VUODEN BETONIRAKENNE 2010 – PYHÄN LAURIN KAPPELI, …Valmistumisvuosi: 2010 Bruttoala: 1879 m2 Tilavuus 7800 m3 Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto R.J. Heiskanen Oy Rakennuttaja:

1 201188

Pyhän Laurin kappeli palkittiin vuoden 2010 betoni-rakenteena taitavasta suunnittelusta sekä ammat-titaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttajan, käyttä-jien ja suunnittelijoiden yhteistyöllä sekä osaavallabetonin käytöllä on aikaansaatu toimiva ja arkki-tehtoninen rakennus, joka istuu historialliseen mai-semaan ja jossa korostuu käsityön leima.

Pyhän Laurin kappelin tekijöiden tinkimätönasenne laadun aikaansaamiseksi näkyy harmoni-sessa lopputuloksessa, totesi tuomaristo peruste-luissaan.

Pelkistetyn ja muodoltaan selkeän rakennuksenmateriaalit korostavat rakennuksen toimintoja.

Kappelin runkorakenteissa ja näkyvissä pinnois-sa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Veistok-sellisissa betonirakenteissa korostuvat betonin mo-noliittisuus ja konstruktiivisuus sekä pinnoissa be-tonin hienopiirteisyys. Puhtaat linjat hiljentävät jaylevöittävät tunnelmaa.

Erityisesti kappelin hyvästijättötilassa, aulati-loissa ja portaikossa paikallavaletut valkobetoni-seinät luovat tunnelmaa ja antavat tapahtumillerauhallisen, valoisan taustan. Rakennukseen integ-roitu taide korostaa arkkitehtuurin olemusta. Ku-vanveistäjä Pertti Kukkosen Ristin tie -taideteoksetsaleissa kuvaavat elämän polun taitekohtaa. PekkaJylhän lasitaideteos ”Sielu” sijaitsee vainajiennäyttötilan portaikossa ja ”Suru” näyttötilassa.

Uutta betoni-innovaatiota edustavat Pertti Kuk-

VUODEN BETONIRAKENNE 2010– PYHÄN LAURIN KAPPELI, VANTAA

1

kosen suunnittelemat seinämuureihin upotetut ris-tinmuotoiset valokuitubetonista valmistetut teok-set, joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slamma-uksen läpi.

Kappelin rakenteille on asetettu 200 vuodenkäyttöikävaatimus, mikä on asettanut teknisiähaasteita niin suunnittelulle kuin rakentamiselle.Suunnittelun apuna on käytetty myös elinkaarisi-mulaatiota.

Kellarikerroksen rakenteet on tehty vesitiiviinä.Rakennuksen maanpäällisissä osissa on kantavanarakenteena kahden kiven paksuinen massiivitiili-muuri. Kantavat väliseinät ja kellarikerroksen ra-kenteet ovat puhtaaksi valettua valkobetonia. Pai-kallavalettujen seinien muottityöt ovat olleet vaati-via. Muottijärjestelmässä ei ole näkyviin jääviä lä-pipulttauksia, vaan muotit on tuettu ulkopuolelta jatarvittavat läpiviennit tehty alapuolelta. Muottipin-toihin on määritelty tarkasti kaikki yksityiskohdat.Jälkikäteen tehtyjä piikkauksia tai porauksia ei oletarvittu. Valitut rakenteet varmistavat erinomaisenäänieristyksen ja tilaisuuksien yksityisyyden myöslentomelua vastaan. Lattiamateriaaleina on sisäti-loissa luonnonkiven lisäksi mustaksi värjättyjä ko-vabetonilattioita.

Pyhän Laurin kappeli on osoitus hankkeesta, jos-sa eri osapuolien ammattitaitoisen yhteistyön tu-loksena on aikaansaatu laadukas ja persoonallinenlopputulos. Taitavalla ja innovatiivisella suunnitte-lulla on yhdistetty betonin esteettiset mahdollisuu-det ja tekninen kestävyys.

Pyhän Laurin kappeli perustuu vuonna 2003 avoi-men arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseenPolku, tekijöinään Anu Puustinen ja Ville Hara Avan-to Arkkitehdit Oy:stä. Puustinen ja Hara ovat vas-tanneet kappelin kokonaissuunnittelusta kalusteitaja tekstiilejä myöden.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin:Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymäArkkitehtisuunnittelu: Avanto Arkkitehdit OyRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto

R.J. Heiskanen OyPääurakoitsija: Rakennuspartio Oy

PYHÄN LAURIN KAPPELIKirkkotie 45, VantaaArkkitehtisuunnittelu: Avanto Arkkitehdit Oy

Anu Puustinen,arkkitehti SAFAVille Hara, arkkitehti SAFA

Sisustussuunnittelu: Avanto Arkkitehdit OyValmistumisvuosi: 2010Bruttoala: 1879 m2

Tilavuus 7800 m3

Rakennesuunnittelija: InsinööritoimistoR.J. Heiskanen Oy

Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymäPääurakoitsija: Rakennuspartio Oy

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoniarkkitehti SAFA

1Pyhän Laurin kappelin suunnittelusta ja toteutuksestapalkitut edustajat.

