Viljelyopas 2014

Hinta 25 €

2014

VILJELYOPAS

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSVILJELYOHJELMA

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Viljelyohjelma

puhelinneuvonta

01053 20080

Päivystys klo 8-20

(1.5. - 16.7.)

2 www.k-maatalous.fi

UUTUUDET 2014

Tämän esitteen sisältö tarjotaan sellaisenaan. Esitteen tarkkuudesta tai luotettavuudesta ei anneta mitään takuuta eikä nimenomaisesti taata sen sopivuutta tiettyyn tarkoitukseen. Asiakas on itse velvollinen tar-kistamaan tuotetiedot valmistajien ohjeista ja maatalouden tukioppaista. Varaamme oikeuden muuttaa tätä asiakirjaa ilman erillistä ilmoitusta.

RAGNA Monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra ❱ Huippulaatua ja satoa rehuohrantuotantoon koko ohranviljelyalueelle, s. 27

CEYLON Syysvehnä ❱ Varma talvehtija ja raskaan sarjan sadontuottaja, s. 48

SU ALLAWI-hybridiruis ❱ Uusi hybridiruis korkealla satopotentiaalilla, s. 49

YaraBela Seleenisalpietari ❱ Seleenillä vahvistettu typpilannoite etenkin kotieläintilan tarpeisiin, s. 93

YaraMila Pellon 2 boori

YaraMila Nurmen Hiven Y ❱ Vanha Nurmen Y1 on nyt Nurmen Hiven Y

Viljelyohjelma NK2 21-0-10-4 ❱ Rikki- ja hivenpitoinen lannoite pelto- ja nurmikasviviljelyyn, s. 93

Uudistuneet nurmiseokset! ❱ Uudistimme nurmiseososion täysin, s. 70

TRYGGVE timotei ❱ Huippusatoisa pohjoisen tyypin timoteiuutuus koko viljelyalueelle, s. 71

Tooler Heavy ❱ Uusi valmiste erityisesti syysviljojen rikkatorjuntaan, s. 113

Uudet vesistöetäisyysrajoitukset ja sallitut suuttimet ❱ Ratkaise ongelmat oikealla suutinvalinnalla, s. 172

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUS 3

VILJELYOHJELMA

Tutkimus- ja kehitystyötä tuottavamman tulevaisuuden hyväksi

K-maataloudella on pitkät perinteet suomalaisen maatalouden kehittäjänä. Nyt Koetilan 50-vuotis-juhlavuonna on ollut ilo huomata, miten laajaa kehitystyö kokonaisuudessaan on ollut, sillä vuosi-en saatossa koetilan pelloilla on nähty erilaisten viljakasvien, puutarhakasvien, avomaavihannes-ten lisäksi myös koneita ja viljelyteknisiä kokeita. Koetila on kulloinkin kuvastanut aikaansa tuoden kehitystyön kautta markkinoille entistä parempia ja satoisampia lajikkeita ja kokeillut erilaisia me-netelmiä suomalaisen viljelyn kannattavuuden parantamiseksi.

Tuomme lisäarvoa suomalaiseen maatalouteen muun muassa edustamalla useampia eri kasvinja-lostajia. Pääyhteistyökumppaneinamme ovat ruotsalainen Lantmännen SW Seed sekä norjalainen Graminor. Näiden lisäksi eri lajikkeita on tuotu menestyksekkäästi myös keskieurooppalaisten yhteis-työkumppaneidemme tarjonnasta. Kumppaniverkostomme vahvuus on jälleen osoitettu tuomalla jo-pa kuusi uutta lajiketta tänä vuonna viralliseen lajikeluetteloon. Näistä kiistatta merkittävimmät ovat markkinoille tulleet monitahoinen rehuohra Ragna sekä nurmiuutuus Tryggve-timotei.

Viljelyohjelma on aina kokonaisuus, enemmän kuin sen osatekijöidensä summa. Myös lannoittei-den ja kasvinsuojeluaineiden käytössä olemme kokeilleet uusia strategioita sekä uusia tuotteita. Tuttuun tapaan kirjan alkuosasta löydät viljelyohjelmat tärkeimmille kasvilajeille, keskivaiheilta tor-junta-aineiden tuotetiedot ja loppuosasta pikataulukot. Tuomalla ulottuvillesi testatut ja tuottavat ratkaisut uskomme että perusta menestyksekkäälle viljelylle löytyy. Antoisia hetkiä viljelyoppaan parissa – opasta olemme julkaisseet jo vuodesta 2006. Olet lämpimästi tervetullut palvelevaan ja osaavaan K-maatalouskauppaan ensi kauden hankintoja tehdessäsi!


KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAINEN SISÄLLYSLUETTELO

Viljakauppa ja viljelysopimukset .................................................................................................. 9Viljelytekniikan tehostaminen .................................................................................................... 11Ohran Viljelyohjelma ................................................................................................................... 24Kauran Viljelyohjelma ................................................................................................................. 31Kevätvehnän Viljelyohjelma ........................................................................................................ 37Syysviljojen Viljelyohjelma ......................................................................................................... 43Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma ................................................................................................... 51Syysöljykasvien viljelyohjelma ................................................................................................... 59Nurmen Viljelyohjelma ............................................................................................................... 64Rehukasvit, riistasiemenet ja herneet ........................................................................................ 63Nurmen säilöntä ......................................................................................................................... 76Perunan Viljelyohjelma ............................................................................................................... 78Lannoitus ja maanparannus ....................................................................................................... 82Lehtilannoitteet .......................................................................................................................... 96Kasvinsuojelun hyödylliset tiedot ..................................................................................... 100, 174 Kasvinsuojelun oheistuotteet ........................................................................................... 101, 168Peittausaineet........................................................................................................................... 102Rikkakasvien torjunta ............................................................................................................... 104Heinämäisten rikkojen torjunta ................................................................................................ 114Nurmien rikkasvien torjunta ..................................................................................................... 119Juolavehnän torjunta ................................................................................................................ 124Kasvunsääteet .......................................................................................................................... 128Kasvitautien torjunta ................................................................................................................ 133Tuholaisten torjunta .................................................................................................................. 139Erikoiskasvien kasvinsuojelu ................................................................................................... 147Perunan kasvinsuojelu ............................................................................................................. 154Kasvinsuojelun pikataulukot .................................................................................................... 172K-maatalous kaupat ................................................................................................................. 196


AAKKOSELLINEN SISÄLLYSLUETTELO

Aakkosellinen sisällysluettelo .................................. 5

Acrobat WG ......................................................... 158

Alkusanat ................................................................ 3

Ally 50 ST ............................................................ 104

Ally Class 50 WG.................................................. 105

Alsikeapila ............................................................. 73

Amber 2-tahoinen mallas- ja rehuohra .................. 29

Aramo ................................................................. 149

Ariane S ............................................................... 106

Aumakalvot ........................................................... 77

Aurea CL ............................................................... 52

Avaunt ................................................................. 139

Banjo syysrapsi ..................................................... 61

Basagran M75 ..................................................... 120

Basagran SG........................................................ 121

Baytan I ............................................................... 102

Baytan Universal .................................................. 103

Belinda rehu-ja elintarvikekaura ............................ 35

Bettina rehu- ja elintarvikekaura ............................ 35

Biscaya OD 240 ................................................... 140

Bjarne mylly- ja rehuvehnä .................................... 41

Brage monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra ........... 27

Brando hybridirapsi ............................................... 57

Broadway ............................................................ 115

Butisan S ............................................................. 150

Butisan Top .......................................................... 151

Cantor ................................................................. 107

Caspian -hybridiruis .............................................. 49

Cerone ................................................................. 128

Clamox ................................................................. 53

Clearfi eld Tuotantomenetelmä ............................... 52

Clearfi eld -tuotantomenetelmän rapsi .................... 52

Clearfi eld-rapsin tilakoe ......................................... 51

Comet Pro ........................................................... 134

Consento ............................................................. 164

Cycocel 750 ........................................................ 129

Demonstrant mylly- ja rehuvehnä .......................... 40

Dithane NT ja Penncozeb ..................................... 161

Englanninraiheinä ................................................. 72

Envision ............................................................... 124

Epok 600 EC ........................................................ 159

Erikoiskasvien rikkakasviaineiden tehotaulukko... 190

Express 50 SX ..................................................... 108

Fenix ................................................................... 152

Foliar Extra ............................................................ 97

Formulaatit .......................................................... 100

Galera .................................................................. 153

Gratil ................................................................... 122

Hardi merkintävaahto ja K-Agro merkintävaahto .. 166

Härkäpapu ........................................................... 175

Ilves rapsi .............................................................. 58

Italianraiheinä ........................................................ 72

Jaettu typpilannoitus ............................................. 88

Juventus.............................................................. 133

Kaliumin käyttömääriä ........................................... 92

Kaliumin tarve ....................................................... 92

Kalkituksen perusteet ............................................ 84

Karita herne ........................................................... 62

Karjanlannan ravinteet ........................................... 86

Kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttö ................... 17

Kasvinsuojeluaineiden yleistietotaulukko ............. 178

Kasvitautien levintä ja torjunta viljoilla ................... 21

Kasvitautien torjunta viljoilla .................................. 18

Kasvituhoojien resistenssi...................................... 19

Kaupat ja Viljelyohjelmakioskit ............................. 196

Kauran Viljelyohjelma............................................. 32

Kauran Viljelyohjelmakoe ....................................... 31

Kauran viralliset lajikekokeet ................................. 36

Kestac 50 EC ....................................................... 142

Kevätvehnän Viljelyohjelma.................................... 37

Kevätvehnän Viljelyohjelmakoe .............................. 39

Kevätvehnän viralliset lajikekokeet ........................ 42

Kiristekalvot ........................................................... 77

K-maatalouden koetila............................................. 8

K-MCPA ............................................................... 110

Koiranheinä ........................................................... 72

K-TRIO ................................................................. 111

Kumina ................................................................ 174



K-viljanhiven .......................................................... 99

Lannoitteiden ja levitysmäärän valinta ................... 90

Lannoitteiden tuoteluettelo .................................... 94

Largo syysrypsi ..................................................... 61

Lehtilannoitteiden tuoteluettelo .............................. 96

Lehtivihreämittauksen muistilista ja tulkinta .......... 16

Leimay ................................................................ 160

Maanparannuskalkit ja kuonat ............................... 85

Maissi Mas 11.F .................................................... 75

Majong hybridirapsi ............................................... 57

Marika rehu- ja elintarvikekaura ............................ 34

Marjat .................................................................. 177

Mavrik 2F ............................................................ 144

Mestarin kiinnite .................................................. 101

Mirador ................................................................ 147

Monfast ............................................................... 117

Monitor ................................................................ 116

Mospilan.............................................................. 141

Multiple ................................................................. 99

Mustang Forte ..................................................... 109

N-Sensor ............................................................... 89

Nurmen kasvinsuojelu ........................................... 65

Nurmen kasvuasteet .............................................. 66

Nurmen Viljelyohjelma ........................................... 64

Nurmien rikkakasvin tehotaulukko ....................... 189

Nurminata ............................................................ 72

Nurmiseokset ja symbolien merkitys ..................... 70

Nurmisiemenseokset ............................................. 74

Nurmisiementen yleistaulukko ............................... 68

Ohran Viljelyohjelma .............................................. 24

Ohran Viljelyohjelmakoe......................................... 26

Ohran viralliset lajikekokeet ................................... 30

Peittausaineiden taulukko .................................... 184

Persianapila ........................................................... 73

Perunan kasvuasteet ............................................. 78

Perunan Viljelyohjelma ........................................... 80

Porkkana ............................................................. 176

Primus ................................................................. 123

Prosaro ................................................................ 136

Puma Extra .......................................................... 118

Puna-apila ............................................................. 73

Puna-apila ja muut nurmipalkokasvit ..................... 73

Puntari mylly- ja rehuvehnä .................................. 40

Pyöröpaaliverkot .................................................... 76

Ragna monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra .......... 27

Ranman ............................................................... 162

Rapsin viralliset lajikekokeet .................................. 58

Ravinnetaselaskenta.............................................. 87

Ravinteiden merkitys kasville ................................ 82

Reetta populaatioruis ............................................. 50

Reglone ............................................................... 154

Rehukasvit ja riistasiemenet ................................. 63

Resistenssin ehkäisy ............................................. 20

Rikkakasvien kuvat .............................................. 186

Ringsaker rehukaura ............................................. 34

Rokka herne .......................................................... 62

Roundup Max ...................................................... 126

Roundup Maxin käyttömäärät eri kasveilla........... 127

Roxion ................................................................. 145

Ruiskun TEHO-pesu ............................................. 167

Ruiskunpesuohjeet .............................................. 168

Ruiskutusajankohdat ............................................. 14

Rukiin ja hybridirukiin viljelyohjelma ...................... 44

Rukiin viljelyohjelmakoe ........................................ 47

Ruokonata ............................................................. 72

Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu ............................... 56

Rypsin ja rapsin kasvuasteet ................................. 54

Rypsin ja rapsin Viljelyohjelma ............................... 55

Sadon arviointi satokomponentien avulla ............... 12

Sadon muodostuminen satokomponenteista ......... 11

Sekator ................................................................ 114

Senkor ................................................................. 155

Shirlan ................................................................. 163

Siementen kylvömäärätaulukko ............................. 22

Signum ................................................................ 148

Sisällysluettelo aiheittain ......................................... 4

Sonis ................................................................... 132

Sportak EW .......................................................... 138



Stomp ................................................................. 156

Storm-tuotteet ..................................................... 146

Stratos Ultra ........................................................ 157

SU Allawi hybridiruis .............................................. 49

Suojaimet ............................................................ 169

Suutinten valintataulukko .................................... 170

SW Magnifi k mylly- ja rehuvehnä .......................... 48

SW Mitja 2-tahoinen tärkkelys- ja rehuohra ........... 29

SW Petita rypsi ...................................................... 57

SW Vaasa rehu-ja elintarvikekaura ........................ 34

Switch ................................................................ 147

Symbolit .............................................................. 100

Syysrukiin viralliset lajikekokeet ............................ 50

Syysvehnän ja ruisvehnän viljelyohjelma ............... 43

Syysvehnän viralliset lajikekokeet .......................... 48

Syysviljojen kasvinsuojelu ...................................... 46

Syysviljojen viljelyohjelma ...................................... 45

Syysöljykasvien kasvinsuojelu ............................... 60

Syysöljykasvien viljelyohjelma ............................... 59

Säilöntäaineet ........................................................ 76

Tamarin rapsi ........................................................ 58

Tankkiseostaulukko perunat ................................ 192

Tankkiseostaulukko Rypsi ja rapsi ....................... 193

Tankkiseostaulukko viljat ..................................... 194

Tankkiseosten teko-ohje ...................................... 191

Tautiaineiden tehotaulukko .................................. 185

Terpal .................................................................. 130

Timotei .................................................................. 71

Tiril monitahoinen ohra ......................................... 28

Tomahawk ........................................................... 119

Tooler .................................................................. 112

Tooler Heavy ....................................................... 113

Torjuntakynnykset ............................................... 182

Typpilannoitteiden vertailu ..................................... 88

Typpilannoitteiden enimmäismääriä ...................... 91

Uutuudet.................................................................. 2

Valkoapila .............................................................. 73

Vesistörajoitukset ................................................ 172

Westerwoldinraiheinä ............................................ 72

Vilde monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra ............. 28

Viljelyohjelmalannoitteet ........................................ 93

Viljelysopimukset ..................................................... 9

Viljelyvyöhykekartta ............................................... 23

Viljojen kasvuasteet ............................................... 13

Viljojen rikkakasvien tehotaulukko ....................... 188

Xanadu 2-tahoinen mallas- ja rehuohra ................. 29

Yleisimpiä ohran ja vehnän tauteja ...................... 183

Zebra mylly- ja rehuvehnä .................................... 41

Zoom ..................................................................... 98

Öljykasvien tautitehotaulukko .............................. 184


VILJELYOHJELMA JA K-MAATALOUDEN KOETILA

#koetila

Koetilan 50. toimintavuosi on takana, mutta lajikekehitys-, neuvonta- ja tutkimustyö jatkuvat edelleen. Kulu-neen vuoden aikana olemme uudistaneet pitkäaikaisen sopimuksen ruotsalaisen Lantmännen SW Seedin kans-sa ja solmineet suoran sopimuksen norjalaisen Graminorin kanssa. Nämä yhteistyösopimukset mahdollistavat, että jatkossakin meillä on tarjota Suomeen sopivia vilja-, öljy-, palkoja nurmikasvilajikkeita. Hedelmällisestä yhteistyöstä ovat osoituksena satoisat lajikeuutuudet, joista on Suomen lajikelistalle hyväksytty vuonna 2013 monitahoinen ohra Ragna, hybridiruis Caspian, rehuherne Ingrid, puna-apila SW Yngve, nurminata SW Minto ja timotei Rakel.

Koetila tekee pitkäjänteistä työtä ennen kuin uusia lajikkeita saadaan markkinoille. Testaamme lajikkeen vilje-lyominaisuuksia K-maatalouden koetilalla Hauholla ja yhteistyökumppaneidemme koeasemilla Inkoossa, Ylis-tarossa, Ruukissa ja Maaningalla. Samoja lajikkeita testataan myös Norjassa ja Ruotsissa, mutta jotkin lajikkeet tulevat vain Suomen markkinoille, koska ne sopivat eritoten Suomen olosuhteisiin. Viljelyominaisuuksien lisäk-si tutkimme sadon laatua ja käyttöarvoa sekä mm. nurmikasvilajikkeiden siementuotanto-ominaisuuksia. Lä-hes kaikki edustamamme lajikkeet on listattu Suomen kansalliselle lajikelistalle. Tämä kaikki tehdään, jotta voit luottaa uutuuslajikkeen viljelyvarmuuteen.

Koetilalla on takanaan ensimmäinen toimintavuosi GEP-hyväksynnän saaneena laitoksena. Aivan kuten kasvi-lajikkeita myös kasvinsuojeluaineita testataan koetilalla ennen markkinoille tuloa. Koetilan GEP (Good Experi-mental Practice) -laatujärjestelmä takaa, että kasvinsuojelukokeet suoritetaan kansainvälisiä periaatteita nou-dattaen. GEP -järjestelmää valvoo TUKES. Viljelyohjelmakokeissa ovat yhdessä uusimmat lajikkeet ja kasvin-suojeluaineet, jotta saamme tietoa, kuinka ne yhdessä toimivat parhaiten. Viljelyohjelmakokeista tehtävää kas-vuasteseurantaa voi seurata jälleen ensi kasvukauden aikana K-maatalouden verkkosivuilta. Kasvuasteseuran-nasta näkee viljelyohjelmakokeille suoritetut toimenpiteet, kasvin kasvuasteen sekä lämpö- ja sadesumman kertymän Hauholla. Poimimme ajankohtaisia asioita kasvukaudelta myös facebook-palveluun muistutukseksi ja avuksi omien peltolohkojesi seurantaan.

Tutkimus- ja kehitystyön lisäksi koetilalla lisätään korkeimpia siemenluokkia. Lähes kaikkien edustamiemme lajikkeiden kylvösiemen on tuotettu Suomessa, osa Koetilan ja Hahkialan Kartanon pelloilla. K-maatalouden vil-jalaboratorio palvelee K-maatalouskauppojen asiakkaita koetilalla. Olemme kehittäneet palvelujamme ja pys-tymme tarjoamaan hinnoittelu- ja laatuanalyysien lisäksi mm. DON-mykotoksiinitestausta. Ota yhteyttä lähim-pään K-maatalouskauppaan, jos haluat määrittää myytävän tai tilalla käytettävän satosi laadun.

50-vuotiaan K-maatalouden koetilan terveiset


VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET

Viljelysopimus tärkeä osa sadon markkinointisuunnittelua

Maailmalla ja EU:n alueella tuotetaan suuri viljasato satovuonna 2013/14. Verrattuna edelliseen satokauteen etenkin EU:ssa muutos on merkittävä, sillä sen viljasato arvellaan 300 miljoonaksi tonniksi, lisäystä 22 miljoo-naa tonnia viime kauteen. Suomen viljasadon määrä kasvaa TIKE:n mukaan 300 000 tonnilla 3,9 miljoonaan tonniin. EU:ssa tuotanto kasvaa rehuviljoissa, Suomessa lisääntyvät ohra ja kaura.

Myös maailman viljankulutus on aiempaa suurempaa ja siksi varastomäärät palautuvat satovuoden 2011/2012 tasolle. Tämä luo haasteen tulevan sadon onnistumiselle kaikkialla maailmassa ja syksyllä 2014 korjattavan sadon odotuksella on vaikutuksensa myös viljamarkkinoiden hinnanmuutoksille.

Suomen viljasadosta tulee kauppoihin puolet eli noin kaksi miljoonaa tonnia. Tästä vientiin päätyy vuosittain n. 700 000 tonnia eli kolmannes. Vienti on oleellinen osa kotimaan viljamarkkinoiden toimivuutta ja kuuluu EU:n sisämarkkinoiden normaaliin toimintaan. Kotimaisten käyttäjien ohella myös viennissä laatu on tärkeää. Pitkäaikaisten vientiasiakkuuksien tehokasta hallintaa edesauttaa sopimusviljely, mikä koituu myös viljelijän eduksi parantaen sadon menekkiä. Sopimusviljelyn avulla viljakauppaan syntyy suunnitelmallisuutta ja sen avulla voidaan hyödyntää markkinoiden toisinaan suuriakin hintamuutoksia.

Suomen viljataseen 2013/14 mukaan eniten riittää vietäväksi kauraa, ohraa ja vehnää. Vietävän kauran tavoit-teena on elintarvikelaatu Keski-Euroopan myllyille. Etenkin ohraa vietäneen EU:n ulkopuolelle kolmansiin mai-hin. Vientien tehokas hoitaminen edellyttää riittävän suurta viljamassaa, mikä toteutuu kaikilla kolmella päävil-jalla. Viljan laatuun kannattaa aina panostaa, sillä hyvälaatuiselle viljalle löytyy markkinoita helpommin kuin juuri kauppakelpoisuuden minimiarvot täyttävälle tavaralle. Tämä korostuu tilanteessa, jossa viljaa on paljon markkinoilla. K-maatalouden Viljelyohjelma tarjoaa koetellut ratkaisut hyvälaatuisen viljan tuottamiselle.

Viljelysuunnitelman teko tulevalle kasvukaudelle vaatii tarkempaa suunnittelua ja markkinoiden analysointia kuin parina edellisvuotena. Rehuviljamarkkinat ovat aiempaa tarjontavoittoisemmat. Viljelyn hintariskejä voi hal-lita mm. useamman kasvin viljelyllä. Öljykasvit ovat tasanneet sadon hintavaihteluiden mukanaan tuomaa hin-tariskiä, sillä niillä sadon hinnanvaihteluilla on ollut pienempi vaikutus tilan hehtaarikohtaisissa tuloksissa kuin viljoilla.

Hyödynnä K-maatalousketjun viljakaupan asiantuntemus ja kattavat vastaanottopaikat sekä kotimaan toimi-tuksiin että vientiin!

Suomen viljatasearvio 2013

Vehnä Ruis Kaura Ohra Yhteensä

Ala ha 225 000 12 000 352 000 499 000 1 088 000

sato kg/ha 3 720 2 720 3 450 3 570 3 400

Kokonaissato 838 000 34 000 1 212 000 1 783 000 3 868 000

Tilakäyttö, sis. siemen 217 000 4 000 484 000 967 000 1 672 000

Teollinen käyttö 400 000 100 000 232 000 550 000 1 018 000

Vientiarvio/tuontiarvio 145 000 -66 000 400 000 150 000 695 000

Lähde: Tike 30.8.2013 Viljatasearvio. Tuotannon ja kulutuksen erotus päätyy varastoihin. Kotimaan rehukäyttöön vaikuttavat mm. viljojen keskinäiset hintasuhteet ja vientimääriin vaikuttavat vientimarkkinoiden tilanne satokauden aikana.


VILJAKAUPPA JA VILJELYSOPIMUKSET

Viljojen hintakehitystä viime vuosilta

Vehnä

Kaura

Rypsi ja rapsi

150

200

250

300

350

400

450

500

70

120

170

220

I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lähde: Viljatietopankki ja K-maatalous viljanhinnat 2005 - 2013 elokuu. Viljan hinnat vasemmalla, öljykasvien oikealla, hinnat euroa per tonni. Vuoden 2007 jälkeen hintamuutokset ovat olleet suuria jopa yhden satokauden aikana.

Sopimusmuodot K-Maatalous tekee sopimuksia viljoista ja öljykasveista. Teollisuuden kanssa tehdään kolmikantasopimuksia mm. tärkkelys- ja mallasohrasta sekä öljykasveista. Lisäksi sopimuksia tehdään mm. vientikaurasta, mylly- ja rehuvehnästä sekä rehuohrasta. Näille etsitään paras käyttökohde joko kotimaasta tai viennistä. Viljelysopimus-ten tarkoituksena on auttaa sadon markkinoinnissa ja lisätä koko viljaketjun suunnitelmallisuutta. Sadon mää-rä- ja laatutiedot helpottavat sille parhaiden markkinoiden löytämistä. Viljelysopimuksessa sovitaan viljeltävis-tä viljalajeista ja -lajikkeista sekä pinta-aloista ja sopimusmääristä. Sopimukseen kirjataan myös suunniteltu käyttötarkoitus, viljelytapa ja mahdollisesti haluttu toimituspaikka sekä -aika. Teollisuuden kolmikantasopimuk-siin saattaa lisäksi sisältyä omia lisäehtoja. Viljan markkinoinnissa on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa: kiinteä- ja avohintainen sopimus. Kiinteällä hinnoittelulla voidaan pienentää sadon hintavaihteluihin liittyvää riskiä. Pui-dusta viljasta kannattaa toimittaa edustava näyte kauppaan jo heti puintien jälkeen, jotta sadon laatu saadaan selville ja sen markkinointi helpottuu mahdollisesti nopeastikin muuttuvassa markkinassa.

Avohintainen sopimusAvohintaisessa viljelysopimuksessa tavoitellaan viljaerän laadun ja määrän mukaan erälle parasta hintaa. Vil-jelijä päättää itse, koska myy viljansa joko yhdessä tai useammassa erässä. Avohintaisen sopimuksen hinta määräytyy vasta toimitusta sovittaessa ja toimitusaika sovitaan osapuolten kesken.

Kiinteähintainen sopimusKiinteähintaisella eli ns. termiinisopimuksella varmistetaan markkinointi ja sovitaan perushinta. Sopimuksen voi tehdä ennen sadonkorjuuta tai milloin tahansa sen jälkeen. Termiinisopimus on sekä myyjää että ostajaa sitova ja siksi kasvukaudella se kannattaa tehdä korkeintaan kolmannekselle sadon määrästä. Mikäli sopimuk-senmukaista viljaa tai öljykasveja ei toimiteta, syntyy myyjälle velvollisuus korvata ostajalle aiheutunut vahin-ko. Kiinteähintaisella sopimuksella voi pienentää hintavaihteluiden riskiä. Sen tekemistä helpottaa omien tuo-tantokustannustensa tunteminen, jolloin pystyy arvioimaan kustannukset kattavan markkinahinnan.


VILJELYTEKNIIKAN TEHOSTAMINEN

Viljojen sato muodostuu satokomponenteista”Satoisuusikkunaksi” kutsutaan viljojen kasvunvaihetta, jolloin määräytyy kehittyvien kukkien määrä eli kas-vuston satopotentiaali. Satoisuusikkuna ajoittuu 2-4 viikkoa kylvöstä ja noin 3 viikkoa ennen tähkälle tai röy-hylle tulon alkamista. Tuona aikana ratkeaa, mihin satotasoon kasvusto voi enimmillään yltää.

Sadonmuodostumisen kannalta on tärkeää onnistua tuottamaan suuri kukkamäärä satoisuusikkuna-vaiheessa, koska jyvien lukumäärä tähkää, pinta-alaa tms. kohden ilmaistuna on merkittävin satoisuutta mää-räävä satokomponentti. Satoisuusikkunan aikaiset häiriöt heikentävät kasvin edellytyksiä muodostaa myöhem-min jyviksi kehittyviä kukan alkuja. Kasvustoilla ei ole juurikaan edellytyksiä korjata menetystä.

Viljelijä voi parantaa viljojen satoisuutta kiinnittämällä erityisesti huomiota kriittisten kehitysjaksojen kas-vuedellytyksiin. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kasvin tasapainoisesta ravinne- ja vesitaloudesta huo-lehtiminen ja lehdistöä tuhoavien kasvitautien ja tuholaisten riittävän aikainen torjunta.

Sadon muodostukseen vaikuttaa jyvämäärän lisäksi oraiden määrä neliöllä sekä sivuversojen ja kehittyvien täh-kien lukumäärä. Optimaalinen kylvötiheys saadaan laskettua tarkimmin, kun kylvettävä siemen kunnostetaan ja itävyys-% määritetään laboratoriossa. Peittaus vaikuttaa siemenen laatua parantavasti torjumalla siemenle-vintäisiä tauteja ja itävyyttä alentavia homeita.. Itävyys-% tulisi määrittää peittauksen jälkeen.

Runsas jyvämäärä on eduksi sadontuotolle. Mitä enemmän kasvusto onnistuu tuottamaan jyviä, sitä parem-min kasvusto käyttää hyväkseen ravinteita. Jyvämäärän vaikutus korostuu, jos kasvusto kärsii kuivuudesta tai taudeista jyvien täyttymisen aikaan. Terve kasvusto loppukasvukaudesta takaa jyvien täyttymisen ja runsaan sa-don. Kasvuston pakkotuleentuessa sato jää alhaiseksi.

Lähde: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC.

K-Maatalouden teesit satokaudelle 2014 - Kylvä mitä markkinat kysyvät: hyvälaatuista vehnää, elintarvikekauraa, ruista ja öljykasveja - Tärkkelysteollisuus on merkittävä ohran käyttäjä, ohraa viljelyyn etenkin Pohjanmaalla - Kotimaiselle rukiille on kysyntää - Varaudu satokauden hintamuutoksiin: jaksota myynnit ja varmista keskimääräinen hyvä hinta - Hintakiinnitys on hyvä tapa hallita viljanmyynnin hintariskejä - Huolehdi monipuolisesta viljelykierrosta - Useamman kasvin viljely pienentää satoja hintariskiä - Viljamarkkinoilla edellinen satokausi ei ole tae tulevasta - Seuraa viljamarkkinatilannetta ja kylvöalaennustetta viljelysuunnitelmaa tehdessä ja suunnittele samalla sa-

don markkinointia - Tunne tuotantokustannuksesi!


OHRA

(2T)

Kylvötiheys (kpl/m2) 500Oraita, kpl/m2 425Tähkällisiä versoja/oras 2,2Tähkäluku, kpl/m2 935Jyväluku/tähkä (pääverso) 14 16 18 20 22Jyväluku/tähkä (sivuverso) 8 10 12 14 16TJP, g 38Sato (kg/ha)* 3908 4619 5330 6040 6751

KEVÄ

TVEH

NÄ

Kylvötiheys (kpl/m2) 650Oraita, m2 552Tähkällisiä versoja/oras 1Tähkäluku, m2 552Jyväluku/tähkä 15 20 25 30 35TJP, g 35Sato (kg/ha) 2898 3864 4830 5796 6762

KAUR

A

Kylvötiheys (kpl/m2) 500Oraita, m2 425Tähkällisiä versoja/oras 1Tähkäluku, m2 425Jyväluku/tähkä 30 35 40 45 50TJP, g 35Sato (kg/ha) 4463 5206 5950 6694 7438

Sadon arviointi satokomponenttien avullaViljan satokomponentteja ovat tähkällisten versojen kpl/m2, jyvien luku tähkässä ja tuhannen jy-vän paino. Hehtaarisato = tähkäluku (kpl/m2) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100.

Kpl/m2 saadaan laskemalla yksilöt 80 cm matkalta yhdeltä kylvöriviltä ja kertomalla luku kymmenellä, kun ri-viväli on tavanomainen 12,5 cm. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta ja kerrotaan kymmenellä jos vannasvä-li on 14,5 cm.

Satokomponentteja kannattaa laskea eri puolilta lohkoa, niin hyvistä kuin heikommistakin kohdista. Voit käyttää tämän oppaan lajiketaulukoista löyty-viä keskimääräisiä tuhannen jyvän painoja apuna, mutta huomioi että lannoitus, kasvitaudit ja tuholaiset se-kä sääolot jyvän täyttymisen aikaan vaikuttavat huomattavan paljon lop-putulokseen.


*laskennassa on käytetty pää- ja sivuverson keskimääräistä jyvälukua/tähkä

Lähteet: Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä (2005). Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Maa- ja Elintarviketalous 67. Ari Rajala (2007). Suullinen tiedonanto.


Viljojen kasvuasteet


0 Itäminen00 Kuiva jyvä01 Jyvä alkaa imeä vettä05 Sirkkajuuri kasvanut näkyviin alkiosta09 Orastuminen: Itu - tuppi tunkeutumassa maanpinnalle

1 Oraan kehittyminen11 1. lehti on täysin avautunut12 2. lehti on täysin avautunut13 3. lehti on täysin avautunut

2 Pensominen 20 Ainoastaan pääverso kehittynyt21 Pensomisen alku: 1. sivuverso kehittynyt22 2. sivuversoa näkyvissä

3 Korrenkasvu = Pääverson pituuskasvu31 1. solmu vähintään 1 cm sivuverso solmun yläpuolella32 2. solmu vähintään 2 cm 1. solmun yläpuolella37 Lippulehti täysin näkyvissä, mutta yhä kiertynyt39 Lippulehti täysin avautunut, kieleke näkyvissä

4 Lippulehden tupen paisuminen41 Varhaisvaihe: lippulehden tuppi turpoaa43 Keskivaihe: Lippu- lehden tuppi paisunut 47 Lippulehden tuppi haljennut49 Tähkän ensimmäiset kaleet/vihneiden kärjet juuri näkyvissä

5 Tähkälle/röyhylle tulo51 Tähkä/röyhy alkaa työntyä ulos tupesta53 30% tähkästä/ röyhystä näkyvissä55 50% tähkästä/ röyhystä näkyvissä59 Tähkä/röyhy kokonaan ulkona tupesta

6 Kukinta61 Kukinta alkamassa: ensimmäiset heteet näkyvissä65 Täyskukinta: 50% heteistä näkyvissä69 Kukinta päättynyt: tähkylät kukkineet (joitakin kuivuneita heteitä saattaa näkyä)

7 Siementen kehittyminen71 Vetinen jyvä: ensimmäinet jyvät ovat saavuttaneet puolet lopullisesta koosta73 Aikainen maito- tuleentumisvaihe75 Maito- tuleentumisen keskivaihe: jyvän sisus maitomaista, jyvä saavuttanut lopullisen kokonsa, mutta vielä vihreä77 Myöhäinen maito- tuleentumis- vaihe

8 Siementen tuleentuminen83 Alkava taikinavaihe85 Pehmeä taikinavaihe: Jyvä halkeaa kynnellä87 Kova taikinavaihe: (Keltatuleentu- minen) Kynnenpainau- ma kohoaa takaisin89 Täystuleentu- minen: jyvä kova, vaikea katkaista peukalon kynnellä

9 Ylituleentuminen92 Ylituleentunut: jyvä erittäin kova, ei voi katkaista kynnellä93 Jyvät alkaneet varista kuivalla säällä97 Kasvusto kuollut ja ränsistynyt

#kasvuasteseuranta



0 10 12 20 21 22 25 31 32 37 39 45 50-53 58-59 65

KORRENKASVUPENSOMINENORASTUMINENITÄMINEN

KASVITAUDIT s. 133-138 Vehn

äOh

raKa

ura

Syys

vilja

t

Korkean tautipaineen lohkot: suorakylvö, kevytmuokkaus, mono-kulttuuri

x x x x

Merkittävimmät taudit: verkko-, rengas-, ruskolaikku, DTR, härmä x x x x

Punahome x x x xTalvituhosienet, lumihome xTUHOLAISET s. 139-145Kirvat x x xVehnä-, tähkä- ja hesseninsääski xKahukärpänen xLISÄLANNOITUS, MAANPARANNUS s. 82-99Lehtihivenlannoitteet x x x xLisätyppi, sadon määrän lisäys x xLisätyppi, valkuaisen lisäys x xKalkitus x x x xRIKKAKASVIEN TORJUNTA s. 104,127Rikkakasvit x x x xHukkakaura x xJuolavehnä, valikoiva torjunta xJuolavehnä, sänkitorjunta x x x xPelto-ohdake, valvatti x x x xOhdake ja valvatti pesäkekäsittely x x x xLAONTORJUNTA s. 128-131Aikainen x x xMyöhäinen x x x

x xx xx x

x xx

"sat

oisu

usik

kuna

"



0 10 12 20 21 22 25 31 32 37 39 45 50-53 58-59 65

SÄNKIKUKINTATÄHKÄN ESILLETULOKORRENKASVU LIPPULEHTIVAIHE

"sat

oisu

usik

kuna

"


Vílja Kehitysvaihe SPAD

Ohra 37-41 35-3851-57 42-46

Kaura 37-41 36-4551-57 40-44

Kevätvehnä 37-41 38-4251-57 38-41

Syysvehnä 37-41 39-4251-57 40-44

Ruis 37-41 37-3951-57 33-42

Rypsi 50-51 37-42

VILJELYOHJELMAN MITTAUKSET

K-maatalouksissa on viljelyohjelmakioskeja, joissa voidaan tehdä lehtivihreämittaus sekä lohkon ravinnetaseen ja kasvuston kunnon arviointi. Mittausten ja havaintojen perusteella määritetään kaupassa täydennyslannoituksen, korrensääteen ja tautitorjunnan tarve.

LehtivihreäKasvin sadontuottokyky riippuu pitkälti lehtien lehtivihreämäärästä. Lehtivihreän muodostumi-seen keskeisesti vaikuttava ravinne on typpi.Lehtivihreämäärän mittaaminen kertoo, onko kasvustossa typpeä liikaa vai liian vähän. Mittauk-set tehdään 1-solmuasteelta tähkälle tulon lop-puun saakka. Lehtivihreämittauksessa normaalin kasvuston ja lannoiteikkunan tuloksia vertaillaan toisiinsa. Jos lannoiteikkunaa ei ole, voidaan mit-tauksen tuloksia verrata taulukkoarvoihin.

Sadon arviointi kotikonsteinOdotettavissa oleva laskennallinen hehtaarisa-to = tähkäluku (kpl/m2) X jyväluku tähkässä X tuhannen jyvän paino / 100. Oras-, versoja tähkäluku (kpl/m2) saadaan laskemalla 12,5 cm rivivälillä yksilöt 80 cm matkalta ja kertomalla luku kymmenellä. Oraat lasketaan 69 cm:n matkalta jos vannasväli on 14,5 cm.

Muistilista viljelyohjelman mittauksiin

Lehtivihreämittausta varten tee lannoitusikkuna kylvöjen yhteydessäMittauksia varten tehdään lohkolle reilusti lannoitettu ns. lannoitusikkuna, johon typpeä laitetaan kylvölannoituksen yhteydessä esimerkiksi 3 x 5 m alueelle n. 30–50 kg/ha normaalia enemmän. Lannoitusikkuna tehdään kylvökoneella tai käsin. Ikkunan löytää lohkolta helpommin, kun viereen jättää 0-ruudun ilman lannoitetta.

Kasvustonäyte kauppaan lehtivihreämittausta vartenNyhdä kasveja eri puolilta lohkoa 30 kpl ja lannoitusikkunasta 30 kpl. Näytteet kerätään il-matiiviiseen muovipussiin, jolloin ne säilyvät tuoreena pidempään. Mittaus tulee tehdä 12 tun-nin aikana näytteen ottamisesta. Älä jätä näytepusseja aurinkoon.Kasvustonäyte satoennustetta vartenLeikkaa kasvustosta metrin matkalta maanpäällinen kasvimassa ja punnitse se kaupassa tai ko-tona. Luotettavuuden lisäämiseksi tee punnitus vähintään viidestä eri kohdasta lohkoa. Ota kau-palle mukaan tiedot kylvöpäivästä, lajikkeesta ja käytetystä siemenmäärästä kg/ha.

Lehtivihreämittausten tulkintaKasvustolla on riittävästi typpeä, jos Spad-mittauksen erotus lannoiteikkunalla ja normaalikasvustolla on ohralla pienempi kuin 4, kauralla pienempi kuin 3 ja vehnällä pienempi kuin 2 tai jos arvot ovat tauluk-koarvojen sisällä. Tällaisissa tapauksissa korrensääteiden ja tautiaineiden käyttö on perusteltua. Suu-rempi ero tuloksissa tai taulukkoarvoja pienempi luku kertoo kasvuston typen puutteesta. Sen seurauk-sena joko sadon määrä tai laatu voi jäädä heikoksi, jos kasvin typen saantia ei voida turvata.

SPAD taulukko lehtivihreäarvoja varten


RIKKAKASVIEN TORJUNTA

Mustang Forten teho ohdakkeeseen.

Oikea valmiste ja annoskokoKirjaa jo kasvukauden aikana ja syksyllä puidessa muistiinpanoihin ongelmallisimmat ja runsaim-min esiintyvät rikkakasvit lohkoilta.Tarkista keväällä, mitä rikkakasveja lohkolla taimettuu ja valitse torjunta-aine, joka tehoaa erin-omaisesti lohkojen yleisimpiin rikkakasveihin. Tarpeen vaatiessa tee tankkiseos ongelmarikkakas-veja vastaan (esim. ohdake, valvatti, syysitoinen saunakukka)

Heikot kasvuolosuhteet, harkitse suurimman annoskoon käyttämistä:• Valmisteella ei ole erinomaista tehoa lohkolla esiintyviin rikkakasveihin• Rikkakasvit ovat suurikokoisia• Maa on multavaa• Kasvusto on epätasainen ja heikosti kilpaileva• Ruiskutusta on viivästetty, esim. eri aikaan taimettuvien rikkakasvien takia• Huonot kasvuolosuhteet -> kasvu hidasta ja rikoilla paksu vahakerros

Hyvät kasvuolosuhteet, jolloin voi harkita annoksen pienentämistä:• Valmiste tehoaa erinomaisesti lohkolla esiintyviin rikkakasvilajeihin• Rikkakasvit ovat pieniä ja tasaisesti taimettuneita• Rikkakasvit kasvavat nopeasti ja niillä on ohut vahakerros -> valmisteet imeytyvät tehokkaasti• Ruiskutusta edeltävinä muutamina päivinä on ollut: lämmintä, kosteaa ja pilvistä

Hyvät käsittelyolosuhteet:

☛ Lämpötila 15-25˚C☛ Ilman suhteellisen kosteus suuri >75%☛ Esim. aikainen aamu☛ Tyyntä☛ Tasainen ja hyvin kilpaileva viljakasvusto

Huonot käsittelyolosuhteet:

☛ Helle☛ Alhainen lämpötila☛ Tuulista☛ Voimakas auringonpaiste☛ Yöhalloja


KASVITAUTIEN TORJUNTA

Kasvitautien torjunta:• Jaettu tautien torjunta kannattaa tehdä suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla mailla, jos alku-

kesän sää on ollut sateinen ja taudit ovat lähteneet aikaisin liikkeelle kasvijätteestä. Laikku-jen määrä tarkistetaan ennen rikkakasviruiskutusta, ja jos joka toisen kasvin ylimmillä lehdil-lä on muutamia tautilaikkuja, lisätään rikkakasviruiskutuksen yhteyteen puolikas annos triat-solityyppistä tautiainetta, esim. Juventusta tai Prosaroa.

• Varsinainen tautitorjunta tehdään myöhemmin, koska rikkakasviruiskutuksen yhteydessä an-nettu tautisuoja ei kestä koko kesää ja pahin tautipaine alkaa vasta heinäkuussa. Lippulehti - tai tähkälletulovaiheessa tautisuoja taataan strobiluriinin (Comet Pro) ja triatsolin (Prosaro, Juventus) seoksella. Annoskoko valitaan tautipaineen, sääolojen ja lajikkeen tau-tialttiuden perusteella.

Punahome:Punahomeet (Fusarium-sienet) muodostavat viljojen tähkissä myrkyllisiä hometoksiineja. Elin-tarvikkeiden valmistukseen käytettävän viljan hometoksiinipitoisuuksille on asetettu enimmäis-rajat, joita seurataan viljanäytteistä. Elintarvikekäyttöön toimitettavassa kaurassa ei saa olla DONia yli 1,75 mg/kg. Muilla elintarvikeviljoilla raja on 1,25 mg/kg. Rehuksi menevälle viljalle on annettu suositusarvoja. Puna homeiden tuottamat mykotoksiinit alentavat myös siemenen itä-vyyttä, mikä vaikeuttaa oman siemenen käyttöä.

Punahomeen torjuntaPunahomeet leviävät maassa kasvijätteissä sekä kylvösiemenestä. Kasvukauden sateinen ja kos-tea sää suosii punahomeiden runsastumista loppukasvukautta kohden.

Hometoksiiniriskin hallinta:1. Monipuolinen viljelykierto sekä kasvijätteen muokkaus maahan vähentävät maassa olevan

punahomeen määrää. Viljelykierrossa tulisi olla viljan tautipaineen vähentäjänä öljy-, palko- tai nurmikasveja.

2. Peitatun tai sertifi oidun siemenen käyttö estää siemenen mukana leviävän punahomeen tar-tunnan.

3. Tautitorjunnalla voidaan vähentää punahomeen määrää, mutta tautitorjunta tulee tehdä myö-häisessä vaiheessa viljojen kukinnan aikaan. Normaalisti tautien torjunta tehdään jo aikai-semmassa vaiheessa. Torjunnassa käytetään suurta annosta Prosaroa tai Juventusta.

4. Viljan kuivaus nopeasti alle 14 % kosteuteen sekä lajittelu vähentävät homeisten jyvien mää-rää. Sekä puinnissa että esipuhdistuksessa tulee käyttää riittävää ilmamäärää, jotta pikkujy-vät saadaan pois sadon joukosta.

Testaa rehuksi menevä viljaOman tilan rehu kannattaa testata hometoksiinien varalta K-maatalouden viljalaboratoriossa. Ho-metoksiineja sisältävä rehu hidastaa eläinten kasvua ja aiheuttaa häiriöitä tuotoksessa.


KASVINTUHOAJIEN RESISTENSSI

#kasvinsuojelu

Kasvintuhoajien torjunta-aineiden kestävyysMitä tarkoittaa resistenssi?Rikkakasvi, tuhohyönteinen tai taudinaiheuttaja muuttuu kestäväksi jotakin kasvinsuojeluainetta vastaan. Torjunta ei tällöin onnistu, eikä torjunta-aine tuhoa kohdetta. Resistenssi voi syntyä yhtä tehoainetta vastaan tai saman vaikutustavan omaavaa tehoaineryhmää vastaan. Resistenssi voi syntyä erityisesti sellaisia aineita vastaan, joiden vaikutustapa on hyvin suppea ja joita käytetään useasti kasvukauden aikana.

Miksi tuntea tehoaineryhmät?Tehoaineet kuuluvat eri kemiallisiin tehoaineryhmiin. Tehoaineryhmän tehoaineet vaikuttavat sa-malla tavalla torjuttavaan kohteeseen, esimerkiksi estämällä taudinaiheuttajasienen soluseinän-muodostuksen.Resistenssin ehkäisyn kannalta tulee käyttää monipuolisesti eri tehoaineryhmiin kuuluvia torjunta-aineita. Tehoaineryhmät myös vaikuttavat eri tavoin, joten parhaan torjuntatuloksen kannalta on osattava löytää oikea ratkaisu tehoaineryhmistä.

Rikkakasvien torjunta-aineet

Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssiriski Riskin hallinta

Lipidisynteesin estäjät ACCase ”fopit ja dimit”

Valikoivat juola-ja hukkakau-ra-aineet: Puma Extra, Axial, Fusilade, Agil, Aramo, Select

Riski kohtalainen, Keski-Euroopasta löydetty resistenttejä kasveja.

Viljelykierto, viljelytekniset menetelmät.

ALS-Inhibiittorit Sulfonyyliureat ja imidatsolinonit

Pienannosaineet:Tooler, Express, Ratio, Ally, Primus, Gratil, Logran

Riski suuri, jos pienannos-aineita käytetään yksinään useita vuosia peräkkäin.Suomesta löydetty kestävää vesiheinää.

Pienannosaineita käytetään enintään 3-5 vuotta yksinään, tämän jälkeen mukaan fenoksihappo kuten K-TRIO tai Tomahawk.

