VUOSIKERTOMUS 2014 - Abilis Foundation · Vahvistettu hallituksessa 25.3.2015 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille . ... Säätiön talous ... Tavoitteena on sellainen

VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa 25.3.2015

Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

Abilis–säätiö. Vuosikertomus 2014

1

Sisällysluettelo

Yhteenveto ........................................................................................................................... 2

1. JOHDANTO ................................................................................................................... 5

2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA ................................................................................... 5

A. HANKERAHOITUS .................................................................................................. 5

2.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset .............................................................. 6

2.2. Myönnetyn projektirahoituksen jakautuminen toimijoittain, alueittain ja maittain

sekä teemoittain ................................................................................................ 7

2.3. Hankevalmistelu ...............................................................................................12

2.4. Hankeseuranta .................................................................................................12

2.5. Päättyneiden projektien seuranta, tuloksia ja toiminnan vaikutuksia ................13

2.5.2. Päättyneiden hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia .............................................14

2.6. Säätiön toiminta ja YK:n vuosituhattavoitteet ...................................................21

2.7. Hankearviointi ja -evaluaatio ............................................................................21

B. KUMPPANUUSOHJELMA ..........................................................................................22

Kumppanuussopimukset ..............................................................................................22

C. TIEDOTUSTOIMINTA .................................................................................................25

D. LAATUTYÖ JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ............................................................26

Laatutyö ........................................................................................................................26

Arviointi- ja kehittämistyö ..............................................................................................26

Mekongin alueen toiminta vuonna 2014 .......................................................................28

Hankehallinnon asiantuntijuuden vahvistaminen ja työkalujen uusiminen ....................30

E. HALLINTO ..............................................................................................................30

Säätiön hallitus .............................................................................................................30

Säätiön kehitysyhteistyöstä vastaava henkilöstö ..........................................................31

Säätiön talous ...............................................................................................................32

Säätiön toimitilat ...........................................................................................................33

F. KEHITYSYHTEISTYÖN VAMMAISOIKEUSDIPLOMATIA JA VAMMAISASIOIDEN ERITYISASIANTUNTIJUUS ............................................................................................33

3. YHTEISTYÖVERKOSTOT JA KOTIMAAN TOIMINTA ...................................................34

3.1. Kansainvälinen verkostoituminen ..........................................................................34

3.2. Säätiöiden välinen yhteistyö ..................................................................................35

3.3. Mukana Vammaiskumppanuusohjelmassa ...........................................................36

4. ARVIO VUODESTA 2014 ja TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA.............................36


2

VUOSIKERTOMUS 2014

Yhteenveto

Vuosi 2014 oli Abilis-säätiössä aktiivinen toimintavuosi. Säätiön koko olemassaoloaikaan suhteutettuna se oli monella tavalla historiallinen vuosi. Säätiön käytössä ollut valtiontuki nousi yli kolmeen miljoonaan euroon (käytettävissä vuoden 2014 myöntö, 2,8 M€ ja edelliseltä vuodelta siirtynyt tuki 303 060€), rahoitustoiminta oli vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin, säätiön kehittämis- ja tutkimustyö sekä verkostoituminen alan toimijoiden kanssa laajenivat ja vammaisoikeus-diplomatia-aloite eteni globaalilla tasolla. Säätiö lisäsi henkilöstöresursseja vastaamaan kasvanutta työmäärää ja henkilöstön määrä nousi 14 työntekijään (Suomessa, osa heistä osa-aikaisia). Kyse oli käynnissä olevan kolmivuotisen rahoituskauden (2013–2015) keskimmäisestä vuodesta, joka todisti säätiön omaavan kapasiteettia, osaamista ja tunnustusta laadukkaan ja tuloksellisen työn toteuttamisessa.

Säätiön rahoitustoiminta jatkoi kasvuaan. Vuoden aikana säätiö käsitteli yli 500 hakemusta, joista se hyväksyi rahoitettavaksi 266. Yhteensä 194 hakemusta hylättiin. Hakemuksia tuli eniten Afrikasta (55 %). Kaikkein köyhimpiin ja haavoittuvimpiin maihin kohdentui myönnetyistä avustuksista noin 75 %. Strategiansa mukaisesti säätiö kanavoi valtaosan (62 %) kaikesta tuesta kumppanimaihin, joita säätiöllä oli vuoden 2014 aikana yhteensä 12. Näissä maissa kumppanijärjestö seurasi hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koko hankesyklin ajan, jolloin riskien hallinta oli tavoitteellista. Eniten säätiö tuki aiempien vuosien tapaan köyhyyden vähentämiseen ja toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja. Niitä oli 51 % kaikista uusista avustuspäätöksistä. Avustusten koko vaihteli 616 – 20 944 euron välillä. Keskimääräinen avustuksen koko oli 6 671 €. Koska säätiön pienten avustusten määrä kasvoi merkittävästi (n=106), laski keskimääräisen avustuksen koko. Sama suuntaus on ollut näkyvissä viime vuosina, jolloin pienten avustusten käyttöä on lisätty. Tilanne todistaa sen, että pienille paikallistason ryhmille, erityisesti maaseutuolosuhteissa, riittää varsin pieni projektirahoitus, jonka ryhmä pystyy hallinnoimaan ja käyttämään suunnitelman mukaisesti. Pienten avustusten määrää lisäsi syyskaudella 2014 Ebola-epidemia, jonka leviämisen ehkäisyyn säätiö myönsi 25 rahoitusta.

Säätiön rahoitustoiminnan tuloksia ja vaikutuksia mittaavien indikaattoreiden kehittämistyö jatkui vuoden 2014 aikana. Ensimmäiseksi kehitetyt indikaattorit otettiin käyttöön pienissä avustuksissa. Saatujen kokemusten pohjalta niiden käyttöä laajennetaan tulevina vuosina kattamaan säätiön eri rahoitusmuodot. Toisena selvitystyönä säätiö käynnisti kumppaniyhteistyön toiminnan arvioinnin. Tulokset ovat tiedossa keväällä 2015, jolloin ne myös otetaan mukaan tulevien vuosien suunnitelmiin.

Säätiön tehostettu rahoitustoiminta Mekongin alueella eteni suunnitelmien mukaisesti. Alueellista työtä koordinoitiin maanosatoimistosta Thaimaasta käsin. Maatoimistot perustettiin Vietnamiin (01/2014) ja Myanmariin (07/2014). Maavastaavat verkostoituivat laajasti ja fasilitoivat paikallisia vammaisryhmiä. Toiminnat tulevat heijastumaan projektirahoituksiin vasta seuraavina vuosina. Vammaisoikeusdiplomatian kautta säätiö edisti vammaisten ihmisoikeuksien tunnustamista ja inklusiivista kehityspolitiikkaa. Maailmanlaajuiset verkostot ja yhteistyö alan toimijoiden kanssa avasivat tietä globaaleille toimikentille. Kymmenet tapaamiset Suomessa ja ulkomailla, neuvottelu- ja diplomatiamatkat sekä vammaisten asiantuntijoiden mentorointi tuleviin tehtäviin sai kiitosta Suomen ulkoministeriöstä, kotimaisilta ja kansainvälisiltä toimijoilta. Yhtenä keskeisenä aiheena oli vammaisten ihmisten tukeminen kriisitilanteissa.

Vuonna 2014 säätiön edustajat osallistuivat erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Säätiön arviointityö ja ihmisoikeusperustaisuus herättivät laajasti kiinnostusta. Säätiö panosti tunnettuuden kasvattamiseen ja tehosti tiedotustyötään. Myös yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa lisättiin.


3

YHTEENVETO VUODEN 2014 TULOKSISTA

Abilis-säätiö tukee kehitysmaiden vammaisjärjestöjä toimimaan aktiivisesti omissa maissaan edistäen vammaisten ihmisoikeuksia ja elinolosuhteita. Abilis-säätiö tavoittelee maailmaa, missä vammaiset ihmiset ovat tietoisia ihmisoikeuksistaan ja toimivat ihmis-oikeuksien toteutumiseksi. Tavoitteena on sellainen yhteiskunta, jossa vammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia muiden kansalaisten kanssa.

Abilis-säätiön toiminta perustuu Ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan. Sen kulmakivenä ovat erityisesti vammaisten ihmisten osallisuus ja voimaantuminen. Ne ovat edellytyksiä oikeuksien tunnistamiselle ja edistämiselle, ja niitä säätiö edistää niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Säätiön rahoitustoiminnan keskeiset tulokset vuonna 2014 pohjautuen säätiön strategiassa ja toimintasuunnitelmassa esitettyihin toiminta-alueisiin ovat seuraavat:

Tavoite Tulokset Tehokas valtiontuen käyttö (2,8M€ + siirtyvä tuki 303 060€) UM:n ohjeiden mukaisesti

Valtiontuen käyttö 2 986 329 €, josta käytettiin 66,5 % hankerahoitukseen, 22,3 % hankehallintoon, 7,8 % hallinnon ja 3,4 % vammaisdiplomatian kuluihin

Laadukas ja tuloksellinen rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hankehallinnon toimet

550 uutta, käsiteltyä hakemusta, joista 266 hyväksyttiin ja 194 hylättiin, loput käsittelyyn seuraavan vuoden puolella; 139 hyväksyttyä loppuraporttia

Vammaisten ihmisten aktiivinen osallistuminen ja voimaantuminen muun muassa koulutusten, työllistymisen, järjestötoiminnan ja vertaistuen kautta

Yhteensä noin 10 000 vammaista henkilöä osallistui eri projekteihin: perusopetus noin 200 henkilöä, ammatilliset koulutukset noin 3500 henkilöä, ihmisoikeuskoulutukset 2600 henkilöä, vertaistukiryhmiin osallistui noin 350 henkilöä, mikroluoton sai noin 500 henkilöä, yli 3500 henkilöä osallistui järjestö-, vaikuttamis- ja tiedotustyötä koskeviin toimintoihin. Heistä noin 30 % vammaisia naisia.

Projektirahoituksen kohdentaminen säätiön strategian mukaisille painopistealueille (eri vammaryhmät, köyhissä maissa ja maaseudulla toimivat aloittelevat ryhmät ruohonjuuritason ryhmät)

tukea kaikille eri vammaryhmille, yli puolet (53 %) eri vammaryhmät kattaville järjestöille; 146 avustusta (55 %) Afrikkaan, 110 (42 %) Aasiaan; 75 % hankkeista maailman kaikkein köyhimmissä maissa; 60 % tuesta maaseutuolosuhteisiin ruohonjuuritason vammaisjärjestöille, joista 64 % oli aloittelevia toimijoita

Tuloksellinen riskinhallinta ja avustustoiminnan seuranta

Hankeseuranta väli- ja loppuraporttien kautta (113 tarkastettua väliraporttia ja 139 loppuraporttia); noin 70 % projekteista kumppanijärjestön seurannan alla; seurantakäynti yli 120 projektissa paikan päällä.

Tutkimus- ja kehittämistyön kautta laadukasta toimintaa

Säätiölle soveltuvan arviointimenetelmän kehittäminen, indikaattorit pienrahoituksen tulosten, vaikutusten ja kestävyyden mittaamiseen; indikaattorit käyttöön pienissä FT-hankkeissa; kumppaniyhteistyötä koskeva selvitystyö

Mekongin alueen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen

Maanosatoimisto Thaimaassa; 1.1.2014 maatoimisto Vietnamissa (+ maavastaava); 1.7.2014 maatoimisto Myanmarissa (+ maavastaava); rahoitustoiminnan tehostaminen käynnistynyt

Vammaisoikeusdiplomatian toiminta YK:n vammaissopimuksen mukaisen vammaisten inkluusion edistämiseksi

Globaalin tason verkostoituminen alan toimijoiden kanssa, transatlanttinen yhteistyö ja erikoistapahtumat, erityishuomio kriisitilanteissa eläviin vammaisiin; vammaisten asiantuntijoiden (15) mentorointi asiantuntijatehtäviin

Tehostetun tiedotustyön kautta säätiön kasvanut tunnettuus kotimaassa

Säätiön tunnettuus on kasvanut (some), säätiön on saanut uusia lahjoittajia, viestintäverkosto on kasvanut

Projektirahoituksen keskeiset tulokset vuonna 2014 päättyneissä hankkeissa, heijastaen myönnettyjen avustusten kohdentumista eri toimialueille ovat seuraavat:


4

1. Toimeentulon hankkiminen ja köyhyyden vähentäminen - Päättyneiden hankkeiden joukossa hieman alle puolet (80 hanketta, 48 %) toimeentulo-

hankkeita, joiden avulla vammaiset ihmiset kehitysmaissa saivat ammatillista ja pienyrittäjyys-koulutusta, työllistyivät ja/tai saivat mahdollisuuden toimeentuloon. Yleisimpiä työn ja toimeentulon aloja olivat karjan- ja kanankasvatus, puu- ja käsityöt sekä leipomotoiminta. Parantunut toimeentulo vahvisti vammaisten ihmisten ruokaturvaa ja vähensi köyhyyttä. Vammaisista ihmisistä on tullut yhteisön jäseniä ja suhtautuminen vammaisiin on yhteisöissä muuttunut myönteisemmäksi

2. Järjestötyö ja vammaisten henkilöiden kapasiteetin vahvistaminen - Noin puolet päättyneistä projekteista (69 hanketta) vahvisti vammaisjärjestöjä

kansalaisyhteiskunnan osana ja tarjosi vammaisille ihmisille osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksia. Projektit tukivat vammaisten omien järjestöjen johtamista ja laajentumista. Usein mukana oli vammaisten ihmisoikeuksiin ja vammaislainsäädäntöön liittyvää koulutusta. Säätiön rahoitustoiminnan kautta tavoitettiin maaseudun vammaisia, joiden itsetunto ja -luottamus kohenivat. Samalla he oppivat, mistä voi saada tietoa omista oikeuksistaan.

3. Ihmisoikeustyö, vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien tunnistaminen ja edistäminen - Säätiö tuki 13 sellaista päättynyttä hanketta (9 %), joiden keskiössä olivat vammaisten

ihmisoikeudet, niistä tiedottaminen ja YK:n vammaissopimukseen liittyvät asiat. Yleisemmin toteutettiin edunvalvontaa (16 projektia, 12 %). Eri maissa vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan paremmin, kun vammaisten osallistuminen on lisääntynyt ja yhteisön tietoisuus vammaisuudesta on kasvanut. Vastaavasti vammaisten ihmisten itsetunto on vahvistunut koulutusten ja osallistumisen kautta.

4. Vammaisten ihmisten itsenäinen elämä ja voimaantuminen - Abilis-säätiö tukee vammaisia ihmisiä itsenäiseen elämään eri tavoin. Projektien avulla

vammaiset ihmiset saavat mahdollisuuden tulla mukaan järjestön toimintaan, tapaavat uusia ihmisiä, voimaantuvat vertaishenkilöiden tapaamisista ja sosiaalisista suhteista. Myös harrastustoiminta, kulttuuri ja lyhytkurssitoiminta ovat yleisiä toimintamuotoja. Eri toimet ovat vahvistaneet vammaisten ihmisten luottamusta itseensä ja mahdollisuuksiinsa ja lisänneet vammaisten henkilöiden integroitumista yhteisöön. Vammaisten voimaantuminen on edelleen muuttanut yhteisön asennoitumista myönteisemmäksi.

5. Vammaisten naisten asema ja tietoisuus omista oikeuksistaan - Säätiö kiinnittää erityistä huomiota vammaisten tyttöjen ja naisten asemaan,

koulutukseen ja toimeentuloon. Projektien seurauksena vammaiset tytöt ja naiset ovat vahvistuneet ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön. He käyttävät aiempaa enemmän terveyspalveluita, tukevat lastensa koulunkäyntiä, hankkivat toimeentuloa ja

6. Vammaisten lasten asema. perusopetus ja elinolosuhteet - Päättyneiden hankkeiden joukossa oli 12 sellaista hanketta (8 %), joiden avulla

edistettiin vammaisten lasten ja nuorten asemaa sekä perusopetusta. Projektien kautta vammaiset lapset pääsivät kouluun ja heidän itsetuntonsa koheni. Samoin vanhempien, opettajien ja opetusviranomaisten ymmärrys inklusiivisesta opetuksesta lisääntyi.

7. Muut toimialat ja niiden kautta saadut tulokset - Abilis-säätiö tukee vuosittain kymmeniä vammaisjärjestöjä toteuttamaan erilaisia,

tarpeellisia projektitoimia, jotka liittyvät esteettömyyteen, apuvälineiden hankintaan, terveystietouteen ja –palveluiden käyttöön sekä kuntoutukseen. Esimerkkinä tästä vuonna 2014 säätiö tuki 25 vammaisjärjestöä Länsi-Afrikassa levittämään tietoa Ebolasta ja kuinka välttää tartunta.


5

1. JOHDANTO Abilis-säätiö on suomalaisten vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna 1998, rahoitus-toimintaa se on toteuttanut vuodesta 1999 alkaen.

Abilis-säätiön ydintoiminta on tukea kehitysmaiden vammaisia ihmisiä ja heidän järjestöjään vahvistumaan ja toimimaan elinolosuhteidensa kohentumiseksi. Säätiön rahoituksen kautta moni aloitteleva, heikoissa tai vaatimattomissa olosuhteissa toimiva yhdistys on saanut ensimmäistä kertaa mahdollisuuden käynnistää toimintaa, joka voimaannuttaa ryhmän jäseniä, tarjoaa heille työtä ja toimeentuloa tai muuta tärkeää toimintaa, antaa mahdollisuuden osallistua ja löytää paikkansa yhteisössä. Painopisteenä on löytää todella ne ruohonjuuritason toimijat, jotka eivät saa muuta rahoitusta, eivätkä ulkopuolista tukea, mutta joilla on potentiaalia vahvistaa vammaisten ihmisten osallistumista, itsenäistä elämää ja omavaraisuutta. Abilis-säätiön rahoitustoiminta kohdistuu nimenomaan helposti syrjäytyvän ja haavoittuvaisen väestönryhmän, vammaisten ihmisten, tukemiseen ja köyhyyden vähentämiseen.

Vuoden 2014 toiminta jatkoi säätiön rahoitustoimintaa alkuperäisen toiminta-ajatuksen ja vuodelle 2014 vahvistetun toimintasuunnitelman pohjalta. Säätiö käytti tehokkaasti saamansa valtiontuen ja panosti toiminnan laatuun. Vuoden aikana toteutetut toiminnot ja niiden analyysiä kuvataan tämän raportin seuraavissa luvuissa.