2, 3Pyhän Laurin kappeli on osoitus hankkeesta, jossa eri osa-puolien ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaan-saatu laadukas ja persoonallinen lopputulos.

Mar

itta

Koiv

isto

BET1101 s08-22 Pyhä Lauri UUSI 12.5.2011, 19:378

1 2011 9

2

3

tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo


1 201110

VUODEN BETONIRAKENNE 2010– KUNNIAMAININTAKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU,PAJA UUDISRAKENNUS

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisraken-nus ”Paja” palkittiin Vuoden Betonirakenne 2010 -kilpailussa kunniamaininnalla vaativasta arkkitehti-ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossabetonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta.Talon kantavissa rakenteissa betonia on käytettykokonaisvaltaisesti. Laadukkaasti toteutettu koko-naisuus on arkkitehtonisesti raikas ja persoonalli-nen uudenlainen ammattioppilaitos ja se sopeutuuhyvin Kouvolan Kasarminmäen kulttuurihistorialli-sesti vaativaan ympäristöön, kiitti tuomaristo.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakennuk-sen monoliittisissa ja teknisesti vaativissa raken-teissa. Paikallavalettu epäsymmetrinen, veistoksel-linen kierreporras on näkyvä elementti kahvilatilo-jen ja pajatilojen välillä. Kahvilan ja neuvottelutilo-jen rosoiset betoniseinät luovat kontrastin tilojenmuille pinnoille ja materiaaleille. Pajatilojen beto-niset kattoikkunarakenteet ja valkobetonista vale-tut istuinryhmät istutusaltaineen antavat arkkiteh-tonisesti raikkaan ilmeen ulkotiloihin ja toiminnalli-sesti yhdistävät ulkotilan ja sisätilan toisiinsa. Pi-hakansi on päällystetty mustaksi pigmentoiduistapihalaatoista. Rakennuksen päädyssä on betonistavaletut ulkoportaat.

Suuret pajatilat sijoittuvat lähes kokonaan maanalle, josta ne avautuvat ikkunaseinän ja kattoikku-noiden kautta ulkotiloihin. Paraatitasolla, maanta-sokerroksessa sijaitsevat pääsisäänkäynti ja kah-vio, joiden julkisivut ovat lasia.

Lähes kokonaan maan alle upotetussa rakennuk-sessa runkorakenteille on asetettu 150 vuodenkäyttöikävaatimus. Erityisesti rakennuksen veden-pitävyys on asettanut haasteita niin suunnittelulle,toteutukselle kuin ylläpidolle. Rakennesuunnitteluon tehty uusien euronormien mukaan. Pajakerrok-sen kattorakenteena on 400 – 500 mm korkuinen,kahteen suuntaan jälkijännitetty pilarilaatta. Ra-kennuksen taustaseinä on noin 5 metriä korkeamaanpaineseinä, joka on varustettu siivekkeillä jatuettu yläreunastaan pajakerroksen kattolaattaan.Pajatilojen betonilattioissa on epoksikäsittely, hier-to tai sirotepinta.

Paja-rakennus on osoitus betonin vahvuuksista.Toteutunut kohde on osoitus hankkeesta, jossa eriosapuolien pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisen yh-teistyön tuloksena on aikaansaatu arkkitehtonisesitaidokas ja teknisesti kestävä ja laadukas lopputu-los. Tuomaristo toteaa perusteluissaan, että kahvi-latilojen betoniset puhdasvalupinnat eivät täytä

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 EHDOKKAAT (13 kpl)Ehdokkaat käsittelyjärjestyksessä.

Kohde Arkkitehti:

Paja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisrakennus, Kouvola Arkkitehdit NRT OyPyhän Laurin kappeli, Vantaa Avanto Arkkitehdit OyKirkkojärven koulu, Espoo Verstas arkkitehdit OyHollolan Salpakankaan Sovituksenkirkko, Hollola Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg OyPuistokoulun laajennus ja Päivärinteen päiväkoti, Jyväskylä Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen OyIitin kirkon katon peruskorjausVoimatalon uudet betonijulkisivut, peruskorjaus , Helsinki Arkkitehtitoimisto SARC OyAs Oy Posliinikatu 2, Helsinki Arkkitehtitoimisto Jukka TurtiainenKuopion asuntomessujen kivitalot useita toimistojaLänsilinkki -silta, Ruoholahti, HelsinkiCrusellin -silta, Ruoholahti-Jätkäsaari, Helsinki WSP Finland OyPARMAtornit, Summa, Tuulivoimalatornien jalustatHämeenlinnan teatteri, Hämeenlinna Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

1

Tuom

as U

ushe

imo

1 - 3Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin Paja-rakennuk-sen monoliittisissa ja teknisesti vaativissa rakenteissa.Paikallavalettu epäsymmetrinen, veistoksellinen kierre-porras on näkyvä elementti sisätiloissa.


1 2011 11

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 TUOMARISTO:

dipl.ins. Jarmo Murtonen, Betoniteollisuus rydipl.ins. Tapio Aho, Suomen Betoniyhdistys ryrakennusarkkitehti RIA Asko Eerola, Rakennusinsinööritja -arkkitehdit RIApäätoimittaja Riitta Ollila, Rakennustaito -lehtiprofessori, arkkitehti SAFA Markku Komonen, SuomenArkkitehtiliitto SAFAprofessori Jari Puttonen, Suomen RakennusinsinöörienLiitto RILSihteerit:arkkitehti SAFA Maritta Koivisto, Betoni-lehti /Betoniteollisuus rydipl.ins. Olli Hämäläinen, Betoniteollisuus ry

kaikilta osin laatuluokkavaatimuksia ja muottisuun-nitteluun olisi ollut tarpeen kiinnittää enemmänhuomiota.

Paja-rakennus perustuu Arkkitehdit NRT Oy:narkkitehtikutsukilpailun voittoon vuonna 2006.Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti TeemuTuomi ja projektiarkkitehtina Tommi Suvanto.

Pajan kokonaisala 4 045 b-m2 ja tilavuus 25 340 m3.Paja on esitelty Betoni-lehdessä 3/2010 ss. 26-35.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin:Rakennuttaja: Kymenlaakson

ammattikorkeakouluArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit NRT OyRakennesuunnittelu: Finnmap Consulting OyPääurakoitsija: NCC Rakennus Oy

Kakkois-Suomi

Vuoden Betonirakenne -kilpailu järjestettiin 41. kerran jasiihen osallistui tänä vuonna 13 ehdotusta. Palkinto an-netaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskoh-teelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betoniraken-tamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi jaedistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja-rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Lisätietoja:Betoniteollisuus ry:Maritta Koivisto, gsm 040-9003577 [email protected],Olli Hämäläinen, gsm 050-1513tai [email protected]://www.betoni.com

3

4

2

Tuom

as U

ushe

imo

Mik

ael L

inde

nM

aritt

a Ko

ivis

to

4Pajan suunnittelusta ja toteutuksesta palkitut edustajat.


1 201112

Vantaan seurakuntayhtymä järjesti keväällä 2003yleisen arkkitehtuurikilpailun historiallisen PyhänLaurin kirkon läheisyyteen rakennettavan uudensiunauskappelin suunnittelusta. Alue on luokiteltuvaltakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialli-seksi miljööksi. Kilpailuun tuli 194 ehdotusta ja senvoitti Avanto Arkkitehtien ehdotus Polku.

SUHDE YMPÄRISTÖÖN, MASSOITTELUVanha kivikirkko kellotapuleineen säilyttää hallitse-van roolinsa maisemassa. Uusi kappeli täydentääympäristöä ja yhdistää alueen elementtejä, koros-tamatta omaa asemaansa. Kappeli jättää vanhoillerakennuksille oman reviirin ja liittyy osaksi hauta-usmaata avautumalla sen suuntaan. Se rajaa hau-tausmaan pohjoislaidan ja jättää huoltopihan lii-kenteen selkänsä taakse. Rakennus on sovitettuympäröivien rakennusten mittakaavaan jakamalla

se pienempiin osiin. Hautausmaan ladottujen kivi-muurien teemaa on jatkettu. Suorakulmaisten muu-rien suojaan kätkeytyy kolmen erikokoisen salinsarja. Kellotorni muurien kulmassa täydentää som-mitelman ja ohjaa katseen ylöspäin.

RAKENNE, MATERIAALIT, KÄYTTÖIKÄ,ELINKAARIRakennuksessa on käytetty samoja materiaaleja,kuin ympäristön vanhoissa rakennuksissa. Kanta-vat seinät ovat massiivitiilirakenteisia. Rakenne ta-saa lämpötilan ja kosteuden vaihteluita varaavuus-ominaisuuksiensa ansiosta. Slammatut, valkoisek-si kalkkimaalatut muurit antavat tapahtumille rau-hallisen, valoisan taustan.

Runko on muilta osin teräsrakenteinen. Välisei-nät ovat paikalla valettua valkobetonia. Kattopin-nat on tehty kuparista kuten Pyhän Laurin kirkossa-kin. Kappelin kuparipinnat on patinoitu käsityönä.Salien seinä- ja sisäkattopinnoilla on patinoitua ku-pariverkkoa. Kupariverkko toimii puoliläpinäkyvänäpintana kappelisalien ja hautausmaan välillä anta-en näkösuojaa lasiseinän molemmin puolin. Se ra-joittaa myös auringon lämpökuormaa saleissa.Puutarhoja ja pihoja reunustavat luonnonkivimuuriton ladottu rakennuspaikalta louhitusta kivestä.Yleisötilojen lattiat ovat liuskekiveä.

Kappelille asetettiin kahdensadan vuoden käyt-töikätavoite. Runkorakenne kestää sen todistetus-ti. Luonnonmateriaalit vanhenevat arvokkaasti.Suunnittelun apuna käytettiin elinkaarisimulaatio-ta. Kestävyyden lisäksi materiaalivalintoja ohjaa-va tekijä oli kotimaisuus. Rakennustyölle oli lei-mallista paikalla rakentamisen suuri määrä ja kä-sityövaltaisuus. Työtavat sitovat rakennusta paik-kaansa ja näyttävät ihmisen käden jäljen.

TOIMINNALLISUUSSuunnittelun lähtökohtana oli eläytyminen sure-van omaisen asemaan. Hautajaiset ovat omaisillehenkisesti raskas ja ainutkertainen tapahtuma. Ti-laisuuden sujuminen häiriöttä on ensiarvoisen tär-keää. Surevaa omaista tuetaan arkkitehtuurin kei-noin, annetaan surulle tilaa. Hautajaisväki kulkeekappelissa rauhallisen rituaalireitin, polun, jossaheitä johdatetaan ylävalon avulla tilasta toiseenvälitilojen kautta. Välitilat antavat aikaa valmis-tautua hautajaisten seuraavaan vaiheeseen.

Kappelissa on hiljaista. Äänieristykseen ja il-manvaihdon äänettömyyteen on kiinnitetty erityis-tä huomiota.

Anu Puustinen ja Ville Hara, arkkitehdit SAFAAvanto Arkkitehdit Oy

PYHÄN LAURIN KAPPELI, VANTAA

1

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

1Asemapiirros. Vanha kivikirkko kellotapuleineen säilyttäähallitsevan roolinsa maisemassa. Uusi kappeli täydentääympäristöä ja yhdistää alueen elementtejä.

2Slammatut, valkoiseksi kalkkimaalatut muurit antavat ta-pahtumille rauhallisen, valoisan taustan. Kappelin kupari-pinnat on patinoitu käsityönä.

3Valaistuksen vaihtuminen ilmentää tiloja herkästi. Sisäti-lat kalusteineen ovat yksityiskohtia myöden pelkistettyjä.Paikallavalupintojen vuoropuhelua korostavat kalusteidentammipinnat ja luonnonkivilattiat. Isoon saliin mahtuu130 henkilöä. Pertti Kukkosen “Ristin tie”-teos on muurat-tu käsintehdyistä erikoistiilistä seinän rakenteeseen.


1 2011 13

2

3

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo


1 201114

Kappelin tilat on jaettu kahteen tasoon. Sakraa-litilat, iso sali, pieni sali ja uurnanluovutustila, si-jaitsevat auloineen maan tasossa. Aulasta omai-set pääsevät vainajien hyvästijättötilaan kellari-kerrokseen. Henkilökunnan työtilat ovat salien vä-lissä ja kellarikerroksessa. Siunaustilaisuuksissaliikenne on yksisuuntainen. Eri käyttäjäryhmienreitit eivät risteä.

Rakennuttajalla oli tahto saada kestävä ja laadu-kas rakennus. Aikaa suunnitteluun ja toteuttami-seen annettiin riittävästi. Yhteistyö tilaajan jasuunnittelijoiden välillä perustui vuorovaikutuk-seen. Kappelin työntekijät kommentoivat hankettatoiminnallisessa työryhmässä. Suunnittelijat osal-listuivat työntekijöiden työprosesseihin toiminnanymmärtämiseksi. Ehjän kokonaisuuden aikaansaa-miseksi sisustus, kiintokalusteet, esineistö, urku-jen julkisivut ja kirkkotekstiilit suunniteltiin kaikkisamassa toimistossa. Suunnittelun tueksi teetet-tiin lukuisia mallisuorituksia ja prototyyppejä.

POLKUKappelin arkkitehtuurissa kuvataan kristityn mat-kaa ajasta iäisyyteen. Polku johdattaa läpi hiljaisenkappelin hautausmaalle. Valkeaksi rapattu muuri jaylävaloraita sen vieressä johdattavat tilasta toi-seen, hämärästä matalasta valoisaan ja korkeaan.

Saavutaan muurin viertä. Muuri ja torni muurinpäätteenä kertovat maallisesta vaelluksesta ja senpäättymisestä. Käännytään muuria seuraten si-sääntulopihalle katoksen alle. Piha on luonnonkivi-pohjainen vesiallas.

Astutaan hämärään, matalaan odotustilaan, jos-ta aukeaa näkymä taaksepäin, yli sisääntulopihanpappilan vanhaan puutarhaan. Odotustilassa on

54

6

7

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

41. kerros

4Kellarikerros

6, 7Leikkaukset


1 2011 15

8

9

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo

8Pertti Kukkonen ”Ristin tie”-teos jatkuu pienessä salissa.Saliin mahtuu 30 henkilöä.

9Arkkitehtoninen “Polku” johdattaa eteisestä salitiloihin.Valo tulee ylhäältä kattoikkunoista.


1 20111616

10

11

12 13

Kuvi

o.co

m/A

nder

s P o

rtma n

Min

n a H

o pia

Kuvi

o.co

m/A

nder

s Po

rtman

10, 11Sisäänkäynnin ja käytävätilan muureihin on upotettu”henkiä”, joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slamma-

uksen läpi. Ristinmuotoiset Pertti Kukkosen suunnittele-mat taideteokset on toteutettu valokuitubetonilla.

12, 13Pekka Jylhän taideteos “Sielu” on sijoitettu vainajiennäyttötilaan johtavaan portaikkoon. Taustan valkobetoni-seinä korostaa lasiteoksen luomaa tunnelmaa.

Kuvio.com/Anders Poertman


1 2011 17

hetki aikaa katsahtaa taaksepäin muistaen yhdessäelettyä elämää.

Matka jatkuu siirtymällä valoraitaa seuratenkappelisaliin. Kappelisali avautuu korkeana tilanapäättyen muurin valoisaan käännekohtaan, jonkajuurella vainaja kohdataan. Seinä hautausmaallepäin on puoliläpinäkyvä, lasin molemmin puolin onpatinoitu kupariverkko, verho tämän ja tuonpuolei-sen välillä. Kappelisalista poistutaan katoksen allapuutarhan kautta hautausmaalle. Polku kääntyy -mutta jatkuu.

TAIDEKappelin taideteoksista järjestettiin yleinen kuva-taidekilpailu syksyllä 2007. Kilpailu ajoitettiin en-nen lopullisten työpiirustusten laatimista, jotta tai-de voisi aidosti olla osa arkkitehtuuria.

Ensimmäisen palkinnon voitti kuvanveistäjäPertti Kukkonen ehdotuksellaan ”Ristin tie”. Kukko-sen veistokset hyödyntävät taitavasti massiivitiili-muureja. Muureihin on lisäksi upotettu ”henkiä”,joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slammauk-sen läpi. Pertti Kukkonen toteutti myös kappelin ku-paripintojen vaativat patinointityöt.

Toisen palkinnon sai Pekka Jylhä ehdotuksellaan”Pyhä”. Lasiveistokset heijastavat valoa ympäril-leen. Arkkitehtuurin ja taiteen yhteinen tehtävä onsurevan lohduttaminen.

14

15

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo

n14Kappelin pääsisäänkäynnin piha on luonnonkivipohjainenvesiallas.

15Matalassa odotustilassa aukeaa näkymä taaksepäin, ylisisääntulopihan pappilan vanhaan puutarhaan.


1 20111818

16

17 20

Ins.

tsto

R.J

. Hei

skan

en O

y

T uo m

a s U

u sh e

imo

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

18

19

16 - 18Hyvästijättötilaan johtavat valkobetonirakenteiset paikal-la valetut portaat.


1 2011 19

KAPPELIN RAKENTEETKAHDEKSISADAKSI VUODEKSI

Sirkka Saarinen, toimittaja

”Hyvin haastava, erityisesti arkkitehtuurin ja mate-riaalien takia. Lisähaastetta rakenteille toi raken-teiden 200 vuoden käyttöikä. Myös korkealla olevapohjavesi piti ottaa huomioon”, toteaa Pyhän Laurinkappelin päärakennesuunnittelija Kari Toitturi Insi-nööritoimisto R. J. Heiskanen Oy:stä.

Rakennesuunnittelun ohjenuorana oli arkkiteh-din vahva näkemys lopputuloksesta. Kappelin ra-kenteissa on käytetty montaa materiaalia: tiiltä,betonia paikallavalettuna ja elementteinä, terästä,lasia, kuparia. Juuri eri materiaalien liitoskohdatolivatkin Toitturin mukaan sekä suunnittelulle ettätoteutukselle näytön paikkoja.

Kappelin detaljeja kehitettiin ja piirrettiin mää-rätietoisesti niin että teknisen toimivuuden ohellamyös ulkonäkö saatiin toivotuksi. ”Esimerkiksi por-taiden kaiteet valettiin ilman työsaumoja”, Toitturikertoo puhtaaksivalettujen paikallavalujen vaati-vuudesta.

VAATIVAA MUOTTISUUNNITTELUAKorkealla olevaa pohjavettä ei lähdetty alentamaanvaan kellarin alarakenteet tehtiin vesitiiviinä. ”Ym-pärysseinät ulotettiin kallioon saakka ja tiivistettiininjektoimalla. Kallion päällä olevan maanvaraisenlattian alla on metrin paksuinen salaojitettu sora-kerros. Mahdolliset vuotovedet voidaan pumpatasitä kautta pois”, Toitturi kertoo.

Kappelin kantavat ulkoseinät ovat paikallamuu-rattuja valkoiseksi slammattuja massiivitiiliseiniä.Yksi julkisivuista on lasia. Muu kantava runko on te-rästä, väliseinät puolestaan paikallavalettua valko-betonia.

”Valupinnalle jäävien valkobetonisten rakentei-den muottisuunnittelu oli erittäin vaativaa. Näinvaativaa kohdetta ei meilläkään ole aikaisemminollut. Useimmiten näkyviin jäävät pinnat näet ta-soitetaan”, Toitturi toteaa.

21

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

Avan

to A

rkki

tehd

it Oy

22

19, 20Valupinnalle jäävien valkobetonisten rakenteiden muotti-suunnittelu oli erittäin vaativaa.

21, 22Seinäleikkaukset.


1 20112020

”Koska muottikiinnikkeitä ei saanut jäädä näky-viin, ne piti sijoittaa joko alakaton yläpuolelle tailattian alapuolelle. Myös työmaan suurmuottika-lusto oli erityisesti tätä kohdetta varten räätälöi-tyä. Työmaa ja arkkitehti hakivat sopivaa muotti-materiaalia lukuisin koevaluin.”

”Paikallavaluportaiden rakennesuunnitelmissatyösaumojen kohdat valittiin tarkkaan yhdessäarkkitehdin kanssa sellaisiksi, etteivät ne vaikutalopulliseen ulkonäköön”, Toitturi kertoo esimerkinsuunnittelijoiden ja työmaan tiiviistä yhteistyöstä.

KELLOTORNI ELEMENTEISTÄVuoden Betonirakenne -tunnustuksen saaneessakappelissa on paikallavalun lisäksi myös betoniele-menttejä. Muuratulta näyttävässä ylväässä kello-tornissa on näet betonielementtirunko. Betoniele-menttien pinnalla on verhomuuraus. Jäykistäväksirakenteeksi ne on yhdistetty yläosan teräspalkeilla.

200 vuoden käyttöikä tarkoitti Toitturin mukaanmuun muassa sitä että raudoituksissa on käytettypaljon ruostumatonta terästä. ”Myös suojabeto-nikerrokset ovat normaalia paksumpia, eli 45-millisiä.”

23

24

Kuvi

o.co

m/A

nder

s P o

rtma n

Kuvi

o .co

m/A

n de r

s P o

rtma n

23Kellotornissa on betonielementtirunko. Betonielement-tien pinnalla on verhomuuraus. Jäykistäväksi rakenteeksine on yhdistetty yläosan teräspalkeilla.

24Patinoitu kupariverkko on puolinäkyvä pinta, joka symboli-sesti on tuonpuoleisen verho.


1 2011 21

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2010:THE CHAPEL OF ST. LAWRENCE, VANTAA

The Chapel of St. Lawrence won the 2010 Concrete Struc-ture of the Year award for skilful design and professionalimplementation. Cooperation between the Client, theend-users and the designers, combined with competentuse of concrete has produced a functional and architectu-ral building adapted to the historic landscape. The Chapelbears the clear stamp of handicraft and the uncompromi-sing attitude of the builders with respect to producingquality is visible in the harmonious end result.

The Vantaa Association of Parishes organised in thespring of 2003 an open architectural competition for thedesign of a new funeral chapel near the historic Church ofHoly Lauri. The area has been declared a nationally signif-icant milieu of cultural history. A total of 194 entries werereceived and the entry called “Path” submitted by AvantoArchitects was selected as the winner.

The old stone Church and its bell tower retain theirdominant role in the landscape. The new Chapel comple-ments the environment and connects the elements of thearea in a non-assuming manner. The building has beenadapted to the scale of the surrounding buildings by divid-ing it into smaller parts. The theme of the stacked stonewall enclosing the cemetery has been continued. A seriesof three halls of different sizes is hidden inside rectangu-lar walls. The bell tower in the corner of the walls com-pletes the composition and directs one’s eyes upwards.

The new building was built using the same materialsas in the existing buildings. Load-bearing walls are mas-sive brick walls. The storing properties of the constructionequalise temperature and humidity variations. Baggedwalls coated with white lime plaster provide a calm, lightbackground to the events.

The rest of the frame is built of steel structures. Parti-tion walls are cast-in-situ white concrete walls. The cop-

per roofing repeats the roofing of the Church. The coppersurfaces have all been patinated by hand, and patinatedcopper net is used on the walls and ceilings of the halls.The copper net acts as a semi-transparent surface be-tween the Chapel halls and the cemetery, screening theview from both sides of the glass wall and restricting theheat load of the sun inside the halls. The natural stonewalls running round the gardens and courtyards havebeen stacked with stones excavated on the site. Publicareas feature slate floors.

The target lifespan of the Chapel is two hundred years.Life cycle simulation was utilised in design. Materialchoices were guided by not only durability, but also do-mestic origin. The project was characterised by the largeamount of work carried out on the site and handicraft ori-entation. The work methods tie the building to its locationand show off the human touch.

The cast-in-situ white concrete walls create the ambi-ance particularly in the farewell room, lobby areas andthe staircase, providing a calm, light background to theevents. The art integrated in the building emphasises theexpression of the architecture. The “Via Crucis” works ofart by sculptor Pertti Kukkonen depict the turning point oflife’s path. Kukkonen played also two other roles in theimplementation of the Chapel; he finalised the white con-crete cast-in-situ structures and carried out the demand-ing patination process of the copper surfaces.

Pekka Jylhä’s glass art is represented by “Soul” in thestaircase to the coffin display room and by “Grief” in theactual display room. Pertti Kukkonen has designed cross-shaped works of art realised in fibre optic concrete. Theyhave been embedded in the walls and in darkness reflecta glimmer of light through the thin bagging.

PYHÄN LAURIN KAPPELI

Rakennustyyppi: siunauskappeliKilpailu avoin arkkitehtuurikilpailu,

1. palkinto, 2003Sijainti: Pappilankuja 3, VantaaValmistumisvuosi: 2010Bruttoala: 1879 m2Kokonaiskustannukset: 10 milj. e (sis. alv)Tilaaja: Vantaan SeurakuntayhtymäKäyttäjä: Vantaan SeurakuntayhtymäRakennuttaja: Vantaan Seurakuntayhtymä

Suunnittelijat:Arkkitehdit: Avanto Arkkitehdit Oy/

Ville Hara ja Anu Puustinen(pääsuunnittelija),arkkitehdit SAFA

Avustajat: Felix Laitinen, arkk. yoTommi Tuokkola,arkkitehti SAFA,Jonna Käppi,arkkitehti ARB (Uk) SAFAPiotr Gniewek, arkk. yoAsami Naito, arkk. yo

Sisustusarkkitehti: Avanto Arkkitehdit Oy/Kai Korhonen, sisustus-arkkitehti SIO,arkkitehti SAFA

Maisema-arkkitehti: Maisema-arkkitehditByman Ruokonen Oy/Eva Byman, Niina Strengell

Rakennesuunnittelu: InsinööritoimistoR J Heiskanen Oy/Kari Toitturi, Helena Lomperi

LVI-suunnittelu: InsinööritoimistoLeo Maaskola Oy/Jukka Sainio, Esa Leino

Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto VeikkoVahvaselkä Oy/Rauno Nyblom, Lassi Jalava

Valaistussuunnittelu: Tülay SchakirAkustinen suunnittelu: Akukon Oy/

Olli SalmensaariTekstiilisuunnittelu: Avanto Arkkitehdit Oy

Urakoitsijat:Pääurakoitsija: Oy RakennuspartioSähköurakoitsija: Lassila&Tikanoja Oyj/

Kiinteistötekniikka/Sähköpalvelut

LVI-urakoitsija: Sähköpeko Etelä-Suomi OyPuukalusteurakoitsija: Wooden OyMetallikalusteurakoitsija: Selki-Asema OyMetalliverkkourakoitsija: Inlook OyKuvataiteilijat: Pertti Kukkonen,

Pekka JylhäUrkurakentaja: Urkurakentamo

Veikko Virtanen OyViher- ja pihaurakoitsijat: Lemminkäinen Oy ja

Suomen Graniittikeskus Oy

25Kuvio.com/Anders Portman

25Vainajien näyttötilan valkobetoniset seinät luovat har-monisen taustan Pekka Jylhän näyttävälle “Suru”-taide-teokselle.


1 20112222

Pertti Kukkonen voitti kappelin taideteoksista jär-jestetyn yleisen taidekilpailun ”Ristin tie” -ehdotuk-sellaan. Hänellä oli kappelin toteutuksessa myöskaksi muuta roolia: hän viimeisteli näkyville jäävätvalkobetoniset paikallavalurakenteet ja teki myöskappelin kuparipintojen vaativat patinointityöt.

Taidekilpailu oli sikäli poikkeuksellinen, että sejärjestettiin jo ennen lopullisten työpiirustusten al-kamista. Niinpä taiteesta tuli aito osa arkkitehtuu-ria. Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen pääsi myös seu-raamaan työmaata monttuvaiheesta lähtien, sillähän aloitti tuolloin taideteoksen tekemisen työ-maan vieressä olevassa hallissa.

Siten hän oli myös näkemässä ongelmakohdat,joita syntyi näkyviin jääviin betonipintoihin. ”Val-kobetonin valu ei ole helppoa. Myös kova talvi olitekijöille tosi vaativa”, Kukkonen taustoittaa syitäviimeistelytarpeeseen.

Näkyviin jäävä valkobetonipinta on sikälikin ar-moton että siinä näkyvät pienetkin sävyerot. Kap-pelin sävynhaun promilleluokan tarkkuudesta ker-too se että valkobetonissa oli 0,0125 % mustaapigmenttiä. Jo pieni vesimäärän vaihtelu aiheuttaasävyeroja.

Betoni on Kukkoselle tuttu materiaali: hän onpaitsi käyttänyt sitä monissa taideteoksissaan ke-hittänyt ja keksinyt erityisesti betonin ulkonäköön

ja väriin liittyviä asioita. Ensimmäinen patentoitubetonikeksintö oli kuparibetoni. Betonipallas -yri-tyksellä on kokemusta myös betonipintojen kor-jaamisesta ja viimeistelystä, esimerkiksi Kirkko-järven koulusta Espoossa. Siellä näkyviin jäävätpaikallavalupinnat viimeisteltiin kauttaaltaan ns.Andotekniikalla.

”Kappelin betonivalujen erilaiset yksityiskohdat,kuten pinnat, työsaumat ja kulmat vaativat monen-laisia korjauksia, joten myös käsittelytapoja oliuseita. Osassa viimeistelykerros oli hyvin ohut, lä-hinnä sementtiliimalla käsittelyä, osassa käytettiinpaksua massakerrosta, jossa oli mukana kunnollamyös kiviainesta. Joissakin kohdissa hiottiin yli-määräistä massaa poiskin. Kuitenkin siten että lop-putulos on samannäköinen kuin alkuperäinenmuottipinta”, hän kertoo.

Pyhän Laurin kappelissa betonin viimeistelytyötteki jo pidemmän aikaa yhteistyötä tehnyt työryh-mä, joka koostuu betonin hyvin tuntevista taiteili-joista. ”He osaavat hakea ja toteuttaa halutunlai-sen sävymaailman”, Kukkonen kertoo. Osaamises-ta kertoo parhaiten se, että kappelin viimeistellytkohdat eivät silmämääräisesti eroa sävyltään ei-vätkä pinnaltaan alkuperäisestä paikallavaletustavalkobetonipinnasta.

PERTTI KUKKONENVIIMEISTELI KAPPELINVALKOBETONIPINNAT

Sirkka Saarinen, toimittaja

Kuvi

o.co

m/A

nder

s Po

ertm

an

24Kappelin betonivalujen erilaiset yksityiskohdat, kuten pin-nat, työsaumat ja kulmat vaativat viimeistelyjä, joita teh-tiin tapasukohtisesti eri käsittelytapoja käyttämällä.


/ColorImageDict > /JPEG2000ColorACSImageDict > /JPEG2000ColorImageDict > /AntiAliasGrayImages false /CropGrayImages false /GrayImageMinResolution 150 /GrayImageMinResolutionPolicy /OK /DownsampleGrayImages true /GrayImageDownsampleType /Average /GrayImageResolution 72 /GrayImageDepth -1 /GrayImageMinDownsampleDepth 2 /GrayImageDownsampleThreshold 1.00000 /EncodeGrayImages true /GrayImageFilter /DCTEncode /AutoFilterGrayImages true /GrayImageAutoFilterStrategy /JPEG /GrayACSImageDict > /GrayImageDict > /JPEG2000GrayACSImageDict > /JPEG2000GrayImageDict > /AntiAliasMonoImages false /CropMonoImages false /MonoImageMinResolution 1200 /MonoImageMinResolutionPolicy /OK /DownsampleMonoImages false /MonoImageDownsampleType /Bicubic /MonoImageResolution 200 /MonoImageDepth -1 /MonoImageDownsampleThreshold 1.50000 /EncodeMonoImages true /MonoImageFilter /FlateEncode /MonoImageDict > /AllowPSXObjects true /CheckCompliance [ /None ] /PDFX1aCheck false /PDFX3Check false /PDFXCompliantPDFOnly false /PDFXNoTrimBoxError true /PDFXTrimBoxToMediaBoxOffset [ 0.00000 0.00000 0.00000 0.00000 ] /PDFXSetBleedBoxToMediaBox true /PDFXBleedBoxToTrimBoxOffset [ 0.00000 0.00000 0.00000 0.00000 ] /PDFXOutputIntentProfile (None) /PDFXOutputConditionIdentifier () /PDFXOutputCondition () /PDFXRegistryName () /PDFXTrapped /False

/CreateJDFFile false /Description > /Namespace [ (Adobe) (Common) (1.0) ] /OtherNamespaces [ > > /FormElements true /GenerateStructure false /IncludeBookmarks false /IncludeHyperlinks false /IncludeInteractive false /IncludeLayers false /IncludeProfiles false /MarksOffset 6 /MarksWeight 0.250000 /MultimediaHandling /UseObjectSettings /Namespace [ (Adobe) (CreativeSuite) (2.0) ] /PDFXOutputIntentProfileSelector /DocumentCMYK /PageMarksFile /RomanDefault /PreserveEditing true /UntaggedCMYKHandling /LeaveUntagged /UntaggedRGBHandling /LeaveUntagged /UseDocumentBleed false >> ]>> setdistillerparams> setpagedevice

Documents

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 – PYHÄN LAURIN KAPPELI, …Valmistumisvuosi: 2010 Bruttoala: 1879 m2 Tilavuus 7800 m3 Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto R.J. Heiskanen Oy Rakennuttaja: