Västerskogin päiväkoti

Varhaiskasvatussuunnitelma

Sisällysluettelo

1. Toiminta-ajatus

arvot

oppimiskäsitys

erityispiirteet

2. Kuvaus yksikön kasvatusympäristöstä

kasvattaja

turvallisuussuunnitelma

3. Kasvatuskumppanuus

4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

5. Yksikön hoito, kasvatus ja opetus

leikki ja liikkuminen

tutkiminen

varhaiskasvatuksen sisältöalueet

toimintakauden suunnittelu

6. Yhteistyö ja verkostoituminen

7. Arviointi

8. Seuranta ja dokumentointi

1. TOIMINTA-AJATUS

Päiväkotimme pyrkii luomaan lapselle turvallisen, mielenkiintoisen ja toimintaan

innostavan ympäristön, jossa leikillä on tärkeä osa. Tarjoamme perheen käyttöön

henkilökunnan monipuolista ja ammatillista osaamista. Vanhempien kanssa tehtävän

yhteistyön avulla tavoitteenamme on hyvinvoiva ja tasapainoinen lapsi. Tämän vuoksi

pidämme tärkeänä yhteistyötä vanhempien kanssa.

Kaunis, luonnonläheinen ympäristö antaa lapselle mahdollisuuden tutkia ja tutustua

luonnon ihmeisiin. Luonnossa liikkuminen tarjoaa lapselle mahdollisuuden tutkia ja

tutustua luonnon ihmeisiin. Luonnossa liikkuminen tarjoaa lapselle suuria elämyksiä ja

seikkailuja, joista hän saa mukavia kokemuksia ja muistoja.

Arvot

Toimintamme keskeisin tavoite on luoda lapselle pohja hyvälle ja tasapainoiselle

elämälle. Toimintaamme ohjaavat seuraavat mielestämme tärkeät arvot (eivät ole

tärkeysjärjestyksessä), joiden haluamme välittyvän kaikessa toiminnassamme

suhteessa lapseen, vanhempiin ja työtovereihin.

Turvallisuus: Pidämme tärkeänä aikuisen läsnäoloa lapsen päivässä. Huolenpito ja hellyys

ovat tärkeitä lapselle. Jokaisella lapsella on oikeus sylin lämpöön ja sen tarjoamaan

turvaan. Säännöillä haluamme luoda lapselle turvallisen leikkiympäristön sekä sisällä

että ulkona.

Avoimuus: Pyrimme luomaan päiväkodistamme avoimen ja lämminhenkisen paikan, jossa

lapsen on hyvä olla ja johon vanhemmat voivat tuoda ja jättää lapsen turvallisin mielin.

Avoin vuorovaikutus perustuu luottamukseen ja arvostukseen lasten, vanhempien ja

henkilökunnan välillä.

Kasvatuskumppanuus: Vanhemmat ovat lastensa parhaat asiantuntijat ja yhteistyö

vanhempien kanssa luo mielestämme hyvät lähtökohdat toimia lapsen parhaaksi.

Yhteistyö lähtee lapsen tarpeista ja siinä yhdistyvät vanhempien ja henkilökunnan

tiedot ja kokemukset. Kasvatuskumppanuuden yhteistyömuotoina tärkeitä ovat

vanhempien kanssa käytävät päivittäiset keskustelut lasta tuotaessa ja hakiessa,

vanhempainillat sekä kasvatuskeskustelut syksyisin ja keväisin. Kumppanuus perustuu

molemminpuoliseen kunnioitukseen ja luottamukseen.

Tasa-arvoisuus: Mielestämme jokainen lapsi on tärkeä omana itsenään ja siksi jokaista

lasta tulee kohdella tasavertaisesti.

Suvaitsevaisuus: Pidämme tärkeänä lapsen kasvua ihmisenä sellaiseksi, että hän osaa

pienestä pitäen tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja hyväksyy erilaisuuden

rikkautena.

Yksilöllisyys: Lapsi huomioidaan yksilöllisesti. Häntä kuunnellaan ja hänen kehitystään

edistetään sekä tuetaan.

Ihmisten ja luonnon kunnioitus: Pidämme tärkeänä, että kunnioitamme ja arvostamme

toisiamme. Eläinten ja kasvien kasvuympäristöä haluamme kunnioittaa rikkomatta ja

roskaamatta.

Oppimiskäsitys

Oppiminen on jatkuva prosessi, jota tapahtuu kaikissa päiväkodin tilanteissa. Lapsi

tutkii, kokeilee, toistaa sekä jäljittelee. Leikin avulla lapsi harjoittelee erilaisia taitoja

ilman epäonnistumisen pelkoa. Aikuisen tehtävänä on luoda ympäristö, joka mahdollistaa

leikin onnistumisen. Suunnittelemme päiväkodin arjen tukemaan lapsen kasvua ja

kehitystä mahdollisimman hyvin eri ikävaiheissa. Osa päivän toiminnasta tapahtuu

pienemmissä ryhmissä, joka mahdollistaa paremmin lasten huomioimisen ja tukemisen

yksilöllisesti.

Erityispiirteet

Päiväkotimme on pieni ja sijaitsee luonnon keskellä. Usein päiväkotimme on ensimmäinen

kodin ulkopuolinen hoitopaikka pienelle lapselle, sillä meillä aloittavista lapsista

nuorimmat saattavat olla alle vuoden ikäisiä. Pienemmän lapsen turvallisuuden tunnetta

lisää mahdollisuus olla esim. sisaruksen kanssa samassa hoitopaikassa, kuten meillä on

mahdollista. Siirtyminen ryhmästä toiseen helpottuu, koska lapsi tuntee molempien

ryhmien aikuiset ja lapset entuudestaan.

Luonto ja sen monipuolisuus kuuluvat päiväkotimme arkeen. Teemme pienten ja isojen

lasten kanssa syksyisin ja keväisin retkiä läheiseen metsään ottaen huomioon lasten iän.

Myttysten metsäretkillä tutustumme luontoon ja toisinaan otamme eväät mukaan.

Lasten kanssa leikkien tutkimme ja tarkkailemme luontoa ja sen muutoksia.

Pyrimme siihen, että lähes kaikilla päiväkotimme ryhmissä työskentelevillä aikuisilla on

Metsämörri- ohjaajakoulutus. Metsämörrin (Skogsmulle) juuret vievät 50 vuoden taa

Ruotsiin. Se on satuhahmo, joka seikkailee mukanamme metsissä suojellen luontoa.

Oppiessamme kunnioittamaan luontoa pienissä ja arkisissa asioissa tulemme

todennäköisesti varjelemaan elämää suuremmissa päätöksissä myöhemmässä elämässä.

Varsinainen metsämörri retkeily alkaa menninkäisissä. Eväät ovat lasten mielestä

kohokohta metsäretkillämme. Eväiden pakkaamisessa otamme huomioon kestävän

kehityksen, emmekä vie metsään eväitä, jotka roskaavat tai aiheuttavat turhaa

pakkausjätettä. Erilaisten laulujen ja leikkien avulla tutkimme ja tutustumme luontoon.

Ruotsinkieli kuuluu vahvasti päiväkotimme historiaan, sillä Västerskogin päiväkoti on

aikaisemmin ollut kaksikielinen. Tältä ajalta on toimintaamme jäänyt ruotsinkielisiä

lauluja, leikkejä ja perinteitä (Lucianpäivä). Pidämme niitä rikkautena ja haluamme

välittää niitä lapselle, jotta hän oppisi arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

Lähi vuosina lasten ja heidän perheiden kautta olemme tutustuneet myös muiden maiden

kieliin ja kulttuureihin.

Tunnetaitoja opettelemme Sipoon kunnassa käytössä olevalla tunnetaito-ohjelmalla

(Tunnemuksu ja Mututoukka), silloin kun lasten ikä ja lukumäärä sen mahdollistaa. Se on

5–6-vuotiaille suunnattu ohjelma, jonka avulla lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään

erilaisia tunteita; kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki teot eivät. Opittuaan

tunnistamaan itsessään erilaisia tunteita, voi myös helpommin ymmärtää miltä toisesta

tuntuu.

