaisiatahan-
sa.JimHallinanalysoimisenkauttaolentullutjohtopäätökseen,ettänämäesittele-
mänimolli-6-soinnutjadominanttisoinnutovatsointuja,joitaHallpääasiallisesti
käyttääluodessaanharmonisoituabassolinjaansa.
7.3 Sointujenkäännökset
PurkaessaniajatuksiaJimHallinsointujenlaaduistakäsittelinjoaihettasointujen
käännökset.HarjoiteltaessaHallinkäyttämääharmonisointitekniikkaaontärkeää
tiedostaase,ettäsointukäännöksetonkyettävähahmottamaanjouhevasti.Vaikka
vaikuttaasiltä,ettäJimHallrakentaasoinnutniin,ettäbassoäänionsoinnunperus-
äänitaisoinnunkvintti,onmyöstilanteita,joissabassoäänionjokinmuu.
JimHallsoittaaopetusvideonJimHallJazzGuitarMasterClass(1998)osionalussaF
dominanttibebop-asteikkonpätkänF-äänestäasteikonkvinttiin,C-ääneen.Tätä
fraasiaharmonisoidessaanhänsoittaajuurikuinolioletettu,bassossajokosoinnun
perusäänitaikvintti.KuitenkinasteikonkolmannellaäänelläA-äänellähänkäyttääF-
24
komisoinnunterssikäännöstä,eliasteikkorakentuualhaaltaylösniin,ettääänetovat
A-F-C.
Kuvio7.NuottinnosJimHallinopetusvideollaJimHallJazzGuitarMasterClass(1998)soitetustabassolinjanharmonisoinnista
Hallinsoittamademonstraatiolinjanharmonisoinnista(Kuvio7)osoittaa,kuinkava-
littavissaonmyössoinnunmuitakäännöksiäkuinperus-taikvinttikäännös.Uskon
valintaanvaikuttavansen,millaistasoundiasäestäjähakee.Kyseisessätilanteessa
näkisinHallinpyrkivänsäilyttämääntonaliteetinmahdollisimmanlähelläF-
miksolyydistäasteikkoa,jotensilloinonperusteltuavalitaI-asteensointutaisen
käännösainakunmahdollista.
Kuviossa7onsointujenC7/GyläpuolellemerkittysulkuihinsointuG-6,jokatarkoit-
taasamaakuinGm6sointu.Kyseinenkohtaonmahdollistatulkitakummallakintaval-
la,muttauskonC7/Golevanosuvampivaihtoehto,silläseuraavasointuonF/A,jol-
loinsoinnuntulkitseminenC7-soinnunkäännöksenäonperusteltua.Tilanteessado-
minanttisointupurkautuusenoletettuunpurkaussointuun,jabassoäänetkulkevat
samallaylöspäin.
Samoinkuviossa7onBb6soinnunyläpuolellekirjoitettusulkeisiinGm/Bb.Tilanneon
edellisenkaltainenjamolemmattulkinnatovatmahdollisia.Vaikkamolemmatvaih-
toehdotovatoikeitaonBb6parempivalinta,silläsoinnunhahmottaminenperus-
käännöksenäonloogisempaa.Lisäksiharjoituseiviittaamollitonaliteettiin.
25
Esittelemäniopetusvideo-esimerkinlisäksiyksihienokäytännönesimerkkilöytyyJim
HallinsäestyksestäkappaleessaMyFunnyValentine.Kyseisessäkohdassakäytetään
hyväksimyösrytmistävariaatiota,jotakäsittelenmyöhemminanalyysissani.Nytana-
lysoinhänensamassakohdassakäyttämiäkäännöksiä.
Kuviossa8ilmeneekuinkaHallharmonisoilinjanaluksidiatonisesti,toisinsanoen
hänrakentaaharmonianlinjaansakappaleenvallitsevastasävellajista(Eb-duuri/C-
molli).Hallaloittaatahdissa5harmonisoinninniin,ettäC-ääneltäAb-äänellemuo-
dostuuharmoniaksisointujenterssikäännökset.Tahdin7ensimmäisenäsointunaon
Fm7,jotenhyvävalintatahdin6neljänneksisoinnuksionC7–soinnunkvinttikään-
nös,jokapurkautuuhienostiFm7–soinnulle.Tahdissa8voidaantulkita,ettäsointu
pysyykokoajanG7-sointuna,vaikkabassojasoinnunyläkertaliikkuvatnostaenjän-
nitettä,jokapurkautuutahdissa9Cm6-sointuun.
Kuvio8.Esimerkkikäännöstenkäyttämisestälinjanharmonisoinnissa
7.4 Sointujensymmetrinenliikuttelujamelodiaäänet
JimHalltoteaaopetusvideollaJimHallJazzGuitarMasterClass(1998)kuinkabasso-
linjaaharmonisoidessamelodiaäänivoiollamelkeinsattumanvarainen.VideollaHall
soittaaniin,ettämelodialinjaliikkuuläheskromaattisesti.Useinjazz-tyylisessäsäes-
tyksessäkorostetaanhyväääänenkuljetustajatoimivaamelodialinjaa,tässätapauk-
sessatilanneonkinpäinvastoin.Hallinsäestyksessätärkeintäonkintoimivabassolin-
ja,jonkajälkeentärkeysjärjestyksessätuleesoinnut,jalopuksinäidenpäällemuo-
dostuvamelodialinja.
26
Kutentodettu,säestyksentärkeimmätelementitovathyväneljäsosapohjainenbas-
solinjajasentuomasvengaavuus.Tekemienitranskriptioidenpohjaltahavaitsin,että
Hallpitäämonessatilanteessasamansointurakenteenliikuttaensitäkromaattisesti
ylöstaialassenmukaanmihinhänhaluaalinjaaviedä.
Kuviossa9onnähtävissä,kuinkatahdin8viimeiselläiskullaHallsoittaahänelletyy-
pillisendominanttisointumuodon,jotahänlähteeliikuttamaankromaattisesti,ensin
asteittainylös,F-ääneltäG-äänelle,palatenvieläpuolisävelaskeltatakaisinGb-
äänelle.Samallatavallahänsoittaatahdin11toiseltaiskultalähtevänkromaattisesti
laskevanbassolinjanC-ääneltätahdin12ensimmäiselleiskulleA-äänelleniin,että
sointupysyysamanmuotoisenaläpilinjan.
Kuvio9.EsimerkkikappaleenNobodyKnowsTheTroubleI'veSeensäestyksessätapahtuvastakromaattisestasointujenliikuttamisesta
Kuvio10.JimHallinsäestyskuviokappaleessaMyFunnyValentine
Kuviossa10esiteltävässätilanteessaonnähtävissä,kuinkaHallliikuttaasamasoin-
tumuotoalinjanmukana.Kuulokuvassaonkuultavissa,kuinkalinjassaonreilustijän-
nitettä,muttasäestyksenluomaperkussiivisuusjahyvärytminensvengitasoittavat
27
säestystäniin,ettäseeihäiritsekuulijaa.Käsiteltäväsäestyskuvioesiintyykappalees-
saMyFunnyValentinealbumiltaUndercurrent(1959)ajassa3:18.
Lisäksikuviossa10onhienoesimerkkitahdissa11kromaattisestiliikkuvastamelo-
diaäänestä,johonHalleiitsekkäänvaikutareagoivan.
7.5 JimHallinbassolinjat
JimHallsanoisenitsekin,hyväbassolinjaonkaikenavain.Tutkiessanihänenbasso-
linjojaanolitavasta,jollahänniitäsoittaa,poimittavissatyylillisiäpiirteitä,jotkate-
kevätniistähänelletyypillisiä.
Hyväwalkingbass-linjarakentuuasteittaistenliikkeiden,kromaattistenääniensekä
sointuarpeggioidentyylinmukaisestakäytöstä,yhdistettynähyväänrytmiseenkäsit-
telyyn.Riippuensoittajastawalkingbass-linjoissaonerilaisiapainotuksia.Minkälai-
siaääniäsäestäjävalitsee,kuinkapaljonkromatiikkaajakuinkapaljonapreggioitatai
asteikonääniähänkäyttäälinjojasoittaessaan.Aivankuinsoolojenimprovisoiminen,
jokainensoittajaonerilainen.
JimHallintapasoittaabassolinjojaperustuuvahvastiasteittaiseenliikkeeseenja
kromaattisiinääniin.Soinnuttaessakaikkiabassolinjanääniähypyteivätolekaikkein
helpoimpia,jajossoinnuthyppivätbassolinjanmukanaisojaintervalleja,saattaa
lopputulosollasekava.Jottaharmoniassavoidaankäyttäähyväääänenkuljetusta,
jolloinsoinnutliikkuvatmyösasteittainjasointujenyhteisiäääniävoidaanpitääpai-
koillaan,uskonHallinpainottavansoitossaanasteittaisialiikkeitä.Esimerkiksikuvios-
sa4onnähtävissä,kuinkabassonhypätessäänkvartinonmahdollistapitääsoinnun
muurakennepaikoillaan.
KappaleessaNobodyKnowsTheTroubleI’veSeenHallaloittaasäestyksenC-ääneltä
hypätenylösEb-äänelle,muttalaskeutuuhetikromaattisestialaspäin.Esimerkissä
hänsoittaaisommanhypynyhdistäensenasteittaiseenliikkeeseen,jokatekeelinjas-
tamielenkiintoisen.
28
Kuvio11.KappaleenNobodyKnowsTheTroubleI'veSeensäestyksenalku
Toisessaesimerkissä(kuvio12)onnähtävissä,kuinkaHallyhdistääasteittaistaliikettä
hyppyihin.Soinnultatoiselleliikuttaessapyrkiihänpitämäänääniäpaikallaan,tai
liikuttamaanniitämahdollisimmanpieninliikkein,bassonliikkuensamallaisompaa
liikettä.
Kuvio12.EsimerkkiJimHallinbassolinjoista.MyFunnyValentinewalkingbass-säestyksenaloitus
7.6 Rytmisetkontrastit
VaikkatutkimukseniaiheoliJimHallinsoittamanwalkingbass-linjananalysoiminen,
onmyösmainittavahänenmuidenrytmistenelementtienkäyttö.Tämäsiksikoska
analysoimissanisäestystilanteissaHallsoittaamyösvälilläerilaisiarytmisiäkuvioita
luomaankontrastiatasaiseenneljäsosapohjaiseenwalkingbass-linjaan.Samallata-
valla,kuinsäestäjäluojännitettäsoittamillaanmelodisillajaharmonisillavalinnoilla,
luohänsitämyösrytmienavulla.
Esimerkkirytmisestäkontrastistalöytyyanalysoimastanisäestyksestäkappaleessa
NobodyKnowsTheTroubleI’veSeen.Kappaleonnopeauptempo-kappale,jonka
säestämisenHallaloittaasoittamallanopeaaneljäsosawalkingbass-linjaaneljätah-
tia.Näidenneljäntahdinjälkeenhänvaihtaasenpisteelliseenneljäsosaanpohjautu-
vaansäestyskuvioon(Kuvio13).VahvistamaankontrastiahänsoittaaisojaMaj7-
sointuja.Laajattaitäydetsoinnutsekämaj7-soinnut6-sointujensijaan,ovatsellaisia
elementtejä,joitaJimHallinbassolinjanharmonisoinnissaeikovinkaanuseinkuule.
29
Näidenelementtienkäyttäminenlisääuudenrytmisenelementin.Soitettuaantämän
neljätahtiakestävänkuvion,hänpalaatakaisinneljäosabassolinjansoittamiseen.
Kuvio13.EsimerkkineljäsosakomppauksenseassakäytetystärytmisestäkontrastistakappaleessaNobodyKnowsTheTroubleI’veSeen
Toinenhyväesimerkkirytmisestävariaatiosta,jonkakauttaHallluojännitettä,on
hänensäestäessäänBillEvansiakappaleessaMyFunnyValentine.AluksiHallsäestää
Evansiakäyttäenmuitasäestyksellisiätekniikoita,muttaajassa3:09hänvaihtaa
säestyksenwalkingbass-säestykseen.
ChoruksenalustaHallsäestääwalkingbass-tekniikallaneljätahtia,minkäjälkeen
tahdista5eteenpäinhänaloittaaneljäntahdinmittaisenrytmisenkudoksen,jossa
bassoäänetsoitetaanpuolinuotteinaosueniskuille1ja3.Näideniskujenlisäksihän
soittaasoinnunloppuosanainaiskunheikoilleosilleelitakapotkuille.Tämärytminen
kudosluohienoneteenpäinvetäväntunteen,janäinhänluolisääjännitettä,joka
puretaanpalaamallatakaisinharmonisoituunbassolinjaantahdissa9.
Kuvio14.Esimerkkirytmisenkontrastinluomisestawalkingbass-linjanseassa
30
7.7 Oikeankädentekniikka
Aikaisemmintyössäontodettu,kuinkaJimHallintapasoittaawalkingbass-linjaa
eroaatraditionaalisestatavastasoittaasitä.Suurinero,jotatyössäonpurettu,on
jokaisenbassolinjanäänenharmonisoiminen.Tämäjamuuttyössäesitellyttekniikat
lukeutuvatvasemmankädentekniikoihin.JimHallintekniikassasuurieromuihinta-
poihinsoittaakyseistätekniikkaaonmyösoikeankädentekniikka.Tavanomaisessa
tavassabassolinjaasoitetaanyksittäisenälinjanayleensäoikeankädenpeukalolla
ilman,ettäsitäharmonisoidaan.Soinnutsoitetaanerikohtiintukemaanlinjaa(katso
kuvio3).
HarmonisoidessaanbassolinjaaJimHallsoittaaplektralla,soittolehdykällä,isoaliiket-
täniin,ettäkaikkiakitarankuuttakieltäsoitetaan.Soittaessaanhänikäänkuinharjaa
kieliäylhäältäalasjokaisenneljäsosankohdalla.Tässätekniikassahaasteonsaada
soitettuaainoastaansoinnunäänetniin,ettäkielet,joiltaeisoitetayhtäänääntä,
eivätsoisivapaana.Tärkeääonkuitenkin,ettäplektrakädelläsoitetaankaikkiakita-
rankieliä,jottasaavutetaansenluomaperkussiivinenääni.
Perkussiivisuustuleesäestykseenjuurinäistäkielistä,joiltaeisoitetaääniä,vaanne
soivat”kuolleina”.Tällöinpuhutaanvasemmankädendemppauksesta,jokatapahtuu
niin,ettävasemmallakädelläsoitettujensointujenyhteydessäsormillakosketaan
kieliä,muttaniitäeipainetapohjaan,jolloinneeivätsoi,muttaniistäkuuluudem-
pattuääni.PerkussiivisuusonkuultavissaesimerkiksiMyFunnyValentine-kappaleen
walkingbass-säestyksessä(3:09),jossamiksausonselkeäjatekniikanluomaperkus-
siivinenefektivälittyyhyvin.
Oikeansoundinsaamiseksionmyöshuomioitavamistäkohtaakitaraaoikeallakädel-
läsoitetaan.JazzGuitarMasterClass(1998)näkee,kuinkaHallsäestäessäänwalking
bass-tekniikallasoittaaplektrallakieliäkaulamikinkohdalta,joskusjopaotelaudan
päältä.Tällätavoinsoundiintuleepyöreyttäjakeski-sekäbassotaajuudetvahvistu-
vat.
Lisähuomiotavasta,jollaJimHallsoittaa,onkuinkahänsoittaamuutkinsäestykselli-
setsekäsolistisetosuudenlähesainakaulamikinjaotelaudanvälisessämaastossa.
31
7.8 Äänenvoimakkuudenkäyttö
Saavuttaakseensoundin,jollaJimHalltekniikkaasoittaa,olisiharjoittelijallahyväolla
jazz-tyylinenonttokoppainenkitara.Jazz-tyylisestäkitarastasaamuhkeaajapyöreää
soundia,jokakuuluujazz-musiikinestetiikkaanolennaisenaosana.Syyontollekopal-
lelöytyymyössenakustisissamahdollisuuksissa.SäestäessäänJimHallpudottaaki-
tarastaäänenvoimakkuudenuseintodellapienelle.Uskonsenjohtuvanensinnäkin
siitä,ettänäinsäestäjäeijyrääsolistiaäänenvoimakkuudellaan.Lisäksitällätavalla
perkussiivisuuskorostuu,kunkitaraapystyysoittamaanvoimakkaammallaotteella.
EsimerkkinäHallinäänenvoimakkuudenkäytöstäsäestyksenjasolistisienroolien
välillävoikuullaesimerkiksibasistiRonCarterinkanssatehdyltäduolevyltänimeltä
AloneTogether(1973).ArthurSchwartzinsäveltämässälevynnimikkokappaleessa
AloneTogetheronkuultavissaHallinhienoasäestystyöskentelyäjaäänenvoimak-
kuudenkäyttöä.KappalealkaaJimHallinvoimakkaillasoinnuilla,muttahänsiirtyy
nopeastikevyeenneljäsosasäestykseen.Ajassa1:55JimHallaloittaaomansoolonsa,
jolloinonkuultavissadramaattinenäänenvoimakkuudenvoimistuminenkitaranvo-
lyymissa.Hänensiirtyessäsoolostatakaisinsäestykseenajassa3:38onvolyyminpu-
dotusvastaavastihyvinjyrkkä.Esimerkissävolyyminvaihtelutovatsuhteellisenääri-
mäisiä,muttaantavathyvändemonstraationsiitä,kuinkaäänenvoimakkuudenkäyt-
töonolennainenosaJimHallinsäestystä.
8 Harjoitukset
Tarkoituksenaoliluodaharjoituksia,joissakäytetääntekniikoita,joitaJimHallhyö-
dyntääsäestäessäänwalkinbass-tekniikalla.Harjoitustenontarkoitustoimiapohja-
tietona,jostatekniikkaantutustuvasaakäsityksentekniikanmekaniikasta,janäiden
kauttakykeneeitsesoveltamaantietoaeteenpäin.
32
Kuvio15.Harjoituslinjandiatonisestaharmonisesta
Diatonisenasteikkonharmonisoimisen(kuvio15)tarkoituksenaonharjoituttaa
kuljettamaanasteikkoamatalimmallakielellä,samallarakentaenharmonian
bassoääntenpäällekäyttäenasteikonääniä.Harjoitusonmahdollistatoteuttaa
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
���������� � �����
�� ��� ��� ��� �� �� ��� ��
�
�
��
�
�
�
�
�� �� ��� �� �� ��� ��� ����
���
�
�
�
�����
������ �������� �������
� �������
������� ������������� � �������
� � �����
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
��
��
��
��
��
��
��
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
��
�
��
��
��
��
��
��
��
��
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
33
käyttäenmitäasteikkoatahansa.Fdominanttibebop-asteikkoonvalittutähän
harjoitukseen,silläseon8-sävelinenasteikko,jolloinsiitäsaadaanhelposti
rakennettuatasanmenevälooppi,jotaonhelppokerrataniinkauankuinontarve.
Kaikkientekemieniharjoitustenharjoittelukannattaaaloittaatutkimallasoinnutläpi
ilmantempoa.Kunsoinnutlöytyvätjouhevasti,otetaanrytmimukaan.Soitettaessa
harjoitustaontärkeäätavoitellahyvääswing-neljäsosaa.Metronominasettaminen
iskuille2ja4voiauttaahyvänsvenginlöytämisessä.
34
Kuvio16.Harjoituskromaattisenlinjanharmonisoimisesta
Kromaattisenlinjanharmonisointiharjoituksen(kuvio16)tarkoituksenaon
harjoituttaavasentakättäniin,ettäsormettottuvatmotorisiinliikkeisiin,joita
sointujensoittaminenbassolinjaaharmonisoidessavaatii.Sointuihintotutteluon
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
���������� � �����
�� ���� ��� ���� ��� �� ��� �� ���� ��� �� ��
�
�
��
�
�
�
�
�� �� �� ��� ���� �� ��� �� ��� ���� ��� �����
��
�
�
�
�
�
�
� �������
���� �������� �� ����������
� � �����
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
� �
�
�
��
�
��
� �
�
��
�
�
�
�
�
� �
�
�
�
��
�
�
�
�
�
��
�
�
�
��
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
��
��
��
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
� �
�
��
��
�
��
�
�
��
�
�
�
�
�
�
��
�
�
� �
�
��
��
�
��
�
�
��
�
�
��
��
��
��
��
��
��
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
35
tärkeää,jottasäestäjäpystyykeskittymäänbassolinjanluomiseenniin,ettäsointujen
soittamistalinjanpäälleeitarvitsejuurikaanmiettiä.Kromaattinenlinjaon
harmonisoitukäyttäenpohjanaFdominanttibebop-asteikkoa(F,G,A,Bb,C,D,Eb,E,
F).Bebop-asteikonsävelillerakentuvatsoinnutonrakennettudiatonisesti(asteikon
mukaan).Bebop-asteikonulkopuolisetäänetharmonisoidaankäyttäendimisointuja.
36
Kuvio17.Harjoituskäännöstenhahmottamisesta
Harjoituksen3(kuvio17)tavoiteonharjaannuttaasäestäjäähahmottamaan
sointujenerikäännöksiä.Harjoituksessaonneljäerisointutyyppiä,muttaharjoitus
onmahdollistatoteuttaakäyttäenminkälaisisasointujatahansa.Harjoitussoitetaan
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
���������� � �����
�
�
��
�
�
�
�
�� ���� ���� ���� �� ���� ���� ����
�
�
��
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�� ���� ���� ���� �� ���� ���� �����
�
�
��
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�� ���� ���� ���� �� ���� ���� �����
�
�
��
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
��� ����� ����� ����� ��� ����� ����� �����
�
�
�
�
�� �������� ������������
� �������
���������� ����� �
� � �����
�
�
!� �������� ������������
�
�
�� �� ��������� ������������
�
�
"� #�$��������� ������������
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
��
��
��
��
��
��
��
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
���
�
��
�
�
�
��
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
��
��
��
��
��
��
��
��
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
��
��
��
��
��
��
��
��
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
��
��
��
��
��
��
�
�
�
�
�
37
osiokerrallaanniin,ettäalkuunkäännöksetvoidaansoittaailmantempoajalopulta
tempossa.
Kunkäännöksetsujuvat,voidaanerisointujaalkaasekoittamaankeskenään.
EsimerkiksivoidaanaloittaasoittamallaF6-soinnunkäännöksilläylös,jalinjan
tullessaalassoitetaanC7-soinnunkäännöksiä.
38
Kuvio18.Harjoitusbassoäänienliikuttamisesta
Harjoituksen4(kuvio18)tavoitteenaonharjoitellabassoäänenliikuttamista,pitäen
samallaharmonisointiinkäytetysointupakoillaan,tailiikuttaensitämahdollisimman
vähän.
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
���������� � �����
��
����
�
�
��
�
�
�
�
�� ��� �� ���
�
�
�
�
�
�����
��� ����������
� �������
� ��� �������!� "����
� � �����
�
�
�
�
#$
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
� �
�
��
�
�
�
�
��
��
�
��
�
�
�
�
�
� �
�
��
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
��
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
���
�
��
�
�
��
� �
�
��
�
�
�
�
�
�
� �
�
��
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
��
�
�
�
���
�
��
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
39
Harjoitusonkirjoitettuperinteiseen12tahdinbluesrakenteeseen,jossajokaisen
sointuasteenkohdallaonyhdentahdinajantoistuvakuvio,jotatoistetaanniinkauan
kuinsamaasointuakestää.
BassolinjaanolensaanutinspiraationJimHallilletyypillisistäbassoliikkeistä,ja
harjoituksessaontarkoitusdemonstroidasekäharjoitellasoittoa,jossabassonolessa
aktiivinenonharmoniastaattisempi.
9 Pohdinta
TyönitarkoituksenaolitutustuaJimHallintapaansäestää.Koskasäestäminenkoko-
naisuudessaanontodellaisoaihe,olijärkeväärajatasitäjaaloittaayhdestäsäestä-
misenosa-alueesta.JimHallinsolistinenpuolioliainaollutminulletutumpaa,jase
olikiehtonutminuaainasenmelodisuudenjarauhallisuudentakia.
Hallintapakehitellämelodisiamotiivejaonvertaansavailla.MyöhemminJimHallia
kuunneltuanikorvanipoimivathänenwalkingbass-säestyksenkappaleeltaMyFunny
Valentine,jotaontässäkintyössäanalysoitu.Juurisäestyksenperkussiivisuusoli
elementti,jokakiinnostijakiinnittiensimmäisenähuomioni.
Hänensäestämisensäanalysoimisenjälkeentuntuuoudolta,kuinkakauankului,
kunnesuskalsinalkaatutustuasiihen.Aikaisemmintekniikkaolituntunutliianhaas-
tavaltajamonimutkaiselta.Helppoaseeiolevieläkään,muttanytkoensaaneeni
hyvänkuvanniistäosista,joistatekniikkakoostuu,sekäsiitämillaisiatyökalujasen
toteuttaminenvaatii.
Tekniikananalysoimisenjälkeentehdytharjoituksetolikeinosaadatiivistettyäsen
olennaisimmatpiirteetyksinkertaisiinharjoituksiin.Näidenyksinkertaistenharjoitus-
tentärkeinantionsiinä,kuinkaneantavatkuvantekniikasta,jonkaavullajokainen
materiaaliintutustuvavoikehittääharjoituksiaeteenpäin.
40
JimHallinwalkingbass-tekniikkaeioleitsessäänsuurimysteeritaivarjeltusalaisuus.
Tekniikkakoostuujazz-kitaroinninperuselementeistä,kutensointukäännökset,
FreddieGreen-tyylinensäestyssekähyvääänenkuljetus.Niidenyhdistäminenkita-
rallasoitettuunwalkingbass-säestämiseenluovastijatyylinmukaisestionhaaste,
jonkatutkiminenonolluttodellakehittävää.
JimHallonollutsoittajanaminullesuuriesikuva.Mahdollisuuspäästäsyventymään
hänentapaansasäestääonollutavartavakokemus.Olenainakokenutsuurenkyn-
nyksenomienesikuvienmusiikinperinpohjaiseentutkimiseen.Koskaihailemaniar-
tisti,kutenJimHall,onminulleniinsuurijavaikuttavahahmomusiikillisessaelämäs-
säni,onhänensoittonsatutkiminentuntunutmonestipelottavalta.Tämänpelon
uskonjohtuvansiitä,ettäpelkääntekevänivääriätulkintojatai,ettenymmärrähä-
nensoittoaan.Nyttämäntutkimustyönjälkeenkoenhelpotustasekäylpeyttäteh-
dystätyöstä.
Olenvarmasiitä,ettätulevaisuudessaaionkäyttäätätätyötäapunajatkotutkimuk-
sissa.Olenvakuuttunut,ettähaluanjatkaaJimHallinsäestämisentutkimistasyvem-
minjalaajentaakäsitystähänentavastaansäestää.
41
Lähteet
BradfordRobinso,J.N.d.Page,Walter(Sylvester).OxfordMusicOnline.OxfordUniversityPress.Verkkoartikkeli.Viitattu27.11.2017.http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.jamk.fi:2048/subscriber/article/grove/music/20701?q=walter+page&search=quick&source=omo_gmo&pos=1&_start=1#firsthit
Drabkin,W.N.d.Non-harmonicnote.GroveMusicOnline.OxfordUniversityPress.Verkkoartikkeli.Viitattu28.11.2017.http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.jamk.fi:2048/subscriber/article/grove/music/20039
Dyson,G.,Drabkin,W.N.d.Chromatic.GroveMusicOnline.OxfordUniversityPress.Verkkoartikkeli.Viitattu27.11.2017.http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.jamk.fi:2048/subscriber/article/grove/music/05718?type=article&type=image&search=quick&q=chromatic&pos=1&_start=1#firsthit
Gridley,MarkC.1994.JazzStyles:HistoryandAnalysis.NewJersey:ASimon&SchusterCompany.
Hall,Devra2004.SketchesfromPROSFolios:JimHall.Verkkoartikkeli.Viitattu21.4.2017.http://www.jimhallmusic.com/about.aspx
Hall,Jim1990.ExploringJazzGuitar.Milwaukee:HalLeonardPublishingCorporation
Hall,Jim.1994.JimHall–JazzGuitarMasterClass(Part2).avi.YouTube-video.Viitattu.28.4.2017.https://www.youtube.com/watch?v=0R2CO56lcHc&t=2178s
Herrera,J.2010.BassPlayer.PlayBass!.MusicPeriodicalsDatabase.Verkkoartikkeli.Viitattu27.11.2017.https://search-proquest-com.ezproxy.jamk.fi:2443/iimp/docview/763168286/9FF4CA5CA4784606PQ/5?accountid=11773
42
Hirsijärvi,S.,Remes,P.&Sajavaara,P.2010.Tutkijakirjoita.15-16.p.Helsinki:Tammi.
Houghton,S.1982.AGuidefortheModernJazzRhythmSection.Oskaloosa,Iowa:C.L.BarnhouseCompany
Joutsenvirta,A.,Perkiömäki,J.N.d.Musiikinteoria1.Hajasävelet.Verkkoartikkeli.Viitattu17.12.2017
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=15&la=fi
Rolf,J.,Kangas,J.2001.Jazz-kokotarina.Helsinki:ABonnierGroupCompany.
Schuller,G.N.d.Walkingbass.OxfordMusicOnMaline.OxfordUniversityPress.Verkkoartikkeli.Viitattu27.11.2017.http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.jamk.fi:2048/subscriber/article/grove/music/29835?q=walking+bass&search=quick&source=omo_gmo&pos=1&_start=1#firsthit
Viinikainen,T.2013.Komppielää!.IdemcoOy/Riffi-julkaisut.