Synteettiset hormonivalmisteet ”fenoksihapot”

MCPA, Cantor, Triot, Tomahawk, Ariane, Galera, Matrigon, Mustang Forte

Riski pieni, tapauksia tunnetaan joitain.

Fenokseja käytetään seoksina pienannosaineiden kanssa tai yksinään.

Fotosynteesin estäjät Senkor, Basagranit, Afalon, Reglone

Kohtalaisen suuri. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi, vaihtele tehoaineryhmiä.

Maavaikutteiset tehoaineet Stomp, Butisan S Pieni. Suunnittele torjunta etukäteen useaksi vuodeksi eteenpäin.

Viljelyohjelman resepti resistenssin hallintaan rikkakasvien torjunnassa:

1. vuosi Tooler 2. vuosi Tooler + Tomahawk 3. vuosi Mustang Forte 4. vuosi Tooler + K-Trio


RESISTENSSIN EHKÄISY

Kasvitautien torjunta-aineet

Tehoaineryhmä Tuotteet Resistenssi riski

Strobiluriinit Comet Pro, Acanto Prima, Amistar, Stra-tego, Delaro

Riski suuri, jos käytetään ilman seos-kumppania. Keski-Euroopasta löydetty esim. resistenttiä vehnän harmaalaik-kua.

DMI-aineet, triatsolit DMI-aineet, imidatsolit

Prosaro, Bumper (Tilt), Juventus, Menara, Bravo PremiumSignum, Sportak, Baytanit, Zardex, Fungazil

Riski kohtalaisen pieni.

Ditiokarbamaatit ja muut luokittelemattomat

Dithane, Shirlan, Delan Pieni

Viljelyohjelman reseptit resistenssin hallintaan tautien torjunnassa:

1. Ehkäistään tautien runsastumista viljelykierrolla, muokkaustoimenpiteillä sekä käyttämällä tau-dinkestäviä lajikkeita

2. Strobiluriineja (Comet Pro) käytetään aina tankkiseoksessa triatsolin (Prosaro, Juventus) kanssa3. Erikoiskasvien tautitorjunnassa suunnitellaan torjunta useaksi vuodeksi eteenpäin vaihdellen

valmisteita eri tehoaineryhmistä

Tuhohyönteisten kuten rapsikuoriaisten torjunta

Tehoaineryhmä Tuotteet Torjuntakohde viljat ja öljykasvit Resistenssi riski

Organofosfaatit Roxion Viljojen kirvat, kaali- ja sipulikärpäsen toukat avomaavihanneksilla ja juurikasveilla

Kohtalainen, käytetään ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa.

Pyretroidit Kestac, Karate, Decis Öljykasvien kirpat, luteet, rapsikuoriainen, rapsikärsäkäs ja kaalikoi. Viljalla kirvat, kahukärpänen ja tähkä - ja vehnäsääski.

Suuri, jos useita ruiskutuksia kasvukaudessa vuodesta toiseen. Suomessa havaittu pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia.

Neonikotinoidit Biscaya, Mospilan Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs

Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa.

Indoksakarbi Avaunt Öljykasvien rapsikuoriainen ja rapsikärsäkäs. Teho myös kaalikoin toukkiin.

Kohtalainen, käytetään vain ohjeiden mukaan 1-2 kertaa kasvukaudessa.

Viljelyohjelman resepti rapsikuoriaisten torjuntaan:

1. Käytä valmisteita eri tehoaineryhmistä 2. Käytä pyretroidien rinnalla myös Mospilania, Avauntia tai Biscayaa. 3. Tarkista torjunnan tulos. Muista, että toisentyyppisten valmisteiden (Avaunt, Biscaya) jälkeen

kuoriaiset eivät kuole välittömästi, vaikka lopettavat kasvin tuhoamisen. 4. Samalla peltoaukealla ja lähialueella torjunta kannattaa tehdä samanaikaisesti, jotta kuoriaiset

eivät leviä viereisille lohkoille. Näin vältytään useilta peräkkäisiltä ruiskutuksilta ja minimoidaan resistenssin syntyminen.


TAUTIEN TORJUNTA

Kasv

itaut

ien

levi

ntä

ja to

rjunt

a vi

ljois

ta

Kasv

iTa

uti

Esiin

tym

is-

ajan

koht

aOi

reSa

tova

ikut

usLe

viäm

ista

paTo

rjun

ta

kem

ialli

sest

iOhra

Vehnä

Kaura

Kasvukausi

Lippulehti

Tähkälle tulo

Vähäinen

Kohtalainen

Merkittävä

Ilma

Siemen

Kasvijäte

Maa

Tautiruiskutus

juolavehnätorjunta

Peittaus

xx

xPu

naho

me

xitä

mät

ön s

iem

en, l

aiku

t tyv

ellä

, sur

kast

unee

t pun

aise

t jyv

ätx

xx

xx

xx

xx

Härm

äx

valk

oise

t sam

ettis

et la

ikut

xx

x

xx

Lent

onok

ix

mus

ta tä

hkä

xx

xx

xx

xRu

oste

etx

mus

tat t

ai ru

skea

t itiö

pesä

kkee

t leh

diss

ä ja

kor

ress

ax

xx

xx

xM

usta

tyvi

taut

ix

mus

ta ty

vi ja

juur

etx

xx

xx

xRe

ngas

laik

kux

aluk

si v

etin

en re

ngas

lehd

essä

, rus

kea

reng

asx

xx

xx

xx

x

xTy

vi-

ja le

htila

ikku

xru

skea

t lai

kut l

ehdi

ssä

ja ty

vellä

xx

xx

xx

x

xVe

rkko

laik

kux

rusk

eat v

erkk

o- ta

i pis

tem

äise

tlaik

utx

xx

xx

xx

xVi

iruta

uti

xle

htis

uone

n su

unta

inen

yht

enäi

nen

viiru

, tup

peen

jääv

ä tä

hkä

xx

xx

xPi

stel

aikk

u (D

TR)

xru

skea

t lai

kut l

ehdi

ssä

xx

xx

xx

x

xHa

isun

oki

xvo

imak

as k

alan

haju

jyvi

ssä

xx

xx

x

xHa

rmaa

laik

kux

lehd

issä

rusk

eat l

aiku

t, jo

issa

mus

tia p

iste

itäx

xx

xx

x

xKe

ltavi

iruta

uti

xle

htis

uone

n su

unta

inen

kel

tain

en v

iiru

xx

xRu

skol

aikk

ux

rusk

eat l

aiku

t leh

diss

ä ta

i kal

eiss

ax

xx

xx

xx

xTy

vila

ikku

xty

vila

ikku

xx

xx

xAv

onok

ix

mus

ta rö

yhy

xx

xx

xLe

htila

ikku

xru

seht

ava

laik

kux

xx

xx

xx


SIEMENTEN KYLVÖMÄÄRÄTAULUKKO

Suuntaa-antavat kylvömääräsuositukset

Vi

ljaka

svit

Kylvömäärä lasketaan siemenkoon, itävyyden, puhtauden ja halutun kylvötiheyden mukaan

Tuhannen siemenen paino (Tsp) g

Kylvömäärä puhtaana kasvustona

Vaihteluväli Kylvötiheys, kpl/m2 Kylvösyvyys, cm

Syysruis Syysruis hybridi SyysvehnäKevätvehnäKevätruisOhra,-2-tahoinenOhra, monitahoinenKauraRuisvehnä

25-3830-4638-4531-4525-3340-5534-4532-4842-52

400-500200-250

500600-750500-600500-600450-500450-500

500

3-42-33-43-53-53-53-53-53-4

Palk

okas

vit

RuokaherneRehuherne 1)

180-300140-250

100-120100-120

5-84-6

Herne voidaan kylvää eri vahvuisina seoksina lujakortisen viljan, lähinnä kauran kanssa

Härkäpapu 200-300 70 5-8

Seossuositus: papua 40-45 ja kauraa tai ohraa 180-220 kpl/m2

Öljy

kasv

it

KevätrypsiKevätrapsi

Kevätrapsi hybridi SyysrypsiSyysrapsi hybridi

2-33-4,53,5-53-44-7

250-350200-300

150100-12050-60

2(-4)2(-4)2(-4)1-31-3

Syysrypsi voidaan kylvää myös hajakylvönä

Öljypellava 4-6 800-1000 2(-4)

Nur

mi-

ja p

alko

kasv

it re

huks

i

Yksivuotinen raiheinä- diploidi- tetraploidi

1,8-2,23,3-3,6

1250850

2-32-3

Raiheinä voidaan kylvää myös herne/kaura-seoksiin

Rehuherne 2)

Virna200-250

65-75100-120200-250

4-63-4

Rehuherne ja virna kylvetään yleensä seoksena kauran kanssa

TimoteiNurminataKoiranheinäEng.raiheinäRehukattara

0,4-0,61,8-2,20,9-1,11,7-2,0

3-4

3000125020001000

500-600

12-31-22-32-3

Timoteivaltaisia nurmiseoksia kylvetään 20-30 kg/ha ja natoja, englanninraiheinää sekä koiranheinää sisältäviä seoksia 25-35 kg/ha

ValkoapilaPuna-apila-diploidi-tetraploidiAlsikeapilaSinimailanenPersianapila

0,7

1,6-2,02,3-2,60,9-1,1

20,7

700-1000

6005009001200

2000-3000

1

1-21-21

1-21

1) valkokukkainen; tuleentunut siemensato, 2) kirjavakukkainen; vihantasato

Siemenmäärä kg/ha =Kylvötiheys(kpl/m2) x Tsp g

Itävyys %

Siemenmäärän laskentakaava, kun erän puhtautta ei tunneta


VILJELYVYÖHYKEKARTTA

Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan lämpötilan summa

Suomi on jaettu viljelyvyöhykkei-siin I-V sen mukaan, millaiset ovat kunkin alueen kasvuolosuhteet. Lajiketaulukoista löydät viljelyvyöhyke-suositukset kullekin lajikkeelle viljeltä-väksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna alueeseen keskimäärin.

Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi Pohjan-maalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadon-korjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen.

Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koeti-lamme ylläpitää kasvuasteseurantaa, josta näet eri viljelykasvien kehitysvaiheet ja kasveille suoritetut viljely- ja kasvin-suojelutoimenpiteet.

Viljelyvyöhykkeet ja tehoisan

Lajiketaulukoista löydät viljelyvyöhyke-

väksi. Suositukset eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä paikallisesti sekä vuodesta riippuen kasvuolot voivat olla hyvinkin erilaisia

Vehnän ja öljykasvien viljely on pitkälti painottunut eteläisimmille viljelyvyöhykkeille. Kauraa ja ohraa viljellään koko viljelyalueellamme. Syyskylvöiset viljelykasvit, mukaanlukien vehnä ja rypsi, ovat kelpo valinta rehuntuotantoon esimerkiksi Pohjan-maalle. Samalla tasataan työhuippuja kylvö- ja sadon-korjuutöiden jaksottuessa pidemmälle ajanjaksolle. Lajiketta valitessa tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kyseiselle viljelyvyöhykkeelle ja käyttötarkoitukseen.

Kasvien tuleentumiseen keskeisimmin vaikuttava tekijä on tehoisa lämpötilan summa. Kasvukauden kehittymistä, lämpötila- ja sadekertymää voit seurata K-maatalouden nettisivuilta. Koeti-lamme ylläpitää kasvuasteseurantaa, josta näet eri viljelykasvien kehitysvaiheet ja

V

IV

III

II

I


OHRAN VILJELYOHJELMA

Ohraa käytetään Suomessa rehu-, tärkkelys- ja mallasteollisuuden tarpeisiin. Ohralle on tasainen ja varma kulutus kotimaisessa teollisuudessa, mutta ohran hinta määräytyy vientimarkkinoilla. In-terventiojärjestelmää ohralle ei ole enää käytössä.

Yleisimmät tavoitelaadutVarastointikosteus 13 %. Rehuohra: hlp yli 65 kg. Tärkkelysohra: hlp yli 65 kg, tärkkelys yli 60 %. Mallasohra 2-tahoinen: hlp yli 68 kg, valkuainen alle 11,5 %, lajittelu (I+II) yli 90 % ja IV alle 5 %, itävyys yli 95 %.

KylvöKylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Omaa siementä käytettä-essä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehok-kaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.Monitahoisen ohran tavoitetiheys on 450 - 500 kpl/m2, 2-tahoisen 500 - 550 kpl/m2 ja mallasoh-ran 550 - 600 kpl/m2.Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys (%). Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %.

Maalajit ja pHRehu- ja tärkkelysohralle käyvät kaikki maalajit. Mallasohraa ei suositella eloperäisille maille sa-don valkuaispitoisuuden liiallisen nousun vuoksi. Ohralohkon pH –suositus on yli 6.2. Monitahoiset ohrat pärjäävät 2-tahoisia paremmin happamalla maalla.

Lannoitus

Kylvölannoituksessa tulee huomioida, että ohra kärsii helposti ravinnepuutteista. Fosforia, kali-umia ja rikkiä tulee antaa aina keväällä YaraMila lannoitteena. Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta typpilannoituksesta.

Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla tehtävällä lehtivihreä-mittauksella. Lisätyppi kannattaa antaa ohralle ennen tähkimistä, paitsi mallasohralla lisätyppeä voi antaa vain 1-solmuvaiheeseen asti. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Axan ja YaraBela Suomen-salpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kas-vukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puu-tosoireita.

SadonkäsittelyPuinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan ja mallasohran paras puin-tikosteus on 18 - 20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Itävyys säilyy parhaiten 12 - 12,5 % kosteudessa.



PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Siemenen peittaus

Peitattu sertifi oitu siemen Baytan Universal 3-(4) l/tn

siemeniäBaytan I-jauhe 1.5-(2) kg/tn

siemeniä

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku)

Tooler 50 g/ha + kiinnite

Mustang Forte 0,75 l/ha

Express 50 SX 12-20 g/ha + kiinnite

Korrensääde Kasvuaste 32-47(2-solmuaste - ennen tähkälletuloa)

Terpal 0,5-1,5 l/ha Cerone 0,3-0,7 l/haSonis 0,1-0,5 l/ha

(Korrenkasvuvaiheessa)

Tautitorjunta Kasvuaste 32-37 (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe)

Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha

Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha

Prosaro 0,5-1,0 l/ha

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61(3-lehtiaste - tähkän esilletulo)

Multiple 1 l/haMultiple 1 l/ha + Foliar Extra 1 l/ha

Multiple 0,5-1,0 l/ha + Multiple 0,5-1,0 l/ha

Mataraongelma Kasvuaste 25-30 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Tooler 50 g/ha + kiinnite Mustang Forte 0,75 l/haTooler 40 g/ha +

Tomahawk 0,4 l/ha

Ohdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku)

Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/haTooler 50 g/ha +

K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite

Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30(Orastumis-versomisvaihe)

Roxion 0,4-0,8 l/ha Kestac 0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha

Hukkakauran torjunta Kasvuasteet 25-31 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Puma Extra 1,0-1,2 l/ha Swipe 0,7-0,9 l/ha

Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha

Punahomeen torjunta Kasvuaste 61-65 (Kukinnan alku-täyskukinta)

Prosaro 0,8-1,0 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha

Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen)

Roundup Max 2,0 kg/ha tai Roundup Max 1,5 kg/ha

Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha

Ranger 4 l/ha tai Ranger 3 l/ha

+ kiinnite 0,5l/ha

Lajikkeet

Lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia Rehu Mallas TärkkelysMonitahoisetBrage 1-4 Valikoiman satoisin monitahoinen x xRagna 1-4 Lujakortisin, satoisa ja suurijyväinen ohra x xEdel 1-3 Satoisa ja lujakortinen x xTiril 1-4 Aikainen, satoisa ja lujakortinen xVilde 1-4 Erittäin lujakortinen ja satoisa x x2-tahoisetSW Mitja 1-3 Aikainen ja erittäin satoisa x xAmber 1-2 Laatu ja taudinkestävyys hyvät x (x) xXanadu 1-2 Jyvänlaatu, taudinkestävyys ja satoisuus ovat hyviä x x x

KasvinsuojeluRikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Kasvitautien torjun-taan kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kokeet osoittavat, että kylvösiemenen peittaus sekä tau-ti- ja laontorjunta kuuluvat ohran perusviljelytekniikkaan. Peittauksella torjutaan siemenlevintäisiä kasvitauteja (mm. viirutauti, nokitaudit, verkkolaikku) ja itävyyttä alentavia homeita. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi on tautiruiskutus sekä korrensäädekäsittely yleensä perusteltua. Tau-lukko on jaettu perustoimenpiteisiin sekä havaintoihin perustuviin lisätoimenpiteisiin.


Kylvö 13.5. 11

13

31 33

43

59

65

83 84 85 88 88

93

0 - Itäminen

10 - Oraan kehittyminen

20 - Pensominen

30 - Korrenkasvu

40 - Lippulehden tupen paisuminen

50 - Tähkälle tulo

60 - Kukinta

70 - Siementen kehittyminen

80 - Siementen tuleentuminen

90 - Ylituleentuminen

0

200

400

600

800

1000

1200

1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 10.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. 14.8. 21.8. 28.8.

Ragna kasvuasteet

Lämpösumma

Sadesumma


Lisäsimme viljelyohjelmakokeisiin myös koejäsenet suuremmalla typpilannoituksella (+20 kg N). • Ohran viljelyohjelmakokeessa sadonlisä oli mer-

kittävä ja Ragna tuotti jopa huimat 1067 kg lisä-satoa hehtaarilta.

• Sadonlisää saadaan ohralla yleisimmin taudintor-junnan kautta, sillä nykyiset torjunta-aineet suo-jaavat hyvin mm. verkkolaikulta.

• Kun lehdet olivat taudeista puhtaat, saatiin lisätyl-le typpilannoitukselle sadonlisää huomattavasti. Lakoa ei esiintynyt.

Ragna-ohran Viljelyohjelmakoe 2013

läm

pösu

mm

a °C

, sad

esum

ma

mm

Kasvuasteet Ragna-ohra

5000

5500

6000

6500

7000

7500

Viljelyohjelma Viljelyohjelma + 20kgN

Ohran viljelyohjelmakoe 2013 Ragna satoViljelyohjelma (N 90 kg/ha) 5975Viljelyohjelma + 20 kgN (N 110 kg/ha) 7042

Toimenpide Aine Määrä Pvm Kasvuastepeittaus Baytan Universal 3 l/tnkylvö N 90 kg/ha 13.5.2013rikkatorjunta Tooler + Tomahawk + kiinnite 0,040 kg/ha + 0,4 l/ha + 0,1 l/ha 12.6.2013 25hivenaineruiskutus Multiple + Foliar extra 1 l/ha + 2 l/ha 12.6.2013 25kasvunsääde Terpal 0.7 l/ha ei tarvetta 37tautitorjunta Comet Pro + Juventus 0.6 l/ha + 0.5 l/ha 19.6.2013 37


OHRA

BRAGE monitahoinen ohra

❱ Satoisuudeltaan uudella tasolla oleva monitahoinen ohra ❱ Erittäin korkea hehtolitrapaino ❱ Lujakortinen ❱ Hyvä taudinkestävyys

RAGNA rehu- ja tärkkelysohra UUTUUS! ❱ Lujakortisin ohra ❱ Monitahoisten korkein hehtolitrapaino ❱ Todella suuri siemen – tsp 46g! ❱ Erittäin satoisa

Ragna on uuden sukupolven monitahoinen re-hu- ja tärkkelysohra. Ragna täydentää norjalai-sen jalostajan Graminorin monitahoisten ohra-lajikkeiden sarjaa. Ragnan hehtolitrapaino ja sie-menkoko ovat selvä harppaus eteenpäin moni-tahoisissa ohrissa. Ne ovat jopa samaa luokkaa kuin monissa kaksitahoisissa ohrissa. Laonkes-tävyys on kokeissa ollut Vildeäkin parempi ja sa-totaso on samaa huippuluokkaa kuin Brage oh-rassa.

Kysy Ragnan siementä ajoissa, sillä saatavuus kevään 2014 kylvöille on rajattu!

Brage on Vildeäkin selvästi satoisampi rehu- ja tärkkelysohra. Bragen valkuaissato on virallisissa kokeissa ollut kaikista korkein.Bragen kasvuaika on Vilden luokkaa. Brage soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille ja viljelyvyöhyk-keille I - IV. Brage menestyy myös happamilla mailla.

Bragen korsi on lujuudeltaan monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Brage on taudinkestävä lajike, etenkin kestävyys rengaslaikkua vastaan on hyvä. Sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tauti-ruiskutus on yleensä hyödyllistä. Terpal – korrensäädekäsittely (0.5 – 1.0 l/ha lippulehdelle) tauti-ruiskutuksen yhteydessä lisää viljelyvarmuutta, erityisesti multavilla mailla. Bragen typpilannoituk-sen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi.

Ragna on satoisa monitahoinen

ohralajike-uutuus.


OHRA

VILDE monitahoinen rehu- ja tärkkelysohra

❱ Huippusatoisa ❱ Erittäin lujakortinen ohralajike ❱ Menestyy hyvin kaikilla maalajeilla ❱ Suuri jyvä

Vilde on monitahoinen huippusatoisa ohralajike, joka on ollut Suomen eniten viljelty ohra vuosina 2011-2013. Vilde on melko aikainen, sen kasvuaika on Tiriliä kolme päivää myöhäisempi. Vilde so-pii viljelyyn vyöhykkeille I - IV. Vilden jyväkoko on monitahoisten suurimpia. Hehtolitrapainoltaan ja valkuaispitoisuudeltaan Vilde on keskimääräinen.

Vilde on ollut tasaisen vahva kaikilla maalajeilla. Myös multamaat ja karjanlannan käyttö sopivat hyvin Vildelle. Vilde kestää hyvin myös maan happamuutta. Vilden typpilannoituksen voi mitoittaa satoisimpien lajikkeiden mukaiseksi.

Vilde on erittäin terve lajike. Vilde on rengaslaikun- ja härmänkestävä ja sen verkkolaikun kestä-vyys on hyvä. Hyvissä kasvustoissa sadon määrän ja laadun varmistamiseksi tautiruiskutus on suo-siteltavaa. Vilden korsi on keskimittainen ja se on kaikista ohralajikkeista lujakortisin. Kuitenkin multavilla mailla korrensääteen käyttö lisää viljelyvarmuutta.

TIRIL monitahoinen rehuohra

❱ Aikainen ❱ Korkea valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino ❱ Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet ❱ Aikaisuusluokkansa satoisin happamilla mailla

Tiril loistaa heikkojen ominaisuuksien puutteella. Tiril on aikainen. Tirilin hehtolitrapaino on aikai-suusluokassaan korkea. Jyväkoko on hyvä ja jyvän valkuaispitoisuus on korkea. Aikaiseksi lajik-keeksi Tiril on erittäin satoisa. Tirilin satoisuus on tullut esille kaikilla maalajeilla, happamilla mail-la se on erityisen vahva.

Tiril on lujakortinen ja melko lyhyt. Tirilin rengaslaikun ja viirutaudin kestävyys on hyvä, verkkolai-kun ja härmän kestävyys on keskimääräinen. Satopotentiaalin hyödyntämiseksi tautikäsittely on yleensä perusteltua. Korrensääteen käyttö on suositeltavaa kasvuston rehevyys, lannoitus ja maa-laji huomioiden.


OHRA

SW MITJA 2-tahoinen ohra

❱ Erinomainen satoisuus ❱ Aikainen kaksitahoinen ❱ Suuri ja tasakokoinen jyvä ❱ Korkea hehtolitrapaino

SW Mitja nostaa aikaisten kaksitahoisten ohralajikkeiden satotason uusiin lukemiin. Mitjan kasvuaika on pari päivää Saanaa myöhäisempi eli 2-tahoisten ohrien aikaisimpia, mutta se on myöhäistä NFC Tippleä satoisampi. Mitja on suurijyväinen ja hehtolitrapainoltaan korkea. Sekä valkuais- että tärkke-lyspitoisuus ovat hyviä. Mitjalle on ominaista runsas pensominen.

Mitjan korrenlujuus on kaksitahoisten parhaimmistoa. Kookkaan ja painavan tähkän vuoksi suosi-tellaan laontorjuntaa. Mitjan verkkolaikun ja lentonoen kestävyys on hyvä. Korkean satopotentiaa-lin hyödyntämiseksi lehtilaikkutautien torjuntaa suositellaan.

AMBER 2-tahoinen ohra

❱ Suuri jyvän- ja hehtolitranpaino ❱ Taudinkestävä ❱ Mallas- tärkkelys- ja rehukäyttöön

Amber on 2-tahoinen ohra, joka on ehdolla viralliseksi mallasohraksi. Amber on teollisuusmallasko-keissa 2013. Amber tuo hyvän lisän mallastyypin ohrien markkinoille. Sen kasvuaika on riittävän ai-kainen, eli Barken luokkaa. Valkuaispitoisuus on selvästi Barkea, Marthea ja Xanadua alhaisempi. Heh-tolitranpaino on ohrien parhaimmistoa ja tuhannen siemenen paino on optimitasolla NFC Tippleä sel-västi pienempi, mutta Marthea selvästi suurempi. Amber on myös Altien tärkkelysohralistalla. Sato-tasoltaan se on ollut NFC Tipplen kanssa samaa luokkaa.

XANADU 2-tahoinen mallasohra

❱ Suuri jyvä ja hyvä hehtolitrapaino ❱ Lujakortinen ❱ Melko aikainen ❱ Satoisa mallasohra

Xanadu on saksalaisen Nordsaatin jalostama mallasohra. Se on lajikkeena lujakortinen, jyväkool-taan suuri ja hehtolitranpainoltaan korkea. Mallasohralajikkeeksi se on aikainen.

Xanadu on suhteellisen kestävä härmää, verkko- ja rengaslaikkua sekä viirutautia vastaan. Kylvösie-menen peittausta ja tautitorjuntaa suositellaan ohrantyvi- ja lehtilaikkutautia vastaan etenkin omaa siementä käytettäessä. Viljelyohjelman mukaisilla toimenpiteillä on saatu huomattavia sadon- ja laa-dunlisiä sekä saavutettu parempi mallaslaatu kokeissa Hauholla K-maatalouden koetilalla.


OHRA

Ohra, 2005-2012, viralliset kokeetEstimoidut lajikekeskiarvot

LajikeSadon suhdeluku, vyöhykkeet Sadon suhdeluku, maalajit

1 2 3 4 Karkeat kiv. maat

Savi-maat Multamaat Hapan maa

VOITTO 90 94 84 94 93 88 91 86WOLMARI 97 110 101 104 105 98 109 91TIRIL 97 99 86 97 97 91 90 99VILDE =C 100 100 100 100 100 100 100 100BRAGE 121 113 101 110 107 111 114 95EINAR 103 110 97 105 103 104 107 101ELMERI 107 118 97 99 99 102 117 111EDEL 107 99 97 101 94 102 106RAGNA 110 114 107 105 109 110 110 93TORIA 116 115 109 116 115 113 113 120SW MITJA 121 109 102 111 110 72MARTHE 110 98 87 95 99 49XANADU 104 101 85 103 96 96 74FAIRYTALE 122 108 97 104 111 55BARKE 103 100 87 100 96AMBER 111 103 90 102 102 60PROPINO 116 106 93 110 105 64NFC TIPPLE 115 100 92 98 105 73 57

Lajike Tähkä- tyyppi

Sadon suhde-

luku

Kasvu-ai-ka pv

Lämpö-summa Lako % Pituus

cmTjpg

Hlpkg

Valk.%

VOITTO mt 91 84,5 824 19 77 41,2 63,2 12,3WOLMARI mt 105 85,1 840 18 73 41,1 63,6 11,9TIRIL mt 95 85,9 839 18 76 39,9 63,6 12,7VILDE =C mt 100 88,6 870 7 73 41,8 63,9 12,2BRAGE mt 109 88,9 872 13 78 39,9 65,5 11,6EINAR mt 104 90,0 884 11 77 41,1 65,4 11,4ELMERI mt 105 90,4 887 10 72 42,8 64,4 11,2EDEL mt 101 91,4 901 6 80 41,4 65,0 11,3RAGNA mt 109 91,8 908 5 77 45,5 66,6 11,1TORIA mt 113 92,3 907 18 74 46,5 66,2 11,1SW MITJA 2t 108 93,9 934 13 70 49,3 69,3 11,5MARTHE 2t 98 94,1 938 21 69 46,1 67,9 11,9XANADU 2t 96 94,2 935 15 68 48,0 67,5 12,2FAIRYTALE 2t 108 95,2 948 19 71 44,3 67,3 11,0BARKE 2t 96 95,3 948 16 73 50,3 69,1 12,3AMBER 2t 100 95,5 951 18 70 49,3 68,0 11,4PROPINO 2t 104 96,5 967 14 73 53,5 66,6 11,3NFC TIPPLE 2t 102 97,5 969 13 67 52,4 66,9 10,7


KAURAN VILJELYOHJELMA

Bettina-kauran Viljelyohjelmakoe 2013

• Ringsaker ja kasvuajaltaan myöhäisempi Bettina hyötyivät viljelyohjelmakäsittelystä merkittävästi

• Sadonlisä molemmilla oli huomattava, ollen liki 10 %!

läm

pösu

mm

a °C

, sad

esum

ma

mm

Kylvö 13.5. 11

13

31

37

45

61

67

74 75 79

84 85 89

0 - Itäminen


20 - Pensominen

30 - Korrenkasvu


50 - Röyhylle tulo

60 - Kukinta




0

200

400

600

800

1000

1200

1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 10.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. 14.8. 21.8. 28.8.

Bettina kasvuasteet

Lämpösumma

Sadesumma

Kasvuasteet Bettina-kaura

6000

6200

6400

6600

6800

7000

7200

7400

7600

7800

Ringsaker Bettina

Viljelyohjelma sadonlisä

Minimikäsittely

Kauran viljelyohjelmakoe 2013 Ringsaker Bettina KeskiarvoMinimikäsittely 6381 7252 6817Viljelyohjelman sato 7061 7663 7362Satoero +680 +411 +546

Toimenpide Aine Määrä Pvm Kasvuastepeittaus Lamardor 2 dl/1000 kgkylvö N 90 kg/ha 13.5.2013rikkatorjunta Mustang Forte 0,75 13.6.2013 28hivenaineruiskutus Multiple + Foliar extra 1 l/ha +2 l/ha 13.6.2013 28korrensääde Cycocel 750 1.0 l/ha ei tarvetta 25-30tautitorjunta Comet Pro + Juventus 0.3 l/ha + 0.5 l/ha 19.6.2013 37



Suomalainen kaura on vahva brändi maailmalla korkean hehtolitrapainonsa ja kirkkaan värinsä takia. Kaura katkaisee hyvin yksipuolisen ohran- ja vehnänviljelyn tautipainetta ja parantaa siten osaltaan muidenkin viljojen sato-odotuksia seuraaville vuosille.

Yleisimmät tavoitelaadut Rehukaura: hlp yli 55 kg, vieraita alle 2 %. Elintarvikekaura: hlp yli 58 kg, alle 2 mm jyviä enintään 10 %, vieraita alle 1 %. Elintarvike- ja vientikauran hehtolitrapainon pitää olla korkea ja jyväkoon suu-ri, myös jyvien vaalea ja kirkas väri on tärkeää.

KylvöKylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Omaa siementä käytettäessä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehokkaasta kas-vinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.Kauran tiheystavoite on 450–500 kpl/m2. Hyvissä orastumisoloissa riittää alhaisempi tiheystavoite. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jy-vän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys (%).

Maalajit ja pHRehukauralle soveltuvat kaikki maalajit. Eloperäisillä mailla käytä vain lujakortisia lajikkeita. Suurimo- ja vientikauralaatua saa parhaiten tuotettua kivennäismailla. Lako heikentää sadon laatua ja lisää vä-rivirheitä. Eloperäisillä mailla hehtolitrapaino jää usein alhaiseksi. Eloperäinen maalaji ja yksipuolinen kauran viljely lisää myös mykotoksiiniriskiä erityisesti III vyöhykkeellä ja sen pohjoispuolella. Elintar-vikekauraa viljeltäessä esikasviksi suositellaan muuta kasvia kuin kauraa. Maan pH – suositus on kauralle yli 5,8.

Lannoitus

Kylvölannoituksessa tulee aina antaa fosforia, kaliumia, mangaania ja rikkiä YaraMila lannoittee-na ellei Viljavuustutkimus toisin osoita. Kauralajikkeet tuottavat suuria satoja, kun niiden viljelyyn panostetaan. Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeasta typpilannoituksesta.

Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla tehtävällä lehtivihreä-mittauksella. Lisätyppi kannattaa antaa kauralle ennen röyhylle tuloa. Sopivia tuotteita ovat Yara-Bela Axan ja YaraBela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kas-vukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab kasvianalyysillä Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, mangaanilannoitus kannattaa tehdä ja lisäksi tarkkailla mangaanin puutosoireita orastumisen jälkeen pensomisvaiheessa.

SadonkäsittelyPuinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato välit-tömästi puinnin jälkeen alle 14 %:n kosteuteen mm. mykotoksiini- ja homeriskien pienentämiseksi sekä elintarvike- että rehukauralla. Liiallinen lämmönkäyttö vaurioittaa kauran ydintä.



PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Siemenen peittaus Peitattu sertifi oitu siemenBaytan Universal 3 l/tn

siemeniäBaytan I-jauhe (1,5)-2 kg/tn

siemeniä

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku)




Korrensääde Kasvuaste 25-31 (Pensomisen puoliväli - korrenkasvun alku)

Cycocel 1,0-1,5 l/ha Cycocel 1,0-1,5 l/haSonis 0,15-0,3 l/ha

(korrenkasvuvaiheessa)

Tautitorjunta Kasvuaste 32-47 (2-solmuvaihe-lippulehtivaihe)

Comet Pro 0,3 l/ha + Prosaro 0,25-0,5 l/ha

Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 0,5-1,0 l/ha

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET

Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61(3-lehtiaste - tähkän esilletulo)

Multiple 1 l/haMultiple 1 l/ha ja Foliar Extra 1 l/ha

Multiple 0,5-1,0 l/ha+ Multiple 0,5-1,0 l/ha



Mustang Forte 0,75 l/ha Tooler 40 g/ha + Tomahawk 0,4 l/ha


Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/ha Tooler 50 g/ha +

K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite

Kirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe)


Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Prosaro 0,25-5,0 l/ha Bumper 25 EC 0,25 l/ha Prosaro 0,25-5,0 l/ha


Prosaro 0,8-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha

Juolavehnän torjunta(Sadonkorjuun jälkeen)




+ kiinnite 0,5 l/ha

Lajikkeet

Lajike Viljely-vyöhyke

Erikoisominaisuuksia Rehu Elintarvike

Belinda 1-3 Erittäin satoisa. Alhainen kuitupitoisuus ja muita lajikkeita korkeampi rasvapitoisuus.

x x

SW Ingeborg 1-3 Korkea hehtolitrapaino. Lajikkeiston paras lehtilaikun kestävyys. x xBettina 1-3 Huippusatoisa uutuuskaura! Erinomainen korrenlujuus x xMarika 1-4 Satoisa aikainen laatukaura. Suurikokoinen ja laadukas jyvä. x xRingsaker 1-4 Ylivoimaiseti satoisin aikaisuusluokassaan. xSW Vaasa 1-4 Lujakortinen ja taudinkestävä, varsinkin eloperäisten maiden kaura. x

KasvinsuojeluRikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Viljele kauraa vain huk-kakaurattomilla lohkoilla. Laontorjunta kuuluu kauran perusviljelytekniikkaan. Suurimokauralla CCC-valmisteiden käyttö on kielletty. Myös tautiaineiden käyttö on suositeltavaa. Kauran lehtilaikkua esiin-tyy erityisesti kosteina vuosina. Punahomeiden esiintymiseen voi liittyä haitta-aineiden (mykotoksii-nien) muodostumista, mikä alentaa kauppakelpoisuutta ja rehulaatua. Hyvä kylvösiemen, peittaus ja laontorjunta vähentävät haitta-aineiden esiintymisriskiä. Lisäksi siementen peittauksella torjutaan sie-menlevintäisiä tauteja ja itävyyttä alentavia homeita. Kauran tuholaisista haitallisimpia ovat kirvat, jot-ka levittävät kääpiökasvuviroosia. Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaet-tu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin.


KAURA

RINGSAKER ❱ Huippusatoisa ❱ Pieni kuoripitoisuus – erittäin suuri ydinsato ❱ Melko aikainen ❱ Valkokuorinen

Ringsaker on Fiiaa n. 10 % yksikköä satoisampi eli lähes Belindan tasolla. Ringsakerin kasvuaika on vain noin päivän Fiiaa myöhäisempi. Ringsakerin hehtolitrapaino on korkea ja jyvä on melko pie-nikokoinen. Kuoripitoisuus on pieni. Valkuaispitoisuus on satotasoon nähden hyvä. Ringsaker so-veltuu niin suurimo- kuin rehukauraksi.

Ringsakerin satotaso on aikaisuuteen nähden korkea ja se on erityisen satoisa karkeilla kiven-näismailla. Ringsaker on virallisissa kokeissa menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla ja kaikilla vil-jelyvyöhykkeillä. Sen korrenlujuus on keskimääräinen. Taudinkestävyys on hyvä.

MARIKA ❱ Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino ❱ Satoisa aikainen kaura ❱ Valkokuorinen ❱ Hyvä lehtilaikun kestävyys

Marika on aikainen ja satoisa laatukaura. Marika on Fiia hieman aikaisempi ja Vaasaa päivän myö-häisempi.

Marika soveltuu erinomaisesti suurimokauraksi ja vientiin. Marikan jyvä on laadukas ja hehtolitra-paino hyvä. Tuhannen jyvän paino on aikaisista kauroista korkein, myöhäisen Belindan tasoa. Ma-rika on valkokuorinen. Marikan satotaso on erityisen korkea karkeilla kivennäismailla sekä lieju- ja savimailla. Marikan korrenlujuus on hyvä.

SW VAASA ❱ Lujakortinen ❱ Aikainen ja viljelyvarma ❱ Parhaimmillaan eloperäisillä mailla ja karjatiloilla ❱ Valkokuorinen

Vaasa on aikainen kaura Keski- ja Pohjois-Suomeen. Vaasa on Marikaa päivän aikaisempi. Vaasa on aikaisuusluokassaan satoisa. Sato on ollut korkea erityisesti IV-vyöhykkeellä. Vaasan jyvä on keskikokoinen. Hehtolitrapaino on matalahko ja valkuaispitoisuus keskimääräinen.Vaasan korsi on luja ja siksi sitä voi lannoittaa suositusten ylärajojen mukaisesti. Myös karjanlan-nan käyttö sopii Vaasalle. Lajiketta voi suositella myös eloperäisille maille, poutivia lohkoja on syy-tä välttää. Vaasan lehtilaikun kestävyys on hyvä.


KAURA

BETTINA UUTUUS! ❱ Huippusatoisa ❱ Erinomainen korrenlujuus ❱ Valkokuorinen ❱ Iso siemen ja hyvä hehtolitrapaino

Bettina on Suomen oloihin valittu uutuuskaura SW Seediltä Ruotsista. Bettina on lajikekokeiden perusteella päivän Belindaa aikaisempi. Satoisuudeltaan Bettina on lajikelistan paras. Bettina sovel-tuu viljeltäväksi vyöhykkeillä I - II. Bettinan korrenlujuus, hehtolitrapaino ja sato ovat Belindaa parem-mat. Bettina on päässyt Suomen kasvilajikeluetteloon vuonna 2010.Tuota laatukauraa tilakäyttöön, kotimaan teollisuuteen tai vientiin - valitse Bettina.

BELINDA ❱ Erittäin satoisa ❱ Valkokuorinen ❱ Suuri jyväkoko, korkea rasvapitoisuus ❱ Lujakortinen


KAURA

Kaura, 2005-2012, Viralliset kokeetEstimoidut lajikekeskiarvot

LajikeSadon suhde-

luku

Kas-vuaika

pv

Lämpö-summa

Lako %

Pituus cm

Tjp g

Hlp kg

Valk.%

Kuori- %

Ydinsa-to

EEMELI=C 100 92,8 893 20 87 38,0 54,6 14,1 23,6 4035AKSELI 115 94,5 915 18 88 34,2 55,6 13,5 23,1 4685SW VAASA 105 95,2 917 30 93 35,4 53,1 13,4 24,3 4221VENLA 106 95,4 922 36 93 36,1 55,2 14,6 23,5 4278MARIKA 110 95,7 923 32 89 39,3 55,0 12,9 23,9 4414FIIA 106 95,9 931 23 91 34,8 54,7 13,8 23,2 4283PEPPI 103 96,0 928 27 86 36,3 56,1 14,2 23,1 4166RINGSAKER 118 97,6 943 36 91 34,7 54,8 12,5 22,5 4828STEINAR 122 99,8 970 17 93 38,0 53,3 12,0 22,7 4983MIRELLA 122 100,7 981 27 94 36,6 53,3 11,9 22,9 4923BETTINA 123 102,1 997 27 90 39,3 54,1 11,8 23,9 4932IVORY 108 102,7 990 40 90 47,4 54,2 12,1 22,4 4424BELINDA 121 103,0 1001 28 89 39,4 53,8 11,9 23,8 4899


1 2 3 4 Karkeat kiv. maat Savimaat Multa-

maat Liejusavi

EEMELI=C 100 100 100 100 100 100 100 100AKSELI 115 115 113 118 113 117 115 122SW VAASA 105 101 107 110 104 105 107 100VENLA 102 104 106 109 105 104 106 102MARIKA 114 107 105 117 111 110 107 112FIIA 108 101 107 109 104 108 105PEPPI 108 101 102 101 98 104 103 108RINGSAKER 117 114 116 127 122 116 116 114STEINAR 125 120 117 114 122 123 128MIRELLA 126 119 118 112 124 125 126BETTINA 129 118 117 116 125 120 132IVORY 114 106 100 125 103 109 109 107BELINDA 124 122 115 116 122 127


KEVÄTVEHNÄN VILJELYOHJELMA

Kevätvehnää käytetään Suomessa mylly- ja rehuteollisuudessa. Sitä viedään myös maasta mylly- ja rehuvehnänä. Myllyvehnässä arvostetaan maailmalla korkeaa valkuaista (yli 13 %) ja sakolukua (yli 275).

Yleisimmät tavoitelaadut kotimaassaMyllyvehnä hlp yli 78 kg, valkuainen yli 13 %, sakoluku yli 180. Rehuvehnä: hlp yli 72,0 kg.

KylvöKylvösiemenenä on perusteltua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Omaa siementä käytettä-essä uusi siemen 1-3 vuoden välein. Viljele kylvösiemeneksi tarkoitettu lohko huolehtien tehok-kaasta kasvinsuojelusta ja hukkakaurattomuudesta. Korjaa sato hyvissä oloissa sekä lajittele ja peittaa siemen aina.Kevätvehnän tiheystavoite on yli 650-750 kpl/m2. Kylvön myöhästyessä lisää siemenmäärää 10 %. Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta: tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / Itävyys %.

Maalajit ja pHKevätvehnä soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla. Multavat savimaat ovat parhaita. Eloperäisillä mailla tyvitaudit voivat yksipuolisessa vehnänviljelyssä muodostua ongelmaksi. Kevätvehnän pH–suo-situs on yli 6.2.

Lannoitus

Kylvölannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina YaraMila lannoitteena. Myllyveh-nän lannoitus kannattaa jakaa useampaan osaan, jotta saavutetaan riittävä valkuaispitoisuus. Re-huvehnälle kaikki lannoitteet voidaan antaa kylvön yhteydessä tai korrenkasvuvaiheessa.

Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla. Myllyvehnää viljeltä-essä 2/3 typestä ja rikistä annetaan kylvön yhteydestä. Lisälannoitukseen sopivia tuotteita ovat Ya-raBela Axan, YaraBela Sulfan N26 S14 ja YaraBela Suomensalpietari tai nestemäinen Yara Typpi-liuos 390. Valkuaispitoisuuden nostoon tarkoitettu lisätyppi annetaan maitotuleentumisvaiheessa nestemäisenä.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai lehtilannoituksena kasvukauden ai-kana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita.

SadonkäsittelyPuinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä.



LajikkeetLajikkeista on lisätietoja tämän oppaan lajikeosiossa.

Lajike Viljelyvyöhyke Erityistä Leipävehnä RehuvehnäBjarne I-III Aikainen korkeavalkuainen laatuvehnä, markkinoiden lujakortisin x xDemonstrant I-II Zebraakin satoisampi laatuvehnä erittäin hyvillä

viljelyominaisuuksillax x

Puntari I-II Erittäin satoisa, lujakortinen myöhäinen vehnä x xZebra I-II Satoisa laatuvehnä vahvalla korrella x x

KasvinsuojeluPeittauksella vehnässä torjutaan useita siemenlevintäisiä tauteja ja itävyyttä alentavia homeita. Rikkakasvien torjuntaohjelma suunnitellaan lohkon rikkakasvilajiston mukaan. Tautitorjunta kuuluu vehnän viljelyyn. Kasvi-tautien torjunta parantaa hehtolitrapainoa, sadon hygieenistä laatua ja lisää satoa. Kasvustoruiskutuksilla tor-jutaan lehtilaikkutauteja, härmää ja ruostetauteja. Laontorjunnaksi lujakortisilla lajikkeilla riittää rikkaruiskutuk-sen yhteydessä tehty käsittely.Vehnän tuholaisia ovat mm. tähkä- ja vehnäsääski. Tarkkaile sääskien lentoa kasvustossa heti tähkimisen alus-ta kukintaan asti, kun lämpösummaa on kertynyt 350 astetta.Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin pe-rustuviin toimenpiteisiin.


Siemenen peittaus Peitattu sertifi oitu siemenBaytan Universal 3 l/tn

siemeniäBaytan I-jauhe 1,5-2 kg/tn

siemeniäRikkakasvitorjunta Kasvuaste 22-29 (Pensomisen alku- korrenkasvun alku)




Korrensääteiden käyttö Kasvuaste 25-31 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Cycocel 0,3-1,0 l/ha Cycocel 0,3-1,0 l/ha Sonis 0,2-0,3 l/ha

(kor ren kasvun alku-lippulehtivaihe)

Tautitorjunta Kasvuaste 51-59 (Tähkän esilletulo - ennen kukinnan alkua)


Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha


HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61(3-lehtiaste - tähkän esilletulo)

Multiple 1 l/haMultiple 1 l/ha + Foliar Extra 1l/ha

Multiple 0,5-1,0 l/ha+ Multiple 0,5-1,0 l/ha



Mustang Forte 0,75 l/haTooler Heavy 50 g/ha +

kiinniteOhdake- ja valvattiongelma Kasvuaste 28-31 (Korrenkasvunalku)

Mustang Forte 0,75 l/ha K-TRIO 1,5-2,0 l/haTooler 50 g/ha +

K-MCPA 1,0 l/ha + kiinniteKirvojentorjunta Kasvuaste 22-30(Orastumis-versomisvaihe)



Puma Extra 1,0-1,2 l/haMonitor 12,5 g/ha + kiinnite x 2 kpl

(jaettuna käsittelynä)

Broadway 150 g/ha + Dassoil 0,5 l/ha

Juolavehnän torjunta kasvukaudella 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Monitor 18,75 g/ha + kiinnite



Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, Kasvuaste 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)

Prosaro 0,25-0,5 l/ha Juventus 0,25-0,5 l/ha Prosaro 0,25-0,5 l/ha


Terpal 0,3-1,0 l/ha Terpal 0,3-1,0 l/haCerone 0,3-0,5 l/ha

(Lippulehtivaiheessa)Tähkä- ja vehnäsääskien torjunta Kasvuaste 51-59 (Tähkän esilletulovaihe-ennen kukintaa)

Kestac 0,2 -0,4 l/ha Kestac 0,2 -0,4 l/ha Mavrik 2F 0,15-0,25 l/ha

Punahomeen torjunta Kasvuaste 61 (Kukinnan alussa)

Prosaro 0,8-1,0 l/ha Prosaro 0,8-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha



Envision 3,2 l/ha tai Envision 2,4 l/ha+ kiinnite 0,5 l/ha


+ kiinnite 0,5 l/ha



Demonstrant-kevätvehnän Viljelyohjelmakoe 2013

• Kaikki kolme vehnälajiketta hyötyivät tau-dintorjunnasta ja viljelyohjelmakäsittelystä huomattavasti

• Suurin vaste saatiin kasvaneessa sadossa.• Myös kasvuston kunto oli käsitellyissä ruu-

duissa parempi alhaisemman rikkapitoi-suuden sekä vähäisemmän laon vuoksi

läm

pösu

mm

a °C

, sad

esum

ma

mm

Kasvuasteet Demonstrant-kevätvehnä

Kylvö 13.5. 11 13

31

37

43

59

66 68

72 75

83 85

89

0 - Itäminen


20 - Pensominen

30 - Korrenkasvu


50 - Tähkälle tulo

60 - Kukinta




0

200

400

600

800

1000

1200

1.5. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 12.6. 19.6. 26.6. 3.7. 10.7. 17.7. 24.7. 31.7. 7.8. 14.8. 21.8. 28.8.

Demonstrant kasvuasteet

Lämpösumma

Sadesumma

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

Bjarne Puntari Demonstrant

Viljelyohjelman sadonlisä

Minimikäsittely

Vehnän viljelyohjelmakoe 2013 Bjarne Puntari DemonstrantMinimikäsittely 5240 6071 6491Viljelyohjelma 6416 7307 7108Viljelyohjelman sadonlisä +1176 +1236 +617

Toimenpide Aine Määrä Pvm Kasvuastepeittaus Lamardor 2 dl/tnkylvö N 120 kg/ha 13.5.2013rikkatorjunta Tooler + Tomahawk + kiinnite 40 g/ha +0,4 l/ha+ 0.1 l/ha 12.6.2013 30hivenaineruiskutus Multiple + Foliar extra 1 l/ha + 2 l/ha 12.6.2013 30korrensääde Cycocel 750 0.3 l/ha 12.6.2013 30tautitorjunta Comet Pro + Juventus 0.6 l/ha + 0.5 l/ha 59


KEVÄTVEHNÄ

DEMONSTRANT ❱ Erittäin satoisa ❱ Zebran aikaisuus ja laonkestävyys ❱ Korkea hehtolitrapaino ❱ Hyvä taudinkestävyys

Demonstrantin satoisuus on Zebraa selvästi parempi. Demonstrantin laonkestävyys ja kasvuaika ovat samaa luokkaa kuin Zebrassa. Hehtolitrapaino on Zebraakin parempi. Demonstrant soveltuu tehokkaaseen kevätvehnänviljelyyn I - III vyöhykkeille. Maan pH suositus on yli 6,2. Demonstrantin tähkä on ilmava, mistä on hyötyä etenkin sateisina syksyinä. Siemenkoko on hieman Zebraa pie-nempi. Kohtuullisesta siemenkoosta on hyötyä kuivaus- ja siemenkustannusten kannalta.

Demonstrantin valkuaispitoisuus on ollut virallisissa kokeissa ja käytännön viljelyssä hieman Zebraa korkeampi. Kun otetaan huomioon, että Demonstrant on 5 % satoisampi kuin Zebra, niin kokonaisvalkuaissato nousee 6 % Zebraa korkeammaksi. Demonstrant sopii mylly- ja rehuvehnäksi.

PUNTARI ❱ Kova sato ja vahva korsi ❱ Melko myöhäinen leipävehnä ❱ Korkea hehtolitrapaino ❱ Hyvät leivontaominaisuudet

Puntari on kasvuajaltaan kaksi päivää Zebraa myöhäisempi. Puntari on erittäin satoisa. Puntarin hehtolitrapaino on korkea, jyväkoko suhteellisen pieni. Kohtuullisesta siemenkoosta on hyötyä kui-vaus- ja siemenkustannusten kannalta etenkin myöhäisessä lajikkeessa. Puntari on härmän- ja keltaruosteen kestävä, lehtilaikkutautien kestävyys on suhteellisen hyvä.

Puntari soveltuu karkeille kivennäismaille ja savimaille. Puntaria suositellaan I - II vyöhykkeille. Puntari vaatii kasvuaikansa ja satotasonsa mukaisen runsaan typpilannoituksen. Maitotuleentu-misvaiheessa annettu lisätyppilannoitus nostaa sadon valkuaista. Puntari soveltuu sekä mylly-että rehuvehnäksi.


KEVÄTVEHNÄ

BJARNE ❱ Lujakortisin kevätvehnä ❱ Huippulaatuinen myllyvehnä ❱ Aikainen ❱ Korkea valkuaispitoisuus

Bjarne on aikainen ja sadoltaan kilpailukykyinen etenkin pohjoisimmilla vehnänviljelyvyöhykkeillä. Bjarnen hehtolitrapaino on hyvä. Sen valkuaispitoisuus, sakoluku ja leivontalaatu ovat erinomaisia.

Bjarne on melko lyhyt, Zebraa lähes 20 cm ly-hyempi, ja kevätvehnälajikkeista lujakorti-sin. Bjarne menestyy hyvin kaikilla maa-lajeilla, mutta poutivia lohkoja on syy-tä välttää. Bjarnen resepti huipputu-loksiin on riittävästi vettä ja typpeä. Bjarne on härmänkestävä ja sen lehtilaikkutautien kestävyys on kohtalaisen hyvä.

ZEBRA ❱ Satoisa ja laadukas myllyvehnä ❱ Taudinkestävä ❱ Hehtolitrapaino ja jyväkoko erinomainen ❱ Sakolukuominaisuudet erittäin hyvät

Zebra on osoittanut viljelyvarmuutensa tuottamalla myllykelpoista laatua hyvinkin vaihtelevissa olo-suhteissa. Zebran valkuaispitoisuus on satoon suhteutettuna korkea. Zebran hehtolitrapaino ja sakoluku ovat erinomaisia. Zebra on hyvin tähkäidäntää kestävä lajike. Sitä voidaan viljellä kaikilla maalajeilla.

Zebra on kestävä härmää ja keltaruostetta vastaan sekä kohtalaisen kestävä lehtilaikkutauteja vas-taan. Tautitorjuntaan suositellaan strobiluriinivalmistetta seoksena, koska tautisuojan lisäksi se pa-rantaa kasvuston yleistä stressinsietokykyä. Zebra vaatii satotasonsa mukaisen typpilannoituksen.


KEVÄTVEHNÄ

Kevätvehnä, 2005-2012, Viralliset kokeetEstimoidut lajikekeskiarvot


1 2 3 Karkeat kiv.maat Savimaat LiejusaviANNIINA 84 89 104 93 94WAPPU 93 90 97 93 97BJARNE 87 93 102 98 92 90KRUUNU=C 100 100 100 100 100 100QUARNA 98 98 90 89 97 98WELLAMO 105 98 108 115 102 104ZEBRA 99 103 105 110 100 97DEMONSTRANT 105 103 112 109 105 105MARBLE 103 100 103 103 102 100AMARETTO 113 112 117 114 115 101PUNTARI 113 111 115 116 113 103

LajikeSadon suhde-

luku

Kasvu- aika pv

Lämpö- summa

Lako %

Pituus cm

Tjpg

Hlpkg

Valk.%

Sako-luku

ANNIINA 94 97,8 970 6 78 34,4 80,0 14,8 290WAPPU 94 98,9 976 4 75 38,9 78,1 14,8 301BJARNE 92 100,7 1000 7 67 34,7 78,1 14,0 319KRUUNU=C 100 100,7 997 13 83 36,7 77,4 12,7 312QUARNA 97 100,9 992 13 75 37,6 79,6 14,8 299WELLAMO 103 102,4 1013 14 82 35,7 80,3 13,4 274ZEBRA 101 103,0 1025 11 84 40,2 79,9 12,6 286DEMONSTRANT 105 103,2 1025 10 77 37,7 80,4 12,8 292MARBLE 102 103,6 1028 9 79 39,8 80,4 12,7 286AMARETTO 113 104,7 1042 20 84 39,5 79,7 11,7 263PUNTARI 113 104,7 1043 10 76 37,3 80,8 11,6 214


SYYSVILJOJEN VILJELYOHJELMA

SyysvehnäSyysviljat ovat hyviä kasveja työhuippujen tasaamiseen viljelyssä. Syysvehnää käytetään rehuksi ja myös myllyjen tarpeisiin.

Yleisimmät tavoitelaadut:Myllyvehnä hlp yli 78 kg, valkuainen yli 11,5 %, sakoluku yli 180Rehuvehnä hlp yli 72 kg, perushintainen hlp yli 76 - 78 kg

KylvöSyysvehnän kylvöaika on syyskuu ja II-vyöhykkeellä syyskuun alkupuolisko. Parhaat sato-odotukset ovat ai-kaisin kylvetyillä kasvustoilla. Syysvehnän tiheystavoite on 500 kpl/m2. Kylvömäärä vaihtelee 190-260 kg/ha.

Maalajit ja pHSyysvehnälle sopivat parhaiten kivennäismaat, erityisesti savimaat. Talvehtiminen heikkenee elope-räisillä mailla. Syysvehnän pH–suositus on yli 6.2.

Lannoitus

Syyslannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa aina Viljavuustutkimuksen mukaan Ya-raMila lannoitteena.

Lannoitus kasvukaudella Keväällä ensimmäinen lannoitus tehtävä ajoissa YaraBela lannoitteena. Hyvälle kasvustolle anne-taan 1/3 lannoituksesta varhain ja loput korrenkasvuvaiheessa ja maitotuleentumisasteella. Heikon kasvuston pensomista pyritään sen sijaan tehostamaan käyttämällä 2/3 lannoitteesta jo varhain keväällä. Sopivia tuotteita ovat YaraBela Axan, YaraBela Sulfan N26 S14 ja YaraBela Suomensal-pietari tai nestemäinen Yara Typpiliuos 390.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai lehtilannoituksena kasvukaudella. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile mangaanin puutosoireita. Esimerkkejä

SadonkäsittelyPuinti voidaan aloittaa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyttämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kosteuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä ja sateiden sattuessa. Heikko sa-koista viljaa ei kannata sekoittaa parempi laatuisen kanssa.

KasvinsuojeluSyksyllä on muistettava siemenen peittaus, lumihomeentorjunta ja tarkkailtava kahukärpäsiä aikai-sissa kylvöissä. Talvituhoruiskutus tehdään kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa sulaan kasvustoon. Laon ja tautien torjunta kuuluvat syysviljojen viljelyyn. Kasvukauden aikana kannattaa tarkkailla lehtilaikku- ja ruostetautien esiintymistä. Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu perustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin Taulukko on edel-lisellä sivulla yhteinen rukiin viljelyohjelman kanssa.



RuisSyysviljat ovat hyviä kasveja työhuippujen tasaamiseen viljelyssä. Rukiin viljelyä voidaan hyvin lisätä, koska kotimainen kulutus on tuotantoa suurempaa. Ruis on Suomessa pääasiassa mylly-teollisuuden raaka-aine, pieniä määriä käytetään maltaaksi ja rehuksi. Kevätruis kelpaa raaka-aineeksi siinä missä syysruiskin.

Yleisimmät tavoitelaadut:Ruis hlp yli 71 kg, sakoluku yli 120

KylvöRuis kylvetään elokuun kolmannella neljänneksellä tai syyskuun alussa. Vahva kasvusto syksyllä tarkoittaa vahvaa juuristoa, joka auttaa talvehtimisessa ja parantaa keväällä kasvuun lähtöä. Kylvösiemenenä on perustelua käyttää peitattua sertifi oitua siementä. Ruis on ristipölytteinen, min-kä takia kylvösiemen voi sekaantua nopeasti. Hybridiruis kylvetään joka vuosi sertifi oidusta sieme-nestä, koska kylvösiemen on aina risteytyksen jälkeinen ensimmäinen sukupolvi.

Syysrukiin tiheystavoite on 400-500 kpl/m2 ja hybridirukiilla noin puolet pienempi. Syysrukiin kylvömäärä on 140-200 kg/ha ja hybridirukiin vastaavasti 70-110 kg/ha. Kylvön myöhästyessä syyskuun alkuun, kylvömäärää on syytä nostaa. Kylvön myöhästyminen pudottaa satotasoa huomattavasti.

Maalajit ja pHRukiin pH–suositus on noin 6, mutta ruis sietää melko hapanta maata. Paras sato edellyttää vähin-tään tyydyttävää pH:ta. Syysrukiille sopivat parhaiten viettävät kevyet kivennäis- ja savimaat. Talvehtiminen heikkenee eloperäisillä mailla. Ruis ei kestä seisovaa vettä.

Lannoitus

Syyslannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa Viljavuustutkimuksen mukaan YaraMi-la lannoitteena.

Lannoitus kasvukaudellaKeväällä ensimmäinen lannoitus tehdään YaraBela lannoitteena. Hybridirukiit hyötyvät korkeista kevätlannoituksista. Jos kevätlannoitus on jäänyt vaillinaiseksi, lisälannoitusta kannattaa antaa esim. YaraBela Axanina tai YaraBela Suomensalpietarina. Lisätypen tarpeesta ja lakoriskistä voi teh-dä arvion Viljelyohjelmakioskeilla.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai lehtilannoituksena kasvukauden ai-kana. Kasvuston piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Analyysin pe-rusteella voi valita lohkolle sopivimman lehtilannoitteen tai niiden yhdistelmän. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile erityisesti mangaanin puutosoireita. Rukiin hyvän pölyttymisen kannalta on tärkeää, että kupari ja boorilannoitus on tarpeen mukainen.



Huomioitavaa hybridirukiin viljelyssä• Pyri mahdollisimman tasaiseen kasvustoon• Siemenen on oltava aina ostosiementä• Kylvä hybridiruis elokuussa, myöhäisessä kylvössä siemenmäärää tulee nostaa• Älä kylvä hybridiruista epätasaisille ja huonosti ojitetuille lohkoille• Jos mahdollista kylvä tavallista ruista (Kier, Reetta, Amilo, Walet) päisteisiin• Huolehdi boorin ja kuparin riittävyydestä maassa, mikä parantaa pölytystä ja vähentää

torajyväriskiä

Estä torajyväsaastunnan leviäminen• Huolehdi viljelykierrosta, maassa torajyvä kuolee yleensä vuodessa, pidä 2-3 välivuotta• Muokkaa kasvijätteet huolellisesti, min. 2,5 cm• Pidä heinäkasvit kurissa, jotkin lajit erityisen torajyväherkkiä (ruokohelpi, nurmipuntarpäät)

Rukiin sadonkäsittelyParas puintiaika on noin viikon sisällä keltatuleentumisesta sakoluvun kannalta. Puinti voidaan aloit-taa viljan kosteuden laskettua alle 25 %. Siemenviljan puintikosteus on 18-20 %. Itävyyden säilyt-tämiseksi korkein kuivauslämpötila on 90 °C miinus viljan kosteus. Kuivaa sato alle 14 %:n kos-teuteen. Huomioi sakoluvun lasku puinnin viivästyessä. Ruis on herkkä tähkäidännälle ja sakoluvun laskulle, jos alle 27 % kuivunut jyvä alkaa uudelleen kostua. Heikkosakoista viljaa ei kannata se-koittaa parempi laatuisen kanssa.

Satoisan Caspian hybridirukiin tähkästä voi laskea liki 80 jyvää.



Siemenen peittaus Peitattu sertifi oitu siemenBaytan Universal

3-(4) l/tn siemeniäBaytan Universal

3-(4) l/tn siemeniä Lumihomeen torjunta Kasvuasteet 14-29 (Myöhään syksyllä, ennen pysyvän lumen tuloa)

Sportak EW 1,0 l/ha Sportak EW 1,0 l/ha Sportak EW 1,0 l/ha

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 21-29 (Aikaisin keväällä kasvun alettua)

Tooler Heavy 70 g/ha + kiinnite

Tooler 70 g/ha + kiinnite Sekator 0,1-0,15 l/ha +

kiinniteKorrensääde Kasvuaste 25-31 (Pensomisen puoliväli - korrenkasvun alku)

Cycocel 1,0-2,0 l/ha Cycocel 1,0-2,0 l/ha Cycocel 1,0-2,0 l/ha

Kasvitautitorjunta Kasvuaste 32-59 (2-solmuvaihe-ennen kukinnan alkua)


Comet Pro 0,3-0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha


HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Hivenravinnepuutos Kasvuaste 13-61(3-lehtiaste - tähkän esilletulo)

Multiple 1 l/haMultiple 1l/ha + Foliar Extra 1l/ha

Multiple 0,5-1,0 l/ha + Multiple 0,5-1,0 l/ha

Kahukärpästen torjunta Kasvuasteet 11-14 (1-4-lehtivaihe)

Kestac 0,6-0,8 l/ha Kestac 0,6-0,8 l/ha Decis Mega 0,15-0,2 l/ha

Syysitoiset saunakukat syksyllä. Kasvuasteet 12-29 (Syksyllä viljan orasasteella)

K-MCPA 1,0-1,3 l/ha K-MCPA 1,0-1,3 l/ha K-MCPA 1,0-1,3 l/ha

Mataraongelma Kasvuaste 25-30 (Pensomi-sen puoliväli- korrenkasvun alku)

Tooler 70 g/ha + Tomahawk 0,6 l/ha + kiinnite

Tooler 70 g/ha+ kiinnite

Mustang Forte 0,75-1,0 l/ha


Mustang Forte 1,0 l/ha K-TRIO 2,0-2,5 l/haTooler 70 g + K-MCPA

1,0 l/ha + kiinniteKirvojentorjunta Kasvuaste 22-30 (Orastumis-versomisvaihe)



Puma Extra 1,0-1,2 l/haMonitor 12,5 g/ha + kiinnite x 2 kpl, VAIN SYYSVEHNÄLLÄ


Juolavehnän torjunta kasvukaudella. Kasvuaste 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)


VAIN SYYSVEHNÄLLE


VAIN SYYSVEHNÄLLE

Broadway 165-220 g/ha + Dassoil 0,5 l/ha

Jaetun tautiainekäsittelyn aikainen osa, Kasvuaste 25-32 (Pensomisen puoliväli- korrenkasvun alku)


Juventus 0,25-0,5 l/ha



Terpal 0,8-1,5 l/ha Terpal 0,8-1,5 l/ha Cerone 1,0-1,5 l/ha


Prosaro 0,8-1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha Juventus 1,0 l/ha

Juolavehnän torjunta (Sadonkorjuun jälkeen)




+ kiinnite 0,5 l/ha

Syysvehnän ja rukiin kasvinsuojeluSyksyllä on muistettava siemenen peittaus, lumihomeentorjunta ja tarkkailtava kahukärpäsiä ai-kaisissa kylvöissä. Talvituhoruiskutus tehdään kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa su-laan kasvustoon. Syksyn lumihometorjunta estää myös ruostetautien talvituhovaikutusta. Laon ja tautien torjunta kuuluvat syysviljojen viljelyyn. Rukiilla korrensääteen käyttö on tärkeää korkeaa satopotentiaalia tavoiteltaessa, mutta korostuu etenkin pitkäkortisia tavanomaisia lajikkeita viljel-täessä sekä kevätrukiin viljelyssä. Kasvukauden aikana tulee tarkkailla ja tarvittaessa torjua lehti-laikkuja ruostetauteja. Kasvinsuojeluun on esitetty kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot on jaettu pe-rustoimenpiteisiin ja havaintoihin perustuviin toimenpiteisiin


Laji ja lajike Viljelyvyöhyke ErikoisominaisuuksiaSyysvehnäSW Magnifi k 1-2 Erittäin satoisa ja talvenkestävä.Ceylon 1-2 Jopa Magnifi kia satoisampi ja talvenkestävämpi UUTUUSSyysruisCaspian (hybridi) 1-2 Satoisa lujakortinen uutuus hybridiruis.Reetta 1-3 Kotimainen satoisa uutuus.

* käyttömäärä tarkentuu kun tuote saa rekisteröinnin



Havainnot 2013 syysviljojen koekentältä

• Lumihometorjunnalla saatiin merkittävä hyöty viljelyohjelmakokeissa ja lajikekokeissa. Lumihomeen aiheuttama talvituho oli totaalinen ruiskuttamattomilla aloilla.

• Kuvassa vasemmalla on lumihome torjuttu Sportakilla (ks-. taulukko), oikealla torjuntaa ei ole tehty. Kaikki kylvösiemen on ollut peitattua.

• Viljelyohjelman suosituksena lumihomeen ja talvituhojen torjuntaan tuleekin aina varautua – Resepti Sportak 1l/ha + Multiple 1l/ha

Toimenpide Aine Määrä Pvm KasvuasteSertifi oitu siemenPeittaus Celest Formula M 3 dl/tnKylvö N 30 kg/ha 30.8.2012hivenaineruiskutus Multiple 0,5 l/ha 8.10.2012 13lumihomeen torjunta Sportak EW 1,0 l/ha 22.10.2012rikkatorjunta Tooler + kiinnite 70 g/ha + 0.1 l/ha 12.5.2013 25-30kasvunsääde Cycycol 750 1,5-2 l/ha 28-31kasvunsääde Terpal 1,5-2,0 l/ha 37-39kasvitautien torjunta Comet Pro + Prosaro 0.6 + 0.5 l/ha (32)-39

Lumihome torjuttu

Ei lumihomeen torjuntaa


SYYSVEHNÄ

SW MAGNIFIK ❱ Satoisa ❱ Hyvä talvenkestävyys ❱ Korkea hehtolitrapaino ❱ Lujakortinen

Koetulosten ja käytännön kokemusten mukaan Magnifi k on tasapainoinen yhdistelmä satoisuutta, viljelyvarmuutta ja laatua. Magnifi k on talvenkestävyydeltään hyvä. Sen hehtolitrapaino on korkea, vaikka jyväkoko on pieni. Satoon suhteutettuna lajikkeen valkuaispitoisuus on hyvä ja sakoluku on keskimääräinen. Magnifi k kelpaa mylly- ja rehuvehnäksi.

Magnifi kin korsi on keskipitkä ja korrenlujuus erinomainen. Se on härmän- ja haisunoenkestävä ja lehtilaikkutauteja (ruskolaikku ja DTR) on esiintynyt keskimääräistä vähemmän. Magnifi k sopii vil-jelyvyöhykkeille I - II.

CEYLON syysvehnä UUTUUS! ❱ Erinomainen talvenkestävyys ❱ Lujakortinen ❱ Aikainen ❱ Suuri sato

Ceylon on uusi syysvehnälajike ruotsalaiselta jalostajalta SW Seediltä. Ceylon on ollut K-maatalou-den koetilan kokeissa vuodesta 2010 alkaen ja se on kaikkina vuosina osoittautunut erittäin tal-venkestäväksi ja satoisaksi. Vuosien 2010 ja 2011 kokeissa Ceylon oli jopa noin 10 prosenttia SW Magnifi kia satoisampi ja kaikkina vuosina parempi talvenkestävyydessä. Myös Ruotsissa tehdyis-sä kokeissa sen talvenkestävyys on ollut lajikkeiston parhaita. Tätä opasta tehtäessä virallisten ko-keiden tuloksia Ceylonista oli vain kolmesta kokeesta vuodelta 2012, jotka näkyvät syysvehnien taulukossa.

Ceylon on melko aikainen ja erittäin lujakortinen. Sen sakoluku on erinomainen ja valkuaispitoisuus ja tuhannen siemenen paino Magnifi kia korkeampi.

Ceylonin saatavuus syksyn 2014 kylvöille on rajallinen ja tulee uudesta sadosta.

Syysvehnän viralliset kokeet 2005-2012, suoravertailuna

LajikeSadon suhde-

luku

Talvi-tuho

Kasvu-aika pv

Lämpö-summa Lako % Pituus

cmTjpg

Hlp kg

Valk.%

Sako-luku 1

URHO 100 19 328 895 28 91 40,8 77,7 12,4 339CEYLON 108 18 328 884 69 41,6 78,3 11,7 313SW MAGNIFIK 109 22 330 913 80 38,2 79,4 11,2 282SKAGEN 110 20 330 927 23 74 46,7 77,3 11,9 331ELLVIS 94 40 330 926 15 65 38,5 74,9 11,5 342ARKTIKA 103 16 330 926 34 94 39,5 79,8 11,5 281


SU ALLAWI hybridiruis UUTUUS!SU Allawi on uutuus hybridiruis Saaten Unionilta, jonka jalostaja on saksalainen Hybro Saatzucht. SU Allawi on ollut Hauholla kokeissa vuosina 2012 ja 2013. Se on osoittautunut hyvin talvenkestä-väksi. Lisäksi sakoluvun kesto ja hehtolitrapaino ovat hyviä. Kysy saatavuutta ajoissa kesällä 2014!

RUIS

CASPIAN hybridiruis

❱ Erittäin satoisa ❱ Lyhyt ja lujakortinen ❱ Sakoluku hyvä ❱ Pieni kylvömäärä

Caspian on satoisa hybridiruis. Hybridirukiiden siemen tulee uusia vuosittain. Caspian on ollut vi-rallisissa kokeissa Suomessa satovuodesta 2011. Talvituho oli kokeissa Evolon luokkaa.

K-maatalouden koetilan omissa kokeissa lajiketta on testattu vuodesta 2008 asti. Caspian on ollut keskimäärin 15 % Kaskelottia satoisampi. Sen jyväkoko on suuri. Se on lyhyt- ja lujakortinen. Sen kasvuaika on Reetan luokkaa. Valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino ovat kohtalaisia. Sakoluku on ol-lut Kaskelottia parempi. Myös talvenkestävyys Hauholla on ollut selvästi Kaskelottia parempi.


RUIS

K-maatalouden koetilan kokeet Hauholla. Vuosien 2008-2011 keskiarvot. Kaskelott=Mittari

Lajike Sato kg/ha

Sadon suhdeluku

Talvituho% HLP TSP Sakoluku Pituus

CASPIAN 6885 121 4 74 39,6 223 122

KASKELOTT 5802 100 9 74 36,6 203 117

OTTARP 6026 105 13 75 35 220 116

Lajike

Tyyp

pi Sadon suhde-

luku

Talvi- tuho %

Kasvu- aika pv

Lämpö- summa

Lako %

Pituus cm

Tjpg

Hlpkg

Valk.%

Sako- luku 1

RIIHI 76 14 335 894 53 148 32,1 72,8 11,4 153REETTA 87 14 336 912 40 131 32,2 74,5 11,1 157KIER 79 28 336 916 31 119 36,1 73,5 10,8 153ELVI 79 25 336 913 49 139 35,4 73,5 11,0 134CASPIAN = C H 100 25 336 916 37 118 36,6 73,5 9,0 181HELLTOP 88 25 337 926 32 116 37,5 75,3 10,7 159KAPITÄN S 85 24 337 925 32 114 34,6 75,4 10,0 168BRASETTO H 99 25 337 930 34 115 38,3 74,2 9,7 179EVOLO H 105 18 337 933 48 113 37,5 74,5 9,5 202PICASSO H 95 28 337 932 40 112 36,2 73,7 9,8 196

Syysruis, 2005-2012, Viralliset kokeetEstimoidut lajikekeskiarvot

REETTA syysruis

❱ Satoisa ruis ❱ Talvenkestävä ❱ Lujakortinen ❱ Pienijyväinen

Reetta on kotimainen Borealin jalostama perinteinen populaatiolajike. Reetta on erittäin satoisa ja talvenkestävä. Korrenpituudeltaan Reetta on Elviä lyhyempi ja korrenlujuudeltaan selvästi parempi. Reetalla on hyvä hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus.

Reettaa suositellaan koko rukiin viljelyalueelle. Se soveltuu sekä kivennäis- että savimaille.


ÖLJYKASVIEN VILJELYOHJELMAKOE

Uutta öljykasvirintamalla

• K-maatalous kokeilee uusia lajikkeita ja menetelmiä K-maatalouden koetilan ohella myös käy-tännön viljelyksillä yhteistyötiloilla. Kesällä 2013 yksi kokeista keskittyi Clearfi eld- rapsi-lajikkeisiin, joista kokemukset ovat olleet positiivisia.

• Clearfi eld- tuotantomenetelmä on tuottanut useiden vuosien kokemuksella rikoista puhdasta ja laadukasta satoa. Clearfi eld- menetelmällä myös viljelysmaan rikkasiemenpankki pienenee.

• Viljelykierrossa öljykasvit katkaisevat hyvin tautipainetta erityisesti yksipuolisessa viljanviljelys-sä. Niiden esikasviarvo etenkin vehnälle on erityisen hyvä.

Hampaalan tilalla kokeiltiin Clearfi eld-rapsia, jonka satotaso ylsi 3000 kg/ha tasolle.


CLEARFIELD VILJELYOHJELMA

Clearfi eld TuotantomenetelmäBASF:in Clearfi eld-tuotantomenetelmä koostuu Helsingin yliopiston jalostamasta viljelyvarmasta Aurea CL-kevätrypsilajikkeesta ja laajatehoisesta rikkakasvien torjunta-aine Clamoxista. Mene-telmän tavoitteena on tuottaa puhdasta satoa rikattomalla pellolla. Clearfi eld mahdollistaa myös öljykasvin viljelyn lohkoilla, joilla esiintyy perinteistä öljykasvinviljelyä haittaavia rikkoja.

Tuotantomenetelmää on kokeiltu Suomessa vuosia. Clamox-herbisidiä käytetään vain Clearfi eld tuotantomenetelmän rypsi- ja rapsilajikkeilla. Muut öljykasvilajit/lajikkeet ja useat rikkakasvit eivät kestä Clamox-käsittelyä. Mahdolliset jääntiyksilöt voidaan poistaa viljoilta seuraavana kasvukau-tena esim. fenoksihapoilla (MCPA/TRIO). Puhtaan sadon lisäksi menetelmällä on mahdollista vä-hentää merkittävästi rikkakasvipankkia lohkolta. Siemen, kasvinsuojeluaine ja kiinnite myydään aina yhdessä.

®

Tuotantomenetelmä Kevätrypsille

®


®


Vasemmalla Clamox-käsitellyn Clearfi eld Aurea CL -kevätrypsin satoa, oikealla

käsittelemätön verranne.

Clearfi eld - tuotantomenetelmän rapsi K-maatalous on tutkinut koetilalla Hauholla sekä yhteistyöviljelijöiden kanssa tilatason kokeissa eri Clearfi eld-menetelmän rapsilajikkeiden soveltuvuutta viljelyoloihimme. Tätä opasta laatiessa tulokset ovat lupaavia, joten kysy saatavilla olevia lajikkeita ja tarkempia tietoja K-maatalous-myyjältäsi. Muista, että Clearfi eld-lajikkeen tunnistat aina lajikenimen ”CL” liitteestä.

AUREA CL ❱ Aikaisin rypsilajike ❱ Puhdas ja kauppakelpoinen sato

Clearfi eld® -tuotantomenetelmällä ❱ Hyvä valkuaispitoisuus

Aurea CL -lajikkeeseen on perinteisellä jalostusme-netelmällä siirretty imidatsolinkestävyys. Lajike hy-väksyttiin lajikeluetteloon 2010. Aurea CL on lajik-keiston aikaisin ja lyhytvartisin lajike. Aurean sato-potentiaali on korkea Clearfi eld tuotantomenetel-mällä.


CLEARFIELD VILJELYOHJELMA

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

ClamoxClamox on Clearfi eld® -tuotantomenetelmän rikkakasvien torjunta-aine Aurea CL rypsi ja CL rapsilajikkeille

❱ Laajatehoisin rikkakasveihin - myös juolavehnään, hukkakauraan, ohdakkeeseen ja valvattiin

❱ Torjunta tehdään joustavasti taimettumisen jälkeen ❱ Valmiste alkaa tehota jo +5 ºC.

Ominaisuudet: Clamox on poikkeuksellisen laajatehoinen rikkakasvien torjunta-aine, joka korvaa jopa kasvukau-den aikaisen erillisen hukkakauran ja juolavehnän torjuntaruiskutuksen. Tehokkaan valmisteen an-siosta lajikkeen satopotentiaali voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Clamoxin 10 l:n pakkaus riittää 5 – 6,7 ha:lle.

Vaikutustapa:Clamox on kahden tehoaineen valmiste, joka te-hoaa rikkakasveihin maan ja lehtien kautta. Ruiskutuksen teho alkaa näkyä hyvissä olosuh-teissa parissa päivässä. Rikat kuolevat n. kah-dessa viikossa.

Käytössä huomioitavaa:Jos kasvusto rikotaan keväällä ruiskutuksen jäl-keen voidaan uusintakylvää vain CL-rypsi- tai rapsilajikkeita. Mahdollinen jääntirypsi tai -rap-si torjutaan seuraavana vuonna MCPA tai K-TRIO valmisteilla tai näiden ja pienannosaineiden se-oksilla. Hukkakaura, juolavehnä, ohdake ja val-vatti torjutaan suositellun käyttöajankohdan myöhäisimmässä vaiheessa. Käyttömäärä tällöin on 2 l/ha + Dash-kiinnite. Vältä ruiskutusta en-nen ja jälkeen hallan.

Käytön rajoituksia: Clamoxia käytetään ainoastaan Aurea CL-rypsi-lajikkeella sekä CL-rapsilajikkeilla. Aurea CL-

sekä CL-rapsilajikkeiden sadonkorjuun jälkeen peltoon voidaan kylvää syksyllä muokkauksen jälkeen syysvehnää ja syysruista. Seuraavana keväänä ei saa viljellä perunaa, sokerijuurikas-ta, kuminaa tai kevätöljykasveja.

Vesimäärä: 200-400 l/ha

Sateenkesto: 1 h

Tehoaine: Imatsamoksi 17,5 g/l ja metatsakloori 375 g/l

Pakkauskoko/tukkupakkaus: 10 l / 4 kpl

Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Aurea CL -kevätrypsi Rypsin 2-6 lehtiaste 1,5-2,0 l/ha + Dash kiinnite 1,0 l/ha

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗

Tuotenumero: 500821946

TM

54 www.k-maatalous.fi Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

RYPSIN JA RAPSIN KASVUASTEET

Rypsin ja rapsin kasvuasteet

0 Itäminen01 Siemen turpoaa05 Juuret kasvavat esiin siemenestä

1 Lehtien kehittyminen10 Sirkkalehdet täysin avautuneet11 Ensimmäinen kasvulehti täysin avautunut12 Toinen kasvulehti täysin avautunut

3 Pääverson pituuskasvu30 Varren pituuskasvu alkaa31 Ensimmäinen solmuväli näkyyvissä32 Toinen solmuväli näkyvissä38 Varrenpituus 1/2 lopullisesta pituudesta

5 Kukinnon muodostuminen50 Kukkanuput muodostuneet, mutta ne ovat vielä nuorimpien lehtien peittämät53 Kukkanuput kasvaneet nuorien lehtien yläpuolella59 Ensimmäiset terälehdet näkyvät, mutta kukat ovat vielä kiinni (keltaiset nuput)

6 Kukinta60 Ensimmäiset kukat avautuneet65 Täyskukinta: Pääverson ensimmäiseksi kehittyneen kukka- tertun kukista on 50 % avautunut, vanhemmat terälehdet putoavat67 Kukinta päätttymässä: Suurin osa terälehdistä tippunut

8 Litujen tuleentuminen80 Tuleentuminen alkaa85 50 % tuleentunut, siemenet kovia89 Täystuleentuminen, lähes kaikki lidut tuleentuneita, siemenet kovia

8 10-19 30-39

ENNENKYLVÖÄ

ITÄ-MINEN

PÄÄVERSONPITUUSKASVU

LEHTIENKEHITTYMINEN

KUKINNANMUODOSTUMINEN

LITUJENTULEENTUMINENKUKINTA

51-57 61-69 81-89

Peitattu sertifi oitu

siemen

KASVITAUDIT

HIVENAINEETLISÄTYPPI JA KALKITUS

TUHOLAISET

Kirpat

Hivenravinteiden ja rikin kasvustolannoitus

Rapsikuoriainen, kaalikoi

Pahkahome, harmaahome, lehtihome, kalkkihome,

mustalaikkuTaimipolte

Rikkakasvien torjunta


RYPSIN JA RAPSIN VILJELYOHJELMA

Kevätrypsi ja –rapsiRypsi ja rapsi ovat hyviä esikasveja viljanviljelyssä. Rapsi on rypsiä n. kaksi viikkoa myöhäisempi. Rypsiä voi viljellä aina III vyöhykkeelle asti. Riski sadon tuleentumattomuudesta lisääntyy III vyö-hykkeellä. Rapsi varisee hieman rypsiä helpommin.

TavoitelaatuÖljypitoisuus yli 40 %, lehtivihreä alle 20 mg/kg (ppm), rikkapitoisuus alle 2-3 %. Rikkapitoisuuden ylittäessä vastaanottajan rajan vähennetään lajittelumaksu.

SadonkäsittelyKorjuu tehdään siemenen kosteuden ollessa alle 20 %. Puinnin on oltava hellävaraista, jotta siemenet eivät rikkoudu roskiksi. Kuivaus tehdään alle 9 % kosteuteen.

KylvöTasainen kosteus varmistetaan tasausäestyksellä ja matalalla muokkauksella. Maan lämpenemis-tä yli 7 asteen voi odottaa, jos kosteutta on riittävästi. Rapsi kylvetään toukokuun alkupuoliskolla ja rypsi kylvetään lämpimään maahan.Pieni kylvösiemenmäärä edellyttää huolellista rikka- ja tuholaistorjuntaa. Taimettumisen onnistu-essa jää enemmän kasvutilaa taimelle, mikä näkyy parempana juuriston kehityksenä, laon kestä-vyytenä ja kasvuston ilmavuutena.Kylvömäärä kg/ha lasketaan kaavasta tuhannen jyvän paino (g) x tavoitetiheys (kpl/m2) / itävyys %. Tiheystavoite on kevätrypsillä 250-300, kevätrapsilla 200.

Maalajit ja pHRypsille sopivat kaikki maalajit. Maan rakenteen on oltava kunnossa. Rapsia ei suositella multa- tai turvemaille. Syysrypsi sopii rinnemaille ja lohkoille, joilla lumipeite säilyy keväällä pitkään. Maan pH-suositus on yli 5,5. Kalkitus vähentää möhöjuuririskiä. Rypsi ja rapsi ovat hyviä esi-kasveja viljoille. Möhöjuuririskin takia niitä suositella viljeltäväksi samalla lohkolla korkeintaan 5 vuoden välein.

Lannoitus

Kylvölannoituksessa fosforia, kaliumia, rikkiä ja booria tulee antaa keväällä YaraMila lannoittee-na. Rapsi hyötyy rypsiä korkeammasta lannoituksesta.

Lisätypen tarpeesta voi tehdä arvion Viljelyohjelmakioskeilla. Jaetussa lannoituksessa öljykasveil-le annetaan 2/3 typestä ja rikistä kylvön yhteydestä. Loppuosa lannoituksesta on hyvä antaa var-renkasvun alussa esim. YaraBela Axanina tai YaraBela Sulfanina. Rikkiä tulisi antaa vuositasolla 30-50 kg maan rikkiluvusta riippuen

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksessa tai viimeistään lehtilannoituksena kas-vukauden aikana. Kasvuston mahdolliset piilevät ravinnepuutteet voi selvittää luotettavasti Yara Megalab kasvianalyysillä Jos pH on hyvä tai parempi, voivat keltaiset laikut nuorissa lehdissä mer-kitä mangaanin puutosta. Boorilannoitus juuri ennen kukintaa parantaa kukintaa ja siitepölyn mää-rä sekä hedelmöittymistä. Viljelyohjelman avulla pyritään hyödyntämään lannoitteiden sisältämät ravinteet tehokkaasti. Voit laskea peltosi ravinnetaseet tämän oppaan ravinnetaselaskurin avulla.


ÖLJYKASVI

Laji ja lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia

Kevätrypsi

SW Petita 1-3 Erittäin satoisa ja öljypitoinen

Aurea CL* 1-3 Puhdas kasvusto ja sato Clearfi eld tuotantomenetelmällä (Aurea CL:n rikkakasvitorjunta vain Clamox -valmisteella)

Kevätrapsi

Brando (hybridi) 1-2 Erittäin satoisa hybridi uutuus

Majong (hybridi) 1-2 Erittäin satoisa hybridi uutuus

Ilves 1-2 Aikainen, hyvä öljysato

Tamarin 1-2 Huippusatoisa populaatiolajike

KasvinsuojeluTuholaisruiskutuksiin on syytä varautua joka vuosi. Kirppojen esiintymistä ja vioituksia on tark-kailtava heti ensimmäisten sirkkalehtien tultua näkyviin. Rapsikuoriaistarkkailu on aloitettava jo ruusukevaiheessa. Kasvitaudeista pahkahome ja laikkutaudit vaivaavat kasvustoja erityisesti kosteina kasvukausina. Möhöjuuri saattaa olla piilevä ongelma, joten noudata viljelykiertoa: öljy-kasveilla 4-6 vuotta. Voit myös käyttää möhöjuurta hyvin sietävää Rebus -kevätrypsiä.


Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 12-14 (2-lehtiaste - 4-lehtiaste) (pl Aurea CL -lajike)

Galera 0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha



Kirppojen torjunta Kasvuaste 10-14 (Taimettumisvaihe) Kestac 0,2-0,4 l/ha Kestac 0,2-0,4 l/ha Decis Mega 0,05-0,1 l/ha

Rapsikuoriaisten, rapsikärsäkkäiden ja kaalikoin torjunta Kasvuaste 20-59 (Nuppu-ruusukevaihe)

Kestac 0,2-0,4 l/ha Avaunt 0,17 l/ha Biscaya 0,3 l/ha

Kasvitautien torjunta Kasvuaste 53-69 (Täyden kukinnan aikana) Prosaro 0,5-1,0 l/ha Juventus 0,5-1,0 l/ha Sportak 1,5 l/ha


Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 0-14 (3 pv. kylvöstä-rikkakasveissa 4 lehteä) Butisan S 2,0-3,0 l/ha Butisan S 2,0-3,0 l/ha Butisan S 2,0-3,0 l/ha

tai rikkakasvitorjunta Kasvuaste 0 (Multaus, ennen kylvöä) Devrinol 1,5-2,0 l/ha Devrinol 1,5-2,0 l/ha Devrinol 1,5-2,0 l/ha

Hivenravinnepuutos Kasvuaste 14-61 (4-lehtiaste - kukinnan alku) Zoom 1,5 l/ha Zoom 1,5 l/ha +

Foliar Extra 1 l/haZoom 0,75-1,0 l/ha

+ Zoom 0,75-1,0 l/ha

Juolavehnän torjunta (Juolavehnä 4-6 lehteä, 20-30 cm)

Stratos Ultra 2 l/ha + Dash-kiinnite 0,5 l/ha

Stratos Ultra 2 l/ha + Dash-kiinnite 0,5 l/ha

Targa Super 2,0-3,0 l/ha tai 2,0 l/ha + kiinnite

Hukkakauran ja jääntiviljan torjunta (puolivälissä, viimeistään korrenkasvun alussa)

Stratos Ultra 1,0-1,5 l/ha + Dash 0,5 l/ha Targa 1,5 l/ha Aramo 1,0-2,0 l/ha

(VAIN RAPSILLE)

Ohdake- ja valvattiongelma(Ohdake 20 cm ja valvatti 6-8 kasvulehteä) Matrigon 140 -165 g/ha Matrigon 140-165 g/ha Matrigon 140-165 g/ha

Mataraongelma Kasvuaste 12-20 (2-lehtiaste - ennen kukkavarren pituuskasvun alkua)

Galera 0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha Butisan S 2,0-3,0 l/ha Devrinol 1,5-2,0 l/ha

(Multaus ennen kylvöä)

Korrensääde Kasvuaste 31-47(pituuskasvun alku - ennen kukintaa)

Juventus 0,25-0,5 l/ha(sivuvaikutuksena)



Juolavehnän torjunta(sadonkorjuun jälkeen)




+ kiinnite 0,5 l/ha

* Katso Aurea CL rypsin rikkakasvintorjunta sivulta 32.


BRANDO hybridikevätrapsi

❱ Erittäin satoisa hybridi ❱ Nopea taimettumaan ❱ Suuri öljy- ja valkuaissato ❱ Hyvä laonkestävyys

Brando on erittäin satoisa hybridilajike. Hybridilajikkeena Brandon erikoisominaisuus on nopea kas-vuun lähtö keväällä ja hyvä sadontuottokyky myös vaikeissa kasvuoloissa, kuten vuonna 2010. Brandon kasvuaika on sama kuin Tamarinilla ja Sheikillä. Satotasot ovat korkeat etenkin I -vyöhyk-keellä, mutta Brando on tuottanut populaatiolajikkeita paremmat sadot myös II -vyöhykkeellä. Brandon on lujavartinen.

Hybridirapsit myydään kylvöyksikköinä, yleensä 2,1 milj itävää siementä. Kylvömäärä on vain 150 kpl/m2, jota on hyvissä olosuhteissa mahdollista laskea aina 100 kpl/m2 saakka. Tällöin siemen-kustannus ei nouse merkittävästi tavanomaisia rapsilajikkeita korkeammaksi.

MAJONG hybridikevätrapsi UUTUUS! ❱ Hybridi ❱ Satoisin kevätrapsi ❱ Korkein öljypitoisuus ❱ Hyvä laonkestävyys

Majong on ollut virallisten lajikekokeiden satoisin kevätrapsi. Sillä on myös merkittävästi vanhoja lajikkeita parempi öljypitoisuus. Majong on pärjännyt kokeissa vakuuttavasti sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 viljelyvyöhykkeillä 1 ja 2. Majongin kasvuaika on sama kuin Tamarinilla ja Sheikillä. Majong pääsi Suomen lajikeluetteloon 2012.

SW PETITA kevätrypsi

❱ Korkein öljypitoisuus ❱ Satoisa ❱ Luja varsi ❱ Öljyntuottajan suosikki

Petita on satoisa kevätrypsi, jonka öljypitoisuus on osoittautunut myös käytännön viljelyssä ylivoi-maiseksi. Petita soveltuu viljelyvyöhykkeille I - III. Petita on osittain keltasiemeninen ja siemen on suurikokoinen. Varrenlujuuden ansiosta Petita sopii keskimääräistä paremmin runsasmultaisille maille. Pitkään pystyssä pysyvä kasvusto vastustaa kosteudesta hyötyvää pahkahometta ja muita sadon laatua heikentäviä homeita. Suuresta siemenestä, korkeasta öljypitoisuudesta ja ohuehkos-ta kuoresta johtuen täysin tuleentunut kasvusto on puitava hellävaraisesti.

Teollisuuden vastaanotossa Petitan öljypitoisuuden on havaittu olevan kasvukauden sääoloista riippumatta lähes prosenttiyksikön suurempi kuin muiden lajikkeiden keskimäärin.

ÖLJYKASVI


ILVES kevätrapsi

❱ Aikainen ❱ Kasvuaikaan nähden erittäin satoisa ❱ Korkea öljypitoisuus ❱ Valkuaissato hyvä

Ilves on valittu ruotsalaisesta lajikemateriaalista Suomen kasvuoloihin. Ilves on Marie rapsia 9 % satoisampi ja kasvuajaltaan sama. Sen öljypitoisuus on korkea ja valkuaispitoisuus hyvä, siksi öljy- ja valkuaissato ovat hyviä. Virallisissa lajikekokeissa lako on ollut 34 %. Kasvusto ei kuiten-kaan lakoonnu maata vasten. Siemen on pienikokoinen. Ilves sopii vaihtoehdoksi rypsille I -vyö-hykkeellä ja II -vyöhykkeen suotuisilla alueilla.

ÖLJYKASVI

TAMARIN kevätrapsi

❱ Huippusatoisa kevätrapsi ❱ Korkea öljypitoisuus ❱ Kasvuaika sama kuin Sheikillä ❱ Lujavartinen

Tamarinissa yhdistyy korkea sato ja öljypitoisuus ja tavanomaisena lajikkeena se yltää hybridilajik-keiden satotasoon. Tamarinilla on luja varsi ja riittävä aikaisuus. Tamarinin öljysato on korkea. Tamarin on ollut kasvuajaltaan Sheikin luokkaa ja sitä selvästi satoisampi.K-maatalouden koetilan kokeissa Tamarinin varrenlujuus on osoittautunut erinomaiseksi, etenkin vuonna 2007, jolloin muilla lajikkeilla lakoa oli paljon.

Kevätrypsi, 2005-2012, Viralliset kokeet Estimoidut lajikekeskiarvot

Kevätrapsi, 2005-2012, Viralliset kokeet Estimoidut lajikekeskiarvot

Kevätrypsi, 2005-2012, Viralliset kokeet Estimoidut lajikekeskiarvot

LajikeSadon suhde-

luku

Kasvu-aika pv

Lako%

Pituus cm

Tspg

Valk. %

Kukinnan alku pv

Öljy%

Lehti-vihreä ppm

VALO 98 99,5 52 95 2,7 23,4 40,2 40,0 9,2AUREA CL 94 99,7 45 90 2,5 23,4 39,9 39,5 10,2HOHTO 99 100,4 53 98 2,6 22,8 41,1 40,5 9,9APOLLO 99 101,3 49 97 2,7 22,8 41,0 41,2 8,5EOS 102 101,4 42 99 2,8 23,0 41,0 41,9 10,2JULIET 105 101,5 44 98 2,6 22,8 41,2 42,2 11,0SW PETITA = C 100 101,6 40 94 2,8 22,4 40,5 42,6 11,1CORDELIA 104 101,8 42 99 2,7 22,9 41,3 41,9 9,4

Kevätrapsi, 2005-2012, Viralliset kokeet Estimoidut lajikekeskiarvot

Lajike

Tyyp

pi Satokg/ha

Sadon suhde-

luku

Kasvu-aika pv

Lako%

Pituus cm

Tspg

Valk. %

Öljy%

Öljykg/ha

Lehti-vihreä ppm

ILVES 2223 94 111,9 36 88 3,9 23,7 43,2 897 18,2TRAPPER H 2362 99 112,2 23 90 4,0 23,3 42,5 926 15,5SMILLA H 2454 103 112,4 15 91 3,8 23,5 41,9 949 20,4PROXIMO 2487 105 112,6 21 92 4,2 22,2 44,4 999 21,2CAMPINO = C 2376 100 113,2 20 91 4,2 21,7 42,6 935 31,5BELINDA H 2375 100 113,7 25 93 4,4 23,6 43,3 948 34,8BRANDO H 2539 107 114,4 19 100 4,3 22,7 42,8 1010 23,4TAMARIN 2397 101 114,8 17 94 4,3 23,4 42,1 946 21,6MAJONG H 2689 113 114,9 19 97 4,7 22,7 44,5 1082 23,0

Tyyppi H = hybridi


SYYSÖLJYKASVIEN VILJELYOHJELMA

Syysrypsi ja -rapsiSyysrypsi ja –rapsi on viljelykasvina samankaltainen kuin kevätrypsi- ja rapsi, ja sitä koskevat samat rajoitukset mm. viljelykierron suhteen. Esikasviarvo on hyvä, ja se sopiikin hyvin katkaisemaan vilja-tilan yksipuolista viljelykiertoa. Kokemuksia syysrapsin viljelystä on vielä vähän, mutta tulokset ovat olleet rohkaisevia. Suomen oloissa talvehtiminen muodostaa suurimman riskin, mutta onnistuessa syysrapsin tarjoama satopotentiaali on suuri.

Tavoitelaatu ja sadonkäsittelyTavoitelaatu ja sadonkäsittely ovat samat kuin kevätöljykasveilla

KylvöSyysrapsille paras kylvöalusta on kynnetty ja kylvömuokattu maa, jolloin rapsi muodostaa vahvan juu-ren. Lohko kannattaa valita syyskylvöisille kasveille sopivaksi, paras on viettävä, ei hallanarka lohko. Metsän reunustamia lohkoja on hyvä mahdollisuuksien mukaan välttää. Kylvö tulisi tehdä elokuun al-kupuolella, viimeistään elokuun puolenvälin aikoihin, jotta rapsi ehtii kasvaa riittävän vahvaksi talveh-timista varten. Tehoisaa lämpösummaa tulisi kertyä ennen kasvukauden päättymistä vähintään 450 astetta, jolloin rapsi ehtisi kasvattaa 8 täysikasvuista kasvulehteä, 8cm pitkän juuren jonka juuren-niska olisi 8 mm vahva. Syysrypsin tavoitetiheys on 100 kpl/m2. Siemen myydään 10 kg pakkauksissa.Syyshybridirapsin siemen myydään kylvöyksiköissä, joissa on 1,5 milj. itäv. siementä pakkauksessa. Kylvön tavoitetiheys on 60 itävää yksilöä neliöllä, jolloin yksi yksikkö riittää n. 2,5 ha kylvöihin. Kylvö-koneesta on mahdollista esimerkiksi sulkea joka toinen vannas riittävän tarkkuuden saavuttamisek-si. Kylvös ei saisi muodostua liian tiheäksi, sillä kilpailutilanteessa kasvupiste nousee maasta ja talvi-tuhoriski suurenee.

Maalajit ja pHSyysrapsi sopii hyvin eri maalajeille, joskin kivennäismaalajit sopivat savimaita paremmin. Rikkator-junnan kannalta vähämultainen lohko on runsasmultaista lohkoa parempi. pH:n suhteen ei ole erityi-siä vaatimuksia, joskin peruskalkitus ja hivenravinteet on hyvä olla riittävällä tasolla.

Lannoitus

SyyslannoitusSyyslannoituksessa fosforia, kaliumia ja rikkiä tulee antaa syksyllä Viljavuustutkimuksen mukaan. YaraMila lannoitevalikoimasta löytyy sopivat tuotteet esimerkiksi YaraMila Hiven Y.

Lannoitus kasvukaudella Keväällä lannoitus on tehtävä kun se on mahdollista YaraBela lannoitteena. Hybridilajikkeet hyöty-vät erityisesti korkeista lannoituksista. Jaetussa lannoituksessa öljykasveille annetaan 2/3 types-tä ja rikistä varhain keväällä ja loppuosa annetaan varrenkasvun alussa. Sopivia tuotteita ovat Ya-raBela Axan, YaraBela Sulfan. Rikkiä tulisi antaa 30-50 kg maan rikkiluvusta riippuen.

Hivenravinnepuutokset tulee korjata kylvölannoituksena tai lehtilannoituksena kasvukauden ai-kana. Kasvuston piilevät ravinnepuutteet voi selvittää Yara Megalab kasvianalyysillä. Jos pH on luokassa hyvä tai sen yli, tarkkaile mangaanin puutosoireita. Boorilannoitus juuri ennen kukintaa parantaa kukintaa, siitepölyn määrä ja satoa.


SYYSÖLJYKASVIEN VILJELYOHJELMA

PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Kuivamädän torjunta syksyllä. Kasvuaste 14-18 (4–8 lehtiasteella, kasvunsäädevaikutus) Juventus 0,5-1,0 l/ha Juventus 0,3 l/ha +

Juventus 0,3 l/ha Juventus 0,5-1,0 l/ha

Rikkakasvitorjunta syksyllä. Kasvuaste 11-12 (Viljelykasvin 1-2 lehtiasteella) Butisan Top 1,5-2,0 l/ha Butisan Top 1,5-2,0 l/ha Butisan Top 1,5-2,0 l/ha

Rikkakasvitorjunta keväällä. Kasvuaste 30-50 (Kukkavarren pituuskasvun alusta 2-lehtiaste - ennen nuppujen muodostusta)

Galera 0,3 l/ha+ Dassoil 0,1-0,3 l/ha



Rapsikuoriaisten, rapsikärsäkkäiden ja kaalikoin torjunta Kasvuaste 50-59 (Nuppujen muodostus - ennen kukintaa)

Mavrik 0,2 l/ha Mospilan 150 g/ha Biscaya 0,3-0,4 l/ha

Pahkahomeen torjunta Kasvuaste 65-69 (Täyden kukinnan aikana) Juventus 0,5-1,0 l/ha Prosaro 0,5-1,0 l/ha Sportak EW 1,5 l/ha

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Hivenpuutokset (syksyllä 4-9 -lehtiasteelta alkaen) Zoom 0,75 l /ha Zoom 0,75 l /ha Zoom 0,75 l /ha

Kirppojen torjunta Kasvuaste 10-14 Kestac 0,2-0,4 l/ha Decis Mega 0,05-0,1 l/ha Kestac 0,2-0,4 l/ha

Juolavehnän torjunta keväällä. (Juolavehnä 4-6 lehteä, 20-30 cm)

Stratos Ultra 1,5-2,0 l/ha + Dash 0,5 l/ha

Targa Super 2,0 l/ha + kiinnite 0,2 l/ha


Hukkakauran ja jääntiviljan torjunta syksyllä. (Hukkakauran tai jääntiviljan pensomisen puolivälissä, viimeistään korrenkasvun alussa)


Targa Super 1,5 l/ha tai1,0 l/ha + kiinnite 0,2 l/ha


Ohdake ja valvatti Kasvuaste 30-55

Matrigon 72 SG 165 g/ha



Mataraongelma keväällä Kasvuaste 0-14 (rikkakasveissa 4 lehteä)




Juolavehnän torjunta syksylläSadonkorjuun jälkeen

Roundup Max 1,5 - 2,0 kg/ha tai


Ranger 4 l/ha taiRanger 3 l/ha

+ kiinnite 0,5 l/ha

Laji ja lajike Viljelyvyöhyke Erikoisominaisuuksia

Syyrapsi

Banjo (hybridi) 1-2 Huippusadon mahdollisuudet syyskylvöille

Syyrypsi

Largo 1-2 Aikainen, lujavartinen syysrypsi

Syysrapsilla on korkea satopotentiaali ja sato voidaan korjata yleensä hyvissä olosuhteissa.

KasvinsuojeluSyysöljykasvit ovat verrattavissa kevätöljykasveihin kasvinsuojelutoimenpiteiden osalta. Kyntö ja pin-nan hienoksi muokkaaminen estää etanatuhojen syntymistä. Syksyllä on syytä ruiskuttaa kasvusto Juventuksella kasvunsäädevaikutuksen takia sekä tyvimädän ehkäisemiseksi. Rikkatorjunta suorite-taan joko keväällä tai syksyllä. Keväällä tarkkaillaan kuoriaistilannetta ja torjutaan tarvittaessa. Pah-kahomeen torjunta tehdään täyden kukinnan aikaan. Katso toimenpiteet ja aineet taulukosta.


ÖLJYKASVI

BANJO syysrapsi hybridi

❱ Suuri satopotentiaali ❱ Hyvä viljelykierrossa ❱ Pieni kylvösiemenmäärä ❱ Nopea alkukehitys syksyllä

Syysrapsi on uusi viljelykasvi Suomen oloihin. Syysrypsin ja -rapsin esikasviarvo on hyvä, vaikka talvehtiminen ei onnistuisikaan. Onnistuessaan tuottaa jopa kaksinkertaisen sadon kevätöljykas-veihin verrattuna. Kylvöajaksi suositellaan elokuun alkua - puoliväliä. Syysrapsi kestää talvimär-kyyttä paremmin kuin syysrypsi. Kasvusto kelpaa etanoille ja sorkkaeläimille, jonka vuoksi perus-tamista nurmen jälkeen tai syrjäisille lohkoille ei suositella. Kasvukaudella suositellaan pahkaho-meen ja kuoriaisten torjuntaa. Kirpat eivät ole syysrapsilla paha ongelma, mutta niitä kannattaa tarkkailla.

Kylvösiemen määrä syysrapsilla on syysrypsiä alhaisempi 60 kpl/m2.

LARGO syysrypsi

❱ Lujavartinen syysrypsi ❱ Markkinoiden ainoa syysrypsi ❱ Suuri siemen ❱ Hyvä viljelykierrossa

Syysrypsi kylvetään elokuun alussa - puolivälissä. Kylvömääräksi suositellaan 100 kpl/m2. Syys-rypsin kasvupiste on matalalla ja siksi ohutkin lumikerros suojaa sitä pakkaselta. Syysrypsi on var-mempi talvehtija kuin syysrapsi ja sopii siten paremmin sisämaahan. Kukkii aikaisin keväällä ja on puitavissa ensimmäisenä, minkä vuoksi sopii tasaamaan työhuippuja.


HERNE

ROKKA ❱ Lujavartinen ja viljelyvarma herne ❱ Tasalaatuinen sato ❱ Soveltuu ruoka- ja rehuherneeksi ❱ Nykylajikkeiston aikaisin

Rokka on lujavartinen ja vihreä siemeninen herne. Se on nykylajikkeista aikaisin. Kukinta-aika Rokalla on lyhyt. Rokka on poikkeuksellisen lujavartinen ja Karitaakin lyhyempi.

Kohtuullisella lannoituksella kasvusto pysyy vaikeissakin oloissa pystyssä syksyyn asti. Pystyn, ilmavan kasvuston ansiosta lajikkeessa esiintyy Karitan tapaan tauteja muita lajikkeita niukemmin. Erinomainen hernerokka herne hyvien keitto-ominaisuuksien ja korkean laatunsa ansiosta.

KARITA ❱ Lujavartinen ja satoisa herne ❱ Eniten viljelty hernelajike Suomessa ❱ Soveltuu ruoka- ja rehuherneeksi ❱ Aikainen

Karita on vihreäsiemeninen lajike. Se on aikainen ja kukinta-aika on lyhyt. Karita on poikkeuksel-lisen lujavartinen. Karitan varsi on keskipitkä. Pystyn, ilmavan kasvuston ansiosta herneen tauteja, kuten laikkutautia ja harmaahometta, esiintyy muita lajikkeita niukemmin.

Karita soveltuu parhaiten viljeltäväksi I - II –vyöhykkeillä. Kohtuullisella lannoituksella (jäykillä mail-la korkeintaan 50 kg/ha typpeä) kasvusto pysyy vaikeissakin oloissa koko kasvukauden pystyssä. Hietamailla typpimäärää tulisi vähentää noin 30 kiloon hehtaarille.

Karita Rokka


REHUKASVIT, RIISTASIEMENET JA HERNEET

Tuote Kylvömäärä kg/ha

Vihantarehu/rehu

Riista-pelto

Luonnon-hoitopelto

Niittykasvien siemenseos 10 x Maisemakasvien siemenseos 10 x Hunajakukka 10 x Persianapila 10-17 x x Rehukaali 3-8 x x Rehurapsi 6-8 x Rehuherne 150-300 x x Rehujuurikas 4-6 x Naattinauris 2-5 x x Rehuöljyretikka 15 x Rehuvirna 130-190 x Ruisvirna 130-190 x Metsästäjän riistapeltoseos hirvieläin 3-5 x x Metsästäjän riistapeltoseos lintu 9-12 x x

Luonnonhoitopelto, rehu- ja riistasiemenet

Rehukaali- Satoa vielä myöhäissyksyllä- Tuoresato jopa 60-75 tn/ha- MaittavaRehurapsi- Rehurapsi on rapsista kehitetty isokokoinen syysmuoto - Rehurapsia viljellään puhtaana loppukesän rehuksi- Soveltuu koko maahan, etenkin pohjoisessa merkittävä rehukasviRehuherne- Rehuherne viljellään tavallisimmin vihantarehuksi- Vihantarehuna se on valkuaispitoista- Voidaan viljellä samoissa oloissa kuin peltohernettäNaattinauris- Riistanruokintaan ja lisärehuksi- Etenkin Pohjois-Suomessa satoisa rehukasvi - Menestyy parhaiten kivennäismaillaRehuvirna- Virna on yksivuotinen palkokasvi, josta saadaan valkuaispitoista vihantarehua - Virnaa käytetään myös viherlannoitukseen ja viherkesantoon- Runsas vihermassa tukahduttaa tehokkaasti rikkakasvejaRuisvirna- Rehuvirnaan verrattuna kestää paremmin kuivuutta ja happamuuttaMetsästäjän riistapeltoseos hirvieläin- Riistaruokintaan (rehurapsi, rehukaali, naattinauris, rehujuurikas ja persianapila)Metsästäjän riistapeltoseos lintu- Riistaruokintaan (rehukaali, pellava, rehujuurikas, hunajakukka)


NURMEN VILJELYOHJELMA

Satotavoite on vähintään 70000 MJ/ha/v (6000 kg ka/ha/v). Sadon D-arvotavoite määritellään käyt-tötarkoituksen mukaan. Yleisesti pyritään hyvin sulavaan rehuun, jolloin D-arvotavoite on säilöre-hulla 680-700 g/kg ka ja kuivaheinällä 660-670 g/kg ka. Säilörehun tuotannossa nämä tavoitteet saavutetaan parhaiten kolmen korjuun tekniikalla.

Nurmen perustaminenNurmivuotta edeltävänä kesänä tehdään perusparannuksena pellon pinnanmuotoilu ja tarkistetaan salaojituksen toimivuus, torjutaan kestorikkakasvit ja tarvittaessa kalkitaan pelto. Pinnanmuotoi-lulla ja toimivalla salaojituksella vältetään pellon vettyminen ja siten taataan nurmen tasainen kas-vu ja hyvä talvehtiminen.Ylläpitokalkituksen ja hivenlannoituksen tarve selvitetään viljavuusanalyysilla aina nurmen uusimi-sen yhteydessä. Pellon pH-tavoite on ravinteiden saatavuuden takia vähintään 6, erityisesti apila-pitoisilla nurmilla.Nurmi perustetaan useimmiten suojaviljaan, jona käytetään lujakortisia lajikkeita: Vaasa-kauraa, Tiril tai Vilde-ohraa, Bjarne-kevätvehnää tai Petita-rypsiä. Suojaviljan siemenmäärää on vähennettävä 30 % erityisesti apilanurmia perustettaessa. Suojaviljan voi puida tai korjata kokoviljasäilörehuksi. Puitavan suojaviljan laontorjunta ja puinnin jälkeen olkien korjaaminen estää nurmen tukahtumisen ja aukko-paikkojen syntymisen. Vihantana korjattava suojavilja mahdollistaa myöhäisen kylvön ja keväisen rik-katorjunnan glyfosaatilla. Suojaviljan kasvinsuojelussa on huomioitava suojaviljan olkien ja nurmire-hun käyttörajoitukset ja apilanurmilla torjunta-aineen soveltuvuus apiloille.

Lannoitus perustamisen yhteydessäNurmea perustettaessa lannoitus tehdään YaraMila -tuotteilla viljavuustutkimuksen ja lanta-ana-lyysin mukaan. Karjanlantaa kannattaa ensisijaisesti käyttää perustettaville nurmille. Fosforia voi antaa useamman vuoden tarpeen fosforin tasausta hyödyntäen sopivalla YaraMila NPKS-tuotteella. Hivenlannoitus on myös hyvä tehdä tässä vaiheessa. Nurmipalkokasveja sisältävä seosnurmi lan-noitetaan perustamisvuonna muiden nurmien tavoin. Typpilannoituksen enimmäismäärät on sidottu perustamisajankohtaan ja suojaviljan käyttöön. Ty-pen käyttömäärää suojaviljalle vähennetään samassa suhteessa siemenmäärän kanssa.

Lannoitus satovuosinaTyppilannoituksen sallittu enimmäismäärä jaetaan koko kasvukaudelle ja on hyvä muistaa, että riit-tävä typpilannoitus takaa hyvän sadon ja korkean valkuaispitoisuuden. Myös aikainen lannoitus on erittäin tärkeää. Viiden päivän myöhästyminen voi alentaa satoa yli 20 %, kolmatta satoa jopa yli 40 %. Timoteivaltaisilla nurmilla lannoitus painotetaan ensimmäiselle sadolle. Kahdesti niitettäville nurmille typpilannoitus jaetaan suhteessa 55/45, kolmesti niitettäville suhteessa 40/40/20. Neljä kertaa niitettäville ja laidunnurmille sopiva jako on 40/30/20/10. Rehun riittävän seleenitason var-mistamiseksi jokaisen lannoituksen tulee sisältää seleeniä.Apilaa sisältävä nurmi lannoitetaan apilapitoisuuden mukaan. Kun apilapitoisuus on yli 60 % kui-va-aineesta, ei typpilannoitusta tarvita. Jos apilapitoisuus on matala (alle 30 kpl/m2), lannoitus teh-dään nurmiheinien mukaan. Liiallinen typpilannoitus hävittää apilan nurmesta.Punaisten fosforiluokkien lohkoilla lannoitus tehdään keväällä YaraMila NPKS-lannoitteella ja 2. ja 3. sadon lannoitus kesällä NKS-lannoitteella. YaraMila -lannoitteiden rikkimäärä on useimmissa ta-pauksissa riittävä täyttämään nurmien rikin tarpeen. Kaliumlannoituksessa tulisi ottaa huomioon myös maan reservikaliumin määrä. Sen voi määrittää maanäytteestä esim. Viljavuuspalvelussa. Jos hivenlannoitusta ei ole tehty nurmen perustamisen yhteydessä, niin se tehdään ensimmäisen tai kolmannen sadon lannoituksen yhteydessä.




VAKIINTUNEET NURMETSäilörehu, heinä- ja laidunnurmet (Päärikkala-jin voimakkaan kasvun aikana)

Tomahawk 1,5-2,0 l/haPrimus 0,1-0,15 l/ha**

+ kiinniteGratil 40-60 g/ha*

+ kiinniteApilapitoiset nurmet (Aikaisin keväällä kasvun allettua)

Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha

NURMET PERUSTAMISVUONNANurmet suojaviljaan perustettaessa, ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)


Express 50 SX 8-11 g/ha + K-MCPA 1,0 l/ha + kiinnite

K-TRIO 1,5,-2,0 l/ha

Apilapitoiset nurmet suojaviljaan perustettaessa (Apilassa 1-3 kasvulehteä)

Express 50 SX 8-11 g/ha + K-MCPA 0,5 l/ha

Basagran SG 1,1-1,7 l/ha

K-MCPA 1,0 l/ha

Nurmet perustettaessa ilman suojaviljaa, ei apilaa (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)

Gratil 40-60 g/ha + kiinnite

Primus 0,1-0,15 l/ha + kiinnite

Tomahawk 0,7-0,8 l/ha

Apilapitoiset nurmet perustaminen ilman suojaviljaa (Apilassa 1-3 kasvulehteä)

Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha K-MCPA 1,0 l/ha Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha

Yksivuotiset rehunurmet/pikalaitumet (Heinän oras 2-3-lehtiasteella)

Tomahawk 1,5-2,0 l/ha Gratil 40-60 g/ha Primus 0,1-0,15 l/ha

Sinimailanen perustamisvuonna (viljelykasvissa 1-3 kasvulehteä)

Basagran SG 1,1-1,7 kg/ha




Hivenravinnepuutos Korrenkasvun aikana Multiple 1 l/ha Zoom 1,5 l/haMultiple 1 l/ha + Foliar Extra 2 l/ha

Nurmen lopettaminen tai perustamista edeltävän vuoden ongelmarikkakasvien torjunta




+ kiinnite 0,5 l/ha

Huomiot nurmien rikkakasvien torjuntaanVaroajat: Primus 7 vrk, Starane XL ja Tomahawk 10 vrk, Gratil laitumilla ja säilörehunurmilla 7 vrk sekä heinällä 21 vrk. Käsiteltäessä nurmet Gratil, Primus, Starane XL, Tomahawk tai Basagran SG valmisteilla ne voidaan käyttää rehuksi. Primus alkaa tehota jo +2°C, Gratil +5°C, Tomahawk ja Basagranit vaativat yli +12°C.* = Keväällä tai 1. tai 2. niiton jälkeen, kun hierakka, leinikit ja muut rikat ovat ruusukeasteella (ensimmäiset kukkanuput näkyvissä) ja voimakkaassa kasvussa. ** = Aikaisin keväällä kasvun alkaessa.

Kolmen sadon lannoitusesimerkki:

1. sato: YaraMila Hiven Y (23-3-6) 435 kg/ha 2. sato: YaraMila NK 1 (25-0-7) 400 kg/ha3. sato: YaraMila NK 2 (22-0-12) 182 kg/ha

Apilanurmi lannoitetaan apilapitoisuuden mukaan. Liiallinen typpilannoitus hävittää apilan nurmesta. Runsaasti apilaa sisältävä nurmi ei tarvitse typpilannoitusta, mutta apilapitoisuuden laskiessa voi an-taa typpeä enimmillään N 30 kg/ha. Jos apilapitoisuus on matala (alle 30 kpl/m2), lannoitus tehdään nurmiheinien mukaan. Sinimailasta sisältävät nurmet lannoitetaan apilanurmien tapaan. Kaliumlan-noituksesta pitää huolehtia talvehtimisen varmistamiseksi.

Karjanlannan täydennysesimerkki:

Liete 20 m3/ha + YaraBela Seleenisalpietari 235 kg/ha

Karjanlanta tarvitsee aina typpitäydennyksen esim. YaraBela Seleenisalpietarilla. Sitä käyttämällä saadaan karjan rehuun riittävä määrä välttämätöntä seleeniä, joka on myös 100 %:sti orgaanises-sa muodossa.


NURMEN KASVUASTEET

LAN

NO

ITU

S:

KEVÄ

TLAN

NOIT

US-

100-

120

kg ty

ppeä

/ha

- Yar

aMila

NPK

S (N

KS)

- Hi

venl

anno

itus

2. S

ADON

LAN

NOIT

US-

80-1

00 k

g ty

ppeä

/ha

- Yar

aMila

NKS

3. S

ADON

LAN

NOIT

US-

30-4

0 kg

typp

eä/h

a- Y

araM

ila N

KS-

Hive

nlan

noitu

s

HU

HTI

KUU

TO

UK

OK

UU

KE

SÄK

UU

HE

INÄ

KU

UE

LOK

UU

SYY

SKU

U

KA

SV

INSU

OJE

LU:

RIKK

AKAS

VIEN

TOR

JUNT

A-

päär

ikka

lajin

voi

mak

kaan

kas

vun

aika

na-

voik

ukka

on

tärk

eä to

rjua

nurm

esta

kev

äällä

MU

UT

TOIM

EN

PIT

EET:

TÄYD

ENNY

SKYL

VÖ S

UORA

KYLV

ÖNÄ

- tim

otei

7 k

g/ha1.

NIIT

TO -ko

rjuua

ika

5.-1

9.6.

-D-

arvo

680

-700

- Kor

juua

ste

GS 5

1

(kun

ens

imm

äise

t täh

kylä

t näk

yvät

2. N

IITTO

-Ko

rjuua

ika

15.7

.-1.

8. -D-

arvo

680

-700

3. N

IITTO

-ko

rjuua

ika

1.9.

-30.

9. -D-

arvo

680

-700

NURM

EN V

ILJE

LYOH

JELM

A, 3

NIIT

TOA

1. O

DELM

A2.

ODE

LMA


NURMEN KASVUASTEET

LAN

NO

ITU

S:

KEVÄ

TLAN

NOIT

US-

n. 5

5 %

kas

vuka

uden

kok

o ty

ppim

äärä

stä

- NP

K (N

K) -

lann

os

LANN

OITU

S OD

ELM

ALLE

- n.

45

% k

asvu

kaud

en k

oko

typp

imää

räst

ä-

NK-la

nnos

HU

HTI

KUU

TO

UK

OK

UU

KE

SÄK

UU

HE

INÄ

KU

UE

LOK

UU

SYY

SKU

U

KA

SV

INSU

OJE

LU:

RIKK

AKAS

VIEN

TOR

JUNT

A- p

äärik

kala

jin v

oim

akka

an k

asvu

n ai

kana

- voi

kukk

a on

tärk

eä to

rjua

nurm

esta

kev

äällä

1. N

IITTO

- D-a

rvot

avoi

te 6

80-7

00- K

orju

uaik

a 5.

-20.

6.- K

orju

uast

e GS

51

(k

un e

nsim

mäi

set t

ähky

lät n

äkyv

ät

2. N

IITTO

- D-a

rvot

avoi

te 6

80-6

90- K

orju

uaik

a 20

.7.-

15.8

.

PUHD

ISTU

SNIIT

TO- S

yys-

loka

kuu

NURM

EN V

ILJE

LYOH

JELM

A, 2

NIIT

TOA

1. O

DELM

A

MU

UT

TOIM

EN

PIT

EET:

TÄYD

ENNY

SKYL

VÖ S

UORA

KYLV

ÖNÄ

- tim

otei

7 k

g/ha


NURMIKASVIT

Käyttö tarkoitus

Laji Lajike

Kylvö-määräkg/ha Kuivaheinä Säilörehu Laidun

Niitto-kertoja/kausi

Viljely-vyöhyke Kommentit

Kuivuu-den

kestä-vyys

Talven-kestä-vyys

Aikai-suus

Tähkin-tä odel-masa-dossa

Jälki-kasvu-kyky

MONIVUOTISETTIMOTEI Grindstad

JonatanSagaSwitchTryggve

18-2217-2017-2017-2017-20

xxxxx

xxxxx

xxxxx

2-31-21-22-32-3

1-51-51-51-51-5

Erinomainen jälkikasvukykyHaasteellisiin talvehtimisolosuhteisiinVarma yleistimoteiErinomainen jälkikasvukykySatoisa pohjoisen kasvutyypin timotei

44444

89979

46645

32233

43353

NURMINATA KasperSW Minto

20-2520-25

xx

xx

xx

2-32-3

1-51-4

Satoisa myös vanhoissa nurmissaLaadukas odelmasato

66

87

44

22

56

RUOKONATA Swaj 20-25 x x 3-4 1-5 Maittava ruokonadaksi 8 8 5 1 8RAINATA Felina 20-25 x x 3-4 1-3 Kestää useita niittokertoja 7 7 5 1 8PUNANATA Rubin x 3-4 Kestää tallausta 8 8 2 3 5NIITTYNURMIKKA Balin x 3-4 Kestää tallausta 5 7 1 3 5ENGLANNINRAIHEINÄ Svea

SW Birger2730

xx

xx

xx

2-32-3

1-31-3

Rehuarvoltaan paras laidun- ja säilörehukasviHuippusatoisa, talvenkestävä ja rehuarvoltaan korkealaatuinen

66

57

65

55

58

KOIRANHEINÄ Amba 20 x x x 3-4 1-3 Nopeakasvuinen 8 4 2 1 8PUNA-APILA SW Yngve

BjurseleBettySW Ares

12121012

xxxx

22

2-32

1-41-51-51-2

Erittäin kestävä diploidiPerinteinen diploidiHuippusatoisa ja kestävä tetraploidiSatoisa diploidi Etelä-Suomeen

7777

8886

8878

3334

4456

ALSIKEAPILA Frida 9 x 2 1-5 Apila huonokuntoisemmille lohkoille 6 6 6 5 6VALKOAPILA Sonja

SW HebeUndrom

777

xx

xxx

3-43-43-4

1-31-31-3

Rönsyilevä, tallauksen kestäväSatoisampi valkoapilaPienilehtinen, kestävä

555

556

555

666

776

SINIMAILANEN Live 20 x x 2-3 1-3 Nopeakasvuinen ja rehun valkuaispitoisuutta lisäävä typensitojakasvi 9 4 5 5 8YKSIVUOTISETPERSIANAPILA 17 1-4 Viherlannoitukseen ja tuorerehuksiITALIANARAIHEINÄ Turgo 30 x 3-4 1-5 Valkuaisrikas sato 6 8 7WESTERWOLDINRAIHEINÄ Avance 30 x 3-4 1-5 Kuiva-ainepitoisuus italianraiheinää suurempi 6 9 8Lähde: MTT Viralliset lajikekokeet, Lantmännen SW Seed, K-maatalaouden koetilan kokeet Kuivuudenkestävyys, talvenkestävyys, jälkikasvukyky 1= erittäin huono 9= erittäin hyvä

Aikaisuus 1= erittäin aikainen 9= erittäin myöhäinen Tähkintä odelmasadossa 1= ei tähkiä 9= runsaasti tähkiä

Nurmikasvien valintataulukko


NURMIKASVIT

Käyttö tarkoitus

Laji Lajike

Kylvö-määräkg/ha Kuivaheinä Säilörehu Laidun

Niitto-kertoja/kausi

Viljely-vyöhyke Kommentit

Kuivuu-den

kestä-vyys

Talven-kestä-vyys

Aikai-suus

Tähkin-tä odel-masa-dossa

Jälki-kasvu-kyky

MONIVUOTISETTIMOTEI Grindstad

JonatanSagaSwitchTryggve

18-2217-2017-2017-2017-20

xxxxx

xxxxx

xxxxx

2-31-21-22-32-3

1-51-51-51-51-5

Erinomainen jälkikasvukykyHaasteellisiin talvehtimisolosuhteisiinVarma yleistimoteiErinomainen jälkikasvukykySatoisa pohjoisen kasvutyypin timotei

44444

89979

46645

32233

43353

NURMINATA KasperSW Minto

20-2520-25

xx

xx

xx

2-32-3

1-51-4

Satoisa myös vanhoissa nurmissaLaadukas odelmasato

66

87

44

22

56

RUOKONATA Swaj 20-25 x x 3-4 1-5 Maittava ruokonadaksi 8 8 5 1 8RAINATA Felina 20-25 x x 3-4 1-3 Kestää useita niittokertoja 7 7 5 1 8PUNANATA Rubin x 3-4 Kestää tallausta 8 8 2 3 5NIITTYNURMIKKA Balin x 3-4 Kestää tallausta 5 7 1 3 5ENGLANNINRAIHEINÄ Svea

SW Birger2730

xx

xx

xx

2-32-3

1-31-3

Rehuarvoltaan paras laidun- ja säilörehukasviHuippusatoisa, talvenkestävä ja rehuarvoltaan korkealaatuinen

66

57

65

55

58

KOIRANHEINÄ Amba 20 x x x 3-4 1-3 Nopeakasvuinen 8 4 2 1 8PUNA-APILA SW Yngve

BjurseleBettySW Ares

12121012

xxxx

22

2-32

1-41-51-51-2

Erittäin kestävä diploidiPerinteinen diploidiHuippusatoisa ja kestävä tetraploidiSatoisa diploidi Etelä-Suomeen

7777

8886

8878

3334

4456

ALSIKEAPILA Frida 9 x 2 1-5 Apila huonokuntoisemmille lohkoille 6 6 6 5 6VALKOAPILA Sonja

SW HebeUndrom

777

xx

xxx

3-43-43-4

1-31-31-3

Rönsyilevä, tallauksen kestäväSatoisampi valkoapilaPienilehtinen, kestävä

555

556

555

666

776

SINIMAILANEN Live 20 x x 2-3 1-3 Nopeakasvuinen ja rehun valkuaispitoisuutta lisäävä typensitojakasvi 9 4 5 5 8YKSIVUOTISETPERSIANAPILA 17 1-4 Viherlannoitukseen ja tuorerehuksiITALIANARAIHEINÄ Turgo 30 x 3-4 1-5 Valkuaisrikas sato 6 8 7WESTERWOLDINRAIHEINÄ Avance 30 x 3-4 1-5 Kuiva-ainepitoisuus italianraiheinää suurempi 6 9 8Lähde: MTT Viralliset lajikekokeet, Lantmännen SW Seed, K-maatalaouden koetilan kokeet Kuivuudenkestävyys, talvenkestävyys, jälkikasvukyky 1= erittäin huono 9= erittäin hyvä

Aikaisuus 1= erittäin aikainen 9= erittäin myöhäinen Tähkintä odelmasadossa 1= ei tähkiä 9= runsaasti tähkiä



Nurmisiemenseokset ja kylvömääräsuositukset

Nurmisiemenseokset

Seossuhteet %

Tim

otei

poh

j.

Tim

otei

Grin

dsta

d/Sw

itch

Nurm

inat

a Ka

sper

/SW

Min

to

Ruok

onat

a Sw

aj

Engl

anni

n ra

ihei

nä

Niitt

ynur

mik

ka

Italia

n ra

ihei

nä

Valk

oapi

la

Puna

-api

la

Alsi

keap

ila

Puna

nata

Kylv

ömää

rä s

uosi

tus

kg/h

a

Niitt

oker

tasu

ositu

s

Kuiv

ahei

nä

Säilö

rehu

Laid

un

Etelän paalinurmiseos - 75 25 - - - - - - - 25-30 2-3 X 3 X

Paalinurmiseos 75 - 25 - - - - - - - 25-30 2-3 X 2

Laidunnurmiseos 55 - 25 - - 10 - 10 - - - 30-35 - X - X

Hevosnurmiseos 25 15 20 - 20 10 - - - 10 30-35 - X - X

Timotei-ruokonataseos - 75 - 25 - - - - - - 25-30 3-4 - 3-4 X

Säilörehunurmiseos - 70 15 15 - - - - - 25-30 2-3 X 3 X

Apilainen nurmiseos 60 - 25 - - - - 10 5 - 25-30 - - - -

Viherlannoitusnurmi 60 - 20 - - - - 15 5 - 25-30 - - - -

Multamaan nurmiseos 35 - 50 - 15 - - - - - 30 2-3 X 2 -

Pikanurmiseos 25 - 50 - 10 - 15 - - - 35 - X 3 -Nurmikasvien kylvösyvyys on 0,5-3 cm siemenseoksesta ja maalajista riippuen.Sekoita siemenseos ennen kylvöä, siemenet lajittuvat kuljetuksen aikana.

Muuttuneet lajike- ja nurmiseoskuvauksetOppaassa esitetty nurmiseososio on uudistettu kaudelle 2013-2014. Osassa nurmiseoksia on tapahtu-nut muutoksia, olemme esimerkiksi lisänneet valkoapilan laidunnurmiseokseen sekä tarkentaneet timo-teilajikkeita osassa seoksia. Timoteit on nyt jaettu ryhmiin niille ominaisen kasvutavan mukaan. Nyt op-paasta löydät kaikki keskeisimmät nurmiviljelykasvit. Nurmikasvien ja seosten ominaisuuksia kuvaa-maan olemme lisänneet seuraavat symbolit:

Katkennut heinänkorsi kuvaa niittokertasuositusta – joko kahteen tai kolmeen niittoon

Rehupaali kuvaa siemenseoksen, kasvilajin tai -lajikkeen sadontuottopotentiaalia suhteessa muihin verrattaviin seoksiin ja lajeihin.

Symbolit ovat suuntaa-antavia, ja seosvalintaa tehdessä tulee aina huomioida myös alueelliset kasvu-olosuhteet sekä tilakohtaisesti asetettavat karkearehun tavoitelaatuvaatimukset. Kysy seosvalintaa miet-tiessäsi neuvoa alueesi osaavalta K-maatalousmyyjältä.


NURMISEOKSET

Timotei Grindstad ja Switch ❱ Runsas sadontuotto ❱ Voimakas jälkikasvukyky ❱ Tehokkaaseen tuotantoon ja kolmeen niittoon

Grindstad ja Switch ovat lajikkeistomme eteläisen tyypin timoteit. Niille on ominaista kiivas kasvurytmi ja voimakkaan kasvun takia lajikkeet soveltuvat erityisesti 3-niiton seoksiin. Grindstad ja Switch ovat niit-toajaltaan tyypillisesti 2-3 vrk pohjoisen tyypin timoteilajikkeita aikaisempia ja korjuun oikea ajoittami-nen varmistaa sadon korkean D-arvon. Lajikkeet tuottavat runsaan ensimmäisen sadon ja hyvän jälki-kasvukyvyn ansiosta niiden 2. ja 3. sato nostavat kokonaissadon korkeaksi. Lajikkeet ovat talvehtineet meillä hyvin koko maassa. Timoteit Grindstad ja Switch ovat myynnissä• Etelän paalinurmiseos• Timotei-ruokonataseos • Säilörehunurmiseos• Hevosnurmiseos • Puhdas timotei Switch 20 kg

Timotei Tryggve ja Jonatan ❱ Korkealaatuista ja sulavaa rehua kahteen niittoon ❱ Hyvä D-arvo maltillisen kasvurytmin johdosta ❱ Koko viljelyalueelle aina Lappia myöten

Uutuuslajike Tryggve sekä tuttu Jonatan ovat talvenkestoltaan erinomaisia pohjoisen tyypin timoteilajik-keita ja ne soveltuvat koko viljelyalueellemme. Maltillisemman kasvurytmin takia D-arvo säilyy korkea-na pitkään, ja sadon tuotto painottuu 1. ja 2. niittoihin. Pohjoisen tyypin timoteit sopivat parhaiten 2-nii-ton järjestelmiin sekä myös seoksiin puna-apilan kanssa.Timoteit Tryggve ja Jonatan ovat saatavilla• Paalinurmiseos• Apilainen nurmiseos / Viherlannoitusnurmi • Multamaan nurmiseos• Hevosnurmiseos• Puhdas timotei 20 kg

Timotei Pohjoinen Osassa seoksista käytämme pohjoisen tyypin ti-motein eri lajikkeita. Lajikkeet ovat aina testattuja ja soveltuvat hyvin viljelyoloihin. Näitä ovat Trygg-ven ja Jonatanin lisäksi mm. timotei Saga. Kysy tarkkaa lajiketietoa myyjältä siemeniä hank-kiessasi! Timoteilajike saattaa vaihdella seoksissa• Apilainen nurmiseos• Laidunnurmiseos• Viherlannoitusnurmi


NURMISEOKSET

Nurminata Kasper ja SW Minto ❱ Lehtevä ja erinomainen jälkikasvukyky ❱ Kolmeen niittoon ja laitumeen ❱ Seoskumppaniksi timoteille

Nadoille ominaista on voimakas jälkikasvukyky ja hyvä sulavuus. K-maatalouden lajikkeet, tuttu Kasper sekä uudempi SW Minto ovat talvenkestäviä ja sopivat hyvin viljelyyn koko nurmenviljelyalueellemme. Nurmisiemenseoksissa käytämme ainoastaan näitä hyväksi todettuja, kestäviä lajikkeita.

Ruokonata Swaj ❱ Erittäin satoisa ❱ Pehmeälehtinen ruokonata ❱ Tehokkaaseen tuotantoon ja kolmeen niittoon

Ruokonadoista K-maatalouden lajike Swaj on ollut pehmeä ja hyvin sulava eri lajikkeita vertailtaessa. Syväjuurisena ruokonata tuo seokseen märkyyden ja kuivuudenkestävyyttä ja parantaa sadon määrää vaikeissakin olosuhteissa. Swaj sopii seoksiin erityisesti muiden 3-niiton lajikkeiden, kuten Grindstad- ja Switch-timoteiden sekä nurminadan kanssa. Ruokonata Swaj on saatavilla• Timotei-ruokonataseos• Säilörehunurmiseos • Puhdas ruokonata Swaj 10 kg

Englanninraiheinä SW Birger Monivuotinen englanninraiheinä SW Birger on huippusatoisa ja talvenkestävä uutuus nurmisiemenvali-koimassamme. Virallisten lajikekokeiden pohjalta tetraploidi SW Birger on satoisin englanninraiheinä. Englanninraiheinälle on ominaista korkea D-arvo sekä hyvä jälkikasvukyky niiton jälkeen. Se on kuiten-kin herkkä jääpoltteelle ja talvituhosienille, joten viljelyä voidaan suositella lähinnä suotuisemmille, ete-läisille kasvupaikoille. SW Birger on saatavilla • Multamaan nurmiseos • Hevosnurmiseos• Pikanurmiseos• Puhdas Englanninraiheinä SW Birger 10 kg

Westerworldinraiheinä Westerworldinraiheinä on kasvuoloissamme satoisa yksivuotinen rehukasvi. Sadon kuiva-ainepitoisuus on tyy-pillisesti korkeampi kuin italianraiheinällä. Sato on normaalioloissa korjattavissa aiemmin kuin italianraiheinän.

Italianraiheinä Italianraiheinä on yksivuotinen nurmiheinä, jonka sato on valkuaisrikasta, mutta kuiva-ainepitoi-suus on matalahko. K-maatalouden myynnissä on satoisia, tetraploideja lajikkeita. Italianraihei-nän siemen tuotetaan ulkomailta, esimerkiksi Tanskasta.


NURMIKASVIT

Puna-apila SW Yngve ❱ Satoisin diploidi puna-apila ❱ Koko nurmenviljelyalueelle ❱ Varma talvehtija

Nurmiseoksessa puna-apila tuottaa rehuun runsaasti val-kuaista normaalia vähäisemmällä typpilannoituksella. Kasvurytmi on yhtenevä pohjoisen tyypin timoteiden kanssa, ja apilaseokset soveltuvatkin hyvin kahden nii-ton järjestelmiin. SW Yngve on saatavilla• Apilainen nurmiseos • Viherlannoitusnurmi • Puhdas puna-apila 10 kg – Myös Luomu!

Alsikeapila Frida Frida on ainoa alsikeapila Suomen lajikeluettelossa. Se viihtyy alsikeapilalle tyypillisesti puna-apilaa vaa-timattomammissa kasvuoloissa ja happamammilla mailla. Alsikeapilan talvenkestävyys ei aivan yllä pu-na-apilan tasolle.

Valkoapila SW Hebe/Sonja Valkoapila kestää laidunnusta puna-apilaa paremmin. Hyvä sulavuus, korkea valkuaispitoisuus ja mait-tavuus ovat sille tunnettuja ominaisuuksia. Lajikkeet ovat olleet virallisten lajikekokeiden parhaimmistoa. Valkoapiloita on saatavilla• Laidunnurmiseos 20 kg• Puhdas valkoapila 10 kg

PersianapilaPersianapilan talvehtiminen oloissamme on niin heikkoa, että sitä voidaan pitää käytännössä yksivuotisena nurmipalkokasvina. Hyvässä kasvukunnossa olevilla mailla Etelä-Suomessa sillä on hyvä satopotentiaali. Per-sianapilaa käytetään sen juuristovaikutuksen ja typensidontavaikutuksen takia myös viherlannoitukseen ja vi-herkesannointiin.

Sinimailanen Live/SW Nexus ❱ Korkea satopotentiaali ❱ Intensiiviseen nurmirehuntuotantoon

Sinimailanen on syväjuurinen kasvi, joka sopii hyvässä kasvukunnossa oleville, vesitaloudeltaan toimi-ville maille. Sinimailasta voi käyttää puhtaana kasvustona tai seoksena muiden samaan niittorytmiin sopivien kasvien, kuten ruokonadan, puna-apilan, nurminadan ja eteläisen tyypin timotein kanssa. En-simmäistä kertaa sinimailasta lohkolla viljeltäessä on siemen syytä ympätä typensidontavaikutuksen varmistamiseksi. Sinimailasta on saatavilla puhtaana siemenenä. Typpiympin saat K-maatalouskaup-piaaltasi.


NURMIKASVIT

K-maatalouden nurmisiemenseokset

Etelän Paalinurmiseos ❱ Kolmen niiton rehunkorjuujärjestelmään ja kuivaheinän tuotantoon ❱ Timotei Grindstad tai Switch yhdistettynä nurminata SW Minto/Kasper

Säilörehunurmiseos ❱ Kolmen niiton rehunkorjuujärjestelmään timotein, nurminadan ja ruokonadan seos ❱ Satomäärän lisäämiseksi seoksen timotei on vaihdettu eteläisen tyypin timoteiksi. Riittävän

aikainen korjuu kaikissa niitoissa takaa hyvän laadun. ❱ Ruokonata Swaj varmistaa satoa ja tuo kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä seokseen

Timotei-ruokonataseos ❱ Intensiiviseen rehuntuotantoon, vähintään kolmeen niittoon ❱ Pehmeä ruokonata Swaj seoksessa eteläisen tyypin timotein Grindstadin tai Switchin kanssa

Multamaan nurmiseos ❱ Seos erityisesti eloperäisille maille ❱ Pohjoisen tyypin timotein lisäksi runsaasti nurminataa sekä englanninraiheinä SW Birgeriä si-

sältävä seos ❱ Nadan ja raiheinän nopean kasvurytmin takia toinen niitto pitää tehdä riittävän aikaisin.

Pikanurmiseos ❱ Nurmisiemenseos nopeaan perustamistarpeeseen, italianraiheinän ansiosta satoa saadaan jo

kylvövuonna ❱ Seoksen timotei, nurminata ja englanninraiheinä takaavat muina satovuosina runsaan ja laa-

dukkaan sadon

Paalinurmiseos ❱ Timotei-nurminataseos kahden niiton sadonkorjuujärjestelmään ja kuivaheinän tuotantoon ❱ Pohjoisen tyypin timotei Jonatan tai Tryggve sekä nurminata Kasper takaavat hyvän sadon ❱ Koko nurmenviljelyalueelle

Hevosnurmiseos ❱ Nurmiseos etenkin kulutuksenkestävyyttä vaativaan laidunnurmeen ❱ Erityisesti hevostiloille – erinomainen seos myös karjatilojen eniten kulutetuille laitumille ❱ Sopii laidunkäytön ohella myös niittorehun tai säilörehun tuotantoon ennen laidunnusta


NURMIKASVIT

Laidunnurmiseos ❱ Laidunnurmeksi karjatiloille ❱ Niittynurmikka lisää tallauksenkestävyyttä ❱ Valkoapila antaa viherlannoitusvaikutusta ja on maittava nurmirehukasvi

Apilainen nurmiseos ja viherlannoitusnurmi ❱ Seoksessa apila lisää sadon laatua ja vähentää typpilannoitustarvetta ❱ Laadun takaamiseksi korjuu on suoritettava viimeistään apilan kukinnan alkaessa ❱ Viherlannoitusnurmi-seoksessa typensitojakasveja on tukiehtojen edellyttämät 20 %

Erikoisrehukasvit Maissi Mas 11.F ❱ Aikainen maissilajike, jonka FAO-luku on alle 200 ❱ Menestynyt K-maatalouden koetilalla kesällä 2013 ❱ Vahva rehuntuottaja

K-maatalouden valikoimiin tulee myös aikainen maissilajike Mas 11.F. Kysy lisätietoja myyjältä!


NURMEN SÄILÖNTÄ

Rehun säilöntäRehun D-arvo ja laatu ovat avainasemassa lehmien hyvän maitotuotoksen varmistamisessa. Mitä parempi D-arvo, sitä enemmän lehmät lypsävät ja sitä vähemmän tarvitaan väkirehua. Tavoitteena on yleensä yli 68 pro-sentin D-arvo, jolloin rehu on hyvin sulavaa ja ravintorikasta. Säilöntäainetta pitää annostella riittävästi ja rehu pi-tää tiivistää sekä painottaa huolellisesti, jotta vältytään rehun pilaantumiselta ja ravintoaineiden hävikiltä.

Tuore nurmisäilörehu (kuiva-ainepitoisuus alle 30 %)

Esikuivatussa nurmisäilörehussa (kuiva-ainepitoisuus yli 30 %) on jäljellä runsaasti sokeria. Homehtumisvaaraan on kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi aumaan tehtäessä pintakerros kannattaa käsitellä aineella (esim. Josilac Combi), mikä säilöö rehun, jonka kuiva-ainepitoisuus on > 40%.

Kokoviljasäilörehun korjuuvaiheessa tähkä on muuttumassa keltaiseksi ja jyvän voi puristaa sormien välissä taikinaksi. Korjatun rehun kuiva-ainepitoisuus 35-45 %.

Murskevilja korjataan keltatuleentumisasteella jyvän kosteuden ollessa 25-40 %. Murskevilja voidaan varas-toida siilossa, muoviaumassa tai muovituubissa.

HUOM. Agrosil Liquidia ei saa sekoittaa happoihin! Ajosilppurin, paalaimen ja noukinvaunun säilöntäainesäiliöt pitää tyhjentää ja huuhdella vedellä ennen kuin tankataan Agrosilia hapon jälkeen tai toisinpäin.

Säilöntäaineen valintataulukko

Kuiva-aine suositus, %

Esikuivattu (ka >30%)l/tn

Tuore (ka <30%) l/tn

Niitto-ruokinta l/tn

Viljan murske-säilöntä Luomu

Josilac Classic 150 g 24-40 2-4 2-4 2-4

Josilac Combi 150 g 30-45 1-4

UUDISTETTU Mestarin Vahva Pro 20-35 5 5 3 3-5 x

Kemira AIV 2 Plus 20-35 5 5 3 3-5 x

Kemira AIV Ässä 25-45 5 5 3-5 x

Kemira AIV NOVA Se 30-45 5

Kemira Propcorn Plus 15-30 Kokojyväsäilöntään, käyttömäärä 6-15 l/tn

Kemira Propcorn NC 16-25 Heinän säilöntään, käyttömäärä 5-8 l/tn

Agrosil Liquid 15-40 1,5-2 2,5-3

Agrosil Stabil 35 1-2 1-2


NURMEN SÄILÖNTÄ

Käärintäkerrokset

Tuote Vetolujuus Elastisuus Säilörehu Heinä Olki

Rondotex 2600 N 15-20 % 2-2,5 2,5-3 2,5-4

Rondotex Pyöröpaaliverkot

Rani KiristekalvotKäyttösuositus

Tuote UV-suojaus Takuu Kerroksia Limitys

RaniWrap 125 Kly 3 v 6 kpl 50 %

Agri Wrap UUTUUS 125 Kly 2 v. 6 kpl 50 %

Tuote Tärkeimmät ominaisuudet

Valkoinen Kolmikerroskalvo UV-suoja joka kerroksessa

Paras mahdollinen sitkeys

Korkea pakkas-kestävyys

Valkoinen/musta Kolmikerroskalvo UV-suoja joka kerroksessa Hyvä sitkeys ja puhkaisulujuus

Rani Aumakalvot

Säilöntätapa Huomioitavaa

Entsyymi ja kaksi maitohappobakteerikantaa

Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuuolosuhteissa. Laskee nopeasti pH:n optimitasolle. Syövyttämätön ja turvallinen käyttää.

2 maitohappobakteerikantaa ja lisäksi L. buchneri maitohappobakteerikanta

Estää rehun lämpenemistä ja parantaa aerobista stabiliteettia. Syövyttämätön ja turvallinen käyttää.

Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 %

Sopii myös vasikoiden hapanjuottoon sekä sikojen liemiruokintaan pH:n säätelyyn. Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin.

Muurahaishappoa 76 %, ammoniumformiaattia 5,5 %

Tuoreelle ja lievästi esikuivatulle säilörehulle sekä niittoruokintaan. Soveltuu myös luomutuotantoon ja murskesäilöntään.

Muurahaishappo 59 %, ammonium-formiaatti 4 %, propionihappo 20 %,

kaliumsorbaatti 2,5%

Sopii kaikkiin korjuumenetelmiin sekä tuoreelle että esikuivatulle rehulle. Säilöö myös kastuneen rehun.

Sopii luomutuotantoon sekä sikojen liemiruokintaan.

Muurahaishappo 44 %, natriumformiaatti 11%, propioni-happo 5 %, natriumselenaatti 0,001 %

Uudentyyppinen säilöntäaine. Täydentää eläinten seleeninsaantia. Sopii erityisesti esikuivatun säilörehun säilöntään.

Propionihappo 94 %, ammoniumpropionaatti 5,5 %

Viljan ja heinän säilöntään. Estää homeiden ja hiivojen kasvua. Käsiteltyä viljaa ei tarvitse varastoida ilmatiiviisti.

Propionihappo 72,6 %, ammoniumpropionaatti 21,4 % Lähes kuivan hevosheinän säilöntään.

Natriumnitriitti 25,5 %, hexamiini 16,5 %.

Säilöntä ei perustu happamuuden laskuun vaan rehun pilaantumisen aiheuttavien mikrobien tappamiseen.

Tuoreen tai esikuivatun rehun tekoon.

Natriumbentsoaatti, kaliumsorbaatti Käytetään silloin kun aerobinen virhekäyminen on vaarana.


TAUTIEN TORJUNTARuttoruiskutukset

Varsiston hävitys

LEHTIHIVENLANNOITTEET

Kalium

Fosfori

Magnesium

Lisätyppilannoitus rakeisena


Rikkakasvit

Juolavehnä, valikoiva torjunta

Hukkakauran ja jääntiviljan torjunta

Juolavehnän torjunta

Ohdake ja valvatti

1 12 15 19 51 60

ITÄMINEN LEHTIEN MUODOSTUMINEN

KUKINNON MUODOSTUMINEN

PERUNAN KASVUASTEET

0 Siemenperunan itäminen1 Ensimmäiset idut näkyvissä

5 Juurten muodostumisen alku

9 Varsi tunkeutuu maanpinnalle

1 Lehtien kehittyminen10 Ensimmäiset lehdet alkavat muodostua

12 Pääverson 2. lehti auennut

15 Pääverson 5. lehti auennut

19 Pääversossa 9 tai useampia lehtiä

5 Kukinnon muodostuminen51 Ensimmäiset pääverson kukkanuput näkyvissä

55 Ensimmäiset kukkanuput kasvavat 5 mm mittaisiksi

59 Ensimmäiset terälehdet näkyvissä

3 Varsiston kasvu (peittävyys)

31 10 % riviväleistä täyttynyt



39 rivivälit umpeutuneet


PERUNAN KASVUASTEET

6 Kukinta60 Ensimmäiset avoimet kukat

61 Kukinnan alku, 10% kukista avoinna

65 Täyskukinta, 50% kukista avoinna

69 Kukinnan päättyminen

7 Marjojen kehittyminen70 Ensimmäiset marjat näkyvillä

71 10% marjoista saavutta nut täyden mittansa

75 50% marjoista saavuttanut täyden mittansa

79 Lähes kaikki marjat saavuttaneet täyden mittansa

8 Marjojen kypsyminen81 Marjat yhä vihreitä, siemenet vaaleita

85 Marjat rusehtavia

89 Marjat kurtistuneita, siemenet tummia

9 Vanheneminen91 Lehdet alkavat kellastua

93 Suurin osa lehdistä keltaisia

95 50% lehdistä rusehtavia

97 Lehdet ja varret kuolleita ja kuivia

51 60 70 80 90 97

LEHTIEN MUODOSTUMINEN

KUKINNON MUODOSTUMINEN

KUKINTA MARJOJENMUODOSTUMINEN

MARJOJENKYPSYMINEN

VANHENEMINEN


PERUNAN VILJELYOHJELMA

Perunasato käytetään Suomessa pääosin ruoka- ja ruokateollisuusperunana. Lisäksi perunaa viljellään siemenperunaksi ja tärkkelysperunaksi. Viljelytekniikka riippuu sadon käyttötarkoituksesta ja lajikkeesta. Koska lajikkeiden ominaisuudet vaihtelevat, on viljelytoimenpiteet ja lannoitus suunniteltava lohkokohtaisesti. Varhaisperunalajik-keen tärkeitä viljelyominaisuuksia ovat aikaisuus, soveltuvuus kylmiin ja kosteisiin oloihin sekä ta-salaatuisuus. Hyvä maku ja rakenne tuovat lisäarvoa. Ruokaperunalajikkeen tärkeimpiä viljelyomi-naisuuksia ovat taudinkestävyys, satoisuus, käsittelynkestävyys ja varastokestävyys. Muita tärkei-tä ominaisuuksia ovat ulkoinen laatu, tasakokoisuus ja tärkkelyspitoisuus. Ruokaperunan maku ja keittämisen kestävyys ovat nousseet entistä tärkeämmiksi laatuominaisuuksiksi.

KylvöSiemenperunana kannattaa käyttää sertifi oitua kylvösiementä. Oman siemenperunan käyttö lisää tautipainetta ja siemen on vähintäänkin peitattava. Oman siemenperunan siemen on myös uusit-tava usein.

Maalajit ja pH Perunalle käyvät parhaiten hiekka- ja multamaat, joilta sadonkorjuukin onnistuu parhaiten. Perunamaan pH suositus on 5,8-6,0.

LannoitusPerunan lannoitus tehdään viljavuustukimuksen pohjalta lajikkeen ja sadon käyttötarkoituksen mu-kaan tuotantomuotoon sopivalla YaraMila-lannoitteella. Kasvukauden aikaiseen täydennykseen löy-tyy myös kattava valikoima Yaran erikoislannoitevalikoimasta.

KevätlannoitusPeruna lannoitetaan istutuksen yhteydessä YaraMila NPK- tai NK-lannoitteella. Jos käytetään jaet-tua typpilannoitusta, annetaan typestä 2/3 keväällä ja 1/3 kesällä ennen kukintaa. Starttifosforina voi istutusvakoon sijoittaa Yaran Starttiravinnetta 50-150 kg/ha tai vesiliukoista Ferticare 10-52-17 -lannoitetta 20 %:na liuoksena 50-150 l/ha.

LisälannoituksetLisätyppilannoitus on tarpeen, jos sadosta on tulossa odotettua suurempi. Lisätyppilannoitus teh-dään lehtien kasvun aikaan, viimeistään ennen kukinnan alkua (GS 55) esimerkiksi YaraLiva Kalk-salpeter-lannoitteella 100 kg/ha. Lisätyppeä ja kaliumia voi vielä kukinnan aikaan antaa lehtilan-noituksena Krista K Plus lannoitteella.

Fosforilehtilannoitus lisää perunan tärkkelyspitoisuutta ja jouduttaa tuleentumista. YaraVita So-latrel annettuna lehtilannoituksena viikko taimettumisen jälkeen lisää mukulamäärää ja ennen ku-kintaa annettuna kasvattaa mukulakokoa. Käyttömäärä 10 l/ha vähintään 200 l/ha vettä.Kalium parantaa mukuloiden mekaanisten vioitusten kestävyyttä ja parantaa keittolaatua. Yleensä kevätlannoituksen yhteydessä annetaan riittävä kaliumlannoitus. Tarvittavan lisälannoituksen voi antaa rakeena multauksen yhteydessä tai kukinnan alussa (GS 50-65). Lehtilannoituksena annet-tava Krista K Plus -kaliumnitraatti ruiskutetaan viimeistään kukinnan aikana (GS 59-70). Käyttö-määrä 25-35 kg/ha, vettä vähintään 400 l/ha. Kalsiumin puute heikentää käsittely- ja varastokestävyyttä ja voi aiheuttaa maltovikoja. Kalsiumin lisäystä voidaan toteuttaa Yaran Kalsiumravinteella ja Yara Maanparannuskipsillä.


PERUNAN VILJELYOHJELMA

PERUSTOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3Perunan peittaus Upotuskäsittely tai Sumutus- tai valutus-käsittely tai peittaus istutuksen yhteydessä

Peitattu sertifi oitu

siemenperuna

Moncut 40SC22,5-37,5 ml/tn perunaa

125 ml/tn perunaa

Rizolex 50 SC 300 ml/tn perunaa

200-300 ml/tn perunaa

Rikkakasvitorjunta Kasvuaste 1-12(Ennen taimettumista / taimettumisen jälkeen)

Senkor 0,15-0,2 kg/ha + Titus 20-30 g

+ kiinnite

Senkor 0,15-0,2 kg/ha + Monitor 25 g/ha

+ kiinnite (Jaettuna käsittelynä)Metro 0,3-0,6 kg/ha

Perunarutto ruiskutus 1, Kasvuaste 35(Varsiston kasvaessa, suojataan uusi kasvu)

Epok 600 EC 0,4 l/ha(Ruiskutusväli 10-14 vrk)

Consento 2,0 l/ha(Ruiskutusväli 7-12vrk)

Leimay 0,5 l/h(Ruiskutusväli 5-10 vrk)

Perunaruttoruiskutus 2, Kasvuaste 55(Varsiston kasvaessa, suojataan uusi kasvu)

Consento 2,0 l/ha(Ruiskutusväli 7-12 vrk)

Consento 2,0 l/ha(Ruiskutusväli 7-12 vrk)

Dithane NT 2,0-3,0 kg/ha(Ruiskutusväli 5-10 vrk)

Perunaruttoruiskutus 3, Kasvuaste 60(Kukinnan alussa, ylläpidetään suojaa)

Leimay 0,5 l/h (Ruiskutusväli 5-10 vrk)


Dithane NT 2,0-3,0 kg/ha(Ruiskutusväli 5-10 vrk)

Perunaruttoruiskutus 4, Kasvuaste 65(Täyskukinta, ylläpidetään suojaa)


Shirlan 0,4 l/ha(Ruiskutusväli 10-14 vrk)

Penncozeb 2,0-3,0 kg/ha(Ruiskutusväli 5-10 vrk)

Perunaruttoruiskutus 5, Kasvuaste 69(Kukinnan lopussa, ylläpidetään suojaa)




Varsiston hävitys, Kasvuaste 91-95(Tuleentuminen, ruttoitiöiden tuhoaminen)

Reglone 3,0-4,0 l/hatai jaettuna 2 x 2,0 l/ha

Mekaaninen varsiston murskaus + Spotlight 1,0 l/ha

(3 vrk kuluttua)

Reglone 2,0 l/ha + Spotlight 1,0 l/ha

(3 vrk kuluttua)

HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT TOIMENPITEET Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3Mekaaninen rikkakasvien torjunta Multaus Haraus Lataus

Hivenravinnepuutos Kasvuaste 50-65(Kasvuston umpeutuminen - kukinta)

Yara Vita Solatrel 5-10 l/h Zoom 1,5 l/ha K-Erikoishiven 5-10 l/ha

Ohdake- ja valvattiongelma(Ruusuke asteella, pysäyttävä teho)

Titus WSG 50 g/ha tai Titus WSG 30 g/ha ja

20 g/ha jaettuna

Titus WSG 50 g/ha tai Titus WSG 30 g/ha ja 20 g/ha jaettuna

Monitor 25 g/ha + kiinnite

(Jaettuna käsittely)

Juolavehnän torjunta (Juolavehnä 4-6 lehteä, 20-30cm)


Titus WSG 50 g/ha tai Titus WSG 30 g/ha ja 20 g/ha jaettuna

Monitor 25 g/ha + kiinnite

(Jaettuna käsittely)

Hukkakaura tai jääntiviljan torjunta(Hukkakauran tai jääntiviljan pensomisen puolivälissa, viimeistään korrenkasvun alussa)


Monitor 25 g/ha + kiinnite (Jaettuna käsittely)

Targa Super 1,5 l/ha taiTarga Super 1,0 l/ha

+ kiinnite

Kirvojen torjunta(Hyönteisten esiintyessä)

Biscaya OD 240 0,3-0,4 l/ha

Sumi Alpha 5 FW 0,25 l/ha(1-3 ruiskutusta)

Sunoco 11E/3 8,0-10,0 l/ha(3-5 ruiskutusta)

Kaskaat, luteet ja ripsiäiset(Hyönteisten esiintyessä)

Sumi Alpha 5 FW 0,3-0,4 l/ha



Koloradonkuoriaisen torjunta(Ilmoitusvelvollisuus havaittaessa EVIRA:lle)

Kestac 0,4-0,6 l/ha Kestac 0,4-0,6 l/ha Decis Mega 0,1 l/ha

Perunaruttoruiskutuksen täydennyskäsittely(Kovassa ruttopaineessa)

Consento 2,0 l/ha(paikallissysteeminen)

Epok 0,4 l/ha (systeeminen)

Ranman 0,2 l/ha + 0,15 l/ha


Roundup Max 2,0 kg/ha taiRoundup Max 1,5 kg/ha

Envision 3,2 l/ha taiEnvision 2,4 l/ha + kiinnite 0,5 l/ha


+ kiinnite 0,5 l/ha

Mukulamäärän ja koon kasvattaminen (kasvuaste 15-50)

YaraVita Solatrel 10 l/ha YaraVita Solatrel 10 l/ha YaraVita Solatrel 10 l/ha

KasvinsuojeluValmisteet pitää valita lajikkeen ja lohkolla esiintyvien rikkakasvien perusteella ottaen huomioon pohjavesirajoitukset. Perunan merkittävimmän taudin eli perunaruton onnistunut torjunta on kiin-ni yleensä ruiskutusten riittävän aikaisesta aloittamisesta. Ruton ilmestymistä pitää ruveta seuraamaan kesäkuun loppupuolella. Ensimmäiset ruttoruiskutukset tehdään yleensä heinäkuun alkupuolella selvästi ennen rivivälien sulkeutumista (GS 35).

Lajittelu- ja varastojätteiden hävittäminen pitää tehdä huolellisesti ja harkiten, etteivät ne edistä kasvitautien leviämistä seuraavana kasvukautena viljelyksille.


Vaikutus kasvissa Puutosoireet Altistavat olot

Typpi• Vaikuttaa eniten sadon

määrään ja laatuun• Osana valkuaisaineissa

• Heikentynyt kasvu• Vanhojen lehtien

kellastuminen• Matala valkuaispitoisuus

• Kevyet maalajit• Kuivuus, märkyys• Matala tai korkea pH

Fosfori• Verson ja juurten kasvu• Kukinta ja siementen

muodostuminen

• Lehtien punertuminen• Heikentynyt verson

ja juurten kasvu• Myöhästynyt kukinta ja

tuleentuminen

• Matala tai korkea pH• Alhainen multavuus• Kylmä kevät

Kalium• Nestetasapaino• Kylmänkestävyys• Ravinteiden kulkeutuminen• Korrenkestävyys

• Vanhojen lehtien kärjet tai lehtien reunat kellastuvat

• Lakoutuminen, talvituhot

• Alhainen pH• Kevyet maalajit• Kuivuus, märkyys

Rikki• Valkuaisaineiden

rakenneosa• Koko kasvin kasvu• Muiden ravinteiden

hyväksikäyttö

• Uusien lehtien kellastuminen

• Heikentynyt, epätasainen kasvu

• Alhainen pH• Kevyet maalajit• Alhainen multavuus

Kalsium• Soluseinien rakennusaine• Uusi kasvu• Ravinteiden kulkeutuminen

• Oireet ensin nuorissa kasvinosissa

• Lehtien kärjet koukistuvat,lehdissä voi olla kellertäviä laikkuja

• Kevyet maalajit

Magnesium• Yhteyttäminen• Hiilihydraattien, valkuais-

aineiden ja rasvojen muodostuminen

• Kellertävä lehden suuntainen helminauhakirjonta

• Kevyet maalajit• Alhainen pH• Maan korkea kaliumpitoisuus• Kylmyys ja märkyys

YARA KASVINRAVITSEMUS - ravinteiden merkitys kasvuun

Yara Megalab tunnistaa ravinnepuutteetTarkan lannoituksen avuksi on kehitetty uusi analyysi, jolla voi tarkasti selvittää kasvustosta puuttuvat ravinteet. Yara Megalab kasvianalyysillä voidaan määrittää pääravinteiden sekä hivenravinteiden lisälannoitustarve viljoille, öljykasveille, nurmelle, sokerijuurikkaalle sekä porkkanalle, keräkaalille, sipulille, perunalle ja mansikalle. Kasvianalyysistä on hyötyä kun halutaan varmistaa hyvän kasvuston ravinteiden riittävyys ja lisälannoitustarve tai selvittää kasvua haittaava ravinnepuute.

Yara Megalab kasvianalyysipaketteja saa K-maatalouskaupoista. Paketti sisältää näytteenotto-ohjeet, saatteen, näytepussit ja palautuskuoren. Viljavuuspalvelu lähettää viikon sisällä näytteen lähettämisestä viljelijälle tarkan tiedon kasvien ravinnetilasta sekä ohjeen, millä tuotteilla ravinnepuutos helpoimmin hoidetaan.


Vaikutus kasvissa Puutosoireet Altistavat olot

Boori• Verson ja juurten kasvupisteet• Soluseinän rakenneosa• Kukkien kehittyminen• Palkokasvien typensidonta

• Kasvupisteiden tuhoutuminen

• Heikentynyt kukinta• Kellertävät, heikosti kehittyneet

juuret

• Kevyet maalajit• Korkea pH• Alhainen multavuus• Kuivuus, märkyys

Mangaani• Yhteyttäminen• Muiden ravinteiden

hyväksikäyttö

• Harmaalaikkutauti kauralla• Pitkittäisiä ruskeita tai

harmahtavia laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja

• Korkea pH• Nopea kasvu• Runsaasti humusta

sisältävät maat• Kevyet maalajit

Kupari• Entsyymiaktivaattori• Palkokasvien typensidonta

• Tähkät ja röyhyt pieniä• Jyviä ei muodostu• Lehtien kärjet kellastuvat

ja kiertyvät

• Turvemaat• Karkeat kivennäismaat• Kuivuus

Sinkki• Entsyymien toiminta• Hormonitoiminnan

säätely

• Jyvälukumäärä• Kasvun hidastuminen

• Korkea pH• Multavat maat• Maan korkea fosfori pitoisuus• Kylmyys

Molybdeeni• Typen hyväksikäyttö• Palkokasvien typensidonta

• Lehtien vaaleneminen ja reunojen mahdollinen kiertyminen

• Alhainen pH• Matala maan multavuus

YARA KASVINRAVITSEMUS - ravinteiden merkitys kasvuun

Ravinnepuutosten tunnistaminenRavinnepuutosten tunnistaminen kasvustosta on helppoa, kun lataat puhelimeesi tai tablettitietokoneeseen CheckIT-ohjelman laajan kuvatietokannan alla olevalla QR koodilla. CheckIT on ladattavissa iPad- tai iPhone-laitteisiin sekä Anroid- ja Windows-puhelimiin.

Skannaa QR-koodilataamista varten

Mangaanin puutos Typen puutos


KALKITUS

Yhden viljavuusluokan (0,4 pH-yksikköä) nostamiseen tarvittava kalkkimäärä tonnia/hehtaari

Viljavuusluokat eri maalajeilla

Maalaji Multavuus Karkea kiv. maa Savinen kiv. maa Savi AitosaviVähämultainen 2 3 4 6Multava 3 4 5 7Runsasmultainen 5 6 7 8Erittäin runsasmultainen 6 7 8 9Multamaa, turve, sulfaattimaa 10

Viljavuusluokat eri maalajeilla

Savimaat • runsasmultainen • vähämultainen

5,0 5,4

5,4 5,8

5,8 6,3

Karkeat kiven-näismaat

• runsasmultainen • vähämultainen

4,9 5,1

5,3 5,5

5,7 5,9

Eloperäiset maat • multamaat 4,6 5,0 5,4 • turve 4,4 4,8 5,2

Maalaji, multavuus, viljavuusluokka

Huono

Huonon- lainen

Välttävä Tyydyt- tävä

Hyvä Korkea Arvelut.korkea

Savimaat • runsasmultainen • vähämultainen

5,0 5,4

5,4 5,8

5,8 6,3

6,2 6,7

6,6 7,2

7,07,6

Karkeat kiven-näismaat

• runsasmultainen • vähämultainen

4,9 5,1

5,3 5,5

5,7 5,9

6,1 6,3

6,5 6,7

6,97,1

Eloperäiset maat • multamaat 4,6 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6• turve 4,4 4,8 5,2 5,6 6,0 6,4

Kalkitse huolellaKalkituksella nostetaan pellon pH-arvoa ja siten parannetaan ravinteiden saatavuutta. Erityisesti kasvien fosforin otto paranee kalkituksen myötä. Ravinteiden parempi saatavuus näkyy laadukkaa-na ja runsaana satona.Viljelytoimenpiteet ja lannoitus happamoittavat maata, joten kalkkia tulee li-sätä peltoon säännöllisesti. Suositeltava ylläpitokalkitusmäärä on keskimäärin 5 tonnia joka viides vuosi, jolloin pH pysyy sopivalla tasolla eikä pH pääse laskemaan liian alas. Sopiva tavoite pH on viljavuusluokka ”hyvä” eli kivennäismailla pH 6,5 ja eloperäisillä mailla yli pH 6. Oheisista taulu-koista löytyvät tarkemmat maalaji- ja kasvikohtaiset suositukset.

Kasvikohtaiset pH-tavoitteet eri maalajeillaKasvikohtaiset pH-tavoitteet eri maalajeilla

Viljelykasvi Karkeat

kivennäis- maat

Savimaat Eloperäiset maalajit

Tavoite pH:n viljavuus-

luokkaRuis ja kaura 6,4 6,7 6,0 HyväVehnä 6,8 7,0 6,4 KorkeaVaateliaat ohrat: Yleensä 2-tahoisia mallasohria, esim. Inari, Barke, Scarlett 6,8 7,0 6,4 Korkea

Happamuutta sietävät ohrat: Yleensä monitahoisia rehu- ja tärkkelysohria, esim. Edel, Gaute ja Saana 6,4 6,7 6,0 Hyvä

Kevätrypsi ja -rapsi 6,4 6,7 6,0 HyväHerne 6,8 7,0 6,4 KorkeaSokerijuurikas 7,2 7,4 6,7 Arv. korkeaApila 6,8 7,0 6,4 KorkeaNurmiheinät 6,4 6,7 6,0 HyväRuokaperuna 6,2 6,5 5,7 TyydyttäväTeollisuusperuna 6,4 6,7 6,0 Hyvä

Huom! pH-suositus on ilmoitettu multavuusluokalle multava.

Esimerkiksi Suomen peltojen keskimääräinen pH 5.8 on eloperäisillä mailla viljavuusluokassa Hyvä, mutta vähämultaisilla savimailla kaksi viljavuusluokkaa alempana eli Huononlaisen ja Välttävän rajalla.


MAANPARANNUS

Maanparannuskalkit ja kuonat

Toimittaja Tuote Ca Mg

Neut-ralointi-

kyky Ca %

Nopea neutralointi-

kyky (Ca) %

Toimitus

Nordkalk Nordkalk Aito Kalsiitti, 37 37 15 Kokkola

Nordkalk Nordkalk Aito Kalsiitti* 27 27 20 Lappeenranta

Nordkalk Nordkalk Aito Kalsiitti* 35 35 12 Louhi

Nordkalk Nordkalk Aito Magnesium 20 5 30 15 Louhi

Nordkalk Nordkalk Aito Kalsiitti 32 33 22 Parainen

Nordkalk Nordkalk Aito Magnesium 17 7 31 15 Siikainen

Nordkalk Nordkalk Aito Magnesium 27 3 33 18 Sipoo

Nordkalk Nordkalk Aito Kalsiitti* 37 37 15 Sipoo

Nordkalk Nordkalk Aito Kalsiitti 32 33 20 Tytyri,Lohja

Nordkalk Nordkalk Aito Magnesium 18 5 30 18 Vampula

Nordkalk Nordkalk Aito Kalsiitti 28 30 20 Vampula

Nordkalk Nordkalk Aito Magnesium 22 5 32 15 Vimpeli

Ruukki Masuunikuona 28 6,5 33 10 Raahe

Ruukki Masuunikuona-Kalsiitti seos 30/70 34 2 34 10 Raahe

SMA Mineral Cresco Normal Mg 10 0-3 mm 19 10 36 5 Tornio

SMA Mineral Cresco Special Mg 10 19 10 36 12 Tornio

SMA Mineral Cresco Optimal (ei luomu) 26 6 37 13 Tornio

SMA Mineral Cresco Normal Kalsium 37 < 1,0 38 19 Tornio

SMA Mineral Cresco Special Kalsium 37 < 1,0 38 35 Tornio

SMA Mineral Cresco Normal Mg 8 0-3 mm 19 8 30 7 Pieksämäki

SMA Mineral Cresco Normal Mg 8 0-4 mm 19 8 30 5 Pieksämäki

SMA Mineral Cresco Special Mg 8 19 8 30 11 Pieksämäki

SMA Mineral Cresco Special Mg 8 2H 19 8 30 16 Pieksämäki

YARA Yara magnesiumpitoinen kalkki 28 3 33 24 Siilinjärvi

Yara maanparannusaineet Muuta

YARA Yara Biotiitti 7 10 13 K 5 % Siilinjärvi

YARA Yara Bio-Apatiitti 11 8 18 P 1 %, K 4 % Siilinjärvi

YARA Yara Biotiitti-Kipsi 8 10 11 K 5 %, S 4 % Siilinjärvi

YARA Yara Maanparannuskipsi 23 - - P 0,2 % S 18 % Siilinjärvi

YARA Yara Apatiitti 34 - - kok. P 14 % Siilinjärvi

*) Sesonkituote, saatavana pääsääntöisesti sänkikaudella 1.6. - 30.11.


Lantalaji Typpi,liukoinen kg/m3

Typestä syksylläkäyttökelpoista, kg/m3 1)

Fosfori kg/m3

Fosforista kasveillekäyttökelpoista, kg/m3 2)

Kalium kg/m3

Kuivikelanta

Nauta 1,2 0,9 1,2 1,02 3,2

Sika 1,5 1,13 2,5 2,12 2,8

Kana 4,5 3,38 4,4 3,74 4,5

Broileri 5,1 3,83 3,5 2,97 4,5

Kettu 3,8 2,85 11,5 4,60 1,2

Minkki 2,4 1,80 9,5 3,80 1,3

Hevonen 0,4 0,3 0,5 0,42 2,0

Lammas 1,2 0,9 1,5 1,27 6,5

Lietelanta

Nauta 1,8 1,35 0,5 0,42 2,9

Sika 2,7 2,03 0,8 0,68 1,9

Virtsa

Nauta 1,8 1,35 0,1 0,08 4,5

Sika 1,6 1,2 0,2 0,17 1,5

KARJALANNAN RAVINTEET

Karjanlanta on edullinen ja hy-vä ravinteiden lähde. Täyden-nyslannoitus tehdään kiven-näislannoitteilla, ravinneva-jeen ja viljeltävien kasvilajien mukaan. Lannanlevityksessä on otettava huomioon levityk-sestä aiheutuvat haitat. Erityi-sesti maan tiivistymiseen ja rehun hygieniaan on kiinnitet-tävä huomiota. Karjanlannan ravinteiden hyödyntämistä voi edistää lannan nopealla ja te-hokkaalla multaamisella tai si-joittamisella.

Suuri osa karjanlannan typestä ja fosforista on sitoutuneena eloperäiseen ainekseen. Vapautu-minen tapahtuu hitaasti kasvukauden aikana. Lannan typpivaikutukseen vaikuttaa myös levitys-aika ja -tekniikka (ei fosforiin). Keväällä ennen kylvöä sijoitettu lietelanta voi typen osalta olla kivennäislannoitteen veroista, mutta fosforin osalta vaikutus on heikompi. Kaliumia on runsaas-ti käyttökelpoisessa muodossa. Karjanlannan hivenravinnepitoisuus riittää täyttämään vain 50% kasvien hiventarpeesta, siksi hivenlannoitus on usein tarpeen.

Karjanlannan koostumus vaihtelee merkittävästi lantalajista ja varastoinnista riippuen. Lannan typpilannoitusvaikutus yleensä vähenee kuiva-ainepitoisuuden noustessa.

kotoiseen rehuun

100 % orgaanista

seleeniä

1) Syksyllä levitetyn karjanlannan liukoisesta typestä lasketaan typpilannoitusmääriin 75 %.2) Lannan kokonaisfosforista otetaan huomioon 85 % (turkiseläinten fosforista 40 % ).

Karjanlannan ravinnepitoisuudet


Tuote Käyttömäärä Typpeä

YaraBela Sulfan N26, S 14 80–200 kg/ha Kuivaan kasvustoon 21–52 kg/ha

YaraBela Axan 75–200 kg/ha Kuivaan kasvustoon 20–54 kg/ha

YaraBela Suomensalpietari 75–200 kg/ha Kuivaan kasvustoon 20–54 kg/ha

Yara CAN27 + Mg 75–200 kg/ha Kuivaan kasvustoon 20–54 kg/ha

Yara Typpiliuos 390 lehdille* 30–50 l/ha 200 l vettä 12–20 kg/ha

Yara Typpiliuos 390 maahan 50 l/ha 50–100 l vettä 20 kg/ha

Urea lehtilannoitukseen* 40 kg/ha 200 l vettä 19 kg/ha

RAVINNETASELASKENTA JA JAETTU TYPPILANNOITUS

Ravinnetaseen voit laskea oheisen kaavion avulla. Laita laskelmaan typpi- ja fosforilannoitus kg/ha. Lisää jyvien ja olkien sisältämät ravinnemäärät. Suorita vähennyslasku.

Ravinnetaselaskelma

(kaikki kasvit) TYPPILANNOITUS - TYPPEÄ JYVISSÄ - TYPPEÄ OLJISSA = TYPPITASE

FOSFORILANNOITUS - FOSFORIA JYVISSÄ - FOSFORIA OLJISSA = FOSFORITASE

Jakamalla tarkkuutta lannoitukseen

Kevätlannoitus tähtää rehevän ja tasapainoisen kasvuston aikaansaamiseen. Kevätlannoituksena annetaan 2/3 typen ja rikin kokonaismäärästä ja kaikki fosfori ja kalium sekä tarvittavat hivenra-vinteet.

Kasvukaudella lisätään typpeä ja rikkiä kasvuston tarpeen mukaan, näin vältytään yli- tai alilan-noitukselta kasvukausien vaihdellessa. Lisälannoituksessa kannattaa antaa rikkiä suhteessa typ-peen: 1 kg rikkiä: 7-10 kg typpeä• Kasvukauden lannoitus voidaan antaa 1-3 erässä. • Korrenkasvu- tähkälletulo vaiheessa annettu lisälannoitus nostaa sadon määrää ja jyväkokoa.

Rikilliset rakeiset lannoitteet ovat sopivia tässä vaiheessa, esim. YaraBela Axan• Valkuaispitoisuutta voidaan nostaa, kun lannoitus annetaan maitotuleentumisvaiheessa. Kas-

vusto on maitotuleentumisvaiheessa, kun jyvä on täysikokoinen ja sisus vielä juoksevaa.Yara Typpiliuos 390, 30 l/ha + YaraVita Thiotrac 300, 5 l/ha + 200 l vettä.

• Väkeviä tankkiseoksia (50% typpiliuosta) on myös mahdollista ruiskuttaa pistesuuttimilla tai letkusuuttimilla. Tällöin tankkiseoksia kasvinsuojeluaineiden kanssa ei voi tehdä. Lisäksi kas-vustoon saattaa tulla lieviä vioituksia.

1) Syksyllä levitetyn karjanlannan liukoisesta typestä lasketaan typpilannoitusmääriin 75 %.2) Lannan kokonaisfosforista otetaan huomioon 85 % (turkiseläinten fosforista 40 % ).

Lisälannoitteiden käyttömäärät:

*Käytettäessä kasvinsuojeluaineiden kanssa typpimäärä on puolitettava.


YaraBela Suomen-salpietari /

YaraBela Seleeni-salpietari

YaraBelaAxan Urea Ammonium-

sulfaattiAmmonium-

nitraatti

Suomessa valmistettu

Typen muoto Ammonium-nitraatti

Ammonium-nitraatti Ureatyppi Ammonium-

typpiAmmonium-

nitraatti

Vaikutus kasville

Tasapainoinen typen lähde

Tasapainoinen typen lähde Hidas vaikutus Hapattaa maata Tasapainoinen

typen lähde

Typen haihtuminen Ei haihdu Ei haihdu Haihtuminen

voimakasta Ei haihdu Lievä haihtuminen

Rakeenominaisuudet

Luja tasakokoinen pyöreä rae, hyvät levitysominaisuu-det ja varastointi-

kestävyys

Luja tasakokoinen pyöreä rae, hyvät

levitysominaisuudet ja varastointi-

kestävyys

Ei sovellu suorakylvöön.

Pieni rae, hygroskooppinen,

paakkuuntuu

Hygroskooppinen, paakkuuntuu,

harvoin pyöreä rae

Hygroskooppinen, paakkuuntuu,

raekoko vaihtelee

Muuta

Sis. rikki, seleeni, boori, magnesium

ja kalium. Suomen-salpietari myös la-

vapakkaus

Sisältää rikkiä. Ei seleeniä.

Kastelu-lannoituksiin

Sis. rikkiä (typpi-rik-kisuhde kasville

epätasapainossa).YaraBela Sulfan

N26 S14: ravinteet oikeassa suhteessa.

Varastointi ja kuljetus

luvanvaraista.

JAETTU TYPPILANNOITUS JA TYPPITUOTTEET

Typpituotteiden vertailu

Valitse sopiva typpilannoite näistä

YaraBela Suomensalpietaria voi käyttää kaikkien kasvien lisälannoitukseen kasvukaudella tai hy-villä mailla kylvölannoitukseen. Typen lisäksi lannoitteessa on magnesiumia, rikkiä, booria, kaliu-mia ja seleeniä.

YaraBela Seleenisalpietari soveltuu karjanlannan täydennykseen kotieläintiloille tai lantaa käyt-täville tiloille. Korkeampi seleenipitoisuus turvaa karjan terveyden.

YaraBela Axan on viljojen lisälannoite maille, joilla ei ole erityistä rikkilannoitustarvetta. Sen sisäl-tämä typpi ja rikki täydentävät tehokkaasti sekä kevätviljojen että syysvehnän kasvukaudella tar-vitsemat lisäravinteet.

YaraBela Sulfan N26 S14 sopii lohkoille, joiden rikkiluku on punaisella. Hyvä levitettävyys ja oikea typpirikkisuhde tekevät siitä erinomaisen myllyvehnän ja öljykasvien täydennyslannoitteen kasvu-kaudella.

Yara Typpiliuos 390 on nestemäinen typpilannoite valkuaisen nostoon. Sitä on saatavissa 200 l tynnyreissä, 1000 l konteissa sekä irtotuotteena. Kun Yara Typpiliuos 390 ruiskutetaan maahan esi-merkiksi pistesuuttimilla, voidaan käyttää 50% liuoksia.

Urea liukenee parhaiten lämpimään veteen. Liuottaminen kannattaa tehdä huolellisesti erillisessä astiassa, ettei ruiskutusnesteeseen jää ruiskun suuttimia tukkivia sakkaumia. Suoraan ruiskuun kaadettuna urea voi liuetessaan jäädyttää ruiskun pumpun. Suoraan maahan voi antaa selvästi vä-kevämpiä urealiuoksia.


TÄSMÄLANNOITUS YARA N-SENSOR

Yara N-SensorTraktorin katolle kiinnitettävä Yara N- Sensor tekee täsmälannoituksesta helppoa ja nopeaa. Laite mittaa kasvuston massaa sekä lehtivihreäpitoisuutta ajon aikana ja säätää lannoitteen levitystä kasvuston tarpeen mukaan reaaliaikaisesti.

Täsmälannoitusta hyödynnettäessä annetaan koko lohkolle peruslannoitus kylvölannoituksena. Varsinainen täsmälannoitus tehdään korrenkasvuvaiheessa, jolloin kasvukauden alkuosa on jo tie-dossa ja kasvuston lisälannoitus voidaan tehdä kasvuston tarpeen mukaan. Lannoituksen voi tehdä määrittämällä levitettävän tuotteen ylä- ja alarajat etukäteen tai vaihtoehtoisesti laite voi säätää lan-noitemäärää vapaasti sallittuun ylärajaan asti. Kalibrointi lohkolle tehdään ennen levityksen alkua. Valkuaisen nostoon tähtäävä nestemäinen, kolmas lannoitus tehdään sitä vastoin tasan koko lohkolle.

Yara N- Sensorin edut: • Optimaalinen typpilannoitus pellon eri kohtiin• Satopotentiaalin parempi hyödyntäminen• Lannoitteiden käytön tehokkuuden parantaminen• Pellon typen tarkempi hyödyntäminen• Tasaisempi kasvusto ja laatu• Vähemmän lakoa• Nopeampi kuivatus

Yara N-Sensor laitteita on kahta tyyppiä. Perusversiolla voi levitystyötä tehdä päivänvalon aikana noin 8-10 tuntia/vrk ja oman valonlähteen sisältävällä Yara N-Sensor ALS laitteella levitystyö sujuu läpi vuorokauden. Täsmälannoitetuilta lohkoilta voidaan tulostaa biomassa- ja lannoituskartat Yara Sensor Offi cen avulla.

Myynti ja lisätietoa: K-maatalouskaupat


TYPEN JA RIKIN KÄYTTÖMÄÄRIÄ

Typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/vEtelä- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi

Sato-taso, kg/ha

Savi- ja hiesu-maat

Karkeat kiv.

maat

Elo-peräiset

maat

Savi- ja hiesu-maat

Karkeat kiv.

maat

Elo-peräiset

maatVILJATOhra ja kaura 4 000 100 90 60 90 80 60Kevätvehnä 4 000 120 110 70 100 90 70Ohra/ kaura/ vehnä/ seosvilja 4 000 100 90 60 90 80 60Syysruis syksyllä 30 30 20 30 30 20Syysruis keväällä 3 000 100 90 40 60 60 40Kevätruis 3 000 90 80 50Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä 30 30 20 30 30 20Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä keväällä 4 000 120 110 50 100 90 50Muut viljat ja niiden seokset 4 000 90 80 50 80 70 50ÖLJY- JA TEOLLISUUSKASVITSyysrypsi ja syysrapsi syksyllä 30 30 20 30 30 20Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio keväällä 1 750 110 100 60 100 90 60

Pellavat, maissi, öljyhamppu, auringonkukka 90 80 50 70 70 50PALKOKASVITHerne, härkäpapu, makea lupiinit 45 45 30 45 45 30

Saavutettuun satotasoon liittyvä satotasokorjaus, kg/ha/vKasvi Saavutettu satotaso, kg/ha Lisätyppi, kg/ha/vOhra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä, muut viljat ja niiden seokset

4 500 +10

5 000 +20

5 500 +30

Syysruis, kevätruis 3 500 +10

4 000 +20

4 500 +30

Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi, ruistankio 2 000 +10

2 250 +20

2 500 +30

Syyskylvöisillä kasveilla lisätyppeä ei saa antaa kylvövuoden syksyllä. Satotasokorjaus voidaan tehdä lineaarisesti.

Rikin tarve, kg/ha/vViljavuusluokka

Huono Huonon-lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvelutta-

van korkeaRikkiluku maassa -3 -6 -9 -15 -50 -150 > 150

Viljat 30 20 10

Öljykasvit 50 40 30 20

Nurmi 30 20 10

Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista.

Nykyinen ympristötukikausi on voimassa vuoden 2014 loppuun asti.


Typpilannoituksen enimmäismäärät nurmella kg/ha/vEtelä- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi

Levitys-aika

Savi- ja hiesu-maat

Karkeat kiv.

maat

Elo-peräiset

maat

Savi- ja hiesu-maat

Karkeat kiv.

maat

Elo-peräiset

maatNURMETMonivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja ja raiheinä tai muu nurmikasvi

Korjattaessa kaksi satoa 200 200 160 200 200 160

Korjattaessa kolme tai useampia satoja 240 230 190 230 230 190

Laidun (moni- tai yksivuotiset laidunnurmet) 200 200 170 170 170 150

Vihantavilja, kokovilja Kevätlevitys 120 100 90 100 90 80Kokovilja: syys- ja ruisvehnä Syksyllä 30 30 20

Keväällä 140 130 70Muut nurmikasvustot 120 100 90 100 90 80NURMEN PERUSTAMINENPerustaminen keväälläPerustaminen suojakasvin kanssa Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon typpimäärä suojakasvillePerustaminen ilman suojaviljaa Kevätlevitys 80 80 70 80 80 70

2. levitys 30 30 30 30 30 30Perustaminen kesällä Perustamisvaiheessa 60 60 50 60 60 40

Perustaminen syksyllä Syyslevitys 10.9. mennessä 30 30 30 30 30 30

SIEMENNURMET Kevätlevitys 110 110 60 90 80 40RUOKOHELPI ENERGIAKÄYTTÖÖNPerustamisvuonna Kevätlevitys 60 60 40 60 50 40Satovuosina 90 80 60 80 80 60SOKERIJUURIKAS Kevätlevitys 140 140 120Tarkasta kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista.

Fosforilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/vViljavuusluokka

Huono Huonon-lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Ruis, vehnä, öljykasvit, palkokasvit 32 24 20 12 8Ohra 34 26 22 14 10Kaura, nurmikasvien siemenviljely 28 20 16 8 4Ohra/ kaura/ vehnä/ seosvilja 31 23 19 11 7Kokoviljasäilörehu 40 32 24 16 12Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa 52 44 36 28 20

Nurmen perustaminen keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä 36 32 28 24 15

Nurmi keväällä ennen kesäperusta-mista 16 12 8 4

Yksivuotiset rehunurmet 40 32 24 16 12Monivuotinen nurmi- laidun 32 24 16 8- muut rehunurmet 40 32 24 16 8Kuitupellava 32 24 20 12 8Ruokohelpi perustamisvuonna 50 40 30 20 10Ruokohelpi satovuonna 30 20 15 10 5Sokerijuurikas 63 63 60 43 26 14Lannoitusmäärien perusteena on rukiila satotaso 3 000 kg/ha/v, muilla viljoilla 4 000 kg/ha/v ja öljykasveilla 1 750 kg/ha/v. Jos saavutettu satotaso on 25 % suurempi, taulukon määriin voi lisätä 3 kg/ha/v. Jos saavutettu satotaso on 50 % suurempi, taulukon määriin voi lisätä 6 kg/ha/v.Jos taulukossa ei ole fosforille arvoa, satotasokorjausta ei saa tehdä.

TYPEN JA FOSFORILANNOITUKSEN MÄÄRIÄ


KALIUMIN KÄYTTÖMÄÄRIÄ

Kaliumin tarve, kg/ha/vViljavuusluokka

Huono Huonon lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä KorkeaViljat, öljykasvit, herne

- oljet peltoon 60 50 30 20 10

- oljet korjattu 90 70 50 40 20 10

- suojavilja 90 70 50 40 20 10

Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista.

Kaliumin tarve, kg/ha/vViljavuusluokka

Huono Huonon-lainen Välttävä Tyydyt-

tävä Hyvä Korkea

Siemenheinä 70 55 40 30 10

Kokovilja säilörehuksi ja nurmen perustaminen suojaviljaan

120 90 70 50 30

Monivuotiset nurmet- säilö- ja tuorerehunurmet, 3 satoa* Kevätlevitys 50 40 30 10

2. sadolle 60 60 50 40 20

3. sadolle 60 60 50 40 30

- säilörehunurmet, 2 satoa* Kevätlevitys 70 50 40 10

2. sadolle 90 80 70 50 30

Raiheinä, vihantaviljat Kevätlevitys 50 40 30 20

2. sadolle 70 60 50 30 20

3. sadolle 70 60 50 40 30

Niittonurmi Kevätlevitys 70 50 40 10

2. sadolle 90 80 70 50 30

Laidunnurmi- 3 lannoituskertaa Kevätlevitys 40 30 20

2. sadolle 50 40 40 30 10

3. sadolle 50 50 40 40 30

- 4 lannoituskertaa* Kevätlevitys 40 30 20 10

2. sadolle 40 30 30 20 10

3. sadolle 40 40 30 30 20

4. sadolle 30 30 20 20 10 10

Sokerijuurikas, karkeat kiv. maat ja eloperäiset maat - naatit kynnetty peltoon 220 135 60

- naatit korjattu 380 295 220 145 60 5

Sokerijuurikas, savimaat- naatit kynnetty peltoon 315 160 40

- naatit korjattu 445 300 180 85 10

Lisää kaliumlannoitusta 20 kg/ha kolmannen vuoden ja sitä vanhemmille nurmille, ei kuitenkaan laidunnurmille. Jos käytät karjanlantaa nurmen perustamisen yhteydessä, vähennä seuraavan kevään kaliumsuosituksesta 20 kg/ha. Poutakausina on savimailla hyvä välttää voimakasta kaliumlannoitusta. * Jos säilörehun kaliumpitoisuus on yli 28 g/kg ka, voi seuraavan kevään kaliumlannoitusta vähentää 10–20 kg K/ha.


VILJELYOHJELMALANNOITTEET

Viljelyohjelma Hiven NK2NPKS 21-0-10-3,4 + Mg 0,7 / Mn 0,4 / B 0,07 / Zn 0,25 / Se 0,0015

• Sopii mangaaninpuutoksista kärsiville lohkoille• Ristikukkaisten kasvien tarpeisiin korkean boori (B) pitoisuuden vuoksi• Sisältää kaikki karjalle tärkeät hivenet Mn, Zn ja Se• Sopii nurmille, viljoille ja öljykasveille • Karjanlannan täydennykseen• Tasalaatuinen ja -kokoinen pyöreä rae

Viljelyohjelma Hiven Pe1NPKS 25-2-2-3,4 + Mg 0,6/ Mn 0,4 / Zn 0,16 / B 0,045 / Se 0,0015

• Erinomainen tuote mangaanin ja boorin puutokseen• Korkea booripitoisuus, tärkeä mm. öljykasvien kukintojen kehittymisen kannalta• Sisältää kaikki karjalle tärkeät hivenet Mn, Zn ja Se• Sopii nurmille, viljoille ja öljykasveille hyväkuntoisille maille• Tasalaatuinen ja -kokoinen pyöreä rae

YaraBela SeleenisalpietariNPKS 27-0-1-4 + Mg 1 / B 0,02 / Se 0,0025

• Rehuun 100 % orgaanista seleeniä• Karjanlannan täydentämiseen nurmilla ja viljoilla• Varmistaa nurmi- ja viljasadon riittävän seleenipitoisuuden myös pienemmillä käyttömäärillä• Varmistaa karjan hyvinvoinnin ainoastaan parin euron hehtaarikustannuksella


LANNOITTEIDEN TUOTELUETTELO

Tuote-tunnus Peltolannoitteet N-P-K % S Ca Mg Na B Cu Fe Mn Mo Zn Se Tuote-

tunnus Peltolannoitteet MuutaToimituspaikat Säkki/

lava kgSuur-

säkki kg irto Kuiva-rakeistettuUKI SVI HVA

PE1 YaraMila Pellon Y 1 27-3-3 3 0,02 0,0015 PE1 YaraMila Pellon Y 1 Irto vain uki x x 40/1200 650 x

YNPK Yara NPKS 27-2-3-3 27-2-3 2,5 YNPK Yara NPKS 27-2-3-3 x x 650

PE2 YaraMila Pellon Y 2 24-4-4 2 0,05 0,0015 PE2 YaraMila Pellon Y 2 x x 40/1200 650

PE3 YaraMila Pellon Y 3 23-3-8 3 0,02 0,0015 PE3 YaraMila Pellon Y 3 x x 40/1200 650 x



PE6 YaraMila Pellon Y 6 15-7-13 3 0,02 0,0015 PE6 YaraMila Pellon Y 6 Tilausaikatuote x x 650

HY YaraMila Hiven Y 23-3-6 6 1 0,05 0,3 0,05 0,0015 HY YaraMila Hiven Y Tilausaikatuote x x 650

HY2 YaraMila Hiven Y 2 19-2-11 3,4 0,5 0,06 0,4 0,22 0,0015 HY2 YaraMila Hiven Y 2 Tilausaikatuote x x 650

SS YaraBela Suomensalpietari 27-0-1 4 1 0,02 0,0015 SS YaraBela Suomensalpietari Irto vain uki x x 40/1200 650 x

YBSS YaraBela Seleenisalpietari 27-0-1 4 1 0,02 0,0025 YBSS YaraBela Seleenisalpietari x x 650

YBA YaraBela Axan 27-0-0 3,7 YBA YaraBela Axan x x 650

CAN27PS Can 27+Mg 27-0-0 2,4 CAN27PS Can 27+Mg x x 650

N1 YaraMila Nurmen Hiven Y 20-3-5 3 0,5 3 0,02 0,1 0,0015 N1 YaraMila Nurmen Hiven Y x x 40/1200 650

NK1 YaraMila NK 1 25-0-7 4 0,5 0,02 0,0015 NK1 YaraMila NK 1 x x 40/1200 650

NK2 YaraMila NK 2 22-0-12 3 0,6 0,05 0,1 0,0015 NK2 YaraMila NK 2 x x 40/1200 650

Tuote-tunnus

Peruna- ja puutarha-lannoitteet N-P-K % S Ca Mg Na B Cu Fe Mn Mo Zn Se Tuote-

tunnusPeruna- ja puutarha-lannoitteet Muuta

Toimituspaikat Säkki/lava kg

Suur- säkki kg irto Kuiva-

rakeistettuUKI SVI HVAPO1 YaraMila Perunan Y 1 8-5-19 11,7 2,5 0,05 0,05 0,25 PO1 YaraMila Perunan Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650

PO2 Perunan Y 2 10-2-24 12 0,7 0,02 0,01 0,1 0,018 PO2 Perunan Y 2 Tilausaikatuote x x 650

TPO1 Tärkkelysperunan Y1 12-4-17 10 1,8 0,04 0,036 0,17 0,001 0,028 TPO1 Tärkkelysperunan Y1 Tilausaikatuote x x 650

TP2 YaraMila Tärkkelys Y2 14-3-15 10 2,5 0,02 0,05 TP2 YaraMila Tärkkelys Y2 Tilausaikatuote x x 650

TPNK Tärkkelysperunan NK 14-0-21 11 TPNK Tärkkelysperunan NK Tilausaikatuote x x 650

PT2 Puutarhan Y 2 6-5-20 12,5 2,5 0,05 0,03 0,1 0,25 0,04 PT2 Puutarhan Y 2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 x

PT3 YaraMila Puutarhan Y 3 11-5-18 10 1,6 0,05 0,03 0,08 0,25 0,002 0,04 PT3 YaraMila Puutarhan Y 3 Tilausaikatuote x x 40/1200 650

PTNK1 Puutarhan NK 1 13-0-11 13,5 2,6 3 0,15 0,035 0,1 0,01 0,05 0,0010 PTNK1 Puutarhan NK 1 x x 40/1200 650 x

PTNK2 Puutarhan NK2 9-0-28 13,6 0,014 0,2 0,08 PTNK2 Puutarhan NK2 Tilausaikatuote x x 650

PTPK Puutarhan PK 3-5-20 13 4,2 3 0,01 0,03 0,03 0,01 0,02 0,0010 PTPK Puutarhan PK x x 40/1200 650 x

PTK Puutarhan kesto Y 13-3-11 11,5 1,5 2,5 0,02 0,035 0,5 0,1 0,005 0,05 0,0010 PTK Puutarhan kesto Y x x 650 x

VY Varhaisviljelyn Y 1 8-4-16 10 8 0,05 0,7 0,0010 VY Varhaisviljelyn Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 x

PTVY Varhaisviljelyn Y 2 12-4-13 10,5 1,4 1,6 0,15 0,035 0,5 0,0010 PTVY Varhaisviljelyn Y 2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 x

Tuote-tunnus Täydennyslannoitteet N-P-K % S Ca Mg Na B Cu Fe Mn Mo Zn Se Tuote-

tunnus Täydennyslannoitteet MuutaToimituspaikat Säkki/

lava kgSuur-


NSS YaraBela Sulfan N26 S14 26-0-0 14 NSS YaraBela Sulfan N26 S14 Tilausaikatuote x x 650

YLK YaraLiva Kalksalpeter 15,5-0-0 19 YLK YaraLiva Kalksalpeter x x 25/1000

YLN YaraLiva Nitrabor 15,4-0-0 18,5 0,3 YLN YaraLiva Nitrabor x 600

U Urea 46,3-0-0 U Urea x x 25/1000 600

FR Fosforiravinne 1-9-0 10 18 FR Fosforiravinne Tilausaikatuote x x x 40/1200 650 x

KSU Kaliumsuola 0-0-50 KSU Kaliumsuola x x 650

KAS Kaliumsulfaatti 0-0-40 17 KAS Kaliumsulfaatti x x x 650 x

ST Starttiravinne 12-23-0 ST Starttiravinne x x x 30/600 650

MGR Magnesiumravinne 19 3 15 MGR Magnesiumravinne x x x 650 x

CAR Kalsiumravinne 16 21 CAR Kalsiumravinne x x x 650 x

CURE Kupariravinne 0-0-0 17,5 17 3,6 2 CURE Kupariravinne UN3077 x x x 650 x

MNRE Mangaaniravinne 0-0-0 18,3 15 3,6 5 MNRE Mangaaniravinne x x x 650 x

ZNRE Sinkkiravinne 0-0-0 18 17 3,6 2 ZNRE Sinkkiravinne UN3077 x x x 650 x

KMGR Kalium-magnesiumravinne 0-0-20 20 2 8 KMGR Kalium-magnesiumravinne x x x 40/1200 650 x

CAMG Kalsium-magnesiumravinne 18 12 7,5 0,05 0,3 0,01 CAMG Kalsium-magnesiumravinne x x x 40/1200 650 x

HIR Hivenravinneseos 17 11 5 0,3 1 0,3 2 0,05 0,8 HIR Hivenravinneseos UN3077 x x x 40/600 650 x

KNA Kalium-natriumravinne 0-0-20 16 10 0,1 0,5 KNA Kalium-natriumravinne x x x 650 x

BORA Booriravinne 14,5 20 2 0,75 BORA Booriravinne x x x 35/1050 650 x


LANNOITTEIDEN TUOTELUETTELO

Tuote-tunnus Peltolannoitteet N-P-K % S Ca Mg Na B Cu Fe Mn Mo Zn Se Tuote-

tunnus Peltolannoitteet MuutaToimituspaikat Säkki/

lava kgSuur-


PE1 YaraMila Pellon Y 1 27-3-3 3 0,02 0,0015 PE1 YaraMila Pellon Y 1 Irto vain uki x x 40/1200 650 x

YNPK Yara NPKS 27-2-3-3 27-2-3 2,5 YNPK Yara NPKS 27-2-3-3 x x 650


PE3 YaraMila Pellon Y 3 23-3-8 3 0,02 0,0015 PE3 YaraMila Pellon Y 3 x x 40/1200 650 x



PE6 YaraMila Pellon Y 6 15-7-13 3 0,02 0,0015 PE6 YaraMila Pellon Y 6 Tilausaikatuote x x 650

HY YaraMila Hiven Y 23-3-6 6 1 0,05 0,3 0,05 0,0015 HY YaraMila Hiven Y Tilausaikatuote x x 650

HY2 YaraMila Hiven Y 2 19-2-11 3,4 0,5 0,06 0,4 0,22 0,0015 HY2 YaraMila Hiven Y 2 Tilausaikatuote x x 650

SS YaraBela Suomensalpietari 27-0-1 4 1 0,02 0,0015 SS YaraBela Suomensalpietari Irto vain uki x x 40/1200 650 x

YBSS YaraBela Seleenisalpietari 27-0-1 4 1 0,02 0,0025 YBSS YaraBela Seleenisalpietari x x 650

YBA YaraBela Axan 27-0-0 3,7 YBA YaraBela Axan x x 650

CAN27PS Can 27+Mg 27-0-0 2,4 CAN27PS Can 27+Mg x x 650

N1 YaraMila Nurmen Hiven Y 20-3-5 3 0,5 3 0,02 0,1 0,0015 N1 YaraMila Nurmen Hiven Y x x 40/1200 650

NK1 YaraMila NK 1 25-0-7 4 0,5 0,02 0,0015 NK1 YaraMila NK 1 x x 40/1200 650

NK2 YaraMila NK 2 22-0-12 3 0,6 0,05 0,1 0,0015 NK2 YaraMila NK 2 x x 40/1200 650

Tuote-tunnus

Peruna- ja puutarha-lannoitteet N-P-K % S Ca Mg Na B Cu Fe Mn Mo Zn Se Tuote-

tunnusPeruna- ja puutarha-lannoitteet Muuta

Toimituspaikat Säkki/lava kg

Suur- säkki kg irto Kuiva-

rakeistettuUKI SVI HVAPO1 YaraMila Perunan Y 1 8-5-19 11,7 2,5 0,05 0,05 0,25 PO1 YaraMila Perunan Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650

PO2 Perunan Y 2 10-2-24 12 0,7 0,02 0,01 0,1 0,018 PO2 Perunan Y 2 Tilausaikatuote x x 650

TPO1 Tärkkelysperunan Y1 12-4-17 10 1,8 0,04 0,036 0,17 0,001 0,028 TPO1 Tärkkelysperunan Y1 Tilausaikatuote x x 650

TP2 YaraMila Tärkkelys Y2 14-3-15 10 2,5 0,02 0,05 TP2 YaraMila Tärkkelys Y2 Tilausaikatuote x x 650

TPNK Tärkkelysperunan NK 14-0-21 11 TPNK Tärkkelysperunan NK Tilausaikatuote x x 650

PT2 Puutarhan Y 2 6-5-20 12,5 2,5 0,05 0,03 0,1 0,25 0,04 PT2 Puutarhan Y 2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 x

PT3 YaraMila Puutarhan Y 3 11-5-18 10 1,6 0,05 0,03 0,08 0,25 0,002 0,04 PT3 YaraMila Puutarhan Y 3 Tilausaikatuote x x 40/1200 650

PTNK1 Puutarhan NK 1 13-0-11 13,5 2,6 3 0,15 0,035 0,1 0,01 0,05 0,0010 PTNK1 Puutarhan NK 1 x x 40/1200 650 x

PTNK2 Puutarhan NK2 9-0-28 13,6 0,014 0,2 0,08 PTNK2 Puutarhan NK2 Tilausaikatuote x x 650

PTPK Puutarhan PK 3-5-20 13 4,2 3 0,01 0,03 0,03 0,01 0,02 0,0010 PTPK Puutarhan PK x x 40/1200 650 x

PTK Puutarhan kesto Y 13-3-11 11,5 1,5 2,5 0,02 0,035 0,5 0,1 0,005 0,05 0,0010 PTK Puutarhan kesto Y x x 650 x

VY Varhaisviljelyn Y 1 8-4-16 10 8 0,05 0,7 0,0010 VY Varhaisviljelyn Y 1 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 x

PTVY Varhaisviljelyn Y 2 12-4-13 10,5 1,4 1,6 0,15 0,035 0,5 0,0010 PTVY Varhaisviljelyn Y 2 Tilausaikatuote x x 40/1200 650 x

Tuote-tunnus Täydennyslannoitteet N-P-K % S Ca Mg Na B Cu Fe Mn Mo Zn Se Tuote-

tunnus Täydennyslannoitteet MuutaToimituspaikat Säkki/

lava kgSuur-


NSS YaraBela Sulfan N26 S14 26-0-0 14 NSS YaraBela Sulfan N26 S14 Tilausaikatuote x x 650

YLK YaraLiva Kalksalpeter 15,5-0-0 19 YLK YaraLiva Kalksalpeter x x 25/1000

YLN YaraLiva Nitrabor 15,4-0-0 18,5 0,3 YLN YaraLiva Nitrabor x 600

U Urea 46,3-0-0 U Urea x x 25/1000 600

FR Fosforiravinne 1-9-0 10 18 FR Fosforiravinne Tilausaikatuote x x x 40/1200 650 x

KSU Kaliumsuola 0-0-50 KSU Kaliumsuola x x 650

KAS Kaliumsulfaatti 0-0-40 17 KAS Kaliumsulfaatti x x x 650 x

ST Starttiravinne 12-23-0 ST Starttiravinne x x x 30/600 650

MGR Magnesiumravinne 19 3 15 MGR Magnesiumravinne x x x 650 x

CAR Kalsiumravinne 16 21 CAR Kalsiumravinne x x x 650 x

CURE Kupariravinne 0-0-0 17,5 17 3,6 2 CURE Kupariravinne UN3077 x x x 650 x

MNRE Mangaaniravinne 0-0-0 18,3 15 3,6 5 MNRE Mangaaniravinne x x x 650 x

ZNRE Sinkkiravinne 0-0-0 18 17 3,6 2 ZNRE Sinkkiravinne UN3077 x x x 650 x

KMGR Kalium-magnesiumravinne 0-0-20 20 2 8 KMGR Kalium-magnesiumravinne x x x 40/1200 650 x

CAMG Kalsium-magnesiumravinne 18 12 7,5 0,05 0,3 0,01 CAMG Kalsium-magnesiumravinne x x x 40/1200 650 x

HIR Hivenravinneseos 17 11 5 0,3 1 0,3 2 0,05 0,8 HIR Hivenravinneseos UN3077 x x x 40/600 650 x

KNA Kalium-natriumravinne 0-0-20 16 10 0,1 0,5 KNA Kalium-natriumravinne x x x 650 x

BORA Booriravinne 14,5 20 2 0,75 BORA Booriravinne x x x 35/1050 650 x


LEHTILANNOITTEIDEN RAVINTEET g/l PÄÄRAVINTEET HIVENRAVINTEET

Tuote Vesi l/ha

Käyttö-määrä

l/haN P K B Ca Cu Mg Mn Mo S Zn

YaraVita Bortrac 150 200 1 *3 ** 65 150

YaraVita Brassitrel Pro 69 60 125 118 70 4YaraVita Gramitrel 200 1 64 50 150 150 80YaraVita Mantrac Pro 200 1-2 69 500YaraVita Solatrel 200 5-10 192 62 10 40 10 5YaraVita Thiotrac 300 200 5 200 300YaraVita Caltrac 560 200 3-5 69 3 400 31

YaraVita Typpiliuos 390 200 30 *** 18 **** 390

* viljat, ** öljykasvit, *** yksin, ****tankkiseoksessa

YaraVita - tehokkaat lehtilannoitteet tankkiseokseenNestemäiset lehtilannoitteet sopivat hyvin täydentämään kasvien ravinnetarpeita. Helpointa niidenkäyttö on yhdessä kasvinsuojeluaineen kanssa tankkiseoksena. YaraVita sarjassa on kasvikohtaisia tuotteita sekä tuotteita yksittäisen hivenen lisälannoitukseen.

YaraVita™ Solatrel™ (P, K, Ca, Mg, Mn, Zn)PK-lannoiteliuos lehtilannoitukseen, joka sisältää myös sivu- ja hivenravinteita.Käyttömäärä viljoilla, nurmilla, öljykasveilla 5-10 l/ha, perunalla 10 l/ha.

YaraVita™ Mantrac Pro™ (N, Mn)Mangaanipohjainen väkevä suspensioliuos, joka sisältää myös typpeä.Sopii mangaanin puutoksiin ja kohonneeseen mangaanin tarpeeseen.Käyttömäärä 1-2 l/ha.

YaraVita™ Thiotrac™ 300 (N, S)Typpilannoiteliuos, joka sisältää rikkiä ja on kehitetty viljojen ja öljykasvien lehtilannoitukseen.Suositellaan seokseen Yara Typpiliuos 390:n kanssa. Käyttömäärä 5 l/ha.

YaraVita™ Bortrac™ 150 (N, B)Booripohjainen liuos, joka sisältää myös typpeä. Sopii boorin puutoksiin ja kohonneeseen boorintarpeeseen. Käyttömäärä 1-3 l/ha.

YaraVita™ Caltrac 560™ (N, Ca, B, Zn) Hivenravinneliuos, joka sisältää myös typpeä ja kalsiumia. Erityisesti erikoiskasveille.Käyttömäärä 3-5 l/ha.

Muista käytössä:1. Käytettävä vesimäärä 200 l/ha.2. Pakkaus on ravistettava hyvin ennen tyhjennystä ja huuhdeltava vedellä.3. Seokset on testattu yhdellä lehtilannoitteella ja yhdellä kasvinsuojeluaineella ylimmillä käyttömäärillä.

Useamman tuotteen sekoittaminen voi johtaa sakkautumiseen tai viljelykasvin vioittumiseen. Katso tarkemmat käyttöohjeet nettisivuiltamme: www.k-maatalous.fi

4. Lisätietoa sekoitusmahdollisuuksista: www.tankmix.com

LEHTILANNOITTEET


LEHTILANNOITTEET

Foliar Extra 12-4-4Pääravinteita sisältävä lehtilannoite kaikille viljelykasveille

❱ Helposti juokseva N-P-K lehtilannoite ❱ Nopea ravinnetäydennys korkean satopotentiaalin kasvustolle ❱ Tehokas piristys stressaantuneelle kasvustolle

Ominaisuudet ja käyttö:Foliar extra on ainutlaatuinen nestemäinen N-P-K -lehtilannoite, johon on lisätty humushappoa. Käytetään kohteissa jossa käytetään normaalistikin N-P-K lannoitteita. Sopii hyvin erilaisiin tank-kiseoksiin kasvinsuojeluaineiden kanssa sekä ruiskutusohjelmiin Multiplen ja Zoomin kanssa.

Vesimäärä: 200 l/ha


HivenlannoitusPellon hivenlannoitustarve ilmenee joko Viljavuustutkimuksen hivenanalyysistä tai Yara Megalab kasvianalyysistä. Puuteoireita ei kannata jäädä odottamaan, sillä tällöin sato on laskenut jo selväs-ti. Hiveniä voi olla maassa niukasti tai sitten ne voivat olla maassa vaikealiukoisessa muodossa, johtuen korkeasta pH-luvusta. Rakeiset hivenravinteet soveltuvat lannoitukseen, kun maan pH on tyydyttävä tai sen alle. Korkeammissa pH luokissa hivenlannoitus on annettava joko kylvölannoit-teen happamassa rakeessa tai lehtilannoituksena, jotta kasvi saa sen käyttöönsä.

Jos maan pH-luku on korkea, kasvit saavat hivenet käyttöönsä happamasta hivenlannoiterakeesta tai lehtilannoitteesta.

LehtilannoitusLehtilannoitteita voi yleensä käyttää yhdessä rikkakasviaineiden kanssa.

• Lehtilannoituksessa ravinteet ovat heti kasvien käytettävissä • Maan pH ei vaikuta hivenravinteiden saantiin lehtilannoituksessa• Sadonlisä jopa 10-15 %

Paras ruiskutustulos saavutetaan, kun kasvien lehtipinta-ala on mahdollisimman suuri. Viljoilla hi-venet ruiskutetaan pensomisvaiheesta eteenpäin. Hivenet voidaan ruiskuttaa yhdessä rikkakasvi-en, tuhohyönteisten ja kasvitautien torjunta-aineiden kanssa. Ruiskutuksia suoritetaan 1-3 kertaa kasvukaudessa, kasvien hivenainetarpeen ja maaperän hivenainepitoisuuden perusteella.


Viljelykasvit yleisesti Lehtipinta-alan muodostuttua 2 l/ha


HIVENLEHTILANNOITTEET

Zoom®

Hivenlehtilannoite öljy- ja palkokasveille

❱ Erityisesti öljykasveille ja palkokasveille kehitetty lehtilannoite ❱ Pieni käyttömäärän ja vesimäärän tarve ❱ Hyvät tankkiseosmahdollisuudet

Ominaisuudet ja käyttöZoom on hyvin juokseva nestemäinen lehtilannoite öljykasveille, pavuille, herneelle ja kaalille. Val-misteessa on mangaania, molybdeenia, booria sekä typpeä, rikkiä ja magnesiumia. Koostumuk-seen on lisätty myös humushappoa.



Öljykasvit keväällä 4-9 -lehtiasteesta alkaen 1,5 l/ha

Öljykasvit syksyllä 4-9 -lehtiasteesta alkaen 0,75 l/ha

Pavut, herneet, lehtikaali Kun lehtipinta-ala on riittävä 1,5 l/ha

Multiple®

Runsaasti mangaania sisältävä lehtilannoite viljoille ja nurmille - myös luomutuotannossa

❱ Erittäin väkevä hivenseos – 1 litra sisältää 608 g hiveniä ❱ Pieni vesi- ja käyttömäärän tarve ❱ Hyvät tankkiseosmahdollisuudet

Ominaisuudet ja käyttöMultiple on nestemäinen hivenlehtilannoite, joka sisältää viljojen ja nurmien kasvun ja sadonmuo-dostuksen kannalta tärkeimpiä hivenravinteita. Multiple suositellaan annettavaksi esimerkiksi rik-kakasviruiskutuksen yhteydessä tai todella kovassa mangaanin puutteessa jaettuna käsittelynä al-kukasvukaudesta. Valmiste sisältää runsaasti mangaania sekä kuparia, sinkkiä ja magnesiumia. Erityisesti korkean pH:n mailla mangaanista on usein puutetta.Valmisteen käyttö syksyllä voi pa-rantaa syysviljojen talvehtimista.


Tuotenumero: Zoom 500819537, Multiple 500742372


Viljat keväällä 3-lehtiasteesta alkaen 1 l/ha

Syysviljat syksyllä 3-lehtiasteesta alkaen 0,5 l/ha

Multiple


HIVENLEHTILANNOITTEET

K-viljanhiven ❱ Kelatoidut hivenaineet ovat selkeästi

tehokkaampia kuin vastaavat kelatoimattomat sulfaatti- ja oksidipohjaiset tuotteet

❱ EDTA-kelaatit ovat 100 % vesiliuokoisia ja ravinteet ovat heti kasvien hyväksikäytettävissä

❱ Kelatoinnin ansiosta K-Viljahiven soveltuu käytettäväksi lähes kaikkiin tankkiseoksiin.

❱ Olomuodoltaan erittäin helposti juoksevaa nestettä

LEHTILANNOITTEIDEN RAVINTEET g/l PÄÄRAVINTEET HIVENRAVINTEET

Tuot

e

Vesi

mää

rä l/

ha

Käyt

töm

äärä

/ha

Käyt

töm

äärä

maa

han/

ha

Typp

i

Fosf

ori

Kaliu

m

Boor

i

Kals

ium

Kupa

ri

Mag

nesi

um

Man

gaan

i

Mol

ybde

eni

Rikk

i

Sink

ki

Foliar Extra 12-4-4 200 2 l 120 35 33,2 0,4 14,5 2,3

Multiple 200 1 l 110 84 330 84

Zoom 200 1,5 l 80 50 90 90 4 80

K-Erikoishiven 250-500 5-10 l 23 2,2 6,27 26,4 0,88 10,5

K-Viljanhiven 200-400 5-10 l 92 2,2 2,5 6,6 0,2 4,4

BF-Viljanhiven 200-600 5-15 l 101 2,2 2,6 13 0,2 5,1

BF-mangaanikelaatti 400 0,8-1,6 l 5-10 l 61,1BF-mangaanisulfaatti (jauhe) 400 10 kg 30-60 kg 320 150

BF-kuparikelaatti 400 0,8-1,6 l 5-10 l 61,1

BF-magnesiumvirkiste 400 10-30 l 94 50 65

BF-ruiskutusurea (jauhe) 200-400 10-40 kg 466

BF-soluboori 200-400 0,1-0,5 kg/100 l vettä 20,9


SYMBOLIT JA FORMULAATIT

Kasvinsuojeluaineiden formulaattien selitteet

Tähän oppaaseen olemme lisänneet lukemisen nopeuttamiseksi uutena asiana symboleita.

Rajoitusten merkitseminen symboleiden avulla.

Lyhenne Olomuoto SeliteCS Kapselilieteväkevöite Veteen laimennettava valmiste, jonka tehoaine on pienten

kapseleiden sisällä.DF Minirae Raevalmiste, joka veteen sekoittuneena säilyy kiinteinä hiukkasina.DS Kuivapeittausjauhe Siementen ja istutusaineiston peittaamiseen käyttövalmis jauhe.EC Emulsioväkevöite Nestemäinen, tasakoosteinen (homogeeninen) valmiste.

Tehoaine muodostaa nesteeseen sekoittuneena hyvin pieniä siihen liukenemattomia pisaroita.

EW Öljy-vesiemulsio Juokseva, heterogeeninen valmiste, jossa orgaanisessa liuottimessa oleva tehoaine on sekoittuneena hienojakoisina pisaroina veteen.

FG Pienrae Valmiste, jonka raekoko on 300-2500 µm.FS Peittaussuspensio Siementen tai istutusaineiston peittaamiseen laimentamatta tai

laimennettuna käytettävä hienojakoisia hiukkasia sisältävä neste.OD Öljydispersio Tehoaine on hajaantuneena pieninä osasina öljyssä.SC Suspensioväkevöite Juokseva, veteen laimennettava valmiste, jossa tehoainehiukkaset

ovat nesteeseen sekoittuneena.SE Suspoemulsio Heterogeeninen valmiste, jonka tehoaine on vesiseoksessa

joko kiinteinä hiukkasina tai pieninä pisaroina.SG Vesiliukoinen rae Raevalmiste, jonka tehoaine liukenee laimennettaessa veteen.SL Vesiliukoinen väkevöite Nestemäinen, tasakoosteinen valmiste, joka liukenee

laimennettaessa täydellisesti veteen.SP Vesiliukoinen jauhe Jauhemainen valmiste, jonka tehoaine liukenee laimennettaessa veteen.SX Minipelletti Tasakoosteinen raemainen valmiste, joka liukenee laimennettaessa

täydellisesti veteen.T (TB) Tabletti Vesiliukoinen tabletti, joka laimenee veteenWG Veteen hajautuva rae Raevalmiste, joka veteen sekoittuneena säilyy kiinteinä hiukkasina.WP Veteen hajautuva jauhe Jauhemainen valmiste, joka veteen sekoittuneena säilyy kiinteinä

hiukkasina.

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Ei suositella pohjavesialueelle. Ei suositella käytettäväksi peräkkäisinä vuosina. Olkia ei saa kompostoida eikä käyttää kasvualustana kasvihuoneissa tai jotain osaa sadosta käyttää rehuksi.

Ei saa käyttää pohjavesialueella. Ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina. Olkia ei saa käyttää rehuksi.

Saa käyttää pohjavesialueella.

Saa käyttää peräkkäisinä vuosina.

Oljet saa käyttää rehuksi.

Ehdolliset rajoitukset merkitty viivalla

Ehdottomat rajoitukset merkitty rastilla

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUS 101Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

Tuotenumero: 1 L 500736448, 5 L 500733632

Mestarin® kiinniteKiinnite gramma-aineille, lehtilannoitteille ja glyfosaateille

❱ Parantaa torjunta-aineiden tehoa tasaisemman levittymisen ja kiinnittymisen ansioista

❱ Vaahtoaminen hyvin vähäistä ❱ Edullinen ja tehokas

Käyttökohteet Käyttömäärä Huomio

Gramma-aineet: mm. Tooler, Sekator, Express, Express Twin, Ratio, Ally 50 ST, Primus, Gratil ja Titus 0,1-0,2 l/ha Käyttöohjeissa mainituissa tapauksissa

Kasvunsääteet: mm. Cycocel 750, 5C Limit CCC 0,3-0,5 l/ha Käyttöohjeissa mainituissa tapauksissa

Glyfosaatit 0,5 l/ha Käyttöohjeissa mainituissa tapauksissa

Ominaisuudet:Mestarin kiinnite on yleiskiinnite, jota käytetään osalla torjunta-aineista ja lehtilannoitteista. Mes-tarin kiinnite parantaa torjunta-aineiden tehoa mahdollistamalla tasaisemman leviämisen ja kiin-nittymisen kasvuston pintaan.

Vaikutustapa:Parantaa levitystasaisuutta ja kiinnittymistä kasvin pinnalla pienentämällä veden pintajän-nitystä.

Käytössä huomioitavaa: Käytetään torjunta-aineiden etiketeissä mainit-tuun tarpeeseen. Käytetään parantamaan tehoa erityisesti kuivissa ja kylmissä oloissa. Mestarin kiinnitettä voidaan käyttää mm.seuraavien pien-annosaineiden kanssa: Tooler, Sekator, Express, Express Twin, Ratio, Ally 50 ST, Primus, Gratil ja Titus.

Tehoaine:Etoksoloitu alkoholi 90%

Pakkauskoko / tukkupakkaus:1 l x 10 kpl5 l x 4 kpl

KIINNITE

102 www.k-maatalous.fi Tarkista tuotteiden ajantasaiset käyttöohjeet: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri

PEITTAUSAINEET

Tuotenumero: 5 kg 500736462, 25 kg 500794802

Baytan® I-jauheKuivapeittauslaitteisiin ohran, vehnän ja kauran siemenlevintäisten tautien torjuntaan

❱ Monipuolinen ja laajatehoinen peittausjauhe ❱ Varma teho ohran lentonokeen

Ominaisuudet:Baytan I on kahden tehoaineen jauhemainen yleispeittausaine, joka tehoaa ohran, vehnän ja kauran nokitauteihin sekä tavallisimpiin maa- ja siemenlevintäisiin sienitauteihin.

Vaikutustapa:Systeeminen teho suojaa kehittyvää orasta sie-men- ja tuulilevintäisiltä taudeilta. Parantaa juuriston ja oraan vastustuskykyä hallaa ja kuivuutta vastaan.

Käytössä huomioitavaa:Baytan I sopii kaikkiin kuivapeittauslaitteisiin. Ei ruostuta eikä syövytä peittauslaitetta. Saattaa hidastaa viljan orastumista 1-2 vuoro-kautta.

Käytön rajoitukset:Jos Baytan I -jauheen käyttömäärä on suurem-pi kuin 1,5 kg/tn siemeniä, valmistetta ei saa käyttää useammin kuin joka toinen vuosi samal-la kasvulohkolla.

Tehoaineet:Triadimenoli 150 g/kgimatsaliili 25 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 kg x 1 kpl25 kg x 1 kpl


Ohra, kaura ja vehnä jauhepeittaus 1,5 - 2,0 kg / 1000 kg siementä*

*= Käyttömäärä 200 g/100 kg käytetään yleensä kauralla.


PEITTAUSAINEET

Tuotenumero: 10 l 500712723, 200 l 500819518

Baytan® Universal-nesteNestepeittauslaitteisiin kaikille viljoille siemenlevintäisten tautien torjuntaan

❱ Universaali ratkaisu – yksi peittausaine vehnälle, ohralle ja kauralle ❱ Vesipohjainen – ei syövytä, laitteet pestään helposti vedellä ❱ Laajatehoinen nestepeittausaine, tehoaa myös lumihomeeseen ❱ Estää myös siemenlevintäisen punahomeen leviämistä

Ominaisuudet:Baytan Universal on erittäin laajatehoinen peittausaine vehnän, ohran ja kauran siemen- ja maa-levintäisiin tauteihin. Jauhemaiseen Baytan I – valmisteeseen verrattuna Baytan Universaliin on lisätty kolmas tehoaine, fuberidatsoli. Se parantaa tehoa itävyyttä alentaviin homeisiin entises-tään, ja tekee valmisteen varsin käyttökelpoiseksi myös lumihomeen torjuntaan.

Vaikutustapa:Baytan toimii systeemisesti. Tehoaineet kulkeu-tuvat nuoriin lehtiin, minkä ansiosta valmiste tarjoaa suojan myös aikaisin leviäviltä tuulilevin-täisiltä taudeilta. Baytan parantaa juuriston ja oraan kuivuuden ja hallan kestävyyttä.

Käytössä huomioitavaa: Baytan Universal sopii käytettäväksi kaikissa nestepeittauslaitteissa. Valmiste juoksee peitta-uslaitteessa hyvin. Se on vesipohjainen, joten laitteet voidaan pestä helposti vedellä. Saattaa hidastaa viljan orastumista 1-2 vuoro-kautta. Valmiste on sekoitettava huolellisesti ennen käyttöä.

Käytön rajoitukset:Jos Baytan Universalin käyttömäärä on yli 3 l/tn siemeniä, valmistetta ei saa käyttää useammin kuin joka toinen vuosi samalla kasvulohkolla.

Tehoaine:Triadimenoli 75 g/lImatsaliili 10 g/lFuberidatsoli 9 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:10 l / 2 kpl200 l / 1 kpl


Ohra, vehnä, kaura ja syysviljat Nestepeittaus 3,0 l / 1000 kg siementä

Ohra ja syysviljat Paljon ohran viirutautia tai lumihomeelle altis lohko 4,0 l / 1000 kg siementä




Syysviljat Varhain keväällä kasvun alettua, rikkakasvien ollessa pieniä 1,1-1,6 tab/ha+kiinnite

Kevätviljat Viljan 3-4 lehtiasteella, ennen korrenkasvun alkua 0,8-1,1 tab/ha+kiinnite

Öljy- ja kuitupellava Pellavan ollessa 5-10 cm ja rikkakasvien ollessa pienellä taimella 0,8-1,1 tab/ha+kiinnite

Ominaisuudet:Ally 50 ST on rikkakasvien torjunta-aine syys- ja kevätviljoille sekä öljy- ja kuitupellavalle.

Vaikutustapa:Vaikuttaa systeemisesti pääasiassa lehtien kaut-ta, mutta myös maan kautta rikkakasvien kas-vupisteisiin, estäen rikkakasvien kasvamisen. Rikkakasvien kasvu pysähtyy heti ruiskutuksen jälkeen ja lakastumisoireet näkyvät noin 10 vuo-rokauden kuluttua.

Käytössä huomioitavaa: Käsittelyn jälkeen kasvustossa voi näkyä ohime-nevää vaalenemista. Märkyydestä kärsivää kas-vustoa ei pidä ruiskuttaa. Pellavalla voi aiheut-taa ohimenevää värinmuutosta, kasvun heikke-nemistä ja lievää kukinnan viivästymistä. Kuitu-pellavassa pitkän kuidun osuus kokonaiskuidus-ta voi pienentyä.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää suojaviljalla. Seuraavana vuonna samalla lohkolla saa viljellä viljaa, apilan ja hei-nän suojaviljaa, pellavaa, rypsiä, rapsia, hernet-tä ja perunaa.

Vesimäärä:200-300 l/ha

Varoaika:-

Sateenkesto:2 h

Tehoaine:Metsulfuroni-metyyli 500 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:10 tablettia 10 kpl


Ally® 50 STSuurien saunakukkien torjuntaan erityisesti suorakylvössä ja kevennetyssä muokkauksessa

❱ Erinomainen teho suuriin saunakukkiin ❱ Tehoaa kylmässä ❱ Tehoaa luohoon

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Ally® Class 50 WGSaunakukkien ja mataran torjuntaan erityisesti suorakylvössä ja kevennetyssä muokkauksessa

❱ Erittäin laajatehoinen, erityisesti syysviljoille ja suorakylvetyille lohkoille ❱ Tehokkaampi mataraan, tädykkeeseen, lemmikkiin

ja pelto-orvokkiin kuin Ally 50 ST


Syysviljat Varhain keväällä kasvun alkaessa, rikkakasvien ollessa vielä pieniä 40-50 g/ha

Kevätviljat Viljan 3-4 lehtiasteella, kuitenkin ennen korrenkasvun alkua 35-40 g/ha

Ominaisuudet:Ally Class 50 WG on leveälehtisten rikkakasvien sekä luohon torjunta-aine syys- ja kevätviljoille. Tehoaa erittäin nopeasti ja varmasti jo alhaisissakin lämpötiloissa.

Vaikutustapa:Metsulfuroni-metyyli vaikuttaa systeemisesti lehtien ja maan kautta. Karfentratsoni-etyyli vai-kuttaa polttovaikutuksella, jolloin teho on näky-vissä parin päivän päästä käsittelystä.

Käytössä huomioitavaa: Käsittelyn jälkeen kasvustossa voi näkyä ohime-neviä vaaleita laikkuja. Laikut eivät vaikuta mi-tenkään kasviin eivätkä satoon. Kiinnitettä EI SAA käyttää, muutoin polttovioitukset voimistu-vat ja vaalentavat kasvustoa voimakkaasti. Tankkiseosmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.

Käytön rajoitukset:Ally Class- valmisteella käsitellyllä lohkolla saa samana vuonna viljellä vain viljaa.Kasvulohkolla ei saa viljellä syysrapsia tai syys-rypsiä, jos käsittelystä on alle 6 kuukautta. Seu-raavana vuonna saa viljellä viljaa, myös suoja-viljaa, rypsiä, rapsia, perunaa, herneitä, papuja tai pellavaa.


Varoaika:-

Sateenkesto:2 h

Tehoaineet:Metsulfuroni-metyyli 100 g/kg, karfentratsoni-etyyli 400g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:250 g / 10 kpl



Ariane® SYleisimpien rikkakasvien torjuntaan viljoilta, apilattomien nurmien suojaviljoilta, apilattomilta nurmilta ja heinien siemenviljelyksiltä

❱ Tehokas erityisesti pelto-ohdakkeen ja peltovalvatin torjunnassa ❱ Laajatehoinen mutta hellävarainen


Kevätviljat ja apilattomien nurmien suojaviljat Viljan 3-4-lehtiasteella, ennen viljojen korrenkasvun alkua

1,75-2,5 l/ha

Nurmet perustamisvuonna (pikalaitumet) Rikkakasvien taimiasteella 1,75 - 2,0 l/ha

Vakiintuneet nurmet Rikkakasvien taimiasteella 2,0 - 3,5 l/ha

Ruokohelpi ja muut energiaheinät Perustamisvuonna kesä-heinäkuussa, rikka-kasvien taimiasteellaTarvittaessa kylvöä seuraavana keväänä kas-vun alkaessa

1,75-2,0 l/ha

2,0-3,0 l/ha

Syysviljat ja timotein siemenviljelykset Varhain keväällä kasvun alkaessa 2,0-3,0 l/ha

Muiden heinien siemenviljelykset Varhain keväällä kasvun alkaessa 2,5-3,5 l/ha

Ominaisuudet:Ariane S sisältää kolmea toisiaan täydentävää tehoainetta. Tuttu laajatehoinen valmiste, joka teho-aa kaikkiin yleisimpiin rikkasveihin.

Vaikutustapa:Lehtivaikutteinen systeeminen herbisidi. Teho näkyy parin päivän kuluttua ruiskutuksesta ja parin viikon kuluessa rikkakasvit kuihtuvat ko-konaan.

Käytössä huomioitavaa: Ruiskutettaessa lämpötilan on oltava yli 12°C. Parras teho saavutetaan kun suhteellinen il-mankosteus on korkea ja lämpötila on 15-20°C. Yöpakkaset vähentävät tehoa rikkakasveihin.

Käytön rajoitukset:Käsitellyn viljan olkia ei saa kompostoida eikä käyttää kasvualustana kasvihuoneissa.


Varoaika: Nurmilla 30 vrk

Sateenkesto: 2 h

Tehoaineet:MCPA 200 g/l, fl uroksipyyri 40 g/l, klopyralidi 20 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 l / 4 kpl




Cantor®

Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevätviljoilta ja apilattomien nurmien suojaviljoilta

❱ Monipuolinen ja kattava teho ❱ Pitkä käyttöajankohta, 2-lehtivaiheesta 2-solmuasteelle ❱ Laaja teho kylmissäkin olosuhteissa, alkaen +5°C ❱ Ei pohjavesirajoitusta


Kevätviljat 2-lehtiaste – 2-solmuaste, yleensä pensomisvaiheessa 0,4-0,6 l/ha

Apilattomien nurmien suojaviljat

viljan 3-4-lehtiasteelta korrenkasvun alkuun, nurmiheinien 2-lehtiasteelta lähtien

0,4-0,6 l/ha

Ominaisuudet:Cantor on laajatehoinen valmiste, se tehoaa erinomaisesti tai hyvin mm. peltomataraan, pihatähti-möön, pillikelajeihin, saunakukkaan, tatarlajeihin, pelto-ohdakkeeseen ja peltovalvattiin. Cantor sopii sekoitettavaksi tankkiseoksena useimpien rikkakasvi- ja tautiaineiden sekä kasvun-sääteiden kanssa.

Vaikutustapa:Vaikutus näkyy 1-2 vuorokauden kuluttua. Kas-vu pysähtyy ja rikkakasvit kuihtuvat 3-4 viikon kuluessa.

Käytössä huomioitavaa: Leveälehtisten rikkakasvien torjunnan voi aloit-taa varhain viljan kaksilehtiasteella käyttömää-rällä 0,4 l/ha. Torjuttaessa hitaammin kehittyviä rikkakasveja, aina viljan 2-solmuasteelle saak-ka, tulee käyttömäärän olla 0,6 l/ha. Talvehtineille rikkakasveille sekä ohdakkeelle ja valvatille on käytettävä käyttösuosituksen ylin-tä käyttömäärää. Jos ruiskutettu kasvusto jou-dutaan rikkomaan, voidaan samalle lohkolle kylvää vain viljaa samana vuonna.

Käytön rajoitukset:Ei saa sekoittaa hukkakuran torjunta-aineiden kanssa.


Varoaika:-

Sateenkesto: 1 h

Tehoaineet:Florasulami 6,25 g/l, 2,4-D 300 g/l


Tuotenumero: 3 L 500741312 , 5 L 500739158


Käyttökohteet Käyttömäärä

Kevätviljat 12-20 g/ha + kiinnite

Syysviljat 15-22 g/ha + kiinnite

Apilattomien nurmien suojaviljat 8-11 g/ha + kiinnite

Puna-apilapitoiset nurmien suojaviljat 8-11 g/ha + MCPA 0,5 l/ha


Ominaisuudet:Express 50 SX on laajatehoinen uusimman sukupolven gramma-ainevalmiste. Tehoaineen täydel-linen liukenevuus tuo uutta varmuutta ruiskun pesuun. Express 50 SX on myös erittäin joustava tankkiseoskumppani.

Vaikutustapa:Express 50 SX vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta. Käsittelyn jälkeen kasvu pysähtyy ja kas-vin lakastumisoireet ovat havaittavissa noin vii-kon kuluessa.

Käytössä huomioitavaa: Tehoaa jo 5°C alkaen. Express 50 SX käytetään viljan korrenkasvun alkuun mennessä. Kevätvil-jat voidaan käsitellä viljan 2-4 lehtiasteelta aina lippulehtiasteelle saakka. Viljoilla käytetään aina Mestarin kiinnitettä 0,1 l/ha, paitsi apilapitoisil-la suojaviljoilla kiinnitettä ei saa käyttää. Ruisku on pestävä käytön jälkeen. Uusi SX for-mulaatio tuo varmuutta ruiskun pesuun, koska valmiste liukenee täydellisesti veteen.


Sateenkesto: 1 h

Varoaika: Vihantavilja 14 vrk

Tehoaine: Tribenuroni -metyyli 500 g/kg

Pakkaus/Tukkupakkaus: 150 g / 10 kpl500 g / 10 kpl

Express® 50 SXRikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätviljoilta sekä nurmien suojaviljoista

❱ Täydellinen liukenevuus ❱ Nopeampi ja varmempi teho ❱ Varmuutta ja ajansäästöä ruiskun pesuun

Tuotenumero: 500905139 (150 g) 500905580 (500 g)


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Kevätviljat Pensomisen alusta - 2 -solmuasteelle 0,75 l/ha

Syysviljat Pensomisen alusta - 2 -solmuasteelle 0,75-1,0 l/ha

Mustang ForteLaajatehoinen valmiste rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoista

❱ Laajatehoinen kolmen tehoaineen uutuus ❱ Erittäin hyvä teho ohdakkeseen ja valvattin ❱ Tehoaa jo +5 ºC alkaen

Ominaisuudet:Mustang Forte on kehitetty viljatiloille joiden viljelykierrossa on myös rypsiä tai rapsia sekä apilat-tomia suojaviljoja. Valmisteen teho on laaja. Mustang Forten teho myös syväjuuristen rikkakasvien torjuntaan on erinomainen.

Vaikutustapa:Valmiste tehoaa leveälehtisiin rikkakasveihin pääasiassa lehtien kautta. Vaikutus näkyy 1–2 vuorokauden kuluttua. Kasvu pysähtyy ja rikka-kasvit kuihtuvat 3–4 viikon kuluessa.

Käytössä huomioitavaa:Parhaat ruiskutusolosuhteet ovat lämpimällä ja kostealla säällä, mutta Mustang Forte tehoaa myös viileissä oloissa 5°C alkaen. Mustang For-tea ei voi ruiskuttaa tankkiseoksena Puma Ext-ran tai Swipen kanssa. Valmistetta ei voi käyttää seosviljoilla, jotka sisältävät palkokasveja (apilaa, mailasta, hernettä).

Käytön rajoitukset: Mustang Fortelle herkkien kasvien viljely on kiel-letty käsittelystä 14 kk aikana: peruna, sipuli, porkkana, sokerijuurikas sekä muut sarjakuk-kaiset kasvit. 24 kk viljelykielto koskee: herne,

härkäpapu, lupiini, palkokasvit, kurkku, pellava, salaatti, mykerökukkaiset kasvit. Mustang Fortella käsiteltyjen kasvinosien siirtä-minen tilalta on kiellettyä. Lanta, joka sisältää Mustang Fortella käsiteltyjä kasvinosia, tulee muokata maahan 7 kk ennen herkän kasvin vil-jelyä.


Sateenkesto: 2 h

Tehoaine: 2,4-D, 180 g/l fl orasulami 5 g/l , aminopyralidi 10 g/l

Pakkaus/tukkupakkaus: 5 L / 4 kpl


Mustang Forte



✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗


K-MCPA®

Edullinen ratkaisu yksin käytettynä tai tankkiseoksiin täydentämään gramma-aineiden tehoa ohdakkeeseen ja valvattiin

❱ Monta käyttökohdetta ❱ Myöhään ruiskutettuna tehoaa myös pelto-ohdakkeeseen ja peltovalvattiin ❱ Edullinen


Kevätviljat, ilman apilaa Orasaste, kun rikkakasvit ovat pieniä taimia 1,3-2,0 l/ha

Kevätviljat, apilan suojaviljana Orasaste, kun apilassa on 2-4 kasvulehteä 1,0 l/ha

Syysviljat Orasaste syksyllä, kun viljassa 2-3 kasvulehteä 1,0-1,3 l/ha

Heinien siemenviljelykset Varhain keväällä 3,3-4,0 l/ha

Nurmet ilman apilaa Nurmen perustamisvaiheessa heinien orasasteella 1,3-2,0 l/ha

Apilaa sisältävät nurmet Nurmen perustamisvaiheessa , kun apilassa on 2-3 kasvulehteä 1,0 l/ha

Nurmikot Keväällä, alku- tai loppukesällä 3,3-4,0 l/ha

Öljypellava Pellavan taimien ollessa 5 cm:n pituisia 1,3 l/ha

Pientareet ja tienvarret Keväällä tai varhaiskesällä 3,3-4,0 l/ha

Viljassa pesäkekäsittelynäohdaketta- ja valvattia vastaan Viljan pituuskasvu vaiheessa ennen tähkälletuloa 0,7-1,3 %

Ominaisuudet:K-MCPA on perinteinen MCPA-valmiste, joka tehoaa erinomaisesti ristikukkaisiin rikkakasveihin, pillikkeisiin ja savikkaan. K-MCPA:n käyttötarkoitus on rikkakasvien torjunta mm. syys- ja kevät-viljoilta, pellava- ja nurmiviljelmiltä sekä nurmien suojaviljoilta.

Vaikutustapa:Vaikuttaa systeemisesti pääasiassa lehtien kautta.

Käytössä huomioitavaa: Ei tehoa tai tehoaa huonosti seuraaviin rikka-kasvilajeihin: linnunkaali, matarat, orvokit, pei-pit, pihatähtimöt, saunakukka, suolaheinä, ta-tarlajit.

Käytön rajoitukset:Käsiteltyjä nurmia ei saa käyttää rehuksi perus-tamisvuonna. Käsitellyn viljan olkia ei saa kom-postoida, eikä käyttää kasvihuoneessa kasvu-alustana. Valmiste on ruiskutettava ennen viljo-jen korrenkasvun alkamista, paitsi pesäkekäsit-

telyssä ohdaketta ja valvattia vastaan, jolloin ruiskutus tehdään viimeistään ennen tähkälle tuloa.


Sateenkesto: 2-4 h

Tehoaineet:MCPA 750 g/l (dimetyyliamiini-suolana)






Ominaisuudet:K-Trio on kolmen fenoksihappoihin kuuluvan tehoaineen seos. Tehoaa erinomaisesti jauhosavik-kaan, pihatähtimöön ja ristikukkaisiin rikkakasveihin. Tehoaa myös mm. mataroihin, linnunkaaliin ja tatariin. Ohdakkeeseen ja valvattiin teho saadaan erityisesti myöhään ruiskutettuna ja suurim-milla käyttömäärillä. Suurimmilla käyttömäärillä saadaan useammaksi vuodeksi hyvä teho myös juurakkoon.

Vaikutustapa:Vaikuttaa systeemisesti rikkakasveihin lehtien kautta.

Käytössä huomioitavaa: Mikäli pellossa on mm. peippiä, pillikettä, lem-mikkiä ja saunakukkaa, saadaan tarpeeksi laa-ja teho ruiskutettaessa tankkiseoksena Tooler-valmisteen kanssa. K-TRIO hyötyy ilman suh-teellisesta kosteudesta ruiskutuksen aikana.


Sateenkesto: 2-3 h

Käytön rajoitukset:Käsiteltyjä nurmia ei saa käyttää rehuksi perus-tamisvuonna. Käsitellyn viljan olkia ei saa kom-postoida eikä käyttää kasvihuoneissa kasvu-alustana.

Tehoaineet:Diklorproppi-P 310 g/l, MCPA 160 g/l, Mekoproppi-P 130g/l


K-TRIO®

Ratkaisu mataran, ohdakkeen ja valvatin torjuntaan perinteisessä viljelyssä

❱ Hellävarainen viljoille ❱ Monipuolinen teho kustannustehokkaasti ❱ Tehoaa pienannosaineita kestävään pihatähtimöön ja ehkäisee

tankkiseoksissa kestävien rikkakasvikantojen muodostumisen


Kevätviljat jaapilattomat suojaviljat

Viljan 3-4-lehtiasteella, kuitenkin viimeistään ennen korrenkasvun alkua

1,5-2,0 l/ha K-Trio, tai seoksissa:1,0-1,5 l/ha K-trio + Tooler 35-50 g/ha + kiinnite

Syysviljat Varhain keväällä kasvun alkaessa 2,0-2,5 l/ha K-Trio, tai seoksissa:1,5-2,0 l/ha K-Trio + Tooler 50-70 g/ha + kiinnite

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Tuotenumero: 350 g 500735271, 1,4 kg 500821965

Ominaisuudet:Tooler on tehokas pienannosaineaine leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoilta sekä apilattomien nurmien suojaviljoilta. Laajatehoisena valmisteena Tooler tehoaa erittäin hyvin mm. mataraan, saunakukkaan, savikkaan, pillikkeeseen, peltohatikkaan, pihatähtimöön ja ristikuk-kaisiin. Tuotteella on tehoa myös mm. nokkoseen ja pujoon. Valmiste tehoaa jo >5°C alkaen.

Vaikutustapa:Tooler vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta. Rikkakasvien kasvu pysähtyy heti ja ensimmäi-set oireet näkyvät 7-10 vrk:n kuluttua. Lopulli-nen teho on nähtävissä 4-5:n viikon kuluttua.

Käytössä huomioitavaa:Kevätviljoilla käsittelyajankohta on 3-lehtiasteel-ta – lippulehtivaiheelle saakka, yleensä penso-misen lopulla (50 g/ha). Kevätviljoilla on hyvissä oloissa, aikaisessa vaiheessa mahdollista käyt-tää myös 35 g/ha. Tällöin Tooleria tulee käyttää tankkiseoksena toisen valmisteen kanssa, esim. K-TRIO 1,0-1,5 l/ha. Mikäli pellolla on valvattia tai ohdaketta, torjunta kannattaa myöhästyttää korrenkasvun alkuun saakka ja tehon paranta-miseksi lisätä seokseen K-MCPA:ta 1 l/ha. Kiin-nite varmistaa tehoa erityisesti epäedullisissa kasvuoloissa.Punnitsemalla saadaan tarkka annos.


Sateenkesto: 1-2 h

Tehoaineet:Tritosulfuroni 714 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:350 g / 10 kpl1,4 kg / 4 kpl

Tooler®

Tehokas pienannosaine kaikille viljoille leveälehtisten rikkojen torjuntaan matarateholla

❱ Erittäin hellävarainen viljelykasveille ❱ Laajatehoinen, hyvä teho saunakukkaan ja mataraan ❱ Joustava käsittelyajankohta: 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen ❱ Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa ❱ Pakkaus myös suurille pinta-aloille


Kevätviljat 3-lehtiasteelta – lippulehtivaiheeseen, yleensä pensomisvaiheessa 50 g/ha + kiinnite

Suojaviljat ilman apilaa Heinän oraan 3-lehtiasteelta 50 g/ha + kiinnite

Syysviljat Keväällä kasvun alettua 70 g/ha + kiinnite

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Tooler® Heavy UUTUUS!Erittäin tehokas pienannosaineseos kaikille viljoille leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan

❱ Luotettava ratkaisu suurempiinkin rikkakasveihin ❱ Laaja käsittelyikkuna: 3-lehtiaste – lippulehtivaihe ❱ Toimii tehokkaasti alhaisissakin lämpötiloissa ❱ Hyvät tankkiseos mahdollisuudet


Kevätviljat 3-lehtiaste – lippulehtiaste 50g/ha + kiinnite, normaaliannos

Syysviljat Keväällä kasvun alettua 70g/ha + kiinnite, normaaliannos

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Ominaisuudet:Tooler Heavy on raskaansarjan rikkakasvien torjunta-aine viljoille. Useamman tehoaineen yhdistel-mä on poikkeuksellisen tehokas pahamaineisiin rikkoihin, kuten mataraan ja saunakukkaan, nii-den ollessa isompiakin. Perusrikkakasveihin kuten savikka, vesiheinä, pillike, peippi, tatarlajit, lem-mikki, linnunkaali, ruiskaunokki ja ristikukkaiset rikkakasvit valmisteella saa luotettavasti hyvän te-hon. Säällä (lämpötila, ilman suhteellinen kosteus) on poikkeuksellisen vähän vaikutusta tuotteen tehoon.

Vaikutustapa:Tehoaineet vaikuttavat systeemisesti lehtien kautta. Kasvu pysähtyy heti ja lopullinen teho on nähtävissä 4-5:n viikon päästä.

Käytössä huomioitavaa:Kevätviljoilla normaaliannos on 50g/ha, annosta voidaan säätää joustavasti 40-70g/ha väliltä kasvuolosuhteiden mukaan. Syysviljoilla nor-maali annos on 70g/ha, käyttömäärä haarukan ollessa 55-70g/ha. Tuotteen yhteydessä käyte-tään kiinnitettä ohjeiden mukaisesti.Optimaalisin torjunta-ajankohta on, kun rikat ovat pieniä, pensomisen puolivälistä- ennen kor-renkasvun alkuun. Isoimpia käyttömääriä kan-nattaa käyttää, jos lohkolla on syysitoisia lajeja, kuten isoja talvehtineita saunakukkia.

Käytön rajoitukset:Valmisteella ei ole jälkikasvirajoituksia seuraa-valle vuodelle.


Sateenkestävyys: 1,5 h

Tehoaineet: Tritosulfuroni 714 g/kg, fl orasulami 54g/kg

Pakkauskoko: 0,5 kg / 10 kpl, 1,05 kg / 10 kpl




Ominaisuudet:Sekator OD on kahden tehoaineen tuote ohran, vehnän ja rukiin rikkakasvien torjuntaan. Tuotteel-la on erinomainen teho mm. näihin viljapeltojen yleisiin rikkakasveihin: matara, jauhosavikka, sau-nakukka, pillikkeet ja pihatähtimö. Sen teho saunakukkaan on vakuuttava jo pienelläkin käyttö-määrällä.Teho pelto-ohdakkeeseen ja peltovalvattiin on heikko. Mikäli näitä kasveja esiintyy Sekator OD kä-siteltävällä lohkolla suosittelemme lisäämään tankkiseokseen K-MCPA 1 l/ha.

Vaikutustapa:Sekator OD molemmat tehoaineet vaikuttavat rikkakasveihin systeemisesti lehtien kautta. Kä-sittelyn jälkeen rikkakasvien kasvu pysähtyy vä-littömästi ja ne kuolevat kokonaan 4-6 viikon kuluessa käsittelystä.


Sateenkesto: 2 h

Käytössä huomioitavaa: Kasvustoa ei pidä ruiskuttaa mikäli välittömästi ruiskutusta seuraavina öinä on odotettavissa hallaa. Sekator OD:n käyttö ei rajoita seuraavan vuoden normaalien viljelykasvien (viljat, öljykas-vit, sokerijuurikas) valintaa. Hukkakauran torjun-nassa ruiskuta Puma Extra 4-5 päivää ennen

Sekator-ruiskutusta tai 10-12 päivää Sekator-ruiskutuksen jälkeen

Käytön rajoitukset: Ei saa käyttää kauralle, eikä suojaviljoille.Hukkakauraisilla alueilla ruiskuta Puma Extra ja Sekator OD erikseen.

Tehoaineet: Jodosulfuroni-metyyli-natrium 25 g/lAmidosulfuroni 100 g/l


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Ohra, kevätvehnä ja kevätruis 2-lehtiaste – korrenkasvun alku 0,075-0,15 l/ha + kiinnite

Syysvehnä ja syysruis Keväällä aikaisin kasvunalettua – korrenkasvun alku 0,1-0,15 l/ha + kiinnite

Pakkauskoko / tukkupakkaus:

Sekator® ODYleisimpien rikkakasvien, suurien saunakukkien ja mataran torjun-taan erityisesti kevennetyssä muokkauksessa ja suorakylvössä

❱ Huippuluokan valmiste rikkakasvien torjuntaan, erinomainen teho mataraan ja saunakukkaan

❱ Nestemäinen pienannosaine, jossa uutta ODesi teknologiaa ❱ Toimii jo + 5 C ❱ Yhdellä purkilla ruiskutat jopa yli 13 ha!


HEINÄMÄISTEN RIKKAKASVIEN TORJUNTA


Broadway®

Ruis- ja vehnäviljelyksille, kun ongelmana ovat juolavehnä ja muut heinämäiset sekä leveälehtiset rikkakasvit.

❱ Yhdellä ruiskutuksella torjutaan sekä leveälehtiset että heinämäiset rikkakasvit

❱ Syysviljoille ja kevätvehnälle ❱ Helposti annosteltava granulaatti

Ominaisuudet:Broadway antaa laajan tehon sekä leveälehtisiin että heinämäisiin rikkakasveihin syysviljoilla ja kevätvehnällä. Broadway tehoaa erinomaisesti tai hyvin mm. seuraaviin rikkakasveihin: juola-vehnä, peltomatara, saunakukka, vesiheinä, ristikukkaiset, pelto-orvokki, useimmat tatar-lajit, raiheinät, rikkapuntarpää, peippi, ruiskattara ja luoho. Ohjeen mukaan käytettäessä teho hukka-kauraan on syysviljoilla yli 90% ja kevätvehnällä yli 95 %. Lisäksi tuotteella on viljan kortta ly-hentävä vaikutus.

Vaikutustapa:Broadway on lehtivaikutteinen valmiste. Se te-hoaa parhaiten, kun rikat ovat aktiivisessa kas-vussa.

Käytössä huomioitavaa: Hyvät kosteusolosuhteet ja yli 8°C lämpötila li-säävät tehoa. Kevyillä maalajeilla ja kuivissa oloissa saattaa ilmetä ohimenevää vaalenemis-ta ruiskutuksen jälken. Tehon varmistamiseksi ruiskutusnesteeseen li-sätään Dassoil-kiinnitettä. Vioitusvaaran vuoksi ei saa ruiskuttaa metsulfuronivalmisteiden tai nestemäisten typpilannoitteiden kanssa. Jos keväällä käsitelty kasvusto joudutaan hävit-tämään, voidaan samana kesänä viljellä viljaa, maissia tai raiheinää.

Käytön rajoitukset: Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla peltolohkolla.


Sateenkesto: 1 h

Tehoaineet:Pyroksulami 68,3 g/kg + Florasulami 22,8 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:1 kg / 10 kpl


Kevätvehnä Pensomisen alku - korrenkasvun alku, viimeistään 2-solmuasteella 150 g/ha + Dassoil 0,5 l/ha

Syysviljat Pensomisen alku - korrenkasvun alku, viimeistään 2-solmuasteella 165-220 g/ha + Dassoil 0,5 l/ha

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗



Monitor®

Juolavehnän ja hukkakauran torjuntaan vehnällä ja perunalla

❱ Kurittaa juolavehnää ja hukkakauraa kasvukauden aikana ❱ Monitor + Tooler -laaja teho leveälehtisiin ja juolavehnään ❱ Varmistaa syksyisen juolavehnän torjunnan onnistumista ❱ MTT:n juolavehnän torjuntakokeiden menestyjä

Kasvi Käyttökohde Käyttöajankohta Käyttömäärä

Vehnä Juolavehnä, luoho jaleveälehtiset rikkakasvit*

Juolavehnän ja luohon olessa 3-4-lehtiasteella,leveälehtisten rikkakasvien ollessa 2-4-lehtiasteella

18,75 g/ha+ kiinnite

Hukkakaura* Jaettu käsittely ensimmäisen kerran hukkakauran 1-3-lehtiasteella ja toinen noin 10 pv kuluttua kun hukkakaura on uudestaan orastunut

12,5 g/ha + 12,5 g/ha+ kiinnite

Peruna Leveälehtiset rikka-kasvit**

1. käsittely rikkakasvien sirkkalehtiasteelta 4-lehtiasteelle,2. käsittely kun rikkakasvit ovat uudestaan samassa kasvuasteessa.


Juolavehnä ja luoho 1. käsittely juolavehnän ja luohon olessa 3-4-lehtiasteella,2. käsittely kun rikkakasvit ovat uudestaan samassa kasvuas-teessa


*= Leveälehtisten rikkakasvien torjunnassa Tooler laajentaa ja parantaa tehoa isoihinkin rikkakasveihin, seoksissa käyttömäärä 35-50 g/ha.**= Monitorin tehoa jauhosavikkaan, pillikkeisiin, saunakukkaan, linnunkaaliin, tatar lajeihin, ja peippiin voidaan tehostaa tankkiseoksella Senkorin kanssa. Senkorin käyttömäärä tankkiseoksissa on 0,15-0,2 kg/ha.

Ominaisuudet:Monitorilla torjutaan leveälehtisiä rikkakasveja ja juolavehnää vehnä- ja perunapelloista. Juolaveh-nä ei pääse imemään ravinteita vehnän käytöstä, koska Monitor kukistaa sen kitukasvuiseksi ja estää juurakon kasvun. Sen ansiosta syksyisellä glyfosaattiruiskutuksella saadaan erittäin hyvä te-ho. Valmiste on helppokäyttöinen pienannosaine.

Vaikutustapa:Tehoaine vaikuttaa pääasiassa lehtien kautta, mutta myös maavaikutteisesti. Tehoaa parhai-ten lehtien kautta lämpimällä säällä, ilman suh-teellisen kosteuden ollessa korkea. Maavaikutus on tehokkain maanpinnan ollessa ruiskutushet-kellä kostea. Monitor pysäyttää rikkakasvien kasvun muutaman päivän päästä ruiskutukses-ta. Leveälehtiset rikkakasvit kuolevat 3-6 viikon kuluttua käsittelystä. Juolavehnää Monitor ei ta-pa, vaan se jää kitukasvuiseksi viljelykasvin ty-

velle. Varsinainen juolavehnän tappava torjunta tapahtuu syksyllä glyfosaattikäsittelyllä. Mikäli kasvuolosuhteet ovat silloin hyvät (juolavehnä on hyvässä kasvussa, olosuhteet ovat kosteat ja lämpimät) on mahdollista vähentää Roundup Max:n tai Roundup Bio:n käyttömäärää 50 % normaalista käyttömäärästä.

Käytössä huomioitavaa:Ei saa ruiskuttaa nestemäisten lannoitteiden kanssa.


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




Sateenkesto: 2 h

Suositeltu käyttötapa:Jos leveälehtiset rikakkasvit ovat ohittaneet 4-lehtiasteen, teho heikkenee. Vältä ruiskutuk-sissa vettä, jonka pH on alle 6.Tankkiseokssissa ei saa koskaan käyttää fenoksihappovalmistet-ta enempää kuin 1 l/ha.

Vehnällä: Vehnä voi vaalentua ja lyhentyä muutaman vii-kon kuluttua käsittelystä. Stressiolosuhteissa muutamat vehnälajikkeet (esim.Tjalve) saattavat olla arkoja Monitorille.

Perunalla: Lehdet saattavat vaalentua 1-2 viikon kuluessa käsittelystä, erityisesti käytettäessä suurinta hy-väksyttyä käyttömäärää. Monitor sopii erinomai-sesti tankkiseoksiin Senkorin kanssa, tällöin saadaan erittäin kattava teho rikakkasveihin.

Käytön rajoitukset:Valmisteella käsitelty lohko pitää kyntää nor-maalisyvyyteen (20 cm) ennen uuden kasvin kylvöä. Seuraavana vuonna lohkolla ei saa vil-jellä ohraa, vihanneksia tai sokerijuurikasta.

Tehoaine: Sulfosulfuroni 800 g/kg

Pakkauskoko: 125 g / 10 kpl

Monfast®

Kiinnite Monitor-valmisteelle

❱ Parantaa Monitorin imeytymistä ❱ Vähentää tuotehävikkiä, parantaa tehoa

Ominaisuudet:Monfast on Monitorille räätälöity lisäaine, joka toimii kiinnitteenä ja tehostaa sulfosulfuronin imey-tymistä rikkakasvin lehdeltä.

Vaikutustapa:Parantaa Monitorin levittymistä ja kiinnittymistä lehden pinnalle sekä imeytymistä pintasolukon läpi kasvin aineenvaihduntaan.

Käytössä huomioitavaa:Tutustu huolellisesti sekä Monfastin että Moni-torin käyttöohjeeseen. Käyttömäärä riippuu tankkiseoksen vesimäärästä. Valmistetta ei saa

sekoittaa Grasp-valmisteen eikä etefonia sisäl-tävien korrensääteiden (Cerone, Terpal) kanssa.

Tehoaine:Etoksoloitu alifaattinen alkoholi 60%Propyleeniglykoli 25%


Vesimäärä Monfastin käyttömäärä

100 l / ha 0,2-0,3 l / ha

150 l / ha 0,3-0,4 l / ha

200 l / ha 0,4-0,5 l / ha



Ominaisuudet:Puma Extra on tehokas hukkakauran torjunta-aine ohra-, vehnä,- ruis- ja ruisvehnäviljelyksille. Te-hoaa erinomaisesti myös luohoon. Valmiste ei tarvitse erillistä kiinnitettä normaaliolosuhteissa.

Vaikutustapa:Puma vaikuttaa lehtien kautta hukkakauraan tu-hoten sen kasvupisteen, jolloin kasvu pysähtyy ja hukkakaura kuolee.

Käytössä huomioitavaa: Paras ruiskutussää on pilvipouta aamupäivällä tai illalla, lämpötilan ollessa 15-20°C. Puma Extraan on syytä lisätä kiinnitettä jos ol-suhteet ovat hyvin kuivat, viileät tai mikäli Puma Extraa käytetään tankkiseoksessa pienannosai-neiden kanssa. Torjuttaessa hukkakauraa, val-vattia ja ohdaketta samalta lohkolta, Puma Extra käsittely voidaan tehdä 4-5 päivää ennen leve-älehtisten rikkojen torjuntaa. Normaaleissa olo-suhteissa kiinnitteen määrä pienannosaineiden kanssa on ½ normaalista, mutta kuivissa ja kyl-missä olosuhteissa pienannosaineiden ohjeis-tuksen mukaan. Ohran lehdet voivat ohimene-västi vioittua ruiskutuksessa. Herkkiä lajikkeita oat Viivi, Saana, Prisma, Mette, Kiita ja Kinnan.


Sateenkesto: 1 h

Käytön rajoitukset:Puma Extraa ei saa sekoittaa YARA-Vita tuottei-den, typpiravinteiden ja fenoksihappovalmistei-den kanssa samaan tankkiin. Ruiskutuksen vä-li fenoksihapoilla ja Pumalla on 10-12 päivää. Ei voida käyttää suojaviljalle.

Tehoaine:Fenoksaproppi-P-etyyli 75 g/l


Puma® ExtraHukkakauran, luohon ja rehukattaran torjuntaan viljoilta

❱ Tehokas ja helppokäyttöinen hukkakauran torjuja ❱ Soveltuu tankkiseoksiin useiden mataraan

tehoavien valmisteiden kanssa ❱ Sopii myös pohjavesialueille


Ohra ja kevätvehnä Viljan pensomisen puolivälissäkorrenkasvun alussa (viimeistään 1-solmuasteella)

1,0 l/ha1,2 l/ha

Syysvehnä, ruis ja ruisvehnä Varhain keväällä kasvun alkaessa 0,8-1,2 l/ha



NURMIEN RIKKAKASVIEN TORJUNTA


Kevätviljat ja apilattomat suojaviljat 2-lehtiaste-pensomisen loppu 0,5-0,7 l/ha 0,4-0,5 l/ha*

Syysviljat keväällä kasvun alettua 0,6-0,8 l/ha0,4-0,6 l/ha*

Perustettavat nurmet ilman suojaviljaa 0,7-0,8 l/ha0,6 l/ha*

Säilörehu- ja heinänurmet, viljellyt laitumet 1,5-2,0 l/ha

Ominaisuudet:Tomahawk tehoaa hyvin nurmien yleisiin rikkakasveihin, joista erityisen hyvin voikukkaan. Se so-pii myös viljojen rikkakasvien torjuntaan tankkiseoksissa pienannosaineiden kanssa. Silloin se var-mistaa tehon mataraan sekä katkaisee pienannosaineita kestävien rikkakasvien syntymisen.

Vaikutustapa:Vaikuttaa systeemisesti rikakkasveihin.

Käytössä huomioitavaa:Voikukan torjunta tehdään sen ruusukeasteella tai vähintään kaksi viikkoa niiton jälkeen. Paras teho saadaan lämpimällä säällä yli 15 C, alaraja 12 C.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää apilapitoisella nurmella tai suoja-viljalla. Käsitellyn viljan olkia ei saa kompostoi-da eikä käyttää kasvualustana kasvihuoneessa.


Varoaika:10 vrk

Tehoaine: Fluroksipyyri 180 g/l

Pakkauskoko:5 l/ 4 kpl

TomahawkNurmien ja viljojen rikkakasvien torjuntaan

❱ Nurmilla erinomainen voikukan torjuja ❱ Viljoilla hyvä seoskumppani pienannosaineiden kanssa

-varmistaa tehon mataraan ❱ Ehkäisee resistenttien rikkakasvikantojen syntymisen

*= seoksessa




Basagran® M75Rikkakasvien torjuntaan aikaisessa vaiheessa mm. herneeltä sekä apilan siemenviljelyksiltä ja suojaviljalta

❱ Hyvä ja laaja teho ❱ Hellävarainen formulaatti ❱ Säästää apilaa


Suojaviljan kanssa tai ilman perustettavat apilapitoiset nurmet Apilassa on sirkkalehtien lisäksi 1-3 kasvulehteä 3,0-4,0 l/ha

Puna-apilan siemenviljelykset Viimeistään kun apila 5-7 cm korkuista 3,0-4,0 l/ha

Herne Aikaisella taimiasteella, herne 5-8 cm 3,0-3,5 l/ha

Öljypellava Taimien ollessa 5 cm 3,5-4,0 l/ha

Ominaisuudet:Basagran M75 on kahden tehoaineen nestemäinen seos. Valmiste on hellävarainen viljelykasville.

Vaikutustapa:Lehtivaikutteinen herbisidi. Bentatsoni vaikuttaa kosketusvaikutteisesti rikkakasveihin ja MCPA systeemisesti.

Käytössä huomioitavaa:Basagran M75 on suositeltavinta ruiskuttaa rik-kakasveihin niiden aikaisessa kehitysvaiheessa, ennen rikkakasvien 2-lehtivaihetta. Runsaan ve-simäärän käyttö on hyvin tärkeää lopputuloksen kannalta. Parhaat ruiskutusolosuhteet ovat il-man suhteellisen kosteuden ollessa korkea ja lämpötilan ollessa 15°C. Valo tehostaa tehoai-neen vaikutusta kasvissa, jonka vuoksi aamu-päivä on parasta ruiskutusaikaa.


Sateenkesto:5-6 h

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää palkoineen korjattavalla herneel-lä eikä valko- ja alsikeapilalla. Käsiteltyjä nurmia ei saa korjata rehuksi perustamisvuonna. Käsi-tellyn viljan olkia ei saa kompostoida eikä käyt-tää kasvihuoneissa kasvualustana.

Tehoaineet:Bentatsoni 250 g/l, MCPA 75 g/l (kaliumsuolana)


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




Ominaisuudet:Basagran SG on helppokäyttöinen ruiskuterae, joka sopii monipuolisesti vihannesviljelyyn. Tuote on laajatehoinen ja hellävarainen viljelykasville. Teho on hyvä mm. peltomataraan, saunakukkaan, pi-hatähtimöön ja ristikukkaisiin rikkakasveihin.

Käytössä huomioitavaa: Suositeltavinta ruiskuttaa joko aamulla tai illal-la. Paras teho saadaan kostealla ja lämpimällä säällä (väh. 15 C), kun rikkakasvit ovat hyvässä kasvussa, rikkakasvien taimien sirkkalehtias-teelta 2-3 lehtiasteelle saakka. Heinän ja puna-apilan suojaviljoilla voidaan tehoa varmistaa li-säämällä joukkoon K-MCPA:ta 0,5 l/ha sekä her-neellä 0,4 l/ha. Yöhallan uhatessa ja sen jälkeen ei saa ruiskut-taa. Viljelykasvin vioitusriski kasvaa hyvin läm-pimällä säällä (yli 20 °C).


Sateenkesto: Vähintään 6 h

Käytön rajoitukset:Käyttö on kielletty mä-kikuisman sadonkor-juukautena. Ei saa levittää reppu-ruiskulla.

Tehoaine:Bentatsoni 870 g/kg


Basagran® SGLeveälehtisten ongelmarikkakasvien torjuntaan mm. palkokasveilta ilman sadonkäyttörajoituksia

❱ Laajatehoinen, hyvä teho myös peltomataraan ❱ Apilapitoinen nurmisato voidaan käyttää rehuksi käsittelyvuonna ❱ Sopii mm. härkäpavulle ja sinimailaselle

Käyttökohteet Käyttöajankohta KäyttömääräApila- ja sinimailasviljelykset suojaviljan kanssa tai ilman kylvövuonna

Apilassa tai sinimailasessa on sirkkalehtien lisäksi 1-3 kasvulehteä tai, kun heinän oras on 2-3-lehtiasteella 1,1-1,7 kg/ha*

Apilan siemenviljelykset ja apilaa tai sini-mailasta sisältävät nurmet Aikaisin keväällä kasvun alettua 1,1-1,7 kg/ha

Sinimailasen siemenviljelykset Aikaisin keväällä kasvun alettua 1,4-1,7 kg/haVilja-herne-seosvilja, Vilja on 2-3-lehtivaiheessa, 1,1-1,7 kg/haherne, myös palkoineen korjattava herne 5-8 cm 1,1-1,7 kg/haHärkäpapu Aikaisella taimiasteella, 2-4 kasvulehteä 1,1-1,7 kg/haPensaspapu Pensaspavussa 2 kasvulehteä 1,1-1,7 kg/haIstukas- ja taimisipuli Sipulin 3-4-lehtivaiheessa, ei sovellu varhaisviljelyyn 1,1 kg/ha

Avomaankurkku Taimessa on 1-2 kasvulehteä, tavallisesti 3-4 viikkoa kylvöstä, vasta 5-7 vrk harson poistamisen jälkeen 1,4-1,7 kg/ha

Pellava Pellavan taimien ollessa 5-6 cm 1,4-1,7 kg/ha + kiinnite 0,2 l/ha

Mäkikuisma Kylvö- tai istutuskesänä, sen ollessa vähintään 3 cm 1,1-1,4 kg/ha

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

* sinimailasviljelykset ilman suojaviljaa kylvövuonna 1,4-1,7 kg/ha




✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Gratil®

Yleisimpien nurmen rikkakasvien torjuntaan

❱ Hyvä teho nurmien pahoihin rikkakasveihin mm. hierakoihin, leinikkeihin, lutukkaan, suolaheinään ja voikukkaan

❱ Säästää nurmissa puna- ja valkoapilaa ❱ Viljoilla tankkiseoksissa 15-20 g/ha Gratilia, varmistaa mataratehon

Käyttökohteet Käsittelyaika Käyttömäärä

Syysviljat Keväällä kasvun alettua40-45 g/ha TAI 20 g/ha yhdessä jonkun toisen hyväksytyn valmisteen kanssa (esim. Tooler tai Ally)

Kevätviljat, apilattomien nurmien suojaviljat

Alkaen viljan 3-lehti-asteelta, pensomisen loppuun mennessä, kun heinässä on 2-3 kasvulehteä

15-20 g/ha tankkiseoksena Tooler:n (35-50 g/ha) kanssa

Pellava Rikkojen ollessa pieniä (kork. 4 kasvulehteä)

30-40 g/ha yksin TAI Gratil 20 g + Ally 50 ST

Vakiintuneet nurmetKeväällä kasvun alettua tai 1. tai 2. niiton jäl-keen, kun hierakka, leinikit jne. ovat voimak-kaassa kasvussa

40-60 g/ha

Ilman suojaviljaa perustettavat nurmet, timotein siemenviljelykset

Heinän orastumisen jälkeen, kun rikat ovat pieniä ja heinä on 2-3 lehtivaiheessa 30-40 g/ha

Käytettäessä valmistetta yksin tai tehtäessä seos toisen pienannosvalmisteen kanssa, on seokseen aina lisättävä Mestarin kiinnitettä 0,1-0,2 l/ha

Ominaisuudet:Gratil on helppokäyttöinen pienannosaine nurmien ja viljojen rikkakasvien torjuntaan. Hellävarai-nen nurmille, säästää myös puna- ja valkoapilaa. Tehoaa jo +5°C lämpötilassa.

Vaikutustapa: Vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta. Rikka-kasvin kasvu pysähtyy 48 tunnin kuluessa ja ne kuolevat 2-3 viikon kuluttua ruiskutuksesta.

Käytössä huomioitavaa: Kevään ruiskutus vähentää ensimmäisen korjuun/laiduntamisen rikkakasvien määrää ja antaa puh-taan toisen korjuun tai laiduntamiskerran kasvus-ton. Paras ja pitkäkestoisin torjuntatulos erityises-ti voikukan ja nokkosen osalta saavutetaan ruisku-tuksella 1. tai 2. niiton jälkeen. Tällöin torjunnalla on myös jälkivaikutusta seuraavaan vuoteen.


Sateenkesto: 1-2 h

Varoaika: Laitumet ja säilörehunurmet 7 vrk. Kuivaheinä 21 vrk, Vilja 14 vrk.

Tehoaine: Amidosulfuroni 750 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 120 g / 20 kpl




Ominaisuudet:Primus on monipuolinen, nestemäinen pienannosvalmiste leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätviljoilta, heinien siemenviljelyksiltä, apilattomien nurmien suojaviljoilta sekä apilatto-milta nurmilta. Valmiste on hellävarainen viljelyskasveille, joten se sopii hyvin erilaisiin tankkiseok-siin.

Vaikutustapa:Tehoaine vaikuttaa systeemisesti lehtien kautta rikkakasveihin, pysäyttämällä kasvin aminohap-posynteesin.

Käytössä huomioitavaa: Primus tehoaa hyvin mm. seuraaviin rikkakas-veihin: pihatähtimö, saunakukka, matara, tatar-lajit, ruiskaunokki, lemmikki, linnunkaali, risti-kukkaiset rikkakasvit, pillike ja lutukka. Teho pelto-orvokkiin, peippiin, jauhosavikkaan, tä-dykkeeseen ja pelto-ohdakkeeseen on hieman heikompi.


Sateenkesto: 1-2 h

Varoaika: Niitto- ja laidunnurmilla 7 vrk

Tehoaine: Florasulami 50 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:0,5 l / 20 kpl

Primus®

Nurmen rikkakasvien torjuntaan myös kylmissä olosuhteissa

❱ Nurmilla vahvuus peltokanankaali, leinikit, lutukka ja voikukka ❱ Tehoaa jo kylmissä olosuhteissa +2°C ❱ Viljoilla tankkiseoksissa etuna hyvä teho mm. mataraan ja saunakukkaan

Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä l/ha

Syysviljat Viljan 3-4-lehtivaiheessa, viimeistään ennen korrenkasvun alkua 0,06-0,1 l/ha + kiinnite

Kevätviljat jaapilattomien nurmien suojaviljat

Viljan 3-4-lehtivaiheessa, viimeistään ennen korrenkasvun alkua 0,05-0,1 l/ha + kiinnite

Heinien siemenviljelykset Aikaisin keväällä kasvun alettua 0,1-0,15 l/ha

Apilattomat nurmet perustamisvuonna Nurmen 2-lehtiasteella 0,05-0,1 l/ha + kiinnite

Apilattomat säilörehunurmet- ja laidunnurmet, laitumet Keväällä kasvun alettua, tarvittaessa kesällä 0,1-0,15 l/ha + kiinnite


JUOLAVEHNÄN TORJUNTA

Envision®

Väkevä biotyypin glyfosaatti vaativiin olosuhteisiin

❱ Envision-teknologialla valmistettu korkean (450g/l) tehoainepitoisuuden bioglyfosaatti

❱ Lisäaineistus estää vaahtoamisen ❱ Saa käyttää pohjavesialueilla viljelyillä alueilla

Ominaisuudet:Envision on nestemäinen, perinteisiä tuotteita huomattavasti väkevämpi glyfosaatti, joka ainutlaa-tuisen valmistustekniikkansa ansiosta sisältää tehokkaan kostutusaineen. Ruiskutusnesteen pin-tajännitystä alentava kostuttaja varmistaa ruiskutteen tasaisen leviämisen, mikä mahdollistaa tor-junnan myös haastavissa olosuhteissa. Envision on väkevyytensä takia helppo käsitellä ja varas-toida. Se on turvallisessa bioformulaatissa eikä sillä ole pohjavesirajoitusta viljellyillä alueilla.

Vaikutustapa:Envisionin sisältämä glyfosaatti leviää systee-misesti kasvin vihreiden, maanpäällisten osien pinnalta kasvin juurakkoon.

Käytössä huomioitavaa:Monivuotiset leveälehtiset rikat (esim. leskenleh-ti, peltovalvatti, pelto-ohdake, peltopähkämö) tor-jutaan viimeistään niiden kukinnan aikana.Ruiskutuksen jälkeen maa voidaan muokata rik-kakasvien värin muututtua punavioletiksi tai kel-taiseksi. Envisionilla ei ole rajoitusta käsittelyn jäl-keen viljeltävien kasvien suhteen. Kevätkäytössä ruiskutuksen ja muokkauksen väli on oltava vä-hintään 7 vrk, paitsi jos pellolla on pääasiassa yksivuotisia rikkakasveja. Tällöin muokkauksen voi tehdä 2 vrk:n kuluttua ruiskutuksesta. Kevät-käsittelyn teho juolavehnään ei ole yhtä hyvä kuin syyskäsittelyn. Halla ei heikennä Envisionin tehoa, mikäli ruiskutetaan sulaan kasvustoon.

Käytön rajoitukset:Käsiteltyjä olkia ei saa käyttää rehuksi. Sively-

menetelmää ei saa käyttää vadelma- ja mesi-marjaviljelyksillä eikä rönsyjen poistamiseen mansikkaviljelyksiltä. Marjastus ja sienestys on kielletty lehvästöruiskutusalueella käsittelystä vuoden loppuun.

Sateenkesto:Juolavehnä 2 tuntia, muut 1-4 tuntia

Tehoaine: Glyfosaatti 450 g/l

Pakkauskoko/tukkupakkaus10 l / 2 kpl20 l / 1 kpl200 l / 1 kpl640 l / 1 kpl

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Tuotenro: 10 L 500761964, 20 L 500762663, 200 L 500712788, 640 L 500736880

Envision® käyttömäärät käyttömäärätKäyttökohde Torjuntakohde Olosuhteet Käyttömäärä Vesi l/ha Mestarin kiinnite

Viljapellot ja viljelysmaat sa-donkorjuun jälkeen

JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtit

NormaalitHyvät

3,2 l/ha2,4 l/ha4,8-6,4 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha

Ruiskutus puinnin yhteydessä

Juolavehnä 2,4 l/ha 100-200 l/ha

Kynnettävät nurmet JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtit

NormaalitHyvät

3,2 l/ha2,4 l/ha4,8-6,4 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha

Muokkaamaton kesanto, vil-jelemättömät alueet

JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtitHukkakaura

NormaalitHyvät

3,2 l/ha2,4 l/ha4,8-6,4 l/ha1,6-2,4 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha

0,5 l/ha

Hedelmätarhat sadonkorjuun jälkeen

JuolavehnäRikkayrtit

3,2 l/ha4,8-6,4 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha

Sivelykäsittely viljelysmaat, rivivälit, viljelemättömät alu-eet, metsänviljely

25-40 % vesiliuos

Vesakontorjunta lehvästöruiskutuksena

1,6-2,4 l/ha 100-200 l/ha

Vesakontorjunta kantokäsittelynä

8-12 % vesiliuos

Vesakontorjunta taskuttamalla

25-40 % vesiliuos

Ruiskutus ennen puintia JuolavehnäJuolavehnä

NormaalitHyvät

2,4 l/ha1,6 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha0,5 l/ha

Viljapellot ennen suorakylvöä tai sen jälkeen


2,4 l/ha1,2 l/ha

100-200 l/ha100-200 l/ha

0,5 l/ha0,5 l/ha

Envisionin viskositeetti on huomattavasti perinteisiä glyfosaatteja alhaisempi. Ominaisuuksiensa ansiosta Envision ei vaahtoa eikä sotke. Kuvissa vasemmalla perinteinen glyfo saattivalmiste, oikealla Envision.



Roundup® MaxMarkkinoiden vahvin glyfosaatti

❱ Markkinoiden väkevin glyfosaatti, lähes 90 % väkevämpää kuin perinteiset nestemäiset

❱ Helppo varastoida ja käsitellä, vie vähän tilaa ❱ Pakkanen ei haittaa varastointia ❱ Ei tarvitse kiinnitettä ❱ Transorb –teknologia varmistaa nopean imeytymisen myös kevätkäytössä ja

epäedullisissa olosuhteissa

Ominaisuudet:Roundup Max on raemuodossa oleva tehokas glyfosaatti, joka toimii hyvin epäedullisissakin olo-suhteissa. Tuotteen valmistuksessa on käytetty Transorb-teknologiaa, joka varmistaa tehoaineen nopean kulkeutumisen juuristoon saakka, missä tehoa todella tarvitaan. Pussillinen riittää 5-6,6 hehtaarille. Roundup Maxilla ei ole viljellyillä alueilla pohjavesirajoitusta.

Käytössä huomioitavaa:Paras teho saadaan ilman suhteellisen kosteu-den ollessa yli 70 %. Torjuttaessa juolavehnää siinä on oltava ruiskutushetkellä vähintään 3-4 vihreää lehteä. Juolavehnä on yleensä tässä vaiheessa vähintään 10-15 cm korkeaa. Roun-dup Maxin teho juolavehnässä alkaa näkyä 10-14 vrk:n kuluttua ruiskutuksesta. Monivuotiset rikkayrtit on torjuttava juuri ennen niiden ku-kintaa tai sen aikana, kuitenkin aina ennen rik-kakasvien tuleentumista. Hukkakaura on tor-juttava viimeistään sen tullessa röyhylle.Maan voi muokata, kun rikkakasvien väri on muuttunut punavioletiksi tai keltaiseksi. Kun ruiskutus on tehty hyvissä olosuhteissa, mini-miaika käsittelyn ja muokkauksen välillä on ke-vät- ja kesäkäytössä yksivuotisten rikkojen tor-junnassa 2 vrk, monivuotisten rikkojen torjun-nassa 5 vrk ja suorakylvössä 1 vrk. Syksyllä minimiaika on Etelä-Suomessa 1 vko, muualla maassa 2 vkoa. Mikäli kevätkäsitelty lohko muokataan, ruiskutuksen ja muokkauksen vä-li pitää olla vähintään 7 vrk. Jos lohkon rikka-kasvit ovat pääasiassa yksivuotisia, muokkaus voidaan tehdä 2 vrk:n kuluttua. Keväällä teho juolavehnään ei ole yhtä hyvä kuin syksyllä. Halla ei heikennä tehoa, jos ruiskutetaan su-laan kasvustoon. Voimakas kuivuus ennen ruis-

kutusta tai sade heti ruiskutuksen jälkeen voi-vat heikentää tehoa.

Käytön rajoitukset:Käsiteltyjä olkia ei saa käyttää eläinten rehuksi.

Sateenkesto:Hyvissä oloissa hukkakauran- ja yksivuotisten heinämäisten rikkakasvien torjunnassa 1 h, juo-lavehnällä 2 h ja rikkayrttien torjunnassa 4 h.

Varoaika:Ennen puintia tapahtuvassa juolavehnän torjun-nassa varoaika 10 vrk. Sallittu vain rehuohralla, rehukauralla, rypsillä ja rapsilla. Ruiskutushet-kellä on viljanjyvien kosteus oltava alle 30 %.

Tehoaineet: Glyfosaatti 680 g/kg


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Käyttökohde Torjuntakohde Olosuhteet Käyttömäärä Vesi l/ha

Viljapellot ja viljelysmaatennen kevätkylvöätai –istutusta

JuolavehnäRikkayrtitHuonosti talvehtinut syysvilja

1,5 kg/ha0,75 kg/ha0,75 kg/ha

100-200 100-200 100-200

Viljapellot ja viljelysmaat sadonkorjuun jälkeen

JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtit

NormaalitHyvät

2,0 kg/ha1,5 kg/ha2-4 kg/ha

100-200 100-200 100-200

Viljapellot ennen suora-kylvöä tai sen jälkeen


1,5 kg/ha0,75 kg/ha

100-200 100-200

Ruiskutus ennen puintia JuolavehnäJuolavehnä

NormaalitHyvät

1,5 kg/ha1,0 kg/ha

100-200 100-200

Ruiskutus puinnin yhteydessä

Juolavehnä 1,5 kg/ha 100-200

Kynnettävät nurmet Juolavehnä JuolavehnäRikkayrtit

NormaalitHyvät

2,0 kg/ha1,2 kg/ha3-4 kg/ha

100-200 100-200 100-200

Muokkaamaton kesanto,viljelemättömät alueet

JuolavehnäJuolavehnäRikkayrtitHukkakaura

NormaalitHyvät

2,0 kg/ha1,5 kg/ha3,0-4,0 kg/ha1,0-1,5 kg/ha

100-200 100-200 100-200 100-200

Puutarhakasvienrivivälit


1,5 kg/ha0,75 kg/ha

100-200 100-200

Hedelmätarhat sadonkorjuun jälkeen


1,5-2,0 kg/ha3,0-4,0 kg/ha

100-200 100-200

Mäkikuismaviljelykset 0,75 kg/ha 100-200


Rikkayrttejä ovat esim. leskenlehti, peltovalvatti, pelto-ohdake, peltopähkämö

Roundup Maxin käyttömäärät


KASVUNSÄÄTEET


Cerone®

Kasvunsääde myöhäiseen käsittelyyn

❱ Monipuolinen ja tehokas kasvunsääde ❱ Ei rajoita olkien käyttöä


Ohra 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa* 0,5-0,7 l/ha heikkokortiset lajikkeet0,3-0,5 l/ha vahvakortiset lajikkeet

Syysvehnä Lippulehtiasteella, kuitenkin ennen tähkälletuloa* 1,0 l/ha

Kevätvehnä Lippulehtiasteella, kuitenkin ennen tähkälletuloa* 0,3-0,5 l/ha

Ruis 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa* 1,5 l/ha

Ominaisuudet:Cerone on tehokas kasvunsääde ohra-, vehnä- ja ruisviljelmille. Soveltuu myös apilapitoisille suo-javiljoille.

Vaikutustapa:Etefoni imeytyy lehtien ja korren kautta. Korsi lyhenee ja tulee paksummaksi.

Käytössä huomioitavaa: Paras laonestovaikutus saadaan kun ruiskute-taan viljan lipulehtiasteella. Parhaat olosuhteet ovat aamulla tai aamupäivällä kirkkaalla säällä lämpötilan ollessa 12-15 °C ja ilmankosteuden ollessa 80-90 %. Jos Ceronea käytetään tankkiseoksessa kas-vitautiaineen kanssa, vähennetään Ceronen käyttömäärää 1,0 dl/ha. Ohralla suurin käyttö-määrä tankkiseoksissa on 0,5 l/ha. Älä ruisku-ta poudanaroilla mailla kasvavaa, kuivuudesta, taudeista tai muusta stressitekijöistä kärsivää kasvustoa.


Sateenkesto: 4 h

Käytön rajoitukset:Aikaisintaan 10 vrk rikkakasviruiskutuksista.

Varoaika:35 vrk

Tehoaine:Etefoni 480 g/l


*= paras laonestovaikutus saavutetaan yleensä ruiskutettaessa lippulehtivaiheessa.


KASVUNSÄÄTEET


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä

Syysvehnä Orasaste-korrenkasvun alku (1-solmuaste) 1,0-2,0 l/ha

Kevätvehnä Orasaste-korrenkasvun alku (1-solmuaste) 0,3-1,0 l/ha

Ruis Orasaste-korrenkasvun alku (1-solmuaste) 1,5-2,0 l/ha

Kaura Orasaste-korrenkasvun alku (1-solmuaste) 1,0-1,5 l/ha

Cycocel® 750Edullinen kasvunsääde vehnälle, kauralle ja rukiille aikaisessa vaiheessa

❱ Lyhentää ja vahvistaa alimpia solmuvälejä ❱ Parantaa pensomista aikaisessa käytössä ❱ Tehostaa juuriston kehitystä ❱ Edullinen kasvunsääde

Ominaisuudet:Cycocel 750 on edullinen korrensääde vehnälle, kauralle, rukiille ja koristekasveille. Lyhentää ja vahvistaa alimpia solmuvälejä sekä tehostaa juuriston kehitystä.

Vaikutustapa:Cycocel 750 vaikuttaa kasviin lehtien kautta. Te-hoaine vaikuttaa kasvin gibberelliinisynteesiin.

Käytössä huomioitavaa: Käyttömäärä tarkennetaan lannoituksen ja lajik-keen mukaan. Viljat voidaan ruiskuttaa joko yh-dessä rikkakasvien torjunta-aineen kanssa pen-somisen lopulla tai viljan 1-solmuasteella. Aikai-nen käsittely lisää versontaa. Optimiruiskutus-olosuhteet ovat 15-20 °C ilman suhteellisen kosteuden ollessa suuri. Rukiin ja kauran käsittelyssä ruiskutusnestee-seen voidaan lisätä kiinnitettä 0,3-0,5 l/ha mi-käli valmistetta ei ruiskututa seoksena jonkun muun aineen kanssa. Heikossa kasvukunnossa olevaa tai poudanaralla maalla kasvavaa kasvustoa ei saa ruiskuttaa.

Käytön rajoitukset:Olkia ei saa käyttää lypsykarjan rehuksi. Syöttö lihakarjalle on lopetettava viikkoa ennen teuras-tusta. Vaarallista muille viljelykasveille.

Kaikki ostajat eivät hyväksy klormekvattikloridin käyttöä suurimokauralla.


Sateenkesto:3-4 h

Tehoaine:Klormekvattikloridi 750 g/l



KASVUNSÄÄTEET


Terpal®

Hellävarainen kasvunsääde joustavalla käsittelyajankohdalla

❱ Lyhentää ja vahvistaa ylimpiä solmuvälejä ❱ 2-tehoaineen vaikutustavan ansiosta erittäin

hellävarainen viljelykasville ❱ Ei rajoita olkien käyttöä

Ominaisuudet:Terpalilla on joustava käsittelyajankohta. Terpal on rekisteröity ohralle, vehnälle, rukiille, ruisveh-nälle ja öljypellavalle. Tehoaineet vahvistavat kortta ja lyhentävät käsittelyn jälkeen kasvavia sol-muvälejä.

Vaikutustapa:Tehoaineet imeytyvät lehtien ja korren kautta kasviin. Mepikvattikloridi ja etefoni vaikuttavat kasvissa synteeseihin ja kasvin luontaisten kas-vuhormonien määrään, jolloin kasvista tulee ly-hyempi ja tukevampi.

Käytössä huomioitavaa: Annosmäärä tarkennetaan lajikkeen ja lannoi-tuksen mukaan. Terpalin vaikutus tehostuu ruis-kutettaessa yhdessä tautiaineiden kanssa. Syys-, kevät- ja ruisvehnällä paras laonestovai-kutus saadaan ruiskutettaessa lippulehtivai-heessa.

Älä ruiskuta stressaantunutta kasvustoa. Terpal on hapan kasvunsääde, tankkiseoksissa sen jäl-keen lisätään ainoastaan kiinnite, mikäli muut seoskumppanit sitä vaativat. Valmistetta saa käyttää aikaisintaan 7 vrk kuluttua fenoksihap-po- tai hukkakauraruiskutuksesta.


Sateenkesto:4-5 h

Käytön rajoitukset:Käytettävä ennen tähkän esille tuloa. Ei ole rekisteröity kauralle.

Tehoaineet:Mepikvattikloridi 305 g/l, Etefoni 155 g/l



KASVUNSÄÄTEET

0,5-0,7 l/ha 0,7-1,0 l/ha 1,0-1,5 l/ha

Amber Barke Artturi

Annabell Braemar Arve

Fairytale Brage Edwin

Justina Edel Erkki

Maaren Einar Gaute

Marthe Elmeri Jyvä

Minttu Kustaa Kunnari

NFC Tipple Mentor Loviisa

Prestige Mette Pilvi

Saana Olavi Polartop

Tocada Scarlett Rolfi

Viivi Tiril Voitto

Xanadu Vilde


Syysvehnä 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 0,8-1,5 l/ha

Kevätvehnä 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 0,3-1,0 l/ha

Ruis 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 1,5-2,0 l/ha

Ruisvehnä 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 1,0-2,0 l/ha

Ohrat 2-solmuaste - ennen tähkälletuloa 0,5-1,5 l/ha

Öljypellava Voimakkaan pituuskasvun aikana, ennen kukintaa 1,0-2,0 l/ha

Terpal kasvunsääteen käyttömäärät käyttökohteittain

Ohralajikkeilla Terpalin käyttömäärät lakoutumisriskiin perustuen


Sonis®

Kasvunsäätöön ja lakoutumisen estämiseen viljoille sekä timotein ja nurminadan siemenviljelyksille

❱ Laaja käyttöajankohta ja varma vaikutus ❱ Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä vahvistaa korren tyveä ❱ Ei rajoita olkien käyttöä

Ominaisuudet:Sonis on tehokas korrensääde, jonka käyttökohteet ovat laajat. Voidaan ruiskuttaa tankkiseokse-na yhdessä Swipe-hukkakauran torjunta-aineen kanssa. Valmisteen käyttö ei rajoita olkien käyt-töä. Sonis sopii hyvin myös kasvunsäätöön heinien siemenviljelyssä timoteilla ja nurminadalla.

Vaikutustapa:Tehoaine imeytyy kasvin vihreiden osien kautta ja vaikuttaen sillä hetkellä kasvussa olevaan korrenosaan. Myöhäinen käsittely lyhentää enemmän solmuvälejä, aikainen vahvistaa kor-rentyveä.

Käytössä huomioitavaa: Parhaat ruiskutusolosuhteet ovat aamulla ja aa-mupäivällä, lämpötilan ollessa +10-24°C. Teho on parhaimmillaan ilman suhteellisen kosteuden ollessa yli 50%. Lyhytkortisilla lajikkeilla käytä alimpia annoksia. Älä ruiskuta stressaantunutta kasvustoa.


Sateenkesto:4 h

Käytön rajoitukset:Käytettävä ennen tähkän/röyhyn esille tuloa.

Tehoaineet:Trineksapakki-etyyli 250 g/l



Ruis ja ruisvehnä Lippulehtivaiheessa, ennen tähkän esille tuloa 0,5-0,7 l/ha

Syysvehnä Korrenkasvun alku - lippulehtivaihe 0,2-0,4 l/ha

Ohrat, 2-tahoisetlyhyet lajikkeet Korrenkasvun alku - lippulehtivaihe 0,15-0,4 l/ha

0,1-0,3 l/ha

Ohrat, monitahoiset Korrenkasvun alku - lippulehtivaihe 0,2-0,5 l/ha

Kevätvehnät Korrenkasvun alku - lippulehtivaihe 0,2-0,3 l/ha

Kaura Korrenkasvun alku - aikainen lippulehtivaihe 0,15-0,3 l/ha

Timotein ja nurminadan siemenviljelykset 1-2-solmuaste - lippulehtivaihe 0,6-0,8 l/ha

KASVUNSÄÄTEET




Juventus® 90Monipuolinen tautiaine tankkiseoksiin tai yksin käytettäväksi viljoille ja öljykasveille

❱ Monipuolinen ja tehokas viljojen tautiaine ❱ Tehoaa myös punahomeeseen ❱ Torjuu rypsin ja rapsin pahkahomeen ❱ Rypsillä ja rapsilla sivuvaikutuksena

kasvunsäädeominaisuus keväällä ja syksyllä

Ominaisuudet:Juventus on teholtaan monipuolinen kasvitautien torjunta-aine viljoille ja öljykasveille. Viljoilla kas-vitautien torjunnassa Juventusta voidaan käyttää yksin, mutta se soveltuu myös erinomaisesti tank-kiseoksiin strobiluriini-tyyppisten tautiaineiden kanssa. Triatsoli-tyyppisenä tautiaineena se estää tehokkaasti resistenttien tautikantojen syntymistä strobiluriineille tankkiseoksissa käytettynä. Ju-ventus tehoaa viljoilla myös punahomeeseen. Öljykasveilla Juventus on tehokas tautiaine.

Vaikutustapa:Tehoaine metkonatsoli liikkuu kasvissa systee-misesti eli se pystyy liikkumaan kasvinosien vä-lillä. Se suojaa myös uudet kasvinosat, jotka ke-hittyvät ruiskutusajankohdan jälkeen.

Käytössä huomioitavaa: Ruiskutetaan joko ennaltaehkäisevästi tai vii-meistään ensimmäisten taudinoireiden ilmes-tyttyä.


Sateenkesto:1 h

Käytön rajoitukset:Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla.

Varoajat:Öljykasvit 56 vrk Viljat 35 vrk

Tehoaineet: Metkonatsoli 90 g/l

Pakkauskoko /tukkupakkaus:5 l / 4 kpl


Vehnä, ohra ja kaura Pensomisen lopulta tähkälletulovaiheeseen 0,5-1,0 l/ha

Ruis ja ruisvehnä Pensomisen lopulta tähkälletulovaiheeseen 0,5-1,0 l/ha

Punahomeen torjunta Viljan kukinnan aikana 1,0 l/ha

Rypsi ja rapsi 1. Pahkahomeen torjunta täyden kukinnan aikana. 2. Kuivamädän torjunta 4-8-lehtiasteella sekä pääverson pituuskasvun aikana 0,5-1,0 l/ha

✗✗✗✗✗



Comet® Pro


Syys- ja kevätvehnä Pensomisen lopulta-tähkälletulovaiheeseen, suositus tähkälletulovaihe 0,3-0,6 l/ha

Ohra Korrenkasvun alusta tähkälletulovaiheeseen, tavallisesti lippulehtivaiheessa 0,3-0,6 l/ha

Kaura Korrenkasvun aikana, viimeistään röyhylle tullessa 0,3-0,6 l/ha

Ruis ja ruisvehnä Tautien esiintymisen alkuvaiheessa korrenkasvun aikana 0,3-0,6 l/ha

Sokerijuurikas Kertakäsittelynä, yleensä elokuun ensimmäisellä puoliskollajaettu käsittely, 2. ruiskutus 2-3 viikon kuluttua ensimmäisestä

0,6-1,2 l/ha0,3-0,6 l/ha +0,3-0,6 l/ha

❱ Laajatehoinen erittäin pitkän suoja-ajan valmiste ❱ Edistyksellinen formulaatti, tehostaa myös seoskumppanin vaikutusta ❱ Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina

Ominaisuudet:Comet Pro on yksi maailman tehokkaimmista kasvitautien torjunta-aineista. Se tehoaa erittäin hyvin kaikkiin merkittäviin kasvitauteihin. Comet Pro on markkinoiden ainoa tautiaine, jolla todettu kasvin kasvua ja sadonmuodostusta edistävä vaikutus. Valmisteen edistyksellisen formulaatin ansiosta se kiinnittyy, leviää ja imeytyy kasvustoon entistä no-peammin. Tankkiseoksiin optimoitu formulaatti tehostaa myös seoskumppaneiden imeytymistä. Uu-den formulaatin ansiosta Comet Pro on entistä riippumattomampi sääolosuhteista ja ruiskutusteknii-kasta. Valmistetta voi käyttää myös sokerijuurikkaan kasvitautien torjuntaan.

Vaikutustapa:Comet Pro:n tehoaine pyraklostrobiini liikkuu kasvissa paikallissysteemisesti suojaten koko lehden. Se puhdistaa alkavan tautisaastunnan sekä estää pitkään uusien tautien puhkeamisen. Comet Pro myös tehostaa kasvin typenottoa ja yhteyttämistä sekä pienentää kasvuoloista joh-tuvaa stressiä.

Käytössä huomioitavaa: Comet Pro on strobiluriinivalmiste ja se tulee käyttää aina tankkiseoksessa toisentyyppisen valmisteen kanssa, esimerkiksi Juventuksen, Sportakin tai Prosaron. Paras torjunta-ajankoh-ta vehnällä on yleensä tähkän esilletulovaihe ja ohralla lippulehtivaihe.

Käytön rajoitukset: -


Sateenkesto: 0,5 h

Tehoaine: Pyraklostrobiini 200 g/l

Pakkauskoko/tukkupakkaus: 5 L / 4 kpl

Pitkäkestoista tehoa viljojen tautien torjuntaan ilman käytön rajoituksia




Korkeampi hehtolitrapaino➦ Enemmän energiapitoisempaa rehua

Suurempi tuhannen jyvän paino➦ Lajitteluaste paranee

Enemmän satoa ➦ Pitkä tautisuoja mahdollistaa, että jyvät saavat täyttyä rauhassa

Korkeampi hehtolitrapainoKorkeampi hehtolitrapaino

Comet Pro tautientorjuntakoe 2010-2012 ohralla

Sadonlisä % 2010 2011 2012

Comet Pro 0,6 l/ha + Sportak 0,5 l/ha

Comet Pro 0,6 l/ha + Juventus 0,5 l/ha

Comet Pro 0,6 l/ha+ Prosaro 0,5 l/ha

5

0

10

20

25

15

(K-maatalouden koetila 2012)


KASVITAUTIEN TORJUNTAKASVITAUTIEN TORJUNTAKASVITAUTIEN TORJUNTA


Prosaro® EC 250Kaikille viljoille ja öljykasveille kasvitautien torjuntaan ilman käytön rajoituksia

❱ Huipputuote viljojen tautien torjuntaan ❱ Pitkäkestoista tehoa yksin käytettynä ja tankkiseoksissa ❱ Hyvä pahkahomeen torjuja ❱ Saa käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina


Kevätviljat Pensomisen lopusta – tähkälletulovaiheeseen, viimeistään kukinnan alun aikana 0,25-1,0 l/ha

Syysviljat Korrenkasvun alusta – tähkälletulovaiheeseen, viimeistään kukinnan alun aikana 0,25-1,0 l/ha

Punahomeen torjuntaan Kukinnan alussa 0,5-1,0 l/ha

Rypsin ja rapsin pahkahomeen torjuntaan Nuppuaste – viimeistään kukinnan loppuvaiheessa 0,5-1,0 l/ha

Ominaisuudet:Prosaro on monipuolinen kasvitautien torjunta-aine ohralla, kevät- ja syysvehnällä, kauralla, rukiilla ja ruisvehnällä sekä öljykasveilla. Valmiste on triatsolityyppinen soveltuen käytettäväksi joko yksinään tai strobiluriinien kanssa. Prosaro koostuu kahdesta tehoaineesta, Prolinen tutusta ja tehokkaasta pro-tiokonatsolista sekä tebukonatsolista. Valmiste tehoaa hyvin ohran verkko- ja rengaslaikkuun, vehnän ruskolaikkuun ja pistelaikkuun (DTR), syysvehnän harmaalaikkuun, härmiin ja ruosteisiin. Prosaro an-taa myös suojaa punahometta vastaan viljoilla ja tehoaa hyvin pahkahomeeseen öljykasveilla.

Vaikutustapa:Tebukonatsoli pysäyttää tehokkaasti taudin ete-nemisen ja sen ansiosta valmisteella on myös erinomainen teho ruosteisiin. Protiokonatsoli on systeeminen tehoaine, joka suojaa koko lehteä pitkään. Molemmilla tehoaineilla on suojaavaa, pysäyttävää ja puhdistavaa vaikutusta.

Käytössä huomioitavaa:Paras ruiskutussää on 15-18°C, ilman suhteel-linen kosteus 70 % ja kasvusto hyvässä kun-nossa. Ohra on yleensä kannattavinta ruiskuttaa lippulehtiasteella. Vehnällä ruiskutus tähkän ol-lessa näkyvissä on yleensä antanut parhaat tu-lokset ruskolaikkua ja ruostetta vastaan. Käyttöä kuivuuden vallitessa, kirkkaassa aurin-gon paisteessa tai yli 25°C lämpötilassa tulee välttää.


Sateenkesto: 1-2 h

Varoaika:Viljoilla 35 vrk ja öljykasveilla 65 vrk

Tehoaineet:Protiokonatsoli 125 g/l, Tebukonatsoli 125 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 5 l / 4 kpl



Hehtolitrapaino, kg TJP, g Sadonlisä, kg/ha*

Ruiskuttumaton 78,55 34,81 -

Prosaro 0,75 l/ha 80,65 39,10 939,92

Huom! Leipävehnäksi hyväksytään, jos hehtolitrapaino on vähintään 78.

Lähde: 12 kokeen (MTT-Jokioinen, Västankvarn, K-Maatalouden koetila) keskiarvot vuosilta 2008-2013

* Sadonlisä verrattuna ruiskuttamattomiin kevätvehniin

Huolehdi hehtopainosta• 6 vuoden kokeissa vehnän hehtolitrapaino jäi selvästi alle

78 kilon 25 %:lla koealoilla, joihin ei tehty tautien torjuntaa• Prosarolla varmistetaan laatu huonoissakin olosuhteissa

Kevätvehnän tautientorjuntakokeet 2008-2013




✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Sportak® EWEdullinen ratkaisu laikkutautien sekä lumi- ja pahkahomeen torjuntaan

❱ Hyvä teho ohran ja vehnän laikkutauteihin ❱ Sopii rypsin ja rapsin pahkahomeen torjuntaan ❱ Lumihomeen torjuntaan syysviljoilta ❱ Kustannustehokas


Syys- ja kevätvehnä

Ohra

Pensomisen lopulta - tähkälletuloon, suositus tähkälletulovaiheessaPensomisen lopulta - tähkälletuloon, suositus lippulehtivaiheessa

0,5-1,0 l/ha kerta-annoksenatai jaettuna 0,5-1,0 l/ha + 0,5-1,0 l/ha.

Tyvilaikku syys- ja kevätviljat Pensomisen loppulta - 1-2-solmuvaiheeseen 1,0 l/ha

Lumihome syysviljoilla Kuiva, lumeton kasvusto ja lämpötila yli 0 °C, kasvun pysähdyttyä 1,0 l/ha

Pahkahome rypsillä ja rapsilla Täyden kukinnan aikana 1,5 l/ha

Ominaisuudet:Sportak EW on monipuolinen triatsolivalmiste, joka soveltuu hyvin yksin käytettäväksi tai seos-kumppaniksi Comet-valmisteille tai muille strobiluriineille. Sportak EW:n vahvuuksia ovat ohran ja vehnän laikkutautien torjunta, syysviljojen lumihomeentorjunta sekä rypsin ja rapsin pahkahomeen-torjunta.

Vaikutustapa:Tehoaine prokloratsi on paikallissysteeminen, koska se sitoutuu tiukemmin lehden pintaker-rokseen kuin monet triatsoli-ryhmän muut te-hoaineet. Pahkahomeentorjunnassa tehoaine te-kee kukkien terälehdet myrkyllisiksi pahkaho-meen itiölle, jolloin itiöt eivät voi käyttää terä-lehtiä ravintonaan.

Käytössä huomioitavaa: Lumihomeen torjunta tehdään syksyllä kasvun pysähdyttyä ennen pysyvän lumen tuloa. Pahkahome torjutaan täyden kukinnan aikaan, kun kasvusto on keltaisimmillaan ja ensimmäi-set terälehdet alkavat tippumaan.


Sateenkesto: 2 h

Käytön rajoitukset:Käsitellyn viljan olkia ei saa käyttää rehuksi. Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosi-na samalla lohkolla.

Varoaika: 35 vrk

Tehoaine:Prokloratsi 450 g/l


Tarkasta Off-label käyttökohteet osoitteesta: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri


TUHOLAISTEN TORJUNTA

Käyttömäärät tarkentuvat kun valmiste saa rekisteröinnin. Tarkista ajantasaiset käyttöohjeet etiketistä ja www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri.

Avaunt® 150 ECRapsikuoriaisten ja -kärsäkkäiden torjuntaan rypsiltä ja rapsilta

❱ Kokonaan uuden tehoaineryhmän valmiste ❱ Tehoaa pyretroideja kestäviin tuhohyönteisiin ❱ Pitkä vaikutusaika

Ominaisuudet:Avaunt on uudentyyppinen torjunta-aine rapsikuoriaisen ja –kärsäkkään torjuntaan rypsillä ja rapsilla. Se tehoaa myös perhosten toukkiin. Avauntin tehoaine, indoksakarbi tehoaa erinomai-sesti pyretroidiresistensseihin rapsikuoriaisiin ja myös ehkäisee kestävien kantojen muodostu-mista. Valmiste on syömä- ja kosketusvaikutteinen ja sen teho on pitkä, kasvin kasvuvauhdista riippuen 7-14 vuorokautta.

Vaikutustapa:Avauntin tehoaine indoksakarbi lamaannuttaa tuhohyönteisten hermoston estämällä hermo-signaalien välityksen. Lamaantuminen näkyy vä-littömänä syömisen loppumisella, liikkumisen heikkenemisenä ja myöhemmin lopullisena kuo-lemana.

Käytössä huomioitavaa: Käyttöajankohta on rypsillä ja rapsilla aikaises-ta nuppuvaiheesta myöhäiseen nuppuvaihee-seen, kun kasvustossa ei vielä ole keltaista vä-riä.. Valmistetta saadaan käyttää vain kerran kasvukauden aikana. Mahdollinen uusintakäsit-tely tehdään johonkin toiseen tehoaineryhmään kuuluvalla valmisteella.

Käytön rajoitukset: Voidaan käyttää vain kerran kasvukaudessa.

Vesimäärä: 100 – 200 l/ha

Sateenkesto: 1 h

Tehoaine: Indoksakarbi 150 g/l

Varoaika: 56 vrk

Pakkaus/tukkupakkaus: 1 L / 10 kpl

Käyttökohde Tuhoeläin Käyttöajankohta Käyttömäärä

Rypsi ja rapsi Rapsikuoriainen, -kärsäkäs Aikainen nuppuvaihe – kukinnan alku 170 ml/ha




Biscaya® OD 240Öljykasvien ja perunan tuholaisten pitkävaikutteiseen torjuntaan

❱ Pitkä vaikutusaika, voimakas kosketus- ja syömävaikutus ❱ Suojaa uutta kasvua ❱ Pysäyttää heti tuholaisten ruokailun, kuolema seuraa muutamassa päivässä ❱ Ehkäisee pyretroideille vastustuskykyisten rapsikuoriaisten kehittymistä

Ominaisuudet:Biscaya OD on tehokas uutuus rapsikuoriaisen, rapsikärsäkkään ja perunan kirvojen torjuntaan. Te-hoaine, tiaklopridi poikkeaa vaikutustavaltaan yleisesti käytetyistä pyretroideista. Tuholaisvioituk-set päättyvät nopeasti ruiskutushetkestä ja ruiskutustulosta parantaa tuotteen OD -formulaatti, jo-ka sisältää itsessään kostutusaineen. Koska Biscaya leviää kasvissa systeemisesti, se suojaa te-hokkaasti myös uutta kasvua. Normaalisti rypsillä ja rapsilla suoja kestää noin viikon, perunalla noin 10 päivää. Jos kasvien kasvu on hidasta, teho säilyy pidempäänkin.

Vaikutustapa:Biscaya leviää kasvissa systeemisesti ja tehoaa tuhohyönteisiin kosketus- ja syömävaikutteises-ti. Tuote ei tapa tuholaisia heti, mutta pysäyttää ruokailun lähes välittömästi. Näennäisesti toi-mintakykyiseltäkin vaikuttavat hyönteiset kuo-levat muutaman päivän kuluessa käsittelystä.

Käytössä huomioitavaa: Rypsillä ja rapsilla oikea torjunta-ajankohta on nuppuvaiheesta kukinnan alkuun. Perunalla torjunta aloitetaan kirvojen saapuessa kasvus-toon. Jos havaitset lohkollasi poikkeuksellisen pal-jon rapsikuoriaisia (kymmeniä kuoriaisia per kasvi), ruiskuta Biscayaa 0,4 l/ha annoksella. Teho kestää tällöin n. 4 päivää.Ravista torjunta-ainepurkkia voimakkaasti en-nen käyttöä, jotta aine sekoittuu. Ruiskuta tank-kiliuos heti ja käytä sekoitusta, jos joudut py-säyttämään ruiskutustyön tilapäisesti. Ei hajoa

auringonvalossa. Kanisteria puhdistettaessa an-na tarvittaessa lämpimän veden seisoa yön yli kanisterissa.


Sateenkesto: 1-2 tuntia

Käytön rajoitukset:Maksimi käyttömäärä/käsittely on 0,4 l/ha. Suurin sallittu käyttömäärä kasvukaudessa öl-jykasveilla on 0,4 l/ha ja perunalla 1,2 l/ha. Val-mistetta saa käyttää perunalla kolme kertaa sekä rypsillä ja rapsilla enintään kerran kasvu-kauden aikana.

Varoajat:Peruna 14 vrk, rypsi ja rapsi 30 vrk

Tehoaine: Tiaklopridi 240 g/l



Peruna Kirvat Kirvojen saapuessa kasvustoon 0,3-0,4 l/ha

Rypsi ja rapsi Rapsikuoriainen ja -kärsäkäs Aikainen nuppuvaihe - kukinnan alku 0,3-0,4 l/ha

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




Rypsi ja rapsi Rapsikuoriainen Nuppuvaihe – kukinnan alkuun asti 0,15 kg/ha

Omena ja päärynä Kirvat ja jauhiaiset Tuhoeläinten ilmestyessä kasvustoon 0,25 kg/ha

Lehtisalaatti Kirvat Kirvojen ilmestyessä kasvustoon 0,25 kg/ha

Koristekasvit Kirvat Jauhiaiset Käsittely voidaan toistaa 14 vrk kuluttua 0,25 kg/ha

0,25 -0,4 kg/ha

Mospilan®

Rapsikuoriaisten torjuntaan rypsistä ja rapsista. Kirvojen ja jauhiaisten torjuntaan omenalta sekä koristekasveilta avomaalla ja kasvihuoneessa.

❱ Pitkäkestoinen teho, suojaa uutta kasvua ❱ Tehoaa myös pyretroideja kestäviin rapsikuoriaisiin ❱ Helppo annostella ❱ Sekä kosketus- että systeeminen vaikutus

Mospilan

Ominaisuudet:Mospilan on tehokas uutuusrae rapsikuoriaisten torjuntaan rypsiltä ja rapsilta. Mospilanin tehoai-ne, asetamipridi, on kosketusvaikutteinen sekä systeemisesti kulkeutuva aine. Teho kestää kas-vustossa useita päiviä ruiskutuksen jälkeen.

Vaikutustapa:Mospilanin vaikutustavan johdosta torjuttavat hyönteiset lopettavat ruokailun heti, mutta ne voivat säilyä elinkykyisinä muutamia päiviä. Ruiskutusnesteen tasainen levittäminen kasvus-toon on tärkeää hyvän tehon saamiseksi.

Käytössä huomioitavaa: Käytä riittävän suurta vesimäärää varmistaak-sesi kattavan levityksen. Rypsillä ja rapsilla oi-kea torjunta-ajankohta on nuppuvaiheesta, kas-vuaste BBCH51, kukinnan alkamiseen asti, vii-meistään kasvuasteelle BBCH 64. Mospilan -val-misteen annostelu on helppoa 1 dl painaa 75 grammaa.

Käytön rajoitukset: Resistenssin ehkäisemiseksi on tärkeää, että valmistetta käyttää rypsillä ja rapsilla vain ker-ran kasvukaudessa. Myöskään vaikutusmeka-nismiltaan samanlaisia aineita ei pidä käyttää peräkkäin.

Vesimäärä: Rypsi ja rapsi 200 l/haLehtisalaatti 200-300 l/haOmena ja päärynä 500-1500 l/haKoristekasvit 1000-1500 l/ha

Sateenkesto: 2 h

Varoajat:Rypsi ja Rapsi 45 vrkOmena, päärynä ja lehtisalaatti 14 vrk

Tehoaine: Asetamipridi 200 g/kg

Pakkaus/tukkupakkaus: 1kg /10 kpl





Kestac® 50 ECLaajat käyttökohteet

❱ Nopeatehoinen kosketus- ja syömävaikutteisesti ❱ Nopea sateenkesto ❱ Kustannustehokas ❱ Hyvä karkotusvaikutus

Ominaisuudet:Tuhohyönteisten, kuten kirvojen, kahukärpäsen, ripsiäisten, rapsikuoriaisen, sääskien, kärsäkkäi-den, kirppojen, luteiden, kaali ja sipulikoin, hernekääriäisen, kemppien, kaali -,sipuli- ja juurikas-kärpäsen, ansarijauhiaisen sekä perhosten torjuntaan syys -ja kevätvehnältä, rukiilta ruisvehnältä, ohralta, kauralta, kevät -ja syysrypsiltä, kevät -ja syysrapsilta, herneeltä, pavulta, sokeri -ja rehu-juurikkaalta, perunalta, kerä -, kukka -ja parsakaalilta, keltasipulilta (=ruokasipulilta), purjolta ja mansikalta avomaalla, salaatilta, tomaatilta, kurkulta kasvihuoneessa sekä koristekasveista kasvi-huoneessa ja avomaalla.

Vaikutustapa:Vaikuttaa tehokkaasti kosketusvaikutteisesti suoraan tuholaiseen sekä syömävaikutuksen kautta tuholaisen syödessä torjunta-aineella kä-siteltyä kasvia.

Käytössä huomioitavaa: Käyttöohjeissa tarkat ohjeet torjuntakynnyksen tunnistamiseksi. Vuorottele käyttöä muiden eri tehoaineryhmiin kuuluvien valmisteiden kanssa resistenttisien kantojen syntymisen ehkäisemi-seksi.


Sateenkesto:Heti kuivuttuaan

Käytön rajoitukset:Tuote on mehiläisille ja kimalaisille haitallinen.

Varoaika:7 vrk

Tehoaine:Alfa-sypermetriini 50 g/l




Käyttö Tuhoeläin Käyttöajankohta Käyttömäärä

Ristikukkaisetöljykasvit

Kirpat, luteetRapsikuoriainenRapsikärsäkäsKaalikoi

TaimettumisvaiheRuusuke-nuppuvaiheMyöhäinen nuppuvaiheRuusuke-nuppuvaihe

0,2-0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha

Viljat Kirvat1

tähkä- ja vehnäsääskikahukärpänen

Kirvojen tullessa kasveihin TähkälletulovaiheessaViljan 1-4-lehtiasteella

0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha0,6-0,8 l/ha

Herne Hernekärsäkäshernekääriäinen, -ripsiäinen, -kirva

TaimiasteKukinnan aikaan

0,4-0,6 l/ha**0,4-0,6 l/ha

Peruna Kirvat, koloradonkuoriainen*** Tuholaisten esiintyessä *** 0,4-0,6 l/ha

Kerä-, kukka- ja parsakaali

Kirpat, rapsikuoriainen, lude

Kaalikoi

KaalikärpänenKaali, lanttu- ja naurisperhonen

Pikkutaimet, kukkakaalilla rapsikuoriainen ennen sadonkorjuuta Lentävät aikuiset, toukat ennen kerimisvaihettaKärpäsen muninnan runsastumisen alussaToukkien esiintymisvaiheessa

0,2-0,4 l/ha

0,4-0,6 l/ha

0,4-0,6 l/ha0,4-0,6 l/ha

Keltasipuli ja purjo

Sipulikärpänen ja -koi Kärpästen lentoaika, muninnan alku, purjo- koiden esiintyessä

0,4-0,6 l/ha

Sokeri- ja rehujuurikas

KirpatLude Juurikaskärpänen

TaimivaiheessaTaimivaiheessaTouko-kesäkuu, tarkkailun perusteella

0,3-0,5 l/ha0,2-0,4 l/ha0,2-0,4 l/ha

Mansikka Vattukärsäkäs, luteet Ennen kukintaa 0,4-0,6 l/ha

Kurkku, tomaatti, salaatti ja koristekasvit kasvihuoneessa

Ansarijauhiainen, ripsiäiset, kirvat Tuholaisten esiintyessä 0,012 % (12 ml/100 l vettä)

Koristekasvitavomaalla

Kirpat, kirvat, kuoriaiset

Tuholaisten esiintyessä

0,10 % (10 ml/10 l vettä)

* liimapyydyksistä löytyneiden kemppien/kärpästen perusteella** vesimäärä 100-200 l/ha*** Koloradonkuoriaishavainnoista on viipymättä ilmoitettava Ely-keskukseen tai Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka määrää toimenpiteet kuoriaisten hävittämiseksi.1 torjunta vain, jos viruslevinnän vaara on ilmeinen



Ominaisuudet:Mavrik 2 F säästää hyötyeliöitä mm. mehiläisiä, leppäpirkon toukkia ja maakiitäjiä. Valmistetta voi ruiskuttaa vielä kukinnan alussa öljykasveille.

Vaikutustapa:Tehoaine on kosketusvaikutteinen, jolla on myös karkotusvaikutusta.

Käytössä huomioitavaa:Katso myyntipäällystekstistä tarkemmat käyttö-määrät ja ajankohdat.

Käytön rajoitukset:Valmiste tulee käyttää öljykasveilla ennen täys-kukintaa. Kerä-, ruusu- ja kiinankaalilla valmis-tetta saa käyttää kerran, muilla vihanneksilla korkeintaan kaksi kertaa vuodessa.

Vesimäärä: 200-400 l/ha, omenatarhoissa 1500 l/ha

Sateenkesto: Heti kuivuttuaan

Tehoaine: Tau-fl uvalinaatti 240 g/l

Pakkaus/tukkupakkaus:1 l/ 12 kpl

Käyttökohde* Tuhoeläin Käyttöajankohta Käyttömäärä Varoaika

ÖljykasvitRapskuoriainenKärsäkäsKaalikoi

Ruusukevaihe - kukinnan alkuvaiheMyöhäinennuppuv. – kukinnan alkuv.Aikuisia tai toukkia havaittaessa

0,2 l/ha0,2 l/ha0,2 l/ha

14 vrk

Viljat Kirvat, Vehnä- ja tähkäsääski

Kirvojen tullessa kasveihin Sääsket Tähkälletulovaiheessa

0,15-0,25 l/ha0,15-0,25 l/ha 14 vrk

*Katso kaikki käyttökohteet myyntipäällystekstistä tai www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri. Valmiste on rekisteröity mm. seuraaville muillekin kasveille: herne, kaalit, lanttu, nauris, porkkana, sipuli, mansikka, vadelma, herukka, karviainen, kasvi-huonekurkku, tomaatti, koristekasveille avomaalla ja kasvihuoneessa, omena, päärynä, kumina, joulukuusiviljelmät ja peruna.

Mavrik® 2 F Monipuolinen pyretroidivalmiste öljykasvien, viljojen ja useimpien erikoiskasvien tuhohyönteisten torjuntaan

❱ Tehoaa toistaiseksi muille pyretroideille resistentteihin rapsikuoriaisiin ❱ Sopii hellävaraisena IPM-ohjelmiin => säästää osan hyötyeliöistä ❱ Nopea tyrmäysteho




✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗


Roxion®

Viljankirvojen sekä erikoiskasvien tuholaisten torjuntaan

❱ Systeeminen teho, liikkuu myös kasvin sisäosiin ❱ Edullinen ja tehokas tuholaisaine

Ominaisuudet:Roxion on monipuolinen dimetoaatti-valmiste. Nopea tyrmäysteho tuholaisiin, kasvien vioittami-nen loppuu heti. Tuotteella on pitkä vaikutusaika.

Vaikutustapa:Valmisteella on myös karkoitusvaikutus.

Käytössä huomioitavaa: Optimaaliset ruiskutusolosuhteet ovat ilman kosteuden ollessa suuri ja lämpötilan ollessa 16-22°C. Viljalla käyttö on sallittu, mikäli kasvustossa ei ole luontaisia vihollisia. Valmisteella on mehi-läisrajoitus.


Sateenkesto: 1-2 h

Käytön rajoitukset:Herukka- ja karviaispensaita ei saa käsitellä myöhemmin kuin viikon kuluttua kukinnan päät-

tymisestä. Omenalla sallitaan vain yksi kukinnan jälkeinen käsittely. Porkkanalla ja kaalilla salli-taan vain yksi käsittely kasvukaudessa. Lantul-la tarvittaessa kaksi käsittelyä kasvukaudessa.

Varoaika: 28 vrk

Tehoaine: Dimetoaatti 400 g/l


Kasvi Tuhoeläin Käyttöajankohta Käyttömäärä tai -väkevyys

Viljat Kirvat Orastumis- ja versontavaihe 0,4-0,8 l/ha

Sokerijuurikas Juurikaskärpänen Lehdissä näkyy toukkien käytäviä 0,4-0,8 l/ha

Porkkana Porkkanakärpäsen toukka Pääosa toukista kuoriutunut 0,05 % liuos

Sipuli Sipuli- ja kuutäpläkärpäsen toukka Upotuskäsittely ennen istutusta 0,1 % liuos

Avomaavihannekset ja -juurikasvit

Kaalikärpäsen toukat

Sipuli- ja kaalikärpäsen toukat

Toukkien ilmestyttyä kasvien juurelleIstukkaiden 15 min upotusLaimennos kasteluaineena

0,05 % liuos

0,1 % laimennus0,05 %

Omena Luteet, kempit, kirvat, kärsäkkäät Ennen kukinnan alkua tai viimeistään vii-kon kuluessa kukinnan päättymisestä

0,1-0,05 % liuos

Herukat ja karviaiset Kirvat, ojukepistiäiset, versosääski Ennen kukinnan alkua tai viimeistään vii-kon kuluessa kukinnan päättymisestä

0,05-0,1 % liuos


Storm®-pellettiTehokas pelletisyötti jyrsijöiden torjuntaan

❱ Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla ❱ Suunniteltu erityisesti hiirten suuhun sopivaksi ❱ Syöttiä kuluu vähän, käytössä edullinen

Ominaisuudet: Storm-pelletit on valmistettu murskeviljasta sekä vahasta puristamalla. Korkealuokkaisten raaka-aineiden sekä valmistusmenetelmän ansiosta pelletit säilyvät kovissakin olosuhteissa maittavina.

Vaikutustapa:Storm tehoaa yhden syöntikerran jälkeen, jyrsi-jät kuolevat 3-4 päivän päästä syönnistä.

Käytössä huomioitavaa: Storm-pelletit tulee syöttää syöttilaatikosta. Aseta syöttilaatikko hiirien kulkureitille seinän viereen, kulkuaukot reitin suuntaisesti

Tehoaine: Flokumafeeni 0,05 g/kg

Vasta-aine: K1-vitamiini

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 0,5 kg / 24 kpl

Tuotenumero: 0,5 kg 500734723


Ominaisuudet:Storm Secure on tehokas väline erityisesti rottien torjuntaan. Tehoaine on useita kertoja tehokkaam-paa kuin perinteisten rotanmyrkkyjen. Asiantuntijoiden suunnitteleman palasyötin muotoilu hou-kuttelee rottia ja laadukas murskevilja raaka-aineena varmistaa maittavuuden. Vahan osuus pala-syötissä on juuri oikea; se estää syöttiä kostumasta ja homehtumasta.

Vaikutustapa:Flokumafeeni on veren hyytymisen estävä kol-mannen sukupolven antikoagulantti. Storm te-hoaa yhden syöntikerran jälkeen, jyrsijät kuole-vat 3-4 päivän päästä syönnistä.

Käytössä huomioitavaa: Storm Secure-palasyötit tulee syöttää tarkoituk-seen suunnitellusta syöttilaatikosta. Aseta syöt-tilaatikko rottien kulkureitille seinän viereen, kulkuaukot reitin suuntaisesti.

Olomuoto: Sininen 20 g palasyötti

Tehoaine: Flokumafeeni 0,05 g/kg

Vasta-aine: K1-vitamiini

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 0,5 kg/24 kpl3,0 kg/4 kpl

Storm® Secure Helppokäyttöinen ja varma rottien torjuja

❱ Tehoaa jo yhdellä syöntikerralla ❱ Erittäin maittava, muotoilu lisää houkuttelevuutta ❱ Siisti, kätevä ja turvallinen koostumus


ERIKOISKASVIEN TAUTIEN TORJUNTA

✗✗✗✗

Switch® 62,5 WGMonipuoliseen kasvitautien torjuntaan erikoiskasveilla

❱ Kaksi tehoainetta; puhdistaa jo alkaneen harmaahome-saastunnan ja antaa suojan uutta tautia vastaan

❱ Mansikan lisäksi uudet käyttökohteet mm. vadelma, mustaherukka, lehtisalaatti, salaatti

MiradorErikoiskasvien tautientorjuntaohjelmiin

Viljelykasvi Käyttöajankohta Käyttömäärä VaroaikaMansikka avomaalla ja kasvihuoneessa Kukinnan alusta kukinnan loppuun. 1,0 kg/ha/käsittelykerta. Vesimäärä 1000-

2000 l/ha. 7 vrk

Mustaherukka, vadelma ja karhunvatukka

Kukinnan alusta raakileiden muodos-tumisen alkuun (BBCH 61-71).

1,0 kg/ha. Vesimäärä 1000-2000 l/ha. Käsit-tely uusitaan tarvittaessa 7-14 vrk:n kuluttua. 10 vrk

Papu ja härkäpapu Kukinnan alusta palkojen kehittymi-seen (BBCH 51-69)

1,0 kg/ha. Vesimäärä 300-400 l/ha. Käsit-tely uusitaan tarvittaessa 10-14 vrk:n ku-luttua.

14 vrk

Ilman palkoja korjattava herne Kukinnan aikana (BBCH 61-69) 1,0 kg/ha. Vesimäärä 200-400 l/ha. 14 vrk

Ominaisuudet:Switch on nyt rekisteröity useiden tautien torjuntaan mansikalla avomaalla ja kasvihuoneessa, kir-sikalla, mustaherukalla, vadelmalla, karhunvatukalla, koristekasveilla avomaalla ja kasvihuonees-sa, lehtisalaatilla, salaatilla, pavulla ja härkäpavulla sekä ilman palkoja korjattavalla herneellä.

Sateenkesto: 4 h Tehoaineet: Syprodiniili 375 g/kg,Fludioksoniili 250 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 1 kg / 10 kpl

Viljelykasvi Käyttöajankohta KäyttömääräSipuli (myös valko-, salotti-, salaatti-, varhais-ja ruohosipuli), purjo 4-6 –lehtiasteelta lähtien 0,8 - 1,0 l/ha

Porkkana, persilja, juuripersilja, palsternakka ja tilli, kaalikasvit, lanttu ja nauris, salaatti, sokeri-, punajuurikas, mansikka

0,8 - 1,0 l/ha

Tuleentuneena korjattavat herne ja papu Viimeistään tautisaastunnan alussa täyskukinnan aikaan 0,5-1,0 l/ha Ilman palkoja tai niiden kanssa korjattava tuore-herne sekä palkojen kanssa korjattava papu Viimeistään tautisaastunnan alussa täyskukinnan aikaan 0,8-1,0 l/

Tehoaine: Atsoksistrobiini 250 g/l Pakkauskoko / tukkupakkaus: 5 l/4 kpl




Signum®

Tehokkaaseen kasvitautien torjuntaan ja varastokestävyyden parantamiseen useimmille hedelmille, marjoille ja vihanneksille

❱ Mansikalla erinomainen teho harmaahomeeseen, torjuu myös härmää ❱ Parantaa poiminta, -kuljetus, - ja varastointikestävyyttä

Ominaisuudet:Signum on laajatehoinen valmiste erikoiskasvien tautitorjuntaan. Kahden eri tavalla vaikuttavien tehoaineiden avulla Signum antaa suojaavan ja puhdistavan tehon tauteja vastaan. Signum luo van-kan perustan ruiskutusohjelmille ja on hyvä ratkaisu resistenssinhallintaan.

Käytön rajoitukset: Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla peltolohkolla.Saa käyttää kasvukaudella omenalla ja pääry-nällä enintään kolme kertaa, muilla kasveilla kaksi kertaa.

Sateenkesto: 1 h

Tehoaineet:Boskalidi 267 g/kgPyraklostrobiini 67 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus:2,5 kg / 4 kpl

✗✗✗✗Tarkasta Off-label käyttökohteet osoitteesta: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri

Viljelykasvi Käyttöajankohta Käyttömäärä Vesimäärä Varoaika

Mansikka 1. ruiskutus kukinnan alkuvaiheessa, käsittely tois-tetaan 10-14 vrk kuluttua 1,8 kg/ha 400-2000 l/ha 3 vrk

Sipuli, purjo Ensimmäisten taudinoireiden ilmaantuessa, käsitte-ly toistetaan 10-14 vrk kuluttua 1,0 kg/ha 300-500 l/ha 14 vrk

Porkkana Viimeistään ensimmäisten taudinoireiden ilmaantu-essa, 2. ruiskutus 10-14 vrk kuluttua 0,75 kg/ha 200-400 l/ha 14 vrk

Kaali Viimeistään ensimmäisten taudinoireiden ilmaantu-essa, 2. ruiskutus 3-4 viikon kuluttua 1,0 kg/ha 200-1000 l/ha 14 vrk

Herne Kukinnan alkaessa tai ensimmäisten taudinoireiden ilmaantuessa, 2. ruiskutus palkojen muodostuessa 1,0 kg/ha 200-400 l/ha 14 vrk

Omena, päärynä

Hedelmärupi: Ennalta ehkäisevät käsittelyt lehtien puhkeamisesta kukinnan loppuun. Etenemisen py-säyttävä ruiskutus max. 48-72 h tartunnan havait-semisesta.

0,8 kg/ha 600-1000 l/ha 10 vrk

Härmä: ensimmäisten taudinoireiden ilmaannuttua 0,8 kg/ha 600-1000 l/ha 10 vrk




Aramo®

Heinämäisten rikkakasvien torjuntaan erikoiskasveille

❱ Kylänurmikan torjunnan erikoistuote ❱ Valmiste sisältää kiinnitteen, ei vaadi sen lisäystä

Ominaisuudet:Heinämäisten rikkakasvien torjuntaan papu-, sokerijuurikas-, rapsi-, porkkana-, herne-, sipuli-, pur-josipuli-, punanata-, kaali- ja perunaviljelyksillä ja taimitarhoilla. Aramolla on erinomainen tai hyvä teho seuraaviin rikkakasveihin: kylänurmikka, rikkapuntarpää, luoho, hukkakaura, kattara, raihei-nä, hirssi ja jääntiviljan oraat.

Vaikutustapa:Aramo vaikuttaa systeemisesti ainoastaan leh-tien kautta rikkakasveihin.

Käytössä huomioitavaa: Heinämäiset rikkakasvit kuolevat 3-5 viikon ku-luessa. Valmiste on myrkyllistä petopunkeille.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää palkoineen