2. KUVAUS YKSIKÖN KASVATUSYMPÄRISTÖSTÄ

Västerskogin päiväkoti aloitti toimintansa Sipoon kunnan ensimmäisenä päiväkotina

vuonna 1975. Tuolloin päiväkoti toimi kaksikielisenä (suomi/ruotsi) ja lapset olivat 3-6-

vuotiaita. Toimimme entisen koulun tiloissa, jotka ovat remontoitu päiväkotitoimintaa

varten. Päiväkodissamme on useita kerroksia ja hyödynnämme tiloja lasten kanssa

toimiessamme.

Vuonna 2001 päiväkotimme toiminta muuttui kokonaan suomenkieliseksi ja samalla alle

3 – vuotiaiden lasten ryhmä aloitti toimintansa. Nykyisin meillä toimii kaksi lapsiryhmää;

2-5 – vuotiaat Menninkäiset ja 0-3 – vuotiaat Myttyset. Tällä hetkellä molemmissa

ryhmissä työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa.

Yhteisessä eteisessä ovat lasten ulkovaatenaulakot ja kuraeteinen sekä Menninkäisten

wc:t. Menninkäisten puoli on mahdollista jakaa liukuovin kolmeen erilaiseen tilaan;

nukkumahuone toimii myös lasten leikki- ja jumppatilana. Kahta muuta huonetta

käytämme ruokailutilana sekä pienryhmätoiminnassa. Myttysten puolella on

ruokailuhuone ja nukkumahuone, joita käytämme myös askartelu- ja leikkihuoneina sekä

wc. Molemmissa ryhmissä lelut, askartelumateriaalit, pelit, kirjat ja rakenteluvälineet

ovat sijoitettu lasten saataville ikätaso huomioon ottaen.

Päiväkotimme naapureina ovat kielikylpypäiväkoti Skogsbacken sekä ruotsinkielinen

Ängskullenin päiväkoti. Leikimme isolla pihalla yhdessä Skogsbackenin päiväkodin lasten

kanssa. Aidatulla pihalla on tilaa mm. juosta, kiivetä, pelata palloa sekä talvisin hiihtää

ja laskea pulkalla mäkeä. Metsä ympäröi päiväkotiamme antaen toiminnallemme mitä

mahtavimmat puitteet. Ulkoiluaikana voi kuulla linnun laulua ja vanhojen, suurten puiden

huminaa.

Kasvattaja

Kasvattajina annamme lapselle mahdollisuuksia oppia sosiaalisia taitoja ja kehittyä

itsenäiseksi omassa tahdissaan. Luomme lapselle ympäristön, jossa hän saa onnistumisen

kokemuksia erilaisissa leikeissä ja tilanteissa. Pidämme tärkeänä, että lapsen usko

itseensä vahvistuisi, jotta lapsi jatkossa pärjäisi elämässään.

Kasvatushenkilökunnan lisäksi päiväkodissamme työskentelee keittiötyöntekijä sekä

osapäiväinen laitoshuoltaja. Heidän apunsa päivän mittaan on erittäin tärkeää.

Arvostamme omaa työyhteisöämme ja pidämme jokaisen työpanosta tärkeänä

päiväkodissamme. Ylläpidämme ammattitaitoamme osallistumalla erilaisiin

koulutustilaisuuksiin ja tutustumalla alan kirjallisuuteen ja lehtiin. Päiväkotiin tulee

Pikkuväki - ja askartelulehti.

Turvallisuussuunnitelma

Päiväkotiimme on laadittu turvallisuussuunnitelma hätätilanteiden varalle. Suunnitelma

päivitetään ja käydään läpi kerran vuodessa. Jokaisella työntekijällä on vastuualueensa

ja -tehtävänsä hätätilanteen sattuessa. Henkilökunta päivittää ensiaputaitojaan

koulutuksilla. Teemme vuosittain lasten kanssa pienimuotoisen poistumisharjoituksen,

jossa poistumme varauloskäynneistä. Talossamme on paloliukumäki pienten ryhmän

ikkunan alla ja tikkaat isojen ryhmän ikkunoiden alla. Palosammuttimet ovat molempien

osastojen läheisyydessä.

Olemme laatineet yhteiset ulkosäännöt yhdessä Skogsbackenin päiväkodin kanssa ja

tarkastamme sääntöjä vuosittain. Yhteisillä ulkosäännöillä haluamme luoda lapselle

turvallisen ja viihtyisän ulkoilupaikan. Turvallisuudesta pidämme huolta mm.

huolehtimalla, että pihalla on tarpeeksi turvahiekkaa ja pihan leikkivälineet ovat

kunnossa. Toimintaa ohjaavia sääntöjä käydään läpi vanhempien kanssa

vanhempainilloissa.

3. KASVATUSKUMPPANUUS

Kasvatuskumppanuus on mielestämme kahden lapselle tärkeän tahon, vanhempien ja

päivähoidon kasvattajien sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen eli lapsen kasvun,

oppimisen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Haluamme tukea vanhempien arvokasta

kasvatustyötä. Siksi yhteistyö vanhempien kanssa on erittäin tärkeää.

Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton

meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja

löytää itsensä.

-Maria Jotuni-

Vaihdamme päivittäiset kuulumiset tuomis- ja hakemistilanteissa ja pyrimme kertomaan

niin hyvät kuin huonotkin hetket. Päiväkodissamme pidetään syksyisin ja keväisin

kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa sekä tarvittaessa useamminkin. Keskusteluissa

luomme yhteiset linjat kasvatukselle ja käymme läpi mm. asioita, jotka helpottavat

lapsen päivän sujumista päiväkodissa. Syksyisin ja keväisin pidämme vanhempainillat,

joissa käymme läpi mm. käytännön asioita ja tulevan kauden ohjelmaa. Vanhempainillat

ovat mukava väylä tavata toisten lasten vanhempia ja osallistua toimintaan. Talon

perinteisiin tapoihin kuuluu kutsua vanhemmat isän- ja äitienpäiväkahville.

Toivomme, että lapsi tulisi vanhemman kanssa tutustumaan päiväkotiin jo ennen

varsinaisen hoidon alkua. Tutustuminen helpottaa lapsen sopeutumista päiväkotiin. Paras

aika vierailuille on aamupäivä.

Vanhemmat saavat tietoa päiväkodin toiminnasta eteisen ilmoitustauluilta sekä

kuukausikalentereista. Niistä löytyvät mm. metsäretket, teatterireissut, leivontapäivät,

yhteiset juhlat ja vierailijat. Toimitamme kotiin infolapun kauden tärkeistä

päivämääristä (esim. joulu- ja kevätjuhla). Tarkempaa tietoa ja mahdolliset muutokset

tapahtumaan liittyen annamme lähempänä ajankohtaa. Kaikki vanhemmille menevä posti

on eteisessä lapsen omassa ”info-pyykkipojassa”.

4. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Lapsen aloittaessa päivähoidon hänelle tehdään henkilökohtainen

varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelma

toimii henkilökunnalle tukena suunniteltaessa lapsen päivän kulkua päivähoidossa.

Keskustelussa käymme läpi miten lapsi toimii arjessa (esim. pukeminen, syöminen),

millaiset vuorovaikutustaidot lapsella on, missä vaiheessa lapsen kehitys on (esim. puhe,

mielikuvitus) ja minkälainen leikki lasta kiinnostaa. Lapsi tarvitsee eri ikäkausina

enemmän tai vähemmän tukea oppiakseen uusia asioita. Lapsen tukeminen voi olla jonkun

uuden asian opettelemista useaan otteeseen (esim. pukeminen).

5. YKSIKÖN HOITO, KASVATUS JA OPETUS

Lapsen aito kuunteleminen ja hänen kanssaan keskusteleminen ovat erittäin tärkeitä

asioita lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta. Me aikuiset pyrimme

käyttämään lapselle selkeää kieltä, jota lapsen on helppo ymmärtää. Mitä isot edellä,

sitä pienet perässä; aikuinen on aina mallina lapselle.