2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA

Abilis-säätiön rahoitus kohdentui tehokkaasti vuonna 2014 säätiön strategian ja vuosisuunnitelman mukaisille painopistealueille. Myönnettyjen avustusten sisällöt ja toteutus ovat olleet vaikuttamassa kehitysmaiden vammaisten ihmisten elämän laatuun, osallistumiseen, voimaantumiseen ja yhteis-kunnalliseen asemaan. Reilusti yli puolet avustuksista kohdentui köyhyyden vähentämiseen ja ruokaturvaan, kaikki tukivat vammaisten omaa osallistumista. Koulutus- ja työllistymis-mahdollisuuksia, vuoden 2014 aikana, tarjottiin lähes 10 000 vammaiselle henkilölle. Projekteista on hyötynyt suoraan näiden lisäksi ainakin noin 5000 henkilöä. Muun yhteisön saamaa hyötyä säätiö ei pysty arvioimaan. Avustukset ovat perustuneet vammaisten ihmisten tarpeisiin ja omaan aktiivisuuteen. Toiminnan kautta vammaiset henkilöt ovat saaneet kokemuksia ja hyötyneet suoraan projektien suunnittelun, toteutuksen, raportoinnin ja arvioinnin tuomasta annista. Koko vuoden rahoitus huomioiden säätiö käytti tehokkaasti valtiontuen ja pystyi kanavoimaan sitä sekä maailman köyhimpiin maihin että niille ryhmille, joilla tarve on suurin ja muiden rahoittajien kiinnostus vähäinen.

A. HANKERAHOITUS Säätiöllä on avoin haku, johon kehitysmaiden järjestöt voivat lähettää hakemuksia ympäri vuoden. Rahoituspäätökset tehdään saapuneiden hakemusten ja säätiön rahoituskriteereiden perusteella. Rahoituksesta pyritään ohjaamaan 70 % säätiön kumppanimaihin.

Vuoden 2014 aikana säätiön rahoituksella oli meneillään keskimäärin 280 hanketta. Luku vaihteli vuoden aikana, koska osa projekteista alkoi ja päättyi saman vuoden aikana ja samanaikaisesti uusia, pidempikestoisia projekteja käynnistyi ja/tai päättyi. Yhteensä vuoden aikana käynnissä oli 508 hanketta.


6

2.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset

Vuoden 2014 aikana säätiön toimistolla käsiteltiin noin 550 hakemusta. Luku sisälsi sekä vuonna 2014 tulleita, mutta myös edellisen vuoden puolelta siirtyneitä ja rekisteröityjä hakemuksia. Näistä 266 hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 194 hakemusta hylättiin. Loput hakemukset jäivät odottamaan tulevaa käsittelyä vuoden 2015 puolella. Taulukko 1. antaa vertailevaa tietoa hyväksyttyjen ja hylättyjen hakemusten määrästä viimeisen viiden vuoden aikana.

Käsitellyt hakemukset/ vuosi

2010 % 2011 % 2012 % 2013 % 2014 %

Hyväksytty 123 41 135 38 134 34 179 49 266 58

Hylätty 178 59 223 62 265 66 187 51 194 42

YHTEENSÄ 301 100 358 100 399 100 366 100 460 100

Taulukko 1. Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset vuosina 2010–2014.

Vuonna 2014 säätiö vastaanotti aiempaa enemmän hakemuksia. mutta hylkäsi edellisiä vuosia vähemmän hakemuksia. Tähän johtivat selkeät käytännöt, joiden avulla säätiö pystyi kontrolloimaan yhteydenottojen määrää:

- Yhteydenottajien tarkka taustaselvitys, mikä varmisti sen, että hakulomakkeita- ja –ohjeita lähetettiin vain aidoille vammaisjärjestöille, ts. potentiaalisille rahoituksen saajille.

- Kumppanijärjestöjen rooli ja työ hakijajärjestöjen fasilitoinnissa ehkäisee hakemustulvaa Abiliksen toimistolla. Yhteydenottajat ohjataan kumppanijärjestön puoleen, joka vastaa tilanteen selvittelystä ja lähettää vain valmiita hakemuksia Abilis-säätiölle.

Kumppanijärjestöt vastasivat Abilis-rahoitusta koskeviin tiedusteluihin keskimäärin 250 kertaa vuoden aikana (vaihteluväli 50 – 1 000). Kumppanijärjestöt jakoivat Abilis-säätiön hakulomakkeita keskimäärin 45 vammaisjärjestölle per maa (vaihteluväli 14 – 225).

Myönteisen rahoituspäätöksen saneista hakemuksista pieniä avustuksia (budjetti 2500 euroa tai alle) oli 106, perinteisiä avustuksia (budjetti 2501 – 10 000 euroa) 121 ja erityisavustuksia (budjetti yli 10 001 euroa) 39 kappaletta.

Rahoitusmuoto / Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014

Pienet avustukset, < 2500 € 17 36 24 38 106

Perinteiset avustukset, 2501€ - 10 000€ 83 80 92 126 121

Erityisavustukset, > 10 0001 22 19 18 15 39

Yhteensä 122 135 134 179 266

Taulukko 2. Eri rahoitusmuotojen jakautuminen vuosina 2010–2014.

Pienten avustusten määrä nousi selvästi vuonna 2014, koska sen käyttöä laajennettiin myös ei-kumppanimaihin. Lisäksi säätiö hyödynsi tätä rahoitusinstrumenttia ja myönsi 25 pientä avustusta Länsi-Afrikkaan Ebola-epidemian ehkäisemiseksi syksyn 2014 aikana. Tarve akuuteille valistus-hankkeille oli suuri, sillä isojen kansainvälisten toimijoiden kampanjat eivät valitettavasti saavuttaneet vammaisia kansalaisia ja yhteisöjen jäseniä. Vuoden 2014 aikana pienten avustusten


7

käyttö heijastaa sen todellista tarvetta, jota erityisesti maaseudulla toimivilla ruohonjuuritason ryhmillä on: pieni avustus, nopea päätöksenteko, akuuttiin tilanteeseen tai projekti-ideaan, jonka myötä useat vammaiset osallistujat saavat työtä ja toimeentuloa tai muuta mielekästä toimintaa ympäristössä, jossa hintataso on matala ja ryhmän hallintokapasiteetti heikko. Länsimaisittain arvioitu pieni avustus on kuitenkin ryhmälle usein sekä rahamäärältään että merkitykseltään suuri. Toimintasuunnitelmassaan säätiö tavoitteli kasvanutta pienten avustusten määrää. Vuoden toteutuma vahvistaa, että tavoitteeseen päästiin ja pienten avustusten käytölle on tarvetta. Koska ne työllistävät säätiön toimihenkilöitä, riittävät henkilöstöresurssit tarvitaan hankehallinnon tehtäviin.

Keskimääräisen avustuksen koko vuonna 2014 oli 6 671 euroa (vaihteluväli 616 – 20 944 euroa). Pienten hankkeiden avustukset vaihtelivat 616 – 2 500 euron välillä, keskimääräinen tuen koko oli noin 2 349 euroa. Jos pienet hankkeet jätetään huomiotta, on keskimääräisen myönnön suuruus 9 535 euroa. Avustusten koko on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien aikana (taulukko 3.). Pienten avustusten koko on hieman noussut, mutta vastaavasti perinteisten avustusten laskenut.

Keskimääräinen myöntö / Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014

Keskimääräinen myöntö € 8 320 7 897 7 923 7 557 6 671

Keskimääräinen myöntö, kun budjetti 2501€ tai yli

9 400 9 462 9 154 8 448 9 535

Keskimääräinen myöntö, kun budjetti 2500€ tai alle

1 120 2 269 2 282 2 358 2 349

Taulukko 3. Keskimääräiset myönnöt (€) vuosina 2010–2014.

2.2. Myönnetyn projektirahoituksen jakautuminen toimijoittain, alueittain ja maittain sekä teemoittain

2.2.1. Projektirahoituksen jakautuminen toimijoittain

Säätiön tuen piiriin kuuluvat kaikki vammaisjärjestöt riippumatta siitä, mitä vammaryhmää järjestö edustaa. Niinpä säätiön hanketoteuttajajärjestöjen joukossa on liikkumis- ja näkövammaisten järjestöjä, kuurojen- ja kuulovammaisten järjestöjä sekä vammaisten lasten vanhempien järjestöjä. Toisaalta säätiö suosii erityisesti sellaisia hankkeita, joita toteuttavat vammaisjärjestöjen kattojärjestöt tai muuten ryhmät, joissa on näkö-, kuulo- ja liikkumisvammaiset sekä muut ryhmät toimivat yhdessä.

Vuonna 2014 myönnettiin eniten rahoitusta ns. cross-disability järjestöille, joissa eri vammaryhmät ovat edustettuina. Näitä oli tuen saajista puolet (50 %). Seuraavaksi eniten säätiön rahoitusta saivat liikkumis- (17 %) ja näkövammaisten järjestöt (10 %). Kuulovammaisten ja vammaisten lasten vanhempien järjestöjen osuudet ovat viime vuosina nousseet ja saavuttivat nyt 8 % osuuden. Näiden lisäksi säätiö tuki vuoden 2014 aikana muutamaa mielenterveyskuntoutujien järjestöä, samoin kuin Albinojen ryhmää. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus uusien projektirahoitusten saajina vuonna 2014 alkaneissa hankkeissa on kuvattu kuviossa 1.


8

Kaikki vammaryhmät yhdessä

50 %

Liikkumisvammaiset17 %

Näkövammaiset10 %

Kuulovammaiset8 %

Vammaisten lasten vanhempien järjestöt

8 %

Kehitysvammaiset3 %

Mielenterveys-kuntoutujat

1 % Albinot1 %

Muut2 %

HAKIJAJÄRJESTÖT

Kuvio 1. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus vuonna 2014 alkaneissa hankkeissa.

Eri vammaisjärjestöjen jakautuminen tuen saajina on säilynyt varsin samana viimeisten viiden vuoden aikana. Merkittävin muutos on siinä, että säätiön tukea on pystytty kanavoimaan aiempaa enemmän kuulovammaisten ja vammaisten lasten vanhempien järjestöille. Myös mielenterveys-kuntoutujien ja Albiinojen omat järjestöt ovat löytäneet säätiön projektirahoituksen. Säätiö on tukenut koko toimintansa ajan eri vammaryhmiä ja pyrkinyt saavuttamaan nekin vammaryhmät, jotka kokevat omassa yhteisössään erityistä syrjintää kuten mielenterveys-kuntoutujat ja Albiinot. Tukea on haluttu kohdentaa erityisesti järjestöille, joissa eri vammaryhmät ovat edustettuina. Kaavio 2. osoittaa selkeästi se, että säätiö on toiminut suunnitelman mukaisesti. Vaikka eri vammaryhmät sisältävien järjestöjen suhteellinen osuus on hieman pienentynyt, on kuulo- ja näkövammaisten sekä vammaisten lasten vanhempien järjestöjen tukeminen viime vuosina vahvistunut.


9

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2011 2012 2013 2014

Hakijajärjestöjen suhteellinen osuus

Kaikki vammaryhmät yhdessä Liikkumisvammaiset Näkövammaiset

Kuulovammaiset Vanhempien järjestöt Mielenterveyskuntoutujat

Kuvio 2. Hakijajärjestöjen suhteelliset osuudet vuosina 2011–2014.

2.2.2. Projektirahoituksen jakautuminen alueittain ja maittain

Vuonna 2014 Abilis-säätiö jatkoi toimintaansa kehitysmaissa eri puolilla maailmaa. Rahoitusta kohdennettiin säätiön kumppanimaiden lisäksi kaikista köyhimpiin ja hauraimpiin maihin, yhteensä 40 eri maahan. Uusia hakemuksia saapui eniten Afrikasta. Myönnettyjen avustusten osuus Afrikan maihin oli 55 % (146 uutta projektirahoitusta1). Afrikan maista suurimpia tuen saajia olivat Sierra Leone (29)2, Somalimaa (18), Uganda (17), Tansania (15) ja Etiopia (12)3. Aasian maiden osuus tuen säilyi myös lähes aiempien vuosien tasolla ja oli 42 % (110 uutta projektirahoitusta4). Eniten uusia hankkeita käynnistyi Nepalissa (19), Tadzhikistanissa (19) Kirgisiassa (16), ja Kambodzhassa (8)5. Hakemusten määrä Latinalaisesta Amerikan maista oli edelleen alhainen ja uusia avustuksia myönnettiin 6 kappaletta (2 %). Lähi-idän alueelle lähetettiin hakulomakkeita, mutta hakemuksia saapui päätöksentekoa varten vasta kymmenkunta. Uusia rahoituksia myönnettiin 4 kappaletta. Itä-Euroopan maista hakemuksia tuli kymmenkunta ja myönteisen rahoituspäätöksen niistä sai 6 (2 %).

Strategian mukaisesti säätiön tavoitteena on ohjata valtaosa (70 %) rahoituksesta kumppanimaihin. Vuonna 2014 tämä tavoite ei aivan täyttynyt. Uusista projekteista 60 % (157 projektia) käynnistyi kumppanimaissa ja loput (40 %) muissa maissa, joihin säätiö kanavoi tavoitteellisesti rahoitusta.

- Säätiö tehosti tukeaan Lähi-idässä, erityisesti Palestiinassa (Gaza and West Bank Strip) - Säätiö myönsi 25 projektirahoitusta Ebola-epidemian taltuttamiseksi Länsi-Afrikassa (Sierra

Leone, Liberia, Ghana). - Säätiö tuki hauraissa maissa kuten Afganistan, Bangladesh, Kongon Demokraattinen

Tasavalta, Liberia, Myanmar, Somalia, Sierra Leone, toimivien vammaisjärjestöjen työtä tavoitteellisesti.

1 Euromääräinen tuki yhteensä 963 347 €. 2 Myönnetty yhteensä 29 uutta avustusta, joista 25 FT-rahoituksia, yhteensä 166 809 €. 3 Euromääräinen tuki maittain Somalimaa 148 059 €, Tansania 133 007€, Etiopiaa 60 672€. 4 Euromääräinen tuki yhteensä 682 899 €. 5 Euromääräinen tuki maittain: Kambodzha 58 053€, Kirgisia 114 175€, Nepal 77 961€ ja Tadzhikistan 120 713€.


10

Säätiön rahoittamista uusista projekteista 63 % (168 hanketta) sijoittui vuonna 2014 maailman köyhimpiin maihin (Least Developed Countries, OECD DAC List of ODA Recipients). Jos huomioidaan laajemmin kaikista köyhimmät maailman maat (Least Developed & Other Low Income Countries) on säätiön rahoittamista projekteista 75 % (201 hanketta) näissä maissa. Kirgisia, yksi säätiön kumppanimaista, nousi vuoden 2014 lopulla ODA-listalla seuraavaan kehitysluokkaan. Tämä muutos vaikutti säätiön rahoituksen kanavointiin. Mikäli Kirgisia olisi säilynyt alemmalla tasolla, tuen osuus kaikkein köyhimpiin maihin olisi ollut 81 %. Koko säätiön rahoitustoiminta huomioiden, säätiön myöntämä tuki kohdistuu kaikkein haavoittuvaisimpien kansalaisten (one of the most vulnerable groups) tukemiseen maailman köyhimmissä maissa (Kuvio 3.).

Kuvio 3. Vuonna 2014 myönnetyn rahoituksen kohdistuminen maailman köyhimpiin maihin (DAC List of ODA Recipients –maajaottelun mukaisesti).

Säätiö kanavoi tietoisesti tukea Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaisiin hauraisiin maihin, jotka elävät konfliktien jälkeistä siirtymävaihetta tai joissa demokratian puute, heikko hallinto, taloudellinen epävakaus ja äärimmäinen köyhyys altistaa vammaiset kansalaiset moninkertaiselle syrjinnälle. Abilis-säätiön myöntämästä rahoituksesta noin kolmannes (28 %, 76 uutta projektia) kohdistui vammaisjärjestöille, jotka toimivat Suomen virallisissa yhteistyömaissa (Etiopia, Kenia, Nepal, Nicaragua, Mosambik, Sambia, Tansania ja Vietnam).

Abilis–säätiön rahoitus kohdistuu valtaosaltaan sellaisille ruohonjuuritason vammaisjärjestöille, jotka toimivat pääkaupunkien ulkopuolella. Vuonna 2014 käynnistyneistä hankkeista toteutettiin maaseutuolosuhteissa noin 60 %. Lukumäärä on säilynyt lähes ennallaan viimeisten vuosien ajan. Yli puolet (64 %) tukea saaneista vammaisjärjestöistä oli aloittelevia toimijoita, joilla oli virallinen rekisteröinti tehty, mutta ei aiempaa kokemusta tilintarkastuksesta. Yksittäisiä pieniä, aloittelevia ruohonjuuritason ryhmiä säätiö tuki isomman järjestön kautta. Erityisesti järjestelyä käytettiin Etiopiassa ja Kambodzhassa, jossa avustuksia pienille järjestöille maksettiin säätiön kumppani-järjestön kautta.


11

2.2.3. Projektirahoituksen jakautuminen teemoittain

Abilis-säätiön erityispiirre on vammaisten ihmisten toimeentulon hankinnan ja pienyritystoiminnan käynnistämisen tukeminen. Etelän järjestöt kokevat köyhyyden vähentämisen ja tulonhankinnan yhdeksi ensisijaiseksi toiminta-alueeksi. Vammaisten omat pienyritykset ovat myös vaikuttamistyötä, kun yhteisö näkee, että vammaiset uskaltautuvat ja pystyvät tuottavaan työhön ja oman toimeentulonsa. Vuonna 2014 toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja oli noin puolet (49,8 %) säätiön rahoittamista uusista projekteista. Luku on pysynyt lähes samalla tasolla useiden vuosien ajan.

Säätiö rahoittaa myös paljon vaikuttamiseen ja tiedottamiseen keskittyviä hankkeita. Vammaisten ihmisoikeuksiin liittyviä koulutus-, tiedotus- ja edunvalvontahankkeita oli uusista hankkeista noin 13 %. Merkittävä rahoituskohde olivat myös järjestön vakiinnuttamishankkeet, joissa on kyse aloittelevan järjestön toiminnan tukemisesta esimerkiksi järjestön johdon tai työntekijöiden koulutuksen (capacity building) tai laitehankintojen avulla. Niitä oli lähes viidesosa (19 %) kaikista myönnetyistä projektiavustuksista. Vammaisten naisten järjestötyötä, osallistumista ja toimeentulon hankintaa tuettiin erityisesti 12 uudessa projektissa (4 %). Noin 40 % uusista projekteista nosti vammaisten naisten ja tyttöjen heikon aseman esille, osana muuta projektityötä. Vammaisten lasten asemaa ja elinolosuhteita kohennettiin 9 projektin avulla. Kuvio 4. kuvaa uusien projektimyöntöjen suhteellisen jakautumisen teemoittain.

Jos projektirahoituksia tarkastellaan OECD-raportointiin käytettävien DAC-koodien avulla, suurin ryhmä on työpolitiikka ja työvoimahallinto (16020), eli työllistymiseen ja toimeentulonhankintaan liittyvät projektit. Tämä täsmää säätiön oman rekisteröintijärjestelmän (Prospekti-koodaus) kanssa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen (15150) ja Ihmisoikeuksien edistämisen ja tarkkailuun liittyvät projektit (15160) ovat sen jälkeen suurimpia teemoja, joita säätiö rahoittaa. Vuonna 2014 Ebola-epidemian torjuntaan liittyvät terveysvalistushankkeet nousivat selväksi teemaksi.

Kuvio 3. Myönnettyjen projektirahoitusten jakautuminen teemoittain vuonna 2014.


12

2.3. Hankevalmistelu

Hankevalmistelulla tarkoitetaan Abilis-säätiöön saapuvien rahoitushakemusten arviointia ja taustaselvitysten tekemistä sekä siihen liittyvää asiantuntijatyötä. Abiliksen projektikoordinaattorit ohjaavat tarvittaessa hakijajärjestöjä, mikä kuuluu osana hankevalmistelutyötä. Samoin koordinaattorit vastaavat avustustiedusteluihin ja lähettävät potentiaalisille hakijoille hakuohjeet ja –lomakkeen. Säätiön kumppanimaissa Abilis fasilitaattori vastaa niin ikään rahoitustiedusteluihin ja ohjaa potentiaalisia hakijajärjestöjä hakemaan rahoitushakemuksen.

Vuoden 2014 aikana Abilis-säätiö jatkoi aktiivista vuoropuhelua potentiaalisten hakijajärjestöjen kanssa. Säätiön hakulomakkeita ja opaskirjoja, eri kieliversioina, jaettiin ruohonjuuritason ryhmille, jotta näillä olisi mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään projektisuunnittelun ja hakuprosessin aikana. Kumppanijärjestöjen edustajat tapasivat hakijajärjestöjä, tarjosivat koulutusta ja ohjausta yksittäisille ryhmille ja isommalle joukolle järjestöjen edustajia6. Vammaisten oma toiminta koko projektisyklin ajan oli asia, jota korostettiin kaikessa Abiliksen työssä ja manuaaleissa.

Hallituksen jäsenten asiantuntemusta käytettiin hyväksi hanketyön eri vaiheissa. Kaikki toimiston käsittelemät ja valmistellut hakemukset hyväksyttiin hallituksessa, lukuun ottamatta pieniä ja nopeasti päätettäviä hankehakemuksia. Hallituksen jäsenten näkemykset muuttivat joidenkin hankkeiden valmisteluvaihetta, kun hallitus palautti hakemuksen jatkovalmisteluun, eikä hyväksynyt sitä ensimmäisessä käsittelyssä rahoitettavaksi.

2.4. Hankeseuranta

Hankeseurannalla tarkoitetaan tukea saavien järjestöjen neuvontaa ja koulutusta, käynnissä olevien hankkeiden toiminta- ja talousraporttien tarkastusta ja hyväksymistä sekä seurantamatkoja, joita tekevät säätiön henkilökunta ja hallituksen jäsenet. Hankkeiden seuranta kuuluu myös kumppani-yhteistyön alaisiin toimiin, jonka mukaisesti Abilis fasilitaattori tapaa hakijajärjestöjä ennen rahoituspäätöstä ja monitoroi projektin toteutusta käymällä projektissa vähintään 1-2 kertaa sen aikana.

Valtaosa (noin 70 %) kaikista säätiön rahoittamista projekteista on sellaisia, joissa säätiön edustaja, välillisesti (kumppanijärjestön edustajan välityksellä) tai välittömästi (säätiön edustaja Suomesta), pääsee käymään paikan päällä. Tämä systemaattinen monitorointisysteemi on osa säätiön riskin-hallintajärjestelmää.

2.4.1. Hankeraportointi ja niiden tarkastus

Abilis-säätiön hankeseuranta perustuu hankkeesta laadittuun arvioon maksatus- ja raportointi-aikataulusta (vrt. Prospekti –projektihallinnon, eFina –taloushallinnon ohjelma). Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta hankeavustukset maksetaan kolmessa erässä: 50 %, 40 % ja 10 % projektin kokonaissummasta. Seuraava erä maksetaan aina vasta sen jälkeen, kun edellisestä erästä on saatu projektiraportti ja se on tarkistettu ja hyväksytty. Toimisto hyväksyy väliraportin ja hallitus hyväksyy loppuraportin. Säätiön henkilökunnan työstä projektiraporttien tarkastaminen muodostaa merkittävän osan.

Väliraportteja tarkistettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 113 kappaletta. Näistä valtaosa (82 kpl, 73 %) tuli kumppanimaista. Tällöin kumppanijärjestö/Abilis fasilitaattori on jo tarkistanut raportin ja säätiön toimiston on mahdollista tarkistaa raportti nopeasti ja pienemmällä työmäärällä kuin ei-kumppanimaasta tulevat väliraportit. Toisaalta kumppanimaiden osalta väliraporttien tarkastus edellytti paljon ohjausta ja neuvontaa sekä virheiden korjausta. Vaikka säätiöllä on väliraportointi- ja sen tarkastusohjeet, eri maissa ja toimintakulttuureissa niitä ei ymmärretä samalla tavalla.

6 Kumppanijärjestöjen tekemän työn yhteenveto tilastoineen on luvussa B. Kumppanuusohjelma.


13

Hallitus seurasi jatkuvasti rahoitettavien hankkeiden toteutusta ja hyväksyi loppuraportit. Erityisesti se kiinnitti huomion saatuihin tuloksiin ja raportoinnin täsmällisyyteen. Lisäksi hallitus seurasi tehtyjen rahoituspäätösten ja käytettävissä olevien varojen kokonaismäärää (talousseuranta).

2.4.2. Seurantamatkat

Vuoden 2014 aikana tehtiin seuranta- ja yhteistyömatkat seuraaviin maihin: - Kumppanimaat Afrikassa: Mosambik, Sambia, Tansania, Somalimaa - Kumppanimaat Aasiassa: Bangladesh, Intia, Kirgisia, Nepal - Mekongin alue: Vietnam, Myanmar, Kambodzha - Muut monitorointikohteet: Peru, Bolivia, Sierra Leone, Kazakstan

Seurantamatkat sisälsivät sekä käynnissä olevien hankkeiden monitorointia että hakijajärjestöjen tapaamisia ja kumppaniyhteistyöneuvotteluita. Joillekin matkoille sisällytettiin myös päättyneiden hankkeiden monitorointia. Kaikkiaan seurantamatkojen aikana käytiin yli 120 projektissa ja tavattiin noin 50 hakijajärjestöä. Lisäksi matkojen ohjelmassa oli tiedotus- ja koulutustilaisuuksia säätiön rahoitustoiminnasta ja vammaisten ihmisoikeuksista paikallisille vammaisjärjestöille ja viranomaisten tapaamisia. Viidellä matkalla tavattiin Suomen lähetystön edustajia ja tutustuttiin muiden suomalaisten ja/tai kansainvälisten kehitysyhteistyötoimijoiden työhön maassa. Kuudella seurantamatkalla oli toimiston henkilökunnan lisäksi hallituksen jäsen7. Bangladeshin matkalle osallistuivat säätiön tilintarkastajat. Kaikista matkoista laadittiin matkaraportit ja matkan keskeiset havainnot annettiin tiedoksi hallitukselle.

2.5. Päättyneiden projektien seuranta, tuloksia ja toiminnan vaikutuksia

Vuoden 2014 aikana säätiö hyväksyi yhteensä 139 projektin loppuraporttia. Näiden joukossa oli joitakin pitkittyneiden hankkeiden raportteja (vuosilta 2009- 2011), joita oli ryhdytty karhuamaan jo vuonna 2013. Samoin säätiö tehosti pienten avustusten loppuun saattamista. Yhteensä 24 pienten avustusten loppuraporttia hyväksyttiin vuoden 2014 aikana.

2.5.1. Päättyneiden hankkeiden kesto

Päättyneiden hankkeiden keskimääräinen kesto oli 15 kuukautta. Se on edelleen enemmän kuin suunniteltu ja säätiön suositus (1 vuosi), mutta projektien kesto on viime vuosien ajan laskenut koko ajan. Säätiö on näin saanut ohjeistettua toteuttajajärjestöjä tekemään realistisempia suunnitelmia, jotta tavoiteaikataulussa pysytään. Samoin säätiön kumppanijärjestöt ovat ryhtyneet tehokkaammin monitoroimaan käynnissä olevia hankkeita ja tukeneet järjestöjä viemään toiminnot päätökseen sekä raportoimaan säätiölle asianmukaisesti. Taulukko 4. antaa tarkempaa tietoa päättyneiden projektien kestosta viimeisen kolmen vuoden ajalta.

Projektin kesto / vuosi 2011 % 2012 % 2013 % 2014 %

12 kk tai alle 20 21 27 21 51 34 45 33

13–24 kk 47 50 64 50 67 44 76 55

25–48 kk 17 18 25 20 30 20 12 8

Yli 49 kk 10 11 11 9 3 2 6 4

Yhteensä 94 100 127 100 151 100 139 100

Taulukko 4. Projektien kesto vuosina 2011–2014 päättyneissä projekteissa.

7 Peru, Vietnam & Myanmar, Intia, Sambia, Kirgisia, Somalimaa


14

2.5.2. Päättyneiden hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia

Säätiön rahoittamat projektit voidaan luokitella toiminnallisiin ryhmiin sen mukaan, mitkä toiminnot olivat projektissa keskeisiä. Perinteisesti Abilis-säätiö on jakanut projektit seitsemään pääryhmään seuraavasti:

1. Toimeentulon hankkiminen ja köyhyyden vähentäminen 2. Järjestötyö ja vammaisten henkilöiden kapasiteetin vahvistaminen 3. Ihmisoikeustyö 4. Vaikuttamis- ja tiedotustyö 5. Esteettömyys, viittomakieli, pistekirjoitus ja apuvälineet 6. Yhteisöpohjainen ja sosiaalinen kuntoutus 7. HIV/AIDS ja muut terveydenhuoltoprojektit.

Jaottelu on kuitenkin usein ollut vaikeaa tai keinotekoista, sillä projektit sisältävät monenlaisia toimintoja eri teemojen alta. Vuonna 2014 säätiö kiinnitti erityistä huomiota strategiansa mukaisiin painopistealueisiin ja kohdensi rahoitusta projekteille, jotka edistivät niiden toteutumista:

- Vammaisten ihmisoikeudet ja edunvalvonta - YK:n vammaissopimus ja siitä tiedottaminen - Vammaisten ihmisten itsenäinen toimeentulon hankinta - Vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja voimaantuminen - Vammaisten tyttöjen ja naisten asema, koulutus ja toimeentulon hankinta - Vammaisten lasten elinolosuhteet.

Abilis-säätiön rahoitustoiminnalle on tyypillistä, että yksi hanke ei ole puhtaasti vain yhden kategorian alle kuuluva, vaan projektitoiminnot osallistavat ja voimaannuttavat vammaisia henkilöitä samalla, kun ne tarjoavat koulutusta, apuvälineitä tai muita tarpeellisia asioita osallistujien elämään liittyen. Vaikka kaikessa rahoitustoiminnan keskiössä ovat vammaisten ihmisoikeudet, eivät kaikki hankkeet sisällä varsinaisia ihmisoikeuskoulutuksia. Osallistumisen ja voimaantumisen kautta vammaisten ihmisten toimintavalmiudet omien oikeuksiensa edistämiseksi kohentuvat. Oikeuden haltijoista voi kasvaa aktiivisia vaikuttajia ja kansalaisia. Usein tämä kehittyminen ja vahvistuminen edellyttää ruokaturvan kohentumista, köyhyyden vähentymistä ja yhteisön asenteiden muuttumista. Seuraavassa kuvataan vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden keskeisiä toimintoja, tuloksia ja vaikutuksia säätiön strategisten pääteemojen kautta ryhmiteltynä. Keskeiset toiminnot ja tulokset on koottu loppuraporteista. Säätiö antaa tässä vuosiraportissa tietoja sen mukaan, kuin tuensaaja-järjestöt ovat raportoineet. Jatkossa Abilis-säätiö antaa tuloksia ja vaikutuksia koskevat tiedot tarkemmin ja systemaattisemmin, pohjautuen indikaattoreilla kerättyyn tietoon.

Vammaisten itsenäinen toimeentulon hankkiminen ja köyhyyden vähentäminen Toimeentulon hankkimiseen ja köyhyyden vähentämiseen painottui hieman alle puolet (48 %) päättyneistä hankkeista. Tyypillisiä hanketoimintoja olivat karjan- ja kanankasvatus, puu- ja käsityöt sekä leipomotoiminta. Usein projekti sisälsi ammatillista lyhytkoulutusta sekä pienyrittäjyyteen liittyvää kurssitusta ja aloituspääoman. Työllistymisen ja parantuneen toimeentulon lisäksi projektien aikana raportoitiin yhteisön asenteiden muutoksista ja uusista toimintaideoista, joiden avulla ryhmät halusivat joko lisätä tuloja tai toiminnan kestävyyttä.

Taulukko 5. kuvaa päättyneiden toimeen-tulohankkeiden toimintoja ja vaikutuksia sen mukaisesti, mitä ryhmät ovat itse säätiölle raportoineet.


15

Toimeentulon hankinnan muoto

Päätoiminnot Päätulokset

Tulonhankinta eri tavoin (maanviljely, käsityöt, myyntityö jne.)

- Autettu perheitä aloittamaan viljely, muu tulonhankinta keino - Hankittu siemeniä, materiaaleja ja välineitä sekä paikka, jossa harjoittaa elinkeinoaan - Tarjottu koulutuksia (eri alat) - On käynnistetty uusia koulutuksia ja luotu työpaikkoja - Myyntityön käynnistys - Tuotteiden myynti yhteisölle

- Vammaiset henkilöt pystyvät hankkimaan tuloja - Tuotantovolyymi ja liikevaihto ovat kasvaneet huomattavasti - Vammaiset henkilöt ovat saaneet todistukset suoritetusta koulutuksesta - Vammaisten elämänlaatu parantunut - Vammaisten arvostus noussut ja riippuvuus muista laskenut - Ympäristön asenne vammaisia kohtaan on muuttunut positiivisemmaksi - Vammaiset kokevat olevansa onnellisempia kuin aiemmin

Pienyritysten aloitus

- Koulutukset pienyritystoiminnan aloittamiseen - Kulutustavaran hankinta (myyntityön alkuun pääsemiseksi) - Tilojen ja välineiden hankinta pienyrityksen pyörittämistä varten

- Vammaisten työllisyys on kohentunut - Vammaiset ovat saaneet mielekästä toimintaa - Vammaisten itseluottamus on kohentunut - Vammaiset ovat aiempaa tietoisempia yrityksen hallinnoinnista, sopimuksista, talousasioista

Karjankasvatus

Karjatilojen/kanalan rakentaminen - Karjan/kanojen hankinta - Rehun ja lääkkeiden hankinta karjalle/kanoille - Muiden tarvikkeiden hankinta - Eläinten hoitoon liittyvä koulutus - Tuotteiden myynti

Vammaiset ihmiset ovat saaneet pysyvän työn ja tulonlähteen - On luotu uusia työmahdollisuuksia - Vammaisten kokema arvostus muiden silmissä on noussut - Vammaisten tunne, että työn kautta heistä on tullut hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä, on vahvistunut

ATK- ja sihteeri-työt

- Järjestetty ATK-koulutusta vammaisille - Tarjotaan sihteeripalveluita yhteisön jäsenille

- Vammaisten ATK/tietokonetaidot ovat parantuneet - ATK-taidot helpottavat hallintoa - Suhtautuminen vammaisiin on muuttunut myönteisemmäksi

Mikroluotot

- Mikroluottokoulutus vammaisten lasten vanhemmille - Mikroluottoseminaari vammaisille ihmisille - Mikroluottojen myöntäminen - Yritystoiminnan koulutus

- Lainan saaneet osaavat harjoittaa oman alaansa työtä ja saivat itselleen pysyvän tulonlähteen (elintaso on noussut) - Vammaisten ihmisten ja vanhempien toivo omasta selviytymisestä on vahvistunut - Opittu säästämään rahaa - Ymmärrys ryhmien tärkeydestä on lisääntynyt

Muu työllistymisen tukeminen

- Valistettu työnantajia vammaisten työllistymisestä avoimilla työmarkkinoilla - Järjestetty koulutusta vammaisten lasten vanhemmille - Muodostettu edunvalvontakomitea , joka pitää kokouksia valtuutettujen, vanhempien sekä valtion edustajien kanssa vammaisten työllistymisen edistämiseksi

- Vammaisten ja heidän perheidensä elinolot ovat parantuneet - Vammaisia henkilöitä kutsutaan nyt yhteisöjen sosiaalisiin tapahtumiin - Vammaisten lasten vanhempien tietoisuus kasvanut ja kyky tukea lapsiaan on kohentunut - Vammaisjärjestöjen henkilökunta osaa nyt paremmin hallinnoida asioita ja edistää vammaisten työllistymistä

Taulukko 5. Vuonna 2014 päättyneiden toimeentulohankkeiden keskeiset toiminnot ja tulokset.

Vammaisten ihmisoikeudet Vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden joukossa oli 13 (9 %) sellaista hanketta, joiden keskiössä olivat vammaisten ihmisoikeudet, niistä tiedottaminen ja kouluttaminen. Usein vammaisten ihmisoikeuksien edistämisen lisäksi hankkeissa toteutettiin muitakin toimintoja. Yleisemmin


16

toteutettiin edunvalvontaa (16 projektia, 12 %). Säätiön rahoittamien ihmisoikeushankkeiden kautta yli 2500 vammaista henkilöä sai tietoa omista oikeuksistaan. Heistä vammaisia naisia oli noin kolmasosa. Eri maissa vammaisten ihmisoikeudet on tunnistettu sen myötä, kun vammaisten henkilöiden osallistuminen on lisääntynyt ja yleisön tietoisuus vammaisuudesta on kasvanut. Taulukko 6. kuvaa vuonna 2014 päättyneiden ihmisoikeushankkeiden keskeisiä toimintoja ja vaikutuksia, toteuttajajärjestöjen laatimista raporteista koottuna.

Ihmisoikeustyön muoto projektissa


Ihmisoikeuksia käsittelevät kokoukset ja koulutukset

- Kokoukset ja niitä edeltävät suunnittelukokoukset ja yhteistyötapaamiset - Vammaisille naisille oma seminaari heidän oikeuksistaan - Tapaamiset viranomaisten kanssa - Ihmisoikeusmateriaalien valmistus ja levitys - Erityiskoulutukset kuten kuurosokeiden mahdollisuus osallistua vaaleihin

- Vammaisten nuorten asema vahvistunut, tuntevat paremmin oikeutensa - Muodostettu uusia vertaistukiryhmiä Vammaisjärjestöt toimivat paremmin - Nostettu esille tärkeitä asioita, yhteisön tietoisuus vammaisasioista kasvanut - Saatu huomiota paikallismediassa - Uusia kontakteja, kohentunut yhteistyö viranomaisten kanssa - Uutta tietoa järjestöille ja järjestöistä yhteisölle - Äänestysmahdollisuus ja –paikka kuurosokeille, äänestyspaikan henkilökunnan lisääntynyt ymmärrys

Ihmisoikeuskoulutus vammaisille ihmisille

- Ihmisoikeuskoulutusta (ryhmäkoulutuksia vammaisille) - Kotikoulutuksia pienryhmille - Koulutuksia vammaisten lasten vanhemmille - Muut erilliskoulutukset kuten äänestäminen vaaleissa, YK:n vammaissopimus, kansallinen vammaislainsäädäntö

- Vammaiset etsivät tietoa aiempaa enemmän ja tietävät, mistä etsiä - Vammaiset ovat saaneet uusia taitoja ja tunnistavat oikeutensa - Vammaiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan - Vammaisten lasten vanhemmat tietävät tarjolla olevista palveluista ja oikeuksista - Ennen lapsiaan hävenneet vanhemmat ovat tuoneet lapsensa klinikoille, kouluun ja yhteisön elämään - Vammaisilla on kohentunut itsetunto

Vammaisten oikeuksia koskevat seminaarit, kampanjat, muut tapahtumat

- Tiedotus- ja edunvalvontakampanja - Radiokampanja vammaisuudesta - Kuoron osallistuminen kansainväliseen tapahtumaan - Kouluvierailu

- Vammaisten kokema häpeä on vähentynyt - Viranomaiset ja palveluntuottajat ovat tietoisia vammaisten ongelmista - Media on kiinnostunut aiheesta - Murrettu vammaisten stereotypioita - Vammaisilla on enemmän uskoa tavoitella parempaa elämää.

Taulukko 6. Säätiön tukemien ihmisoikeushankkeiden keskeiset toiminnot ja tulokset vuonna 2014 päättyneissä projekteissa.

Järjestötyö ja vammaisten henkilöiden kapasiteetin vahvistaminen Abilis-säätiö tuki vammaisten henkilöiden järjestäytymistä ja voimaantumista monin eri tavoin vuoden 2014 aikana. Puolet (50 %) vahvisti kansalaisyhteiskuntaa, tarjosi vammaisille henkilöille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tuki vammaisten omien järjestöjen toimintaa, johtamista ja laajentamista. Näiden joukossa oli myös vammaisten naisten järjestötyötä vahvistavia projekteja (12 päättynyttä hanketta, 9 %). Usein järjestötyön ohessa koulutettiin vammaisten ihmisoikeuksista ja kansallisesta vammaislainsäädännöstä. Taulukossa 7. on yleisimpiä järjestötyön muotoja päätoimintoineen ja vaikutuksineen, joita tuensaajajärjestöt nostivat esille projektien loppu-raporteissa.


17

Järjestötyön muoto / Kapasiteetin

vahvistamistapa

Projektien päätoiminnot

Päätulokset

Oma-apuryhmien, järjestöjen perustaminen

- Järjestöjen ja oma-apuryhmien perustaminen, sääntöjen laatiminen - Aloittavien järjestöjen toiminnan avustaminen - Järjestöjen laillistaminen ja rekisteröinti - Yhteistyökokoukset alan toimijoiden kanssa

- Viranomaiset osoittavat kiinnostustaan vammaisten asemaa ja ongelmia kohtaan - Viranomaisten asenteet ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan - Perustettu uusia järjestöjä, jotka edistävät ryhmänsä asioita - Vahvistuneet keskusteluyhteydet valtion viranomaisten kanssa

Järjestöjen kapasiteetin kasvattaminen koulutuksin

- Järjestötoiminnan koulutukset - Johtamiskoulutukset - Varainhankintakeinoja järjestölle - Edunvalvontatyötä (kuten Vammaisten aseman parantaminen työmarkkinoilla) - Tietokantojen ja ohjelmistojen hankintaa - Järjestön työntekijöiden koulutus

- Vammaisjärjestöt pystyvät hakemaan avustuksia ja toimimaan saumattomasti yhdessä ja viranomaisten kanssa - Järjestöillä on taloudellista vakautta - Järjestöllä on tietotaitoja vammaisen elämiseen ja ongelmien ratkaisuun liittyen - Eri käyttötarkoituksiin luodut tietokannat palvelevat järjestöä ja jäsenistöä

Jäsenistön kouluttaminen ja voimaannuttaminen

- Työpajat vammaisille henkilöille - Koulutuksia jäsenille - Vertaistukiryhmien perustamista - jäsenien aktivointi koulutuksiin - Neuvontaa arkielämän askareisiin - Koulutettu vammaisten lasten vanhempia - Suvaitsevaisuuskoulutuksia nuorille

- Jäsenillä paremmat tiedot ihmis-oikeuksista ja niiden edistämiseen - Jäsenillä on kohentunut itseluottamus - Vammaisten osallistuminen yhteiskunnan elämään kasvanut - Vammaisilla henkilöillä on keinoja hankkia tuloja - Tavoitettu maaseudun vammaiset

Kansainväliset seminaarit ja tapahtumat

- Tuettu delegaatteja osallistumaan seminaareihin ulkomailla (esim. WFDB, WFD) - Järjestetty seminaareja vammaisten lasten vanhemmille - Urheilukisojen järjestäminen - Järjestetty opetusseminaari vammaisjärjestöjen johtajille - Järjestetty pyöreän pöydän keskusteluja - World Choir Games 2014 osallistuminen

- Kollegoiden tapaaminen, vertaistuki, on vahvistanut ja voimaannuttanut - Osallistujat ovat jakaneet oppimaansa tietoa kotimaassaan ja se on vahvistanut koko järjestöä - Vammaisurheilijat ovat päässeet kisaamaan ja vahvistuneet - Vanhemmat ovat vahvistuneet lastensa tulevaisuuden mahdollisuuksista - Tietojen ja kokemusten jakaminen on vahvistanut kuulumista isompaan yhteisöön

Taulukko 7. Vuonna 2014 päättyneiden järjestöhankkeiden keskeiset toiminnot ja tulokset.

Vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja voimaantuminen Abilis-säätiö tukee vammaisia henkilöitä itsenäiseen elämään eri tavoin. Projektin avulla vammaiset henkilöt saavat mahdollisuuden tulla mukaan järjestön toimintaan, tapaavat uusia ihmisiä, voimaantuvat vertaishenkilöiden tapaamisista ja sosiaalisista suhteista. Tällaisia hankkeita oli vuonna 2014 päättyneiden joukossa neljännes (34 päättynyttä hanketta, 24 %). Lisäksi oli kahdeksan sellaista päättynyttä hanketta (3 %), jotka tukivat vammaisia henkilöitä elämän perusasioissa ja itsenäisen elämän taidoissa. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 8.) on koottu sellaisten vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden päätoimintoja ja vaikutuksia, joiden kautta vammaiset ihmiset ovat oppineet itsenäisen elämän taitoja ja voimaantuneet.


18

Itsenäisen elämän ja voimaantumisen tukimuodot


Ammatillinen koulutus (eri alat, lyhytkoulutus) ja kuntoutus

- Ammatillista koulutusta (eri alat) - Yritystoiminnan koulutusta - Työllistymisen tuki - Itsensä työllistäminen - Työpaikkojen luonti yhdessä työnantajien kanssa - kasvattaa vammaisten potentiaalia työmarkkinoilla - Oma-apuryhmien luominen - Elämässä selviytymisen perustaitoja - Töiden etsimisen ja hakemisen koulutus ja tuki - Hakupapereiden täyttö - Kuntoutus ja apuvälineiden jakaminen yksilöille

- Vammaiset löysivät tavan hankkia tuloja - Koulutuksiin osallistui paljon nuoria ja naisia, joiden itseluottamus kasvoi - Vammaiset kokevat olevansa onnellisempia ja tuntevat kuuluvansa yhteiskuntaan - Vammaiset saivat todistukset suorittamistaan koulutuksista ja niistä on hyötyä jatkossa - Koulutetut nuoret voivat nyt itsenäistyä ja/tai osallistua perheen elannon hankkimiseen - Yksilöt tarjoavat toisilleen vertaistukea ja ymmärtävät sen merkityksen - Moni vammainen sai raha-asiat kuntoon (eläke, palkka yms.)

Itsenäinen elämä

- Perustettu yhdistykseen uusia toimintoja, mm. tietokoneyksikkö - Hankittu tarvittavia välineitä - Järjestetty kursseja - toimittaa apuvälineitä -tehdä tietoiseksi vammaisten ongelmista

-Vammaiset yksilöt voimaantuneet, kun ovat hankkineet taitoja, joilla parantaa elämää -Vammaisilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä - Koulutuksen saaneet pystyivät myös hyödyntämään opittuja taitoja jatko-opinnoissa - Näkövammaiset saaneet paremmat tietokoneohjelmat, jotka helpottavat sähköistä viestintää

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

- Tilojen järjestäminen koulutuksiin - Työntekijöiden palkkaaminen - Materiaalien kokoaminen ja hankinta - Koulutukset - Kokoukset viranomaisten kanssa

- Järjestö saanut kokemusta, paremmat mahdollisuudet järjestää lisää koulutuksia - Koulutukset työllistävät vammaisia - Koulutukset tarjoavat uusia toimintaideoita - Alueen viranomaiset ymmärtävät nyt että vammaisille on tärkeää järjestää koulutusta ja että näillä on mahdol-lisuuksia sosiaaliseen kehittymiseen

Taulukko 8. Yhteenveto vuonna 2014 päättyneistä vammaisten voimaantumishankkeista.

Vammaisten naisten asema ja tietoisuus omista oikeuksistaan Säätiö tukee vahvasti vammaisten tyttöjen ja naisten osallistumista ja voimaantumista. Erityistä huomiota kiinnitetään vammaisten tyttöjen ja naisten asemaan, koulutukseen ja toimeentuloon. Säätiö tunnistaa vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja siitä aiheutuvat seuraukset. Vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden joukossa oli kuusi vammaisten naisten asemaa ja oikeuksia edistävää projektia. Lisäksi 55 päättyneessä hankkeessa (21 %) sukupuolten välinen tasa-arvo oli projektin päätavoitteena. Yleisimmät raportoidut toiminnot ja niiden vaikutukset on koottu taulukkoon 9.


19

Naisten järjestöjen toimintamuodot


Perustaitoja vammaisille naisille

-Luku-, kirjoitus- ja laskenta- taidon opetusta - Koulutettu vammaisia naisia yhteiskunnallisista asioista - Opetettu vammaisille naisille tietotekniikkaa - Perustettu naisten oma-apuryhmiä

- Vammaiset tytöt ja naiset tuntevat kuuluvansa yhteiskuntaan - Vammaisten tyttöjen ja naisten itsetunnot nousseet - Vammaiset naiset saivat keskustella ja vahvistuivat vertaistuen kautta - Syrjäkylillä asuvat vammaiset saivat mahdollisuuden tavata toisiaan, mikä vahvistaa kuulumista yhteisöön

Ammatti ja työtä vammaisille naisille

- Tarjottu lyhytkoulutusta (eri ammattialat) - Hankittu materiaaleja, välineitä pienyrityksen käynnistämiseen - Jaettu starttirahoja yritysten aloittamiseen

- Vammaiset naiset voivat itse hankkia tuloja, mikä vahvistaa heidän itsetuntoaan ja merkitystä perheessä - Koulutus on kasvattanut osaamista ja avannut uusia mahdollisuuksia työllistyä - Yhteisön arvostus lisääntynyt

Terveysvalistusta vammaisille naisille

- Koulutustapahtumia lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista raskauteen liittyvistä asioista, sukupuolitaudeista - Terveysaiheista materiaalia (eri aiheet, eri kieliversiot) - Keskustelutilaisuuksia seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaalioikeuksista

- Vammaiset naiset, etenkin raskaana olevat, käyvät terveystarkastuksissa - Vammaiset tytöt ja naiset saivat tietoa oikeuksistaan terveyspalveluihin ja koskemattomuuteen, jonka seurauksena käyttävät terveyspalveluita ja hakevat apua terveysongelmiinsa - Erilaiset julkaisut (eri kielillä) levittävät edelleen tietoa - Vammaiset naiset saivat koulutusten kautta tietoa, voivat muuttaa oman perheensä tottumuksia - Vammaisten tyttöjen ja naisten lisääntynyt tieto seksuaaliterveydestä suojaa heitä hyväksikäytöltä ja eri taudeilta

Vammaisten naisten oikeudet

- Seminaari YK:n vammais-sopimuksesta vammaisille naisille - Pyöreän pöydän keskustelut - Valokuva näyttely - Tilaisuuksia nuorille naisille - stereotypioiden vähentämiseksi - Tasavertaisten olosuhteiden luominen erilaisten kampanjoiden ja valistustyön kautta - Vammaisten naisten asioita käsitteleviä radio-ohjelmia - Konsultaatio- ja informaatiotilaisuus vammais-keskuksissa eläville naisille - Työpajoja liittyen vammaisten naisten ja lasten oikeuksiin

- Vammaisiin kohdistuva perheväkivalta ja syrjintä ovat vähentyneet ja ymmärrys lisääntynyt - Kouluissa vammaisia lapsia ei enää syrjitä - Viranomaisilla uutta tietoa ja asennoituminen myönteistä vammaisia naisia kohtaan - Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on edistänyt vammaisten naisten asemaa - Koulutuksiin osallistuneet jakavat tietoa ystäville ja sukulaisille, jonka kautta yleinen asennoituminen ovat muuttuneet myönteisemmäksi

Taulukko 9. Vammaisten naisten järjestöjen toimintaa tukeneiden, vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden keskeiset toiminnot ja tulokset.

Vammaisten lasten asema, perusopetus ja elinolosuhteet Vammaisten lasten asema ja elinolosuhteet kehitysmaissa ovat heikot. Säätiö rohkaiseekin vammaisjärjestöjä ja vammaisten lasten vanhempien järjestöjä edistämään vammaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua, päästä perusopetuksen pariin ja mahdollisuuksien mukaan siitä eteenpäin. Usein tarvitaan tiedotuksen lisäksi apuvälineitä ja tukea koko perheelle, että vammainen


20

lapsi tai nuori pääsee osallistumaan ja itsenäistymään. Vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden joukossa oli 12 projektia (8%), joiden avulla edistettiin vammaisten lasten ja nuorten asemaa sekä perusopetusta. Hankkeiden toteuttajina toimivat yleisimmin vammaisten lasten vanhempien järjestöt. Yhteenveto hankkeiden toiminnoista ja vaikutuksista on taulukossa 10.

Perustaitojen opetusta eri tavoin


Inklusiivinen opetus

- Tiedotus- ja koulutus-tilaisuuksia opettajille ja rehtoreille - Pyöreän pöydän keskusteluja opetusviranomaisten kanssa - Koulutusta vammaisten lasten vanhemmille perus-opetuksen tärkeydestä ja inklusiivisesta opetuksesta - Viranomaisten kanssa kokoontumisia - Kouluvierailuja - Apuvälineitä vammaisille lapsille - Opetusvälineitä kouluihin

- Opettajat oppivat ymmärtämään inklusiivisen opetuksen ja ottavat vammaiset lapset mukaan opetukseen (inkluusiota) - Viranomaisten suhtautuminen muuttunut myönteisemmäksi - Vanhemmilla mahdollisuus keskustella ja saada tukea lapsensa koulunkäyntiin

Muu perusopetus

- Perehdytystä viittomakieleen (eri tahot) - Luku-, kirjoitus- ja laskenta- taidonopetusta vammaisille lapsille ja nuorille - Kehitetty lukutaito-ohjelma - Järjestetty monenlaisia ammatillisia koulutuksia ja oppisopimuskoulutuksia - Vammaisten lasten voimaannuttaminen atk-taitojen kautta - Järjestetty vapaa-ajantoimintoja - Hankittu kunnollisten tiloja - Apuvälineiden hankintaa ja jakamista - Materiaalien jakamista

- Vammaisten lasten luku- ja kirjoitustaito parantunut - Samoin kommunikaatiotaidot parantuneet - Vammaiset lapset tulleet itsenäisemmiksi ja omatoimisimmiksi - Vammaisilla lapsilla on aiempaa enemmän itseluottamusta ja uusia ystäviä - Vammaiset lapset ja nuoret ovat oppineet uusia taitoja kuten ATK-taidot - Erilaiset tilaisuudet ovat lisänneet vammaisten lasten ja nuorten yhteiskuntaan kuuluvuuden tunnetta

Taulukko 10. Vammaisten lasten asemaa, perusopetusta ja elinolosuhteita edistäneiden hankkeiden keskeiset toiminnot ja tulokset vuonna 2014 päättyneissä hankkeissa.

2.5.3. Keskeytetyt ja takaisinperinnän alaiset hankkeet

Vuoden 2014 aikana säätiö joutui keskeyttämään 12 projektia. Näistä 8 oli kumppanimaissa, jolloin keskeytettyyn hankkeeseen oli päästy vierailemaan, jopa useita kertoja, ja varmistamaan projektin toteutuksen tilanne ja syyt vaikeuksiin. Fasilitaattori oli ohjannut ryhmää ja tukenut eri tavoin, jotta projekti olisi voitu saattaa loppuun asti. Kaikki keskeytyspäätökset johtuivat toteuttajajärjestön heikosta kapasiteetista ja heikosta raportoinnista. Projektin alkuvaiheen toiminnot ja raportointi olivat toteutuneet asianmukaisesti, eikä talousväärinkäytöksiä havaittu. Säätiö perui kaksi myönnettyä rahoitusta (11AA143, 12AM006), koska järjestöt eivät pystyneet käynnistämään projektitoimintoja. Näissä tapauksissa hanketukea ei ollut maksettu vielä lainkaan. Lisäksi säätiö teki muutoksen kahteen päätökseen (10AF015, 11AA038), koska hanke toteutettiin myöntöä pienemmällä rahoituksella. Näistä jälkimmäinen edusti tapausta, jossa toteuttajajärjestö pyysi Abilis-säätiötä muuttamaan päätöksen, järjestön henkilövaihdosten takia.


21

Aikaisempina vuosina käynnistyneitä takaisinperintätoimia jatkettiin rahoittajan ja säätiön ohjeiden8 mukaisesti. Säätiö päätti lopettaa toimet kahden takaisinperinnän alaisen hankkeen (09AF019, 10AF175) kohdalla, koska oli kolmen vuoden ajan perinyt maksettua rahaa takaisin, ilman tulosta. Yhden keskeytetyn hankkeen (10AF190) takaisinperintätoimia jatketaan kevääseen 2015 asti.

Keskeytys- tai takaisinperintätoimi Määrä

Keskeytetty, projektitoiminta päättynyt (taustalla järjestön heikko kapasiteetti toteuttaa projektia, suunniteltuja toimintoja)

12

Peruttu rahoituspäätös 2

Rahoituspäätöksen muutos 2

Takaisinperintätoimet lopetettu vuonna 2014 2

Takaisinperinnän alla olevat projektit 1

Taulukko 11. Säätiön keskeytys- ja takaisinperintätoimet vuonna 2014.

2.6. Säätiön toiminta ja YK:n vuosituhattavoitteet

Aiempien vuosien tapaan säätiö huomioi sen, miten sen rahoitustoiminta edisti YK:n vuosituhat-tavoitteiden saavuttamista. Koko säätiön rahoitustoiminta edistää globaalia kumppanuutta (Vuosi-tuhattavoite 8.) ja maailmanlaajuista vammaisliikettä. YK:n vammaissopimus tarjoaa hyvän pohjan toimia vammaisten oikeuksien puolesta kansallisesti ja kansainvälisesti. Säätiö tuki aktiivisesti vammaisjärjestöjä tekemään työtä sen puolesta, että mahdollisimman monet valtiot ratifioivat sopimuksen ja ryhtyvät toteuttamaan sen sisältöä.

Tärkeimmät vuosituhattavoitteet, joiden toteuttamiseen säätiön projektirahoitus antoi oman panoksensa olivat:

- Vuosituhattavoite 1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen - Vuosituhattavoite 2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille - Vuosituhattavoite 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman

parantaminen.

Lisäksi yksittäisellä hankkeella taisteltiin HIV/AIDS:a ja muita tauteja vastaan (Vuosituhattavoite 6.). Ympäristön kestävän kehityksen varmistamiseksi (Vuosituhattavoite 7.) säätiö lähetti kaikkiin karja- ja kanankasvatushankkeisiin eläintenhoito-ohjeet edistämään ekologisesti kestävää kehitystä.

Abilis-säätiö oli mukana vuonna 2014 eri keskusteluja vaikuttamisfoorumeilla, kun valmisteltiin Post 2015-agendaa. Vammaisasioiden sisällyttäminen aiempaa selkeämmin kehitystavoitteiden osana on ensi arvoisen tärkeää.

2.7. Hankearviointi ja -evaluaatio

Hankearvioinnilla ja -evaluaatiolla tarkoitetaan säätiön toteuttamia sisäisiä arviointeja, ulkopuolisten arvioijien toteuttamia hanke-evaluaatioita sekä erityistilintarkastuksia. Tämän lisäksi Abilis-säätiö kehittää parhaillaan säätiön käyttöön systemaattisen ja tarkoituksenmukaisen mittausjärjestelmää. Tarkoituksena on kehittää sellaiset mittarit, jotka soveltuvat pienrahoitukseen ja huomioivat yksilö- ja yhteisötasolle ulottuvat tulokset ja vaikutukset. Samoin mittareiden kautta halutaan tunnistaa sekä määrälliset että laadulliset tulokset. Kehittämistyön kautta luodaan mittarit, joiden avulla voidaan arvioida säätiön rahoitustoimintaa ja sen kestävyyttä. Tarkempi arviointityön kuvaus on luvussa D. Laatutyö ja toiminnan kehittäminen.

8 Säätiön takaisinperintäohjeet ulkoasiainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti: perintätoimet 3 vuoden ajan, vähintään 3 takaisinperintäkirjettä.


22

Vuonna 2014 Abilis-säätiön oli tarkoitus teettää ulkopuolinen erityistilintarkastus Nepalissa, mutta se jouduttiin perumaan. Loppuvuodesta säätiö ryhtyi valmistelemaan erityistilintarkastuksen teettämistä Tansaniassa. Sen toteutus siirtyi alkuvuoteen 2015.

B. KUMPPANUUSOHJELMA

Kumppanuusohjelma on tärkeä osa Abiliksen avustusjärjestelmää jo vuodesta 2002 alkaen. Vuoden 2014 aikana säätiö jatkoi kumppanijärjestöjen tukemista ja kouluttamista, mutta kohtasi myös yllättävästi vaikeuksia monen kumppanijärjestön kohdalla. Useassa kumppanijärjestössä ilmaantui sisäisiä ristiriitoja ja hallinnollista heikkoutta noudattaa Abilis-säätiön toimintaperiaatteita. Kesken vuoden säätiö päätti ryhtyä selvittämään, mistä vaikeudet johtuvat ja käynnisti kumppaniyhteistyön selvitystyön (ks. tarkempi kuvaus D. Laatutyö ja toiminnan kehittäminen).

Kumppanuussopimukset

Abilis-säätiön kumppanuusohjelman keskeinen toimija eri kumppanimaissa on kumppanijärjestö. Kumppanijärjestöt ovat vakiintuneita vammaisjärjestöjä, joilla on toimivat yhteistyöverkostot omassa maassaan ja kokemusta hankehallinnon rutiineista. Säätiöllä on kumppanuussopimukset tehtävään nimettyjen järjestöjen kanssa.

Kumppanijärjestöissä työskentelee säätiön rahoituksella fasilitaattori, joka antaa neuvontaa hankehakemusten laatimisessa ja raporttien kirjoittamisessa paikallisille toimijoille. Samoin fasilitaattori selvittää rahoitusta hakeneiden järjestöjen taustat ja seuraa meneillään olevia hankkeita. Fasilitaattorin toimintaa ohjaa järjestön nimittämä 5-7 -jäseninen seurantaryhmä (ARB). Varsinaiset rahoituspäätökset tekee aina Abilis-säätiön hallitus (ja pienten hankkeiden päätökset toiminnanjohtaja). Säätiö korvaa kumppanijärjestölle fasilitaattorin palkan sivukuluineen sekä ohjelman toteutuksesta aiheutuvat matka- ja toimistokulut. Kumppanuusohjelma sisältää myös muutamia vuosittain järjestettyjä koulutustilaisuuksia rahoitusta hakeville tai hankkeita toteuttaville järjestöille.

Vuonna 2014 Abilis–säätiöllä oli kumppanijärjestö 12 maassa. Lisäksi Bangladeshissa vastaavat toiminnot toteutettiin erityisjärjestelyin. Vuoden aikana tapahtui joitakin muutoksia säätiön kumppanuusohjelmassa. Uusi kumppaniyhteistyö käynnistettiin kesäkuun alussa Mosambikissa nuorten vammaisten järjestön, Ajodemo, kanssa. Vastaavasti yhteistyö Nepalissa NFDN-järjestön kanssa ajautui epäluottamukseen ja hallitus päätti keskeyttää kumppaniyhteistyön maaliskuussa 2014. Fasilitaattorina alusta asti (2011) toiminut Birendra Raj Pokharel siirtyi työskentelemään ilman kumppanijärjestön tukea ja järjestely toimi vastaavasti kuin Bangladeshissa (Local Expert). Erityisjärjestelyt ovat väliaikaisesti käytössä ja niiden aikana säätiö etsii sopivan vaihtoehdon jatkoyhteistyölle. Sekä Nepal että Bangladesh ovat maita, joissa vammaisjärjestöt erityisesti ruohonjuuritasolla tarvitsevat tukea ja Abilis-säätiön rahoitukselle olisi tarvetta. Koska molemmissa maissa toimintaympäristöt ovat vaikeat, säätiö selvittää tilanteen huolellisesti ennen seuraavia toimenpiteitä.

Säätiön kumppanuusohjelman maat ja järjestöt sekä vuonna 2014 maksettu rahoitus on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 12.).


23

Kumppanijärjestön nimi Maa Yhteistyö

alkaen Budjetti € Rahoitus €

AASIA

Mobility India, MI Intia 2002 26 000 28 477

Cambodian Disabled People´s Organization, CDPO

Kambodzha 2008 20 500 19 300

OO Souz Invalidov Issykkulskoi Oblasti, RAVENSTVO

Kirgisia 2010 24 500 25 307

Disabled Women Organization, ISHTIROK (aik. NOIT)

Tadzhikistan 2011 21 000 20 982

National Federation of Disabled People Nepal, NFDN /Local Expert

Nepal 2011 17 000 21 404

Bangladesh, Local Expert Bangladesh 2012 16 000 18 060

Kazakstan / Varaus jatkotoimiin Kazakstan 20 000 0

Välisumma 145 000 133 530

AFRIKKA

National Union of Disabled Persons of Uganda, NUDIPU

Uganda 2003 26 000 28 000

Information Centre on Disability, ICD

Tansania 2006 26 000 26 039

Ethiopian Center for Disability and Development , ECDD

Etiopia 2007 25 000 26 000

Somaliland National Disability Forum, SNDF

Somalimaa 2012 20 000 24 225

Zambia Federation of Disability Organization, ZAFOD

Sambia 2013 25 000 20 324

AJODEMO Mosambik (aik. HI) Mosambik 06/2014 25 000 17 924

Välisumma 147 000 142 512

Uusi potentiaalinen kumppani-ärjestö (varaus)

5 000 0

Yhteensä 297 000 276 042

Taulukko 12. Abilis –säätiön kumppanuussopimukset maittain ja järjestöittäin vuonna 2014.

Säätiö toteutti kumppaniyhteistyötä hieman budjetoitua pienemmällä tuella. Tähän johtivat erityisesti seuraavat käytännönläheiset syyt

- Mosambikissa käynnistyi kumppaniyhteistyö kesäkuussa 2014 (osavuositoiminnot) - Sambiassa toteutettiin toimintoja hieman budjetoitua pienemmillä kuluilla - Kazakstanissa ei edetty jatkoa koskevaan selvitystyöhön (vain projektirahoituksia) - Uutta kumppaniyhteistyötä ei voitu käynnistää (alustava varaus oli joko Latinalaisen

Amerikan alueelle tai Länsi-Afrikkaan).

Kumppanijärjestöt ja erityisesti fasilitaattorit tekivät läpi vuoden ahkerasti töitä uusien hakemusten fasilitoimiseksi, käynnissä olevien projektien monitoroimiseksi ja raporttien valmistumiseksi. Taulukko 13. antaa kootusti tietoa kumppanijärjestön toiminnoista (uusien hakemusten fasilitointi,


24

väli-ja loppuraporttien tarkastus monitorointikäynteineen ja seurantakokouksineen) ja siitä, miten paljon säätiön tukea saatiin kohdennettua kumppanimaihin.

Kumppanijärjestö, maa

Uusien hake-

musten lkm

Myönnetty projektit

€

Raporttien lkm

ARB kokouk-

set

Projektien lkm

31.12.2014

Koulutukset, Muut

AASIA

Mobility India, India 7 46 578 11 2 16 Jaettu materiaalia ja tietoa, tapaamisia, monitorointia

CDPO, Kambodzha 9 (129) 58 053 15 6 12 Materiaalia, 4 koulutusta, 19 monitoroitnivierailua

RAVENSTVO, Kirgisia 10 (22) 114 175 18 7 16 Jaettu materiaalia ja tietoa, tapaamisia, monitorointia

ISHTIROK, Tadzhikistan 19 120 713 26 6 21 Materiaalin jakoa, tapaamisia, monitorointia

NFDN/Local Expert, Nepal

19 77 961 21 0 28 2 koulutusta, jaettu

materiaalia, tapaamisia

Local Expert, Bangladesh

10 (35) 49 474 5 0 13 3 koulutusta, jaettu

materiaalia, tapaamisia

Välisumma 74 (69) 466 954 96 21 106

AFRIKKA

NUDIPU, Uganda 17 (32) 48 705 20 2 29 Jaettu materiaalia ja tietoa, tapaamisia, monitorointia

ICD, Tansania 15 133 007 24 3 27 Materiaalin jakoa, tapaamisia, monitorointia

ECDD, Etiopia 12 54 415 24 3 21 1 koulutus, jaettu materiaalia, tapaamisia, monitorointia

SNDF, Somalimaa 1810 148 059 15 2 20 2 koulutusta, monitorointia

ZAFOD, Sambia 10 68 598 15 4 12 1 koulutus, jaettu materiaalia, tapaamisia, monitorointia

AJODEMO, Mosambik 6 (18) 45 888 3 3 18 4 koulutusta, 30 tapaamista

Välisumma 72 (50) 498 672 101 17 127

Yhteensä 146 (74) 965 622 197 38 233

Taulukko 13. Yhteenveto Abilis-säätiön kumppanijärjestöjen työstä vuonna 2014. Vuoden lopussa 2014 säätiön rahoituksella on käynnissä yhteensä 349 projektia. Näistä valtaosa (233, 67 %) on kumppanimaissa.

Kumppaniyhteistyö Aasiassa Aasian maissa säätiön kumppaniyhteistyö elää murroskautta. Intiassa kumppanina vuodesta 2002 toimineen Mobility Indian kanssa ollaan lopettelemassa yhteistyötä vuonna 2015. Keväällä 2014 toteutetun seurantamatkan aikana säätiön edustajat etsivät mahdollista uutta kumppanijärjestöä, jonka avulla säätiö voisi kanavoida tukea aidoille vammaisryhmille köyhiin osavaltioihin. Valmistelut

9 Sulkumerkkien sisällä ilmoitettu kaikkien fasilitoitujen hakemusten määrä. Sulkumerkin edessä hyväksyttyjen hakemusten määrä. 10 Abilis-säätiön toimistolla on käsittelyä odottamassa 35 uutta hakemusta. Näistä osa ei ole asianmukaisesti käsitelty SNDF:n ARB:ssä.


25

ja jatkosuunnitelmat jatkuvat vuonna 2015. Kambodzhan on tarkoitus siirtyä Mekongin alueen toimintaan lähivuosina. Valmistelut ovat käynnissä ja yhteistyötaho CDPO on tietoinen tulevista muutoksista. Bangladesh ja Nepal toimivat erityisjärjestelyin ainakin vuoden 2015 ajan, ennen jatkon varmistuttua. Vaikka muutoksia on tapahtumassa, kumppanijärjestöt, ja erityisesti fasilitaattorit, jatkoivat hakijajärjestöjen tukemista ja käynnissä olevien projektein monitorointia. Keski-Asian maista Kirgisia ja Tadzhikistan jatkoivat kumppaniyhteistyön toteutusta aktiivisina. Kirgisiassa Ravenstvo teetti selvityksen vammaisten tilanteesta ja oli järjestämässä YK:n vammaisasioiden erityisraportoijan, Shuaib Chalkleinin, vierailua Kirgisiaan. Matka edisti YK:n vammaissopimuksen ratifiointiprosessia ja vammaisjärjestöjen yhteistyötä. Raventsvo esitteli myös toimintaansa valtakunnallisessa televisiossa. Ohjelmassa oli Abiliksen kumppaniyhteistyö mukana. Samoin se järjesti Abiliksen rahoittamien hankkeiden näyttelyn, joka aiotaan toteuttaa vuonna 2015 Tadzhikistanissa. Tärkeä yhteistyömuoto maiden välillä oli kokemusten vaihto Kirgisiassa, Abilis-säätiön seurantamatkan yhteydessä. Ishtirokin edustaja osallistui seurantamatkalle ja kokemusten vaihtoa tapahtui niin toimistolla kuin projektikäyntien ja tapaamisten yhteydessä. Jatkoa tälle Etelä-Etelä-yhteistyölle seuraa syksyllä 2015, jolloin Kirgisian edustaja osallistuu Tadzhikistaniin suuntautuvalle seurantamatkalle. Loppuvuodesta Tadzhikistanissa tapahtui fasilitaattorin vaihdos. Onneksi Ishtirokin johtaja tuntee työn hyvin ja pystyi perehtymään uutta työntekijää. Tadzhikistanissa on paljon vammaisten pienyrittäjyystoiminta. Samoin vammaisten lasten vanhempien järjestöt toimivat aktiivisesti.

Kumppaniyhteistyö Afrikassa Säätiön kumppanijärjestöt Afrikassa edustivat varsin kahtiajakautunutta toimijakuntaa. Siinä missä Uganda, Tansania ja Etiopia jatkoivat työtä monen vuoden kokemuksella, Sambia ja Mosambik ottivat ensi askeleita. Somalimaan kumppanijärjestö etsi edelleen toimivia käytäntöjä ja työllisti Abiliksen toimistoa heikoilla hankehallinnon toimillaan. Uusien kumppanijärjestöjen koulutus ja tuki veivät paljon aikaa ja resursseja. Osittain koulutusta toteutettiin seurantamatkojen11 yhteydessä, toisaalta jatkuva ohjaus sähköpostitse vahvisti uusien käytäntöjen omaksumista. Paljon on silti tehtävää ja parannettavaa, jotta todellinen hyöty kumppaniyhteistyöstä saadaan näkymään säätiön kotimaan toimistolla.

Järjestöjen sisäiset ristiriidat tulivat vuoden aikana säätiön tietoon, osittain yllätyksenäkin. ICD:llä Tansaniassa on kapasiteetin heikkoutta, mikä on johtanut useiden rahoittajien vetäytymiseen ja järjestön talouden romahtamiseen. Koko ICD järjestönä on vaarassa romahtaa. Ugandassa ja Etiopiassa fasilitaatiotiimit eivät saa riittävästi tukea järjestön johdolta. Somalimaan SNDF joutui melkoisen hyökkäyksen kohteeksi loppuvuodesta, kun kaikki vammaisjärjestöt eivät hyväksyneet sen toimintaa, eikä yleiskokouksen järjestämistä.

Kumppaniyhteistyön haasteet Yllä mainitut haasteet kumppaniyhteistyön toteuttamisessa johtivat selvitystyöhön, jonka avulla säätiö kokoaa kumppaniyhteistyön heikkouksia ja vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämis-tarpeita. Rinnalle nostetaan säätiön maatoimistot, jotta voidaan vertailla eri toimintatapoja ja kehittää soveltuva mekanismi säätiön rahoitustoimintaan. Säätiön rahoitustoiminnan laadun ja hankehallinnon työmäärän kannalta on tärkeä saada nykyistä toimivampi järjestely. Selvitystyön tulokset ovat säätiön käytössä keväällä 2015.

C. TIEDOTUSTOIMINTA

Abilis-säätiön tiedotus- ja viestintätoiminta oli vuonna 2014 vilkasta. Kaikkea tiedotustyötä ohjasi viestintästrategia12 ja viestintäsuunnitelma13.

11 Mosambik: kesäkuu 2014, Sambia: syyskuu 2014, Somalimaa: marraskuu 2014 12 Vahvistettu hallituksessa 28.4.2010. 13 Vahvistettu hallituksessa 27.2.2013.


26

Kotimaan tiedotuksen tavoitteena oli lisätä säätiön toiminnan tunnettavuutta ja saada lisää lahjoittajia työn tukemiseen. Tiedottamisen keinoina olivat säätiön nettisivujen lisäksi Facebook, tiedotteet ja lehtiartikkelit. Loppuvuodesta säätiö avasi myös Twitter-tilin ja latasi ensimmäiset videot YouTube-palveluun. Joulukampanjan kautta säätiö lisäsi FB-tykkääjien määrää yli 30 % ja sai jonkin verran uusia lahjoittajia. Kampanjan tuoma varainhankinnan määrä näkyy kuitenkin vasta viiveellä. Säätiön toiminnasta ja projekteista julkaistiin artikkeleita muun muassa Akson-, Kotiliesi-, Kynnys-, Kyvyt käyttöön-, Tukiviesti-, Voima- ja Le Monde Diplomatique –lehdissä. Blogikirjoituksia julkaistiin mm. Suomi kaikille –sivustolla. Alkuvuodesta 2014 säätiö julkaisi Pienellä tuella suuria asioita –kirjasta englanninkielisen version, A Little Help – A Great Impact.

Etelän tiedotuksessa painottui paikallisten vammaisjärjestöjen ja -ryhmien saavuttaminen. Abilis-säätiön opaskirjasarjaa, joka käsittelee hankesuunnittelua, hakemuksen valmistelua ja kirjoittamista sekä raportointia (Abilis Manuals 1-3) levitettiin laajasti sekä painettuna että sähköisenä versiona. Manuaalit Kansainvälisillä viittomilla –videota levitettiin kuurojen yhteisöön useiden verkostojen kautta.

Alkuvuodesta 2014 säätiö sai valmiiksi selkäydinvammaisten itsehoito-oppaan, Active and Independent, A Self-Care Guide to Spinal Cord Injury. Opasta levitettiin seurantamatkojen yhteydessä ja kumppanijärjestöjen kautta. Lisäksi säätiö myönsi pienrahoituksia ryhmille, jotka ryhtyivät kääntämään opasta paikalliselle kielelle. Paikallisen kielen käyttö laajentaa oppaan levitystä ja saavuttaa vammaisia ihmisiä paremmin kuin pelkästään kansainvälisillä kielillä tuotettu materiaali. Keväällä 2014 säätiö julkaisi painetun kirjasen ihmisoikeusperustaisesta lähestymis-tavastaan (The Human Rights-Based Approach in Abilis Foundation). Säätiön ihmisoikeus-perustainen toiminta herätti laajasti kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla.

Abiliksen kumppanijärjestöt ja fasilitaattorit tiedottivat säätiön rahoitustoiminnasta Etelässä. Samoin Abiliksen seurantamatkoihin oli sidottu tiedotustilaisuuksia ja koulutuksia - vammaisjärjestöjen tapaamisia - niin, että mahdollisia hakijajärjestöjä voitiin ohjata yhteistyöhön Abilis-säätiön kanssa. Tiedotustyön kohderyhmänä olivat myös Suomen suurlähetystöt ja kansainväliset järjestöt, toimijat ja rahoittajat.

D. LAATUTYÖ JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Laatutyö

Rahoitustoiminnan tuloksellisuus ja laadukkuus ovat tärkeitä elementtejä Abilis-säätiölle. Erityisen tärkeää on se, että säätiön rahoitus pystytään kohdistamaan juuri kaikkein heikoimmassa asemassa oleville vammaisjärjestöille, ruohonjuuritasolla. Tuloksellisuutta arvioidaan vammaisten ihmisten elämän laadun, osallistumisen, omavaraisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kohentumisena. Toimivat hankehallinnon käytännöt ja prosessit, tunnistetut riskit ja niiden hallintamekanismit, rahoitusta saavien järjestöjen tarvitsema tuki ja koulutus (kumppanijärjestöjen kautta) sekä laajapohjainen rahoitustoiminnan seuranta ovat laadun osa-alueita, joihin säätiö on panostanut koko toimintansa ajan.

Laatutyötä jatkettiin aktiivisesti vuonna 2014, tarkoitetaan tällöin erityisesti

Hankerahoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmän kehittämistä (ns. arviointi- ja kehittämistyö).

Mekongin alueen toiminnan käynnistäminen ja laajentaminen asteittain

Hankehallinnon työkalujen uusiminen ja riittävien henkilöstöresurssien varmistaminen

Arviointi- ja kehittämistyö

Vuonna 2014 Abilis-säätiö jatkoi toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista mittaavien indikaattoreiden käyttöä ja jatkokehittämistä. Toiminnallisia tavoitteita mitattiin muun muassa


27

myönnettyjen tukien määrällä, jakautumisella alueittain ja maittain sekä teemoittain (DAC-koodit, strategian mukaiset temaattiset painopistealueet; vrt. tämän raportin luku A. Hankerahoitus, luku B. Kumppanuusohjelma).

Rahoitustoiminnan vaikutusten ja kestävyyden mittaamiseksi ja sopivan menetelmän luomiseksi säätiö jatkoi kehittävää työtä aktiivisesti. Osallistuvalla menetelmällä kehitetyt indikaattorit14 otettiin

käyttöön Fast Track- hankkeissa (haku-ja raportointilomakkeet). Vuoden 2014 aikana käynnistyneet

FT-hankkeet ovat päättymässä ja aineistoa ryhdyttiin keräämään loppuvuoden aikana (alku- ja loppuvaiheen tiedot mukana analyysissä). Ennen käyttöönottoa indikaattoreiden toimivuutta testattiin Kazakstanissa (toukokuu 2014) ja Nepalissa (joulukuu 2014) arviointimatkojen yhteydessä ruohojuuritason hankeosallistujilta ja hankekoordinaattoreilta. Vuoden 2015 aikana indikaattorit analysoidaan ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan näkökulmasta. Tavoite olisi saada edelleen kehitetyt indikaattorit kaikkiin säätiön rahoittamiin hankkeisiin (Regular- ja Special grants) vuoden 2015 aikana. Monet järjestöt, säätiöt ja alan toimijat osoittivat kiinnostusta Abiliksen indikaattoreiden kehittämistyötä kohtaan. Tältä pohjalta KEPA pyysi Abilista järjestämään koulutustilaisuuden vuonna 2015 jäsenjärjestöilleen. Indikaattoreiden kehittämistyössä huomioidaan myös rahoittajan ohjeet tuloksellisuuden arvioimiseen. Toinen keskeinen arviointityö oli kumppanijärjestöjen toiminnan selvitys. Kokemuksia ja tietoja kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeet lähetettiin kesäkuussa 2014 kumppani-järjestöjen johtajille, Abilis fasilitaattoreille ja Abilis Review Boardin (ARB) jäsenille. Lisäksi Kazakstanissa ja Nepalissa kumppanijärjestöjen toimintaa arvioitiin seurantamatkan aikana kriittisesti. Saadun tiedon pohjalta saatiin selville, että kumppaniyhteistyön rakenteissa on sekä haasteita että mahdollisuuksia. Vuoden 2015 aikana tutkitaan Mekongin alueen uusi toimintatapa, maanosa- ja maatoimisto, jossa maan paikallinen asiantuntija ja aluekoordinaattori suorittavat Abilis fasilitaattoreiden työtä ilman taustajärjestöä ja Abilis Review Boardia. Koko prosessin tarkoituksena on löytää laadukkaasti ja luotettavasti toimiva järjestely Abiliksen mission toteuttamiseksi.

Kolmas laadunkehittämistyö liittyy ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan artikuloitumiseen. Abilis-säätiön kuvaus toiminnan ihmisoikeusperustaisuudesta (Human Rights-Based Approach in Abilis Foundation), joka sisältää kuvauksen Abiliksen tämän hetkisistä toimintatavoista, sai osakseen laajaa kiinnostusta. Abiliksen tutkimus- ja kehittämisvastaava kutsuttiin useaan seminaariin ja tilaisuuteen puhumaan aiheesta. Samoin hän oli päätutkija UM:n tilaustutkimuksessa, joka selvitti HRBA toteutettavuutta kehitysyhteistyössä Keniassa ja Etiopiassa. Raportin julkistamistilaisuuteen osallistuivat Ministeri Paatero ja Ministeri Tuomioja sekä laaja joukko alan toimijoita ja tutkijoita.

Kehittämis- ja tutkimustyötä on toteutettu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tiedon ja kokemusten vaihto koetaan säätiössä tärkeäksi osaksi laatutyötä ja asiantuntijuuden kasvattamista. Tutkimus- ja kehittämisvastaava osallistui aktiivisesti seminaareihin, konferensseihin ja koulutuksiin. maaliskuussa European Funders for Social Change and Human Rights (ARIADNE) Policy Brief-kokoukseen (http://www.ariadne-network.eu), jossa Euroopan ihmisoikeussäätiöt kokoontuivat. Keskeisenä teemana olivat vammaisten oikeudet. Tämän kokouksen jälkeen käynnistyi keskustelu Disability Rights Fund ja Open Society Foundation kanssa siitä, miten voidaan tehdä enemmän yhteistyötä ja täydentää toisiamme. Ugandan ja Tansanian asioiden osalta yhteistyö on alkanut tiedon vaihdolla ja säännöllisellä yhteydenotolla.

Tutkimus- ja kehittämisvastaava, taustaltaan akateeminen tutkija, on Suomen Vammaistutkimuksen seuran hallituksessa ja vammaistutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Syksyllä 2014 hän opetti yliopistolla ja kutsui vieraileviksi puhujiksi muun muassa Abiliksen puheenjohtajan, toiminnanjohtajan ja YK:n vammaisoikeuksien erityisraportoijan. Samoin hän Abiliksen indikaattoreista Jyväskylän Yliopiston kehitystutkimuksen lehtorin kanssa ja Etiopian vammaisten naisten vertaistuen ja roolimallin vaikutuksesta Kynnys ry:n kehitysyhteistyön koordinaattorin kanssa

14 Esimerkkejä yksilö- ja järjestötason indikaattoreista on koottu liitteeseen 1.

http://www.ariadne-network.eu/


28

kahteen akateemiseen lehteen. Molemmat artikkelit on hyväksytty ja tullaan julkaisemaan vuonna 2015.

Vuoden aikana yhteistyö käynnistyi myös vesi- ja sanitaatio (WASH) ja vammaisuus -teeman alla. Yhteistyössä ovat mukana Abilis, Vammaiskumppanuus ry:n, Kynnys ry, Käymäläseura Huussi ry ja Invalidiliiton esteettömyyskeskus. WASH on tärkeä sektori kaikille ihmisille, mutta usein vammaiset eivät itse ole mukana kehittämässä vesi- ja sanitaatiopalveluita. Yhteistyön tavoitteena on jakaa kokemuksia ja asiantuntijuutta sekä julkista opaskirja, aiheena WASH ja vammaisuus. World Vision Finland on myös kutsunut konkreettiseen yhteistyöhön, koskien sen Ugandan pakolaisleirin vesi- ja sanitaatio hanketta. Tutkimus- ja kehitysvastaava sai joulukuussa tutkimusapurahan Tukilinjalta tähän tutkimukseen, joka edesauttaa toimijoita toteuttamaan vammaisten oikeuden puhtaaseen veteen ja sanitaatioon yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammais- ja kehitys -tutkimus on globaalisti rajoitettu ja siksi tämän kaltainen toiminta on saanut paljon kiinnostusta. Abilis-säätiö on toimija, joka edistää vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista ja laadukasta kehitysyhteistyötä sekä oman rahoitustoimintansa kautta että laajan yhteistyöverkoston aktiivisena jäsenenä.

Mekongin alueen toiminta vuonna 2014

Aktiivista toiminnan tehostamista jatkettiin Mekongin alueella. Mekongille on vuonna 2014 perustettu 2 Abilis-säätiön maatoimistoa, Vietnamiin ja Myanmariin. Kaikki Mekongille rekrytoidut Abiliksen työntekijät ovat vammaisia naisia. Säätiön edustajat vierailivat alueen maissa kaksi kertaa vuoden aikana. Tämän lisäksi aluekoordinaattori vieraili sekä Myanmarissa että Vietnamissa tukeakseen maatoimistojen käynnistämistä sekä toimintaa. Rahoituksen painopiste koko Mekongilla olivat pienet avustukset (FT) ruohonjuuritason ryhmille ja tarvittavan tuen, ohjauksen ja koulutuksen tarjoaminen näille tukea saaville ryhmille. Ruohonjuuritason ryhmät tarvitsevat paljon ohjausta ja neuvontaa, jotta he pystyvät hakemaan rahoitusta sekä raportoimaan Abilikselle. Kasvotusten saatava tuki on välttämätöntä. Koko Mekong alueen toiminnan kulut yhteensä 75 189 euroa. Aluetoimisto Bangkok, Thaimaa

Abilis rekrytoi aluekoordinaattorin ja vuokrasi toimistofasiliteetit hänen käyttöönsä keväällä 2013 Bangkokista Thaimaasta. Alueellisen toimiston virallinen rekisteröitymisprosessi käynnistyi loppuvuodesta 2013 ja prosessi on edelleen kesken. Thaimaan haastava poliittinen tilanne on osaltaan viivästyttänyt järjestöjen, mukaan lukien Abiliksen, rekisteröintiä. Aluetoimistolla on keskeinen rooli maatoimistojen perustamisessa, työntekijöiden rekrytoinnissa, teknisen tuen antamisessa maatoimistoille sekä alueellisessa verkostoitumisessa. Yksi aluekoordinaattorin keskeisistä tehtävistä oli maavastaavien perehdytys. Alkuvuodesta painotus oli Vietnamissa, syyskaudella Myanmarissa. Koko Mekong-tiimi vieraili Bangladeshissa syyskuussa 2014 osana työhön liittyvää perehdytystä. Matkan keskeinen tarkoitus oli selkiyttää Abiliksen toimintaperiaatteita paikallisen asiantuntijan, useita vuosia Abilis fasilitaattorina toimineen opissa. Näin toimimalla säätiö pyrkii vahvistamaan Etelä-Etelä yhteistyötä ja yhtenäisten käytäntöjen luomista Abiliksen eri maiden toimijoiden kesken. Aluekoordinaattori oli myös vastuussa Thaimaan projektien fasilitoinnista. Thaimaahan myönnettiin vain kaksi pientä rahoitusta (FT), koska ruohonjuuritason vammaisjärjestöjen kapasiteetti on todella heikko ja hakemusten fasilitointi pitkällinen prosessi. Koillis-Thaimaahan suunniteltua maatoimistoa ei ole voitu ryhtyä aktiivisesti käynnistämään, koska Abilis-säätiön virallinen rekisteröityminen Thaimaassa on kesken. Aluetoimiston kulut vuonna 2014 olivat 48 878 eur (sis. Thaimaan kulut)

Vietnam maatoimisto, Hanoi

Abilis-säätiön maavastaava aloitti työnsä 1.1.2014 ja Vietnamin maatoimisto sai virallisen rekisteröinnin kesäkuussa 2014. Rekisteröinnin mukaisesti Abilis-säätiöllä on lupa toimia Hanoin


29

alueella. Lupa toimia Danangin alueella annetaan vuoden 2014 raportin perusteella vuonna 2015. Säätiö tekee tiivistä yhteistyötä Vietnamin suurimman vammaisjärjestön, DP Hanoin, kanssa. DP Hanoin kanssa on tehty yhteistyösopimus, jossa sovitaan muun muassa toimistotilojen vuokrasta, taloushallinnon resurssien ja verkostojen hyödyntämisestä sekä tiedonjaosta. Tilojen vuokraaminen paikalliselta vammaisjärjestöltä tuo säätiölle sekä taloudellista etua että muita hyötyjä.

Vuoden alkupuolella suuri osa maavastaavan työajasta meni viranomaisten kanssa toimimiseen. Erityisesti rekisteröityminen eri vaiheineen vaati paljon työtä. PACCOM (The People's Aid Co-ordinating Committee) on tärkein valvova viranomainen ja yhteistyö sen kanssa on sujunut hyvin. Ohjeiden mukaisesti Abilis ei voinut lähettää maahan projektirahoitusta ennen kuin maatoimiston rekisteröinti oli valmis. Abiliksen pankkitili pystyttiin avaamaan rekisteröinnin jälkeen, vuoden puolivälissä. Näin ollen varsinainen rahoitustoiminta saatiin käyntiin vasta syyspuolella 2014. Maavastaava teki kuitenkin koko ajan aktiivista työtä vammaisjärjestöjen parissa fasilitoiden uusia hakemuksia. Samoin hän käänsi kaikki Abiliksen materiaalit (lomakkeet, manuaalit yms.) vietnamin kielelle. Käännöstyö oli käynnistynyt jo vuoden 2013 lopussa. Vuoden 2014 aikana Vietnamin maavastaava järjesti projektityöhön liittyviä koulutuksia, prosessoi 13 hakemusta ja 2 raporttia sekä vierailu kymmenissä vammaisryhmissä. Vuoden lopussa on käynnissä 5 projektia. Maatoimiston vuoden kulut olivat yhteensä 16 471€.

Maavastaava on verkostoitunut hyvin vammaissektorin toimijoiden kanssa (Disability Working Group, Disability Forum sekä vammaissektorilla toimivat valtavirtajärjestöt), mikä edesauttaa hänen työtään. Rahoitusta saavat ruohonjuuritason toimijat tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta viranomaisille raportoinnissa. Vietnamissa kaikista projektirahoituksista tulee raportoida myös paikallistason viranomaisille. Abiliksen rahoitus on yleensä ryhmille ensimmäinen, joten heillä ei ole aikaisempaa kokemusta raportoinnista.

Myanmar maatoimisto, Yangon

Myanmarin maavastaava aloitti työnsä 1.7.2014 ja maatoimisto perustettiin paikallisen vammais-järjestön, Myanmar Independent Living Initiativen (MILI), toimiston yhteyteen. Abilis allekirjoitti yhteistyösopimuksen MILI:n kanssa, vastaavasti kuin Vietnamissa DP Hanoin kanssa. Sopimus kattaa toimistotilojen vuokraamisen, taloushallinnan resurssien ja yhteistyöverkostojen hyödyntämisen sekä tiedonjaon. Säätiön maatoimiston rekisteröintiprosessi käynnistyi syksyllä 2014. Reksiteröintiprosessi edellytti maavastavalta paljon työpanosta ja muun muassa käyntejä viranomaisessa, mukaan lukien käynti hallintopääkaupungissa Nay Pyi Daw:ssa. Abilis toimii MILI:n kautta niin kauan kunnes rekisteröinti on valmis. Säätiön lomakkeet ja manuaalit on käännetty paikalliselle kielelle (burman kielelle).

Myanmarissa toiminta aloitettiin alkukartoituksella. Koska Myanmar on iso maa ja maan sisäisillä alueilla suuria maantieteellisiä ja poliittisia eroja, haluttiin kartoituksen avulla selvittää kolmen valitun alueen vammaisten ja vammaisjärjestöjen tilanne. Tarkoitus on kohdentaa rahoitusta niille alueille, joissa on ruohonjuuritason ryhmiä jo olemassa ja tarve projektirahoitukselle olemassa. Loppuvuodesta 2014 Myanmariin myönnettiin kaksi pientä FT-rahoitusta. Rahan lähettäminen Myanmariin Suomesta on mahdotonta. Onneksi säätiö pystyi lähettämään projektirahoitukset Bangkokin aluetoimiston kautta.

Säätiön Myanmarin työn pääpaino oli vuonna 2014 ja jatkuu vielä vuonna 2015 tietoisuuden levittämisessä toimistofasiliteettien varmistamisessa ja verkostoitumisessa. Alkukartoituksen ohessa maavastaava jakoi tietoa Abiliksen rahoituksesta ja koulutti vammaisjärjestöjä. Samoin hän vieraili järjestöissä ja jakoi hakulomakkeita ja manuaaleja. Maakoordinaattori on hyvin verkostoitunut paikallisten vammaisjärjestöjen ja vammaissektorin toimijoiden kanssa. Myanmarin maatoimiston kulut olivat yhteensä 9 839 euroa.


30

Hankehallinnon asiantuntijuuden vahvistaminen ja työkalujen uusiminen Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on Abilis-säätiön toiminnan perusedellytys. Säätiölle saapuvien tukihakemusten käsittely ja meneillään olevien hankkeiden seuranta perustuu maakohtaiseen työnjakoon, joka on laadittu henkilökunnan kielelliset edellytykset ja työkokemus huomioon ottaen. Henkilöstö on erikoistunut hankkeisiin maanosittain ja perehtyy edelleen oman maantieteellisen vastuualueensa erityiskysymyksiin. Myös kumppanimaat on jaettu vastuualueittain eri koordinaattoreille. Kullakin projektikoordinaattorilla oli kaksi kumppanijärjestöä vastuullaan. Lisäksi projektikoordinaattoreilla on muita vastuutehtäviä kuten hankehallinnon ja -tietokannan sekä projektihallinto-ohjelman kehittäminen. He osallistuivat säätiön tiedotustoimintaan tarjoamalla materiaalia vastuullaan olevista projekteista ja maista sekä tuottamalla aineistoa säätiön tiedotukseen.

Afrikan ja Aasian tiimit käsittelivät alueiden maista tulevia hakemuksia ja raportteja ja tiimien jäsenet konsultoivat toisiaan. Tiimityöskentelyä tuettiin työyhteisön kehittämisprosessissa, jota veti ulkopuolinen asiantuntija. Säätiö tarjosi aktiivisesti tukea ja kannustusta henkilöstön työn hallintaan ja ammattipätevyyden kehittämiseen. Sisäisen koulutuksen avulla tutustuttiin kehitysvammaisten toimintaan ja palveluihin, Kuurojen liittoon sekä kansainvälisiin vammaisjärjestöihin ja maailmanlaajuisen vammaisliikkeen toimijoihin. Säätiön henkilöstön työssä jaksamista tuettiin virike- ja lounasseteleiden kautta ja laajemmassa työyhteisössä toteutetun TYKY-toiminnan avulla. Vuoden aikana työyhteisössä järjestettiin työntekijöiden toivomuksesta muun muassa viittomakielen koulutusta.

Keväällä 2014 säätiö ryhtyi etsimään uutta projektihallinnan ohjelmaa, saatuaan tiedon Innofactor Oyj:ltä Prospekti –ohjelmiston lisenssin loppumisesta 31.12.2014. Uuden ohjelman löytymiseksi ja rakentamiseksi säätiö ryhtyi etsimään sopivaa ohjelmaa ja kilpailutti, hankintalakia noudattaen, ohjelmistotalot kesällä 2014. Kilpailutus- ja valintaprosessissa käytettiin ostopalveluna ulkopuolista asiantuntijaa, Rubic Oy:tä. Innofactor Oyj valittiin jatkamaan yhteistyötä, uuden Prime-alustan kera. Säätiön käyttöön sopivan ohjelmiston rakentaminen käynnistyi syksyllä, mutta valmistuminen ja käyttöönotto siirtyi vuoden 2015 puolelle. Prospektin käyttöä saatiin jatkettua tarvittava aika.

E. HALLINTO

Säätiön hallitus

Abilis-säätiön toimintaa johtaa ja sen puolesta vastaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä viidestä hallituksen jäsenestä sekä yhdestä varajäsenestä ja henkilökohtaisesta varajäsenestä. Vuoden 2014 alusta käynnistyi uusi toimikausi (2014–2015). Hallituksen kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava:

Kalle Könkkölä puheenjohtaja liikkumisvammainen, pyörätuolin käyttäjä Sari Loijas varapuheenjohtaja sokea, opaskoiran käyttäjä Ari Suutarla jäsen kuurosokea, opaskoiran käyttäjä Liisa Kauppinen jäsen kuuro, viittomakielinen Pekka Tuominen jäsen liikkumisvammainen Irmeli Leinos jäsen Diakonissalaitoksen säätiön edustaja Amu Urhonen jäsen liikkumisvammainen, pyörätuolin käyttäjä Birgitta Rantakari15 varajäsen (11/2014 asti) Diakonissalaitoksen säätiön edustajan henkilökohtainen varajäsen Maija Hyle varajäsen Diakonissalaitoksen säätiön edustajan henkilökohtainen varajäsen Ismo Helen varajäsen liikkumisvammainen, pyörätuolin käyttäjä

15 Birgitta Rantakari siirtyi eläkkeelle. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö nimesi hänen seuraajakseen Maija Hylen. Hallitus vahvisti henkilövaihdoksen kokouksessaan joulukuussa 2014.


31

Hallituksen puheenjohtajana toimi säätiön perustaja Kalle Könkkölä. Hallitus kokoontui yhteensä kuusi kertaa vuoden aikana. Lisäksi pidettiin vuosikokous toukokuussa 2014. Hallituksen jäsenille ja varajäsenille maksettiin kokouspalkkio, jonka suuruuden vuosikokous oli hyväksynyt edellisenä vuonna.

Joulukuussa 2014 hallitus vahvisti säätiölle uuden strategian vuoteen 2021. Strategian uudistustyö toteutettiin syyskauden 2014 aikana. Prosessia fasilitoi ulkopuolinen asiantuntija, Fiant Consulting Oy. Prosessi sisälsi kyselyn, joka lähetettiin sekä toimi- että luottamushenkilöille ja kaksi työpajaa. Uudistettu strategia otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2015 alkaen. Se kattaa seuraavat 2 rahoituskautta (2016–2018, 2019–2021), mutta sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan. Uudistettu strategia on edeltäjäänsä yksityiskohtaisempi ja tavoitteellisempi, jolloin sen toteutumista on myös helpompi seurata.

Säätiön kehitysyhteistyöstä vastaava henkilöstö

Abilis-säätiön palveluksessa vuoden 2014 aikana olivat seuraavat toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Marjo Heinonen 7 projektikoordinaattoria

Tuula Heima-Tirkkonen

Jaana Linna

Andrea Fichtmüller

Marina Kitaigorodski

Slade Syakango

Arto Vilmi

Rea Konttinen tutkimus- ja kehittämistyön vastaava Hisayo Katsui (osa-aikainen) talousassistentti Nina Stieren tiedotussihteeri Katja Vis (osa-aikainen) projektikoordinaattori/tutkimusassistentti Nathaly Guzman (osa-aikainen) projektiassistentti Lora Chun (17.3.2014 alkaen, osa-aikainen) projektiassistentti Rafik Naim (9.5.2014 alkaen, osa-aikainen)

Säätiön hallinnon hoitamiseen kuluu toiminnanjohtajan työpanoksesta noin 80 %, talousassistentin työpanoksesta noin 50 %. Hallinnon lisäksi näillä molemmilla on hankehallinnon alle kuuluvia palkkakuluja. Projektikoordinaattoreiden palkkakulut kohdistuvat hankevalmisteluun ja –seurantaan. Tutkimus- ja kehittämisvastaavan sekä määräaikaisen tutkimusassistentin palkat katettiin arviointi- ja evaluointityön budjetista. Tiedotussihteerin palkkakulut kuuluvat säätiön tiedotusbudjettiin.

Projektikoordinaattoreiden toimenkuvan keskeinen sisältö oli hankehallinto. Keskimäärin yhdellä projektikoordinaattorilla oli vastuullaan kaksi kumppanijärjestöä ja noin 50 projektia. Hankehallinnon työtehtäviin sisältyi yhteydenpitoa hakija- ja kumppanijärjestöihin, hakemusten käsittelyä, rahoituspäätöksen jälkeistä hankeseurantaa sekä toimistolla että paikan päällä projekteissa (seurantamatkojen avulla) sekä raporttien tarkastusta tarvittavine toimenpiteineen. Projektihallinnon työvälineenä käytettiin Prospekti – projektihallinnon ohjelmaa. Työmäärää ovat viime vuosina lisänneet kattavammat hakemukset ja raportit, jotka ovat seurausta kasvaneista vaatimuksista (valtion tuen käyttö) ja laajemmista lomakepohjista, joita säätiö on laatinut saadakseen kattavat tiedot hankkeesta. Ei-kumppanimaista tulevat yhteydenotot ja hakemukset työllistivät projektikoordinaattoreita enemmän kuin hankehallinnon tehtävät kumppanimaissa.

Säätiön taloushallinnon tehtäviä hoiti toiminnanjohtajan alaisuudessa talousassistentti. Säätiön kirjanpitoa ja palkkahallinnon hoiti Administer Oy. Taloushallinnon tehtävien hoidossa käytettiin sähköistä taloushallinnon järjestelmää (eFina). Säätiön tilintarkastajina toimivat HTM-tilintarkastajat Raimo Hakola ja Kristian Seemer. Varatilintarkastajina olivat Anssi Pietiläinen ((HTM) ja Kari Mikkola (HTM).


32

Säätiön talous

Säätiön rahoituspohja vuonna 2014 Abilis-säätiö saa pääosin rahoituksensa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Säätiöllä on kolmivuotinen (2013–2015) rahoituspäätös. Valtionavustusta koskeva UM:n ja säätiön välinen päivitetty sitoumus allekirjoitettiin tammikuussa 2013. Ulkoasianministeriön tuki vuodelle 2014 oli yhteensä 2 800 000 €. Lisäksi säätiön käytössä oli korkotuottoa 1 662 € ja edelliseltä vuodelta siirtynyt tuki, 303 060 €. Käytettävissä ollut valtion tuki oli yhteensä 3 104 722 €. Säätiön varainhankinnan tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 3 622 €.

Säätiön varainkäyttö vuonna 2014 Säätiön varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2014 olivat 2 986 331 €. Valtion tukea säätiö käytti yhteensä 2 986 329 €.

Säätiö käytti vuonna 2014 projektirahoitukseen yhteensä 1 987 398 €, mikä on 66,5 % käytetystä valtion tuesta. Projektirahoituksen kuluihin sisältyvät tiedotushankkeiden kulut, 59 070 €. Hallinto-kuluihin käytettiin 231 904 €, mikä on 7,8 % käytetystä valtiontuesta16. Hankevalmisteluun ja -seurantaan käytettiin 666 755 € eli 22,3 käytetystä tuesta17. Mekong-alueellisen toiminnan kulut olivat osa hankehallinnon kuluja, yhteensä 111 855 €. Kehittämis- ja tutkimustyöhön säätiö käytti 61 992 €. Vammaisoikeusdiplomatia-aloitteen kulut olivat budjetoidun mukaiset, yhteensä 100 273 €. (3,4 %) Säätiön varojen käyttö ja kulujen vertailu budjetoituun on esitetty taulukossa 11.

Säätiön säädepääoma on sijoitettu sijoitusrahasto SEB Gyllenbergin –osakerahastoon, joka sopii maltillisille sijoittajille. Rahastosijoitusten hankinta-arvo oli vuoden lopussa 115 157 € ja markkina-arvo 116 780 €. Sijoitus- ja rahastotoiminnan tuotot olivat yhteensä 11 592 €. Tilikauden ylijäämä oli 13 801 €.

UM rahoitussopimus 2014 2.800.000

€ €

Talousarvio Toteutunut

Hankerahoitus 1 695 000 1 928 328

Tiedotusprojektit 60 000 59 070

Hankearviointi ja –seuranta 675 000 666 755

Hallinto 270 000 231 904

Vammaisdiplomatia 100 000 100 272

Siirtyvä tuki vuodelta 2013 303 060

Yhteensä 3 103 060 2 986 329

UM:n tuen korkotuotto 1 662

Käytettävissä ollut valtion tuki 2014 3 104 722

Käytetty valtion tuki 2014 2 986 329

Siirto vuodelle 2015 118 393

Taulukko 11. Säätiön varainkäyttö verrattuna budjetoituun vuonna 2014.

Säätiön rahoituksen ja toiminnan kasvusuunta Säätiö käytti vuoden 2014 ja edelliseltä vuodelta siirtyneen valtiontuen tehokkaasti. Vuoden aikana säätiö hallinnoin ennätysmäärän projekteja (508) sekä hyväksyi uusia hakemuksia (266) ja loppuraportteja (139). Myös projekteihin budjetoitu tuki käytettiin varsin tehokkaasti. Näin se osoitti, että kasvanut valtiontuki voidaan kanavoida säätiön rahoitustoiminnan kautta hallitusti kehitys-maiden vammaisjärjestöille. Toisaalta säätiö palkkasi lisää henkilöstöä, jotta toiminnan laatu säilyy

16 Mikäli huomioidaan vain vuodelle 2014 myönnetty valtiontuki, 2 800 000€, hallintokuluihin käytettiin 8,3 %. 17 Mikäli huomioidaan vain vuodelle 2014 myönnetty valtiontuki, 2 800 000€, hankehallinnonkuluihin käytettiin 23,8 %.


33

korkeana. Kehittämistyön kautta säätiö varmistaa rahoitustoiminnan laadukkaan toteutuksen myös jatkossa. Indikaattorien avulla pystytään mittaamaan rahoitustoiminnan vaikutuksia ja kestävyyttä sekä löytämään niitä temaattisia alueita, joihin rahoitusta kannattaa jatkossa kohdentaa. Vuosi 2015 jatkaa säätiön aktiivista toimintaa. Käytettävissä oleva valtiontuki, noin 3 M€18 mahdollistaa Keväällä 2015 säätiö jättää Suomen ulkoministeriölle vuosia 2016–2018 koskevan rahoitus-hakemuksen. Sen valmisteluissa hyödynnetään niin aiempien vuosien kokemusta kuin arviointityön kautta saatuja tuloksia. Samoin säätiö huomioi julkisen keskustelun kehitys-yhteistyökriittisyyden. Säätiön toiminta on saavuttanut tason, jossa voidaan jatkaa, ilman suurempia kasvutarpeita. Toisaalta kansainväliset yhteydet ja muiden rahoittajien tuomat mahdollisuudet voidaan ottaa avoimesti vastaan.

Säätiön toimitilat Abilis-, KIOS- ja Siemenpuu–säätiöillä sekä Vammaiskumppanuus (aik. FIDIDA) ry:llä on ollut yhteinen toimitila jo useiden vuosien ajan. Toimitila sijaitsee Helsingin Sörnäisissä, osoitteessa Lintulahdenkatu 10, 5.kerros. Päävuokralaisena toimii Vammaiskumppanuus ry. Vuokratut tilat ovat esteettömät ja tarjoavat synergiaedun säätiöiden ja Vammaiskumppanuus ry:n väliselle yhteistyölle.

Vuoden 2013–2014 aikana Lintulahdenkatu 10 tiloihin on muuttanut useita kehitysyhteistyö-toimijoita, joiden kanssa on vahvistettu yhteistyötä. Näiden joukossa ovat muun muassa SASK, Solidaarisuus, Suomen Somalia verkosto ja WWF.

F. KEHITYSYHTEISTYÖN VAMMAISOIKEUSDIPLOMATIA JA VAMMAISASIOIDEN ERITYISASIANTUNTIJUUS

Säätiö toteutti Vammaisoikeusdiplomatiatyötä Kalle Könkkölän johdolla aktiivisesti. Aloitteen myötä tavattiin Suomen ja eri maiden edustajia, keskeisenä keskustelunaiheena vammaisasioiden sisällyttäminen kaikkeen kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisiin interventioihin. Samoin jatkettiin vaikuttamistyötä Post-2015 agendaan ja pakolaiskysymyksiin sekä luotiin merkittävästi suhteita muihin kehitysyhteistyön toteuttajiin Euroopassa ja laajemminkin. Loppuvuodesta painottui yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ja Ukrainan tilanne. Työn ydintiimin muodostivat Kalle Könkkölä, Tuomas Tuure ja Marjo Heinonen.

Vammaisasioiden asiantuntijaryhmään kuului 15 vammaista ihmista, jotka tulevat eri järjestöistä erilaisilla kokemustaustoilla. Ryhmä kokoontui viisi kertaa keskustelemaan Suomen kehitys-politiikasta, vammaisuudesta ja siitä, miten vammaiset voidaan huomioida kehityksessä ja kriisitilanteissa. Erillinen 1-päiväinen koulutus järjestettiin humanitaarisen avun perusteista. Kouluttajina toimi Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun yksikön edustajia, jotka myös esittelivät oma toimintaansa kriisialueilla. Muina alustajina oli muun muassa professori Simo Vehmas, haavoittuvien ryhmien ihmisoikeuksien neuvonantajat Linda Ekholm ja Katariina Sario. Tavoitteena on, että Suomessa on tulevaisuudessa kansainvälistä kehitysyhteistyöosaamista omaavia, itse vammaisia ihmisiä. He voivat toimia erilaisissa tilanteissa, joissa suunnitellaan, toteutetaan tai arvioidaan kehitystyötä ja humanitaarisen avun interventioita.

Vuoden keskeisiä tapahtumia olivat alkuvuoden vammaisasioiden huippukokous, jonka yhteydessä järjestettiin ”Disability Inclusive Development”- seminaari. Elokuussa 2014 järjestettiin ”Disability Awareness Week”- tapahtuman, yhdessä UM:n ja USA:n Suomen lähetystön kanssa. Vieraina olivat Yhdysvalloista Prresidentti Obaman erityisneuvonantaja, Judith Heumann (State Department), ja Peggy Mastrioni, tasavertaisen työllisyyden toimistosta (EEOC, Equal Employment Opportunities Commission), jossa edistetään vammaisten työllistymistä. Heumannille ja Mastrionille järjestettiin tapaamisia suomalaisten virkamiesten, poliitikkojen ja järjestöjen kanssa sekä luentotilaisuuksia

18 Myöntö vuodelle 2015 on 2 900 000 €. Siirtyvä tuki vuodelta 2014 on 118 393 €.


34

USA:n lähetystössä. Ohjelmaan sisältyi tapaamiset muun muassa kehitysministeri Haaviston ja alivaltiosihteeri Anne Sipiläisen kanssa.

Kotimainen yhteistyö jatkui aktiivisena koko vuoden. Tavattujen henkilöiden joukossa oli laajasti ulkoministeriössä toimivia virkamiehiä, ministereitä ja Suomen lähetystöiden työntekijöitä. Tapaamisissa pystyttiin nostamaan esille laajasti vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia ja niiden toteutuksen edistämistä. Samoin yhteistyö tiivistyi suomalaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kutsuimme alkuvuodesta 2014 kansalaisjärjestöjä yhteistyökokoukseen miettimään keinoja, miten vammaisia pakolaisia autetaan. Keskeiset yhteistyötahot ovat Kirkon ulkomaan apu, Suomen Lähetysseura ja World Vision.

Neuvottelu- ja yhteistyömatkat tehtiin Peruun, Palestiinaan, Iraniin, Etiopiaan, Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Perussa tutustuttiin paikalliseen järjestelmään ja vammaispolitiikan tilanteeseen tapaamalla sekä kansanedustajia että vammaisjärjestöjen edustajia. Matka oli yhdistetty projektien seuranta- ja diplomatiatoiminnan matka. Ulkoministeri Tuomioja oli samaan aikaan Perussa, Suomen ja Perun 50-vuotisen yhteistyön juhlavuoden kunniaksi. Palestiinan matkalla oli niin ikään mukana myös projektikoordinaattori esittelemässä Abilis-säätiön rahoitustoimintaa, samalla kun matka antoi mahdollisuuden tutustua laajasti kansalaisyhteiskuntaan, poliittiseen tilanteeseen ja eri vammaisjärjestöihin. Matka avasi vammaisten tilannetta ja sitä, kuinka vähän YK ja monet järjestöt antavat tukeaan vammaisille. Abiliksen tuelle hauraassa Palestiinassa, eri alueet (Gaza, Länsiranta) huomioiden, on selkeä tarve. Iranin matka syksyllä 2014 oli hyvin avartava kokemus. Vaikka Iran on ollut suljettu ja saarrettu maa, vammaisjärjestöt toimivat aktiivisesti. Yhteistyö Iranin vammaisten vaikuttajien kanssa toivotaan jatkuvan. Etiopian matkan keskiössä oli inklusiivinen kehitys ja siihen liittyvä tapahtuma, jonka Suomen lähetystö järjesti yhteistyössä Afrikan unionin ja USAID:n kanssa.

Yhteistyömatkalla Yhdysvaltoihin osallistuimme YK:n State Parties -kokoukseen ja tapasimme yhteistyötahoja. Keskustelunaiheina olivat erityisesti YK:n vammaissopimuksen ratifiointi, kehityspolitiikka ja kriisinhallinta. Saksassa tutustuimme GIZ:n (Deutsche Gesellschaft für Internationalle Zusammenarbeit/ German Federal Enterprise for International Cooperation) työhön ja siihen, miten se huomioi vammaiset.

Yhteistyöhön UM:n humanitaarisen avun yksikön kanssa liittyi osallistuminen Genevessä pidettyyn rahoittajamaiden kokoukseen toukokuussa 2014. Suomen esille nostamana vammaisten ihmisten huomioiminen humanitaarisessa toiminnassa oli kokouksen pääteema ja Abilis-säätiön edustajat oli pyydetty esittelemään niitä perusasioita, joita vammaisten huomioiminen sisältää. Kokousmatkan yhteydessä vierailtiin Act Alliancen19 päämajassa ja tavattiin avainhenkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita edistämään vammaisten inkluusiota tämän kristillisten kirkkojen muodostaman verkoston toiminnassa. Tapaamisen jälkeen Abilis sai edustajat Act Alliancen vammaisasioiden työryhmään. Säätiö seurasi aktiivisesti Ukrainan tilannetta ja edisti vammaisten tukemista Ukrainan kriisin keskellä. Varsinaista taloudellista tukea säätiö kanavoi mahdollisuuksien mukaan vuoden 2015 puolella.

3. YHTEISTYÖVERKOSTOT JA KOTIMAAN TOIMINTA

3.1. Kansainvälinen verkostoituminen

Abilis-säätiöllä on laajat kontaktit useisiin maailmanlaajuisiin vammaisjärjestöihin kuten Disabled Peoples’ International (DPI), World Blind Union (WBU), World Federation of the Deaf (WFD) ja World Federation of the Deaf-Blind (WFDB). Hallituksen jäsenet toimivat eri rooleissa näiden hallituksissa ja toiminnoissa. Säätiön hallituksen puheenjohtaja oli DPI:n hallituksen jäsen.

19 Act Alliance on kehitysyhteistyötä, humanitaarista apua ja vaikuttamistyötä tekevä verkosto, jolla on yli 140 jäsentä ja toimintaa noin 140 maassa. Suomalaisista toimijoista Kirkon ulkomaan apu ja Suomen Lähetysseura ovat sen jäseniä.


35

Hallituksen jäsen Liisa Kauppinen jatkoi työtään Maailman Kuurojen Liiton pääsihteeristössä ja YK:n sekä sen erityisjärjestöjen muodostamassa yhteistyöverkostossa. Pekka Tuominen oli mukana International Disability Alliance´n (IDA) ja Euroopan Vammaisfoorumin työskentelyssä.

Säätiöllä on hyvät yhteydet muihin toimijoihin, jotka tukevat vammaisten ihmisoikeusliikettä. Näiden joukossa ovat pohjoismaiset vammaisjärjestöt (DPOD, My Right, Atlas Alliance) sekä kansainväliset toimijat kuten Action Aid International, Action on Disability and Development (ADD), Christopher Blinden Mission (CBM), Handicap International (HI) ja Asian-Pacific Center on Disability (APCD). Valtiollisista toimijoista yhteistyötä tehtiin Yhdysvaltojen USAID:n, Australian AusAID:n, Irlannin IrishAID ja Japanin JICA:n kanssa.

Myös toimihenkilöiden yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa jatkui aktiivisena vuonna 2014. Erityisesti yhteistyö niiden rahoittajatahojen kanssa, jotka tukevat säätiön kumppanijärjestöjä, säilyi aktiivisena. Tiiviit suhteet eri asiantuntijatahoihin ja rahoittajiin ovat myös toiminnan tehokkuuden ja laadun perusedellytyksiä. Erityisen tärkeitä yhteistyötahoja kansainvälisessä toimikentässä ovat Disabled People’s International (DPI), Disability Rights Fund (DRF), AusAID, Action on Disability and Development (ADD), Action Aid ja Asian-Pacific Center on Disability (APCD), jotka tukevat vammaisjärjestöjä monissa samoissa maissa kuin Abilis. Yhteistyön muotoja ovat rahoittaja-tapaamiset, tiedon vaihto, yhteiset suunnitelmat ja arvioinnit sekä rahoitusten täydentävyys. Läheinen yhteistyö vähentää rahoitustoiminnan riskejä ja lisää kehitysmaiden vammaisjärjestöjen pääsymahdollisuutta yhteistyöhön tarkoituksenmukaisen rahoittajan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisten ja eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ja vammaisliikkeen edustajien kanssa. Yhteistyöhön linkittyvät edellä mainittujen toimijoiden lisäksi muutamat kansainväliset järjestöt kuten World Vision ja eräät suomalaiset järjestöt ja toimijat, joista voidaan mainita Fida International, Kirkon ulkomaanapu, Suomen lähetysseura, Suomen Pakolaisapu, SASK ja Solidaarisuus-säätiö. Yhteistyö Kepan maatoimistojen kanssa jatkui kiinteänä. Erityisesti yhteistyö Mekongin alueen, Mosambikin, Tansanian ja Nicaraguan Kepan toimistojen kanssa on ollut vilkasta. Suomen lähetystöjen kanssa on vuonna 2014 jatkettu hyvää yhteistyötä. Vierailuja tai tapaamisia lähetystön edustajien kanssa on järjestynyt Mosambikissa, Sambiassa, Tansaniassa, Perussa ja Vietnamissa.

Vuonna 2014 tiedonvaihtoa muiden toimijoiden, erityisesti rahoittajien, kuten pohjoismaiset ja kansainväliset vammaisjärjestöt, järjestökentän, asiantuntijoiden ja ulkoasiainhallinnon kanssa lisättiin tavoitteellisesti. Erityisen aktiivista yhteistyötä toteutettiin World Visionin (WV), Suomen lähetysseuran, Kirkon ulkomaan avun ja Fida Internationalin kanssa. Konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä ovat säätiön vierailut WV:n maatoimistoihin ja tuen kanavointi yhteisötasolle ryhmille, joita WV voi suositella sekä Fidan edustajan hankemonitorointi Salomonin saarella.

Tärkeänä yhteistyökumppanina on ulkoasiainministeriö eri osastoineen ja yksiköineen. Läheistä yhteistyötä tehtiin haavoittuvien ryhmien ja sosiaalisen kehityksen neuvonantajien kanssa. Lisäksi säätiö vahvistaa yhteistyötä Ihmisoikeusyksikön kanssa. Kansalaisjärjestöyksikön lisäksi Abilis-säätiöllä on hyvät suhteet useisiin Suomen ulkomaan edustustoihin. Säätiön edustajat osallistuivat maaohjelmien valmisteluprosesseihin ja muun muassa Myanmarin maaohjelmaan Abilis ja Vammaiskumppanuus ry antoivat yhteisen vammaisasioita käsittelevän lausunnon.

Samoin Abilis on KEPA:n jäsenjärjestö ja mukana suomalaisessa kehityspoliittisessa keskustelussa. Säätiö hyödyntää Kepan koulutustarjontaa, mutta on myös jakamassa omia kokemuksiaan Kepan eri toimintojen kautta.

3.2. Säätiöiden välinen yhteistyö

Abilis-säätiö tekee läheistä yhteistyötä KIOS- ja Siemenpuu -säätiöiden kanssa. Säätiöiden välinen yhteistyö on todettu erittäin antoisaksi hankehallinnon toimintoja kehitettäessä sekä päällekkäistä hallinnollista työtä vähennettäessä. Kokemusten jakaminen maista, joissa eri toimijat rahoittavat kansalaisyhteiskuntaa tulevat rahoitustoiminnan toteutusta ja edesauttavat riskinhallintaa. Yhdessä


36

Siemenpuu-säätiön kanssa Abilis kutsui Myanmarissa toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä keskustelemaan kokemuksista ja yhteistyömahdollisuuksista. Käytännönläheinen ja opettavainen kokemus toteutui myös Bangladeshin seurantamatkalla, jossa Abiliksen edustajat ja tilintarkastajat tutustuivat Siemenpuu-säätiön rahoittamaan hankkeeseen ja tarkistivat sen taloushallinnon. Vastaavasti Siemenpuun edustajat levittivät Abilis-esitteitä matkallaan Malissa ja Burkina Fasossa. Vammaiskumppanuus ry:n edustaja puolestaan esitteli Abilis-säätiön rahoitusmahdollisuutta angolalaisille vammaisjärjestöille. Näiden yhteistyömuotojen lisäksi säätiöt lähettivät yhteisen edustajansa myös niihin kumppanuusjärjestöjen ja ulkoasianministeriön yhteisiin kokouksiin, joista saivat tiedon, ja pyrkivät muutenkin osallistumaan koordinoidusti kumppanuusjärjestöjen yhteistyöhön. Toiminnanjohtajat kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan säätiöitä koskevista asioista ja järjestivät yhteisiä infotilaisuuksia, joihin osallistuvat kaikki säätiöiden ja Vammaiskumppanuus ry:n työntekijät.

3.3. Mukana Vammaiskumppanuusohjelmassa Kotimaassa yhteistyötä tehdään ennen kaikkea Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys, FIDIDA:n kanssa, joka loppuvuodesta 2014 juhli 25-vuotista toimintaansa ja vaihtoi nimensä Vammaiskumppanuus ry:ksi. Abilis–säätiö on ollut aktiivisesti mukana vammaiskumppanuus-ohjelman rakentamisessa sekä vaikuttamis- ja viestintätyössä kotimaassa. Tavoitteena on yhdessä edistää kehitysmaiden vammaisten ihmisten elinolosuhteita ja tiedottaa siitä suomalaisia. Vaikka säätiöllä on oma rahoitusyhteistyö ulkoministeriön kanssa, on sen hankehallinnon kokemuksista voitu oppia Vammaiskumppanuusohjelman toimintatapoja ja lomakkeita kehitettäessä. Abilis-säätiöllä oli omaa varainhankintaa (keräyslupa 2013–2014), jolla se kattoi Vammais-kumppanuusohjelman omarahoitusosuuden.

4. ARVIO VUODESTA 2014 ja TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA

Abilis-säätiö toteutti rahoitustoimintaansa strategian ja vuosisuunnitelman mukaisesti vuonna 2014. Eri mittareilla mitattuna työn tulokset ovat erittäin hyvät. Säätiö käytti tehokkaasti valtion tukea, kasvatti projektirahoituksen määrää, kohdensi rahoitusta strategian mukaisesti painopistealueille: vammaisten ihmisten köyhyyden vähentämiseen, itsenäiseen elämään ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Säätiö noudatti riskinhallintajärjestelmässä kuvattuja toimintamekanismeja, vaikka valtaosa rahoituksesta meni köyhiin ja hauraisiin maihin vammaisjärjestöille, joilla oli vain rajallisesti kapasiteettia. Abilis-säätiö jatkoi Mekongin alueella rahoitustoiminnan tehostamista ja laajensi Vammaisoikeusdiplomatian kautta vammaisasioiden näkyvyyttä globaalilla foorumilla. Kehittämis- ja tutkimustyön kautta se kokosi mittavasti aineistoa säätiön toiminnan arvioimiseksi ja laadun varmistamiseksi tulevina vuosina. Säätiön maailmanlaajuisesti merkittävät verkostot ja yhteydet mahdollistavat tämän työn myös jatkossa.

Säätiö jatkaa laaja-alaista ja aktiivista työtään vuonna 2015 tuenkäyttösuunnitelman mukaisesti. Varsinaisia uusia toimintoja ei aloiteta, mutta säätiö panostaa laadukkaaseen työhön kaikilla nykyisillä toimintasektoreilla. Kevätkaudella 2015 säätiö valmistelee tuenkäyttösuunnitelman vuosille 2016–2018 ja jättää rahoitushakemuksen Suomen ulkoministeriölle. Samanaikaisesti se etsii vaihtoehtoja hakea rahoitusta muilta tahoilta. Säätiön uudistettu strategia antaa tavoitteellisen viitekehyksen tulevien vuosien toiminnalle ja seuraavien vuosien rahoitushakemuksen laatimiselle.


37

LIITE 1. Esimerkkejä yksilö- ja järjestötason indikaattoreista

FAST TRACK SMALL GRANT APPLICATION FORM How many women with disabilities and men with disabilities are included? Please answer in numbers. Women with disabilities _____ Men with disabilities _____ How many children with disabilities are included? Please answer the numbers of girls with disabilities and boys with disabilities. Girls with disabilities _____ Boys with disabilities _____ Please choose suitable answers for describing your organization / group today: 1. enough number of members 2. enough number of active members 3. good funding situation 4. good contact with decision makers (ex. local authorities) 5. good contact with other NGOs 6. community appreciate the organization 7. others, please mention 8. if you want, please describe the status of your organization

FAST TRACK SMALL GRANT FINAL REPORTING FORM How many women with disabilities and men with disabilities were included? Please answer in numbers. Women with disabilities _____ Men with disabilities _____ How many children with disabilities were included? Please answer the numbers of girls with disabilities and boys with disabilities separately. Girls with disabilities _____ Boys with disabilities _____ What have changes in your organization / group during the project period?

1. increased number of members 2. increased number of active members 3. more income from activities 4. more funding from other sources than Abilis 5. increased contact with decision makers (ex. local authorities) 6. increased contact with other NGOs 7. increased appreciation of community 8. others, please mention 9. no change 10. if you want, please describe the status of your organization

Documents

VUOSIKERTOMUS 2014 - Abilis Foundation · Vahvistettu hallituksessa 25.3.2015 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille . ... Säätiön talous ... Tavoitteena on sellainen