Aikuisen tehtävänä on luoda lapselle tilanteita, joissa hän voi käyttää kieltä

monipuolisesti. Laulut, lorut ja sadut ovat tärkeä osa päiväkotimme arkea. Pidämme

säännöllisesti erilaisia tuokioita, jolloin lapsi saa heittäytyä mielikuvituksen maailmaan

lorujen ja satujen johdattelemina. Haluamme myös kannustaa lasta omatoimiseen

kirjojen katseluun ja lukemiseen. Emme opeta lasta lukemaan vaan mielestämme lapset

lukevat kukin omalla tavallaan.

Päiväkodissamme musiikilla on oma merkityksensä. Lähes päivittäin kuuntelemme

musiikkia tai laulamme lauluja. Päiväkodin monet soittimet ja laulukirjat antavat

mahdollisuuden lasten musisointiin ja laulattamiseen monipuolisesti. Kerran kuukaudessa

pidämme koko talon yhteisen lauluhetken. Pienten ryhmässä päiväunien aikana soi

kokoajan rauhallinen musiikki. Isojen ryhmässä nukkumaan mentäessä kuunnellaan

satuja.

Pyrimme käyttämään teatteria yhtenä ilmaisun keinona. Henkilökunta esittää lapsille

tarinoita teatterina tai pöytäteatterina. Päiväkodilla on hyvä roolivaatevarasto, jota

lapset pystyvät halutessaan käyttämään. Käymme vuosittain teatteriretkellä, niin isot

kuin pienetkin. Haluamme tarjota lapselle upeita elämyksiä vaihtoehtona kiireiselle

maailmalle.

Leikki ja liikkuminen

Lapsi leikkii luonnostaan ja kasvattajina haluamme tukea lapsen leikkejä. Kiinnitämme

huomiota päiväkodin leluihin, jotta ne olisivat kehittäviä ja mielekkäitä lapsen ikätason

mukaan. Aikuinen huolehtii, että lapsella on aikaa ja tilaa leikille.

Ulkoilemme päivittäin isolla pihalla, jossa lapsi voi liikkua esim. juoksemalla,

kiipeilemällä, ryömimällä ja tasapainoilemalla. Isojen ja pienten ryhmässä pidetään

kerran viikossa jumppahetki, joissa hyödynnetään päiväkodin liikuntavälineitä (esim.

trampoliini ja puolapuut). Syksyisin ja keväisin menninkäiset jumppaavat pihalla, silloin

harjoitellaan joukkuepelejä ja–leikkejä (esim. polttopallo, hippa). Syksyisin ja keväisin

teemme metsäretkiä läheiseen metsään.

Metsä tarjoaa lapselle oivallisen paikan harjoitella tasapainoilua, hyppimistä ja

kiipeilemistä sekä vaihtelevassa maastossa kulkemista. Tämän lisäksi teemme

kävelyretkiä lähiympäristössä.

Tutkiminen

Lapsi on utelias oppimaan ja tietämään uusia asioita. Hän tutkii ja kyselee mielellään

paljon. Päiväkotiimme on kertynyt vuosien varrella paljon mielenkiintoisia kirjoja sekä

välineitä (esim. oikea mikroskooppi, luupit) joiden avulla voi tutkia ja oppia uusia asioita.

Varhaiskasvatuksen sisältöalueet

Emme varsinaisesti opeta lapselle oppiaineita, vaan annamme mahdollisuuksia perehtyä

eri sisältöalueisiin, jotka jatkuvat myöhemmin esiopetuksessa sekä koulussa. Lapsi oppii

ja kokee erilaisia asioita päivittäin. Lapsi on kiinnostunut monista ympärillään olevista

asioista ja esittää kysymyksiä mm. pukemisesta ja ruokailusta sekä häntä

askarruttavista asioista. Seuraavat alla olevat sisältöalueet toteutuvat päiväkotimme

arjessa.

Matemaattinen: Arkipäivän matematiikka on lapselle elämän läheistä

ongelmanratkaisua. Vertailemme erilaisia muotoja ja kokoja (esim. iso-pieni). Lapsi

tutustuu numeroihin ja harjoittelee laskemaan (esim. kavereita, käpyjä). Pelejä

pelatessaan lapsi oppii laskemaan ja liikkumaan pelilaudalla (esim. nopan silmäluvun

osoittaman luvun verran). Jumpassa käytämme erilaisia välineitä ja leikkejä, joilla

opettelemme ja kertaamme muotoja, lukuja ja suuntia (esim. ylös, alas).

Luonnontieteellinen: Lasten rakastamat metsäretket ovat olleet päiväkotimme arkea jo

vuosia. Joka päivä ulos lähtiessämme tarkkailemme säätä ja pukeudumme sen mukaan.

Askarteluiden avulla tarkastelemme lasten kanssa vuodenaikojen vaihteluja, eläimiä,

kasveja jne. Opettelemme mm. laulujen, leikkien ja kirjojen avulla eläimiä ja

kasvillisuutta. Harjoittelemme myös aika käsitteitä (esim. viikonpäivät).

Historiallis-yhteiskunnallinen: Teemme paljon perinteisiä asioita vuosittain. Varsinkin

juhlapäivien viettämistä on pidetty meidän päiväkodissa tärkeänä. Itsenäisyyspäivänä

pukeudutaan juhlavaatteisiin ja ”käydään presidentin vastaanotolla”. Ennen joulua

syömme juhlavasti jouluruokaa koko talon voimin ja joka vuosi näkee päiväkodissamme

Lucia-kulkueen. Vietämme Kalevalan päivää, jolloin aikuiset saattavat esittää jonkun

tarinan Kalevalasta tai luetaan tarinoita Väinämöisestä ja soitetaan kannelta. Vappua

vietämme perinteisesti naamiaisten merkeissä. Lisäksi juhliimme kuuluu perinteisten

juhlaherkkujen syönti, kuten Runebergin tortut sekä vappuna simaa ja munkkeja.

Tutustumme lähiympäristöön ja sen mahdollisiin muutoksiin metsä- ja

kävelyretkillämme. Kaupunkiympäristöä havainnoimme käydessämme pidemmillä

bussiretkillä. Päiväkodilla on käytössään kamera ja videokamera. Kuvaamme lapsia

vanhempien luvalla arjen touhuissa sekä juhlissa.

Esteettinen: Haluamme tarjota lapselle elämyksiä ja kokemuksia. Estetiikka sisältää

kaikenlaisen aistimisen, tuntemisen ja havaitsemisen. Lapsi näkee ja kokee paljon

asioita, esineitä, ilmiöitä ja tapahtumia päivän aikana. Päiväkodissamme lapsella on

mahdollisuus kuulla mm. musiikkia ja luonnon ääniä. Satujen ja tarinoiden kautta lapsi

kuvittelee ja kokee erilaisia tunteita kuten iloa, surua ja jännitystä turvallisessa

ympäristössä. Taiteellisten kokemuksien (esim. maalaus, askartelu) avulla haluamme

antaa lapselle mahdollisuuden toteuttaa sisäistä taiteilijaansa. Tärkeintä ei ole

lopputulos vaan tekemisen ja luomisen ilo.

Eettinen: Kasvattajina pidämme tärkeinä toiminnallemme asettamiamme arvoja ja

haluamme toimia niiden mukaisesti. Aikuinen antaa omalla käytöksellään lapselle mallin

mm. suvaitsevaisuuteen. Päiväkodissa päivän mittaan opettelemme mikä on oikein ja mikä

väärin sekä anteeksipyytämistä ja -antamista. Päivittäin opettelemme ja käytämme

kohteliaisuuteen liittyviä sanoja, kuten kiitos ja ole hyvä.

Uskonnollis-katsomuksellinen: Seurakunnan lapsityöntekijä käy päiväkodissamme

kertomassa lapsille erilaisia tarinoita esim. hyvästä paimenesta. Vietämme kristillisen

kirkkovuoden juhlapyhistä joulua ja pääsiäistä. Näitä juhlistamme mm. käymällä

joulukirkossa sekä syömällä molempien ryhmien kanssa yhdessä juhla-aterian.

Huomioimme perheiden oman uskonnollisen vakaumuksen.

Toimintakauden suunnittelu

Suunnittelupäivänä suunnittelemme koko päiväkodin voimin syys- ja kevätlukukauden

toiminnan rungon (esim. teemat, juhlapyhät). Päätämme yhteisistä asioista kuten

lauluhetkistä ja retkistä. Lisäksi asetamme toiminnalle tavoitteita, pohdimme missä

olemme onnistuneet ja mitä pitäisi mahdollisesti parantaa.

Ryhmien omissa viikkopalavereissa teemme tarkemman suunnitelman jokaiselle päivälle

(esim. askartelut, jumpat). Tällöin on myös mahdollisuus keskustella lapsen yksilöllisestä

kasvusta ja kehityksestä sekä suunnitella ryhmien toimintaa sen mukaan.

6. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN

Teemme yhteistyötä monen eri tahon kanssa joista tärkeimpiä ovat lasten vanhemmat

sekä naapuri päiväkodit. Hyödynnämme naapuripäiväkotien läheisyyttä järjestämällä

yhteisiä hetkiä lapsille esim. joululaulujen laulamista molemmilla kielillä sekä kesäisin

perinteeksi muodostunut vesipyssyleikki.

Sipoon suomalainen seurakunta on yksi tärkeistä yhteistyökumppaneistamme.

Seurakunnan lapsityöntekijä käy päiväkodissamme pitämässä tuokioita lapsille ja

vuosittain käymme isompien lasten kanssa joulukirkossa.

Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) tekee tutustumiskäyntejä päiväkoteihin.

Vanhempien kanssa sovittaessa saamme keltolta arvokasta apua mm. arjen

järjestämisessä siten, että se sujuisi erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta

parhaimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi kelto osallistuu lapsen kuntoutuksen

suunnitteluun ja seurantaan yhdessä vanhempien ja päivähoidon henkilöstön kanssa.

Tarvittaessa saamme neuvoja toiminta- ja puheterapeutilta sekä psykologilta.

Neuvolan 5-vuotistarkastus tehdään osittain yhteistyössä päiväkodin kanssa; päiväkoti

siirtää vanhempien suostumuksella ja välityksellä omat havaintonsa lapsen kehityksestä

tarkastusta varten. Tarvittaessa saamme apua ja neuvoja terveyskeskuksen ja

hammashuollon henkilökunnalta.

Lapsen siirtyessä päiväkodistamme esiopetukseen pidämme tarvittaessa

tiedonsiirtopalaverin yhdessä vanhempien ja esiopetushenkilökunnan kanssa.

Olemme osallistuneet valtakunnan laajuisiin projekteihin kuten Nuoren Suomen

järjestämään liikuntaan kannustavaan Varpaat Vauhtiin- projektiin. Metsätalouden

kehittämiskeskus Tapiolta olemme tilanneet männynsiemeniä kasvatettavaksi.

Männynversot lapsi saa viedä kotiin.

Vuosittain pidetään henkilökunnan suunnittelupäivä sekä virkistysiltapäivä. Tällöin muut

päiväkodit hoitavat päiväkotimme lapsia. Vastaavasti saamme muista päiväkodeista

lapsia hoitoomme heidän kyseisinä päivinään. Päiväkotimme toimii varahoitopaikkana

perhepäivähoidossa oleville lapsille. Perhepäivähoitajan lomaillessa tai sairastuessa

hänen hoitolapsensa tulevat meille hoitoon.

7. ARVIOINTI

Toimintamme arviointia ohjaavat valtakunnallinen, Sipoon kunnan sekä päiväkodin

varhaiskasvatussuunnitelmat. Päiväkodin kasvatushenkilökunta seuraa ja havainnoi

lapsen kehitystä päivittäin. Syksyisin ja keväisin pidetään vanhempien kanssa

kasvatuskeskustelut, joissa käydään läpi lapsen osaamista ja kehittymistä. Vanhemmat

saavat tietoa arjen sujumisesta päiväkodissa ja päiväkoti puolestaan saa arvokasta

tietoa lapsesta. Vanhempien kanssa arvioidaan asetettujen lapsikohtaisten tavoitteiden

toteutumista sekä mahdollisen tuen tarvetta.

Molemmissa ryhmissä työn arviointi ja suunnittelu tapahtuvat kerran viikossa

pidettävissä palavereissa. Suunnittelemme toimintaa juuri sen hetkisen ryhmän

kehitystason mukaan. Henkilökunnan arviointi lapsen kasvusta ja oppimisesta perustuu

lapsen yksilölliseen tuntemiseen päivittäisen havainnoinnin ja vanhempien kanssa

käytävien keskustelujen pohjalta.

Sipoon kunnan päiväkodeilla on oikeus yhteen suunnittelupäivään vuodessa, jolloin

suunnitellaan tulevaa ja käydään läpi mitä olemme edellisenä vuotena tehneet. Tulevan

suunnittelussa huomioimme työtavat ja käytännöt, joiden avulla pystymme parantamaan

päiväkodin toimintaa niin lasten kuin aikuisten hyväksi.

Sipoon kunnalla on käytössä TAK- (tutki - arvioi - kehitä) tietokoneohjelma, jolla

arvioidaan päiväkodin ja päivähoidon toimivuutta. Siitä saatava

asiakastyytyväisyyskysely jaetaan vanhemmille keväisin ja niiden tulokset tulevat

päiväkodin ilmoitustaululle vanhemmille luettavaksi. Tämän lisäksi tulokset käydään

vanhempien kanssa yhdessä läpi vanhempainillassa. Koko henkilökunta osallistuu

tulosten läpikäyntiin ja niiden pohjalta tehdään toiminnan parannus- ja

korjaussuunnitelmat. Tämän vuoksi on tärkeää, että vanhemmat vastaisivat näihin

kyselyihin.

Työntekijä arvioi omaa työtään lapsilta saadun palautteen sekä vanhempien ja

työtovereiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Muutamia kertoja vuodessa

pidettävissä tiimipalaveri-illoissa pohdimme työhön liittyviä ammatillisia ja eettisiä

kysymyksiä. Vuosittainen esimiehen kanssa käytävä kehityskeskustelu on myös osa oman

työn arviointia. Seuraamalla ja arvioimalla toimintaamme ja omaa työtämme voimme

kehittyä.

8. SEURANTA JA DOKUMENTOINTI

Kasvattajina seuraamme yhteiskunnan muutoksia ja ajan henkeä, jotta voimme muokata

toimintaamme arkeen sopivaksi, unohtamatta perinteitä. Suunnittelupäivänä arvioimme

toimintaa ja muutostarpeita sekä asetamme tavoitteita työllemme. Käymme keskuste-

luja ja mietimme esim. mitä tavoitteita asetamme lapsen oppimiselle sekä miten

aikaisemmin asetetut tavoitteet ovat toteutuneet.

Myttysten ryhmässä kehittymistä seurataan ja tehdään näkyväksi kasvun kansioilla.

Aikuiset kirjaavat ylös lapsen ensimmäisiä sanoja tai hauskoja kommentteja lapsen

kehitystason mukaan. Kasvun kansio sisältää myös piirustuksia ja väritystehtäviä sekä

juttuja lapsen arjesta. Kansion saa omaksi lapsen siirtyessä pois ryhmästä.

Menninkäisten puolella kansioihin kerätään lasten tekemiä töitä ja muita muistoja esim.

kädenjälkiä. Eteisestä löytyy lasten suusta -vihkonen, jossa on lasten lausahduksia ja

oivalluksia vuosien varrelta.

Tiedätkö mikä on elämäntarkoitus? Se, että pitääuskoa isää ja äitiä jasiivota huone. –Sam 4v.-

Löydät meidät Vesterängintie 24:stä Västerskogista.

Tervetuloa tutustumaan päiväkotiimme ja aikuisiin.

Tavoitat meidät numeroistaMenninkäiset 09 -2353 5740 tai Myttyset 09—2353 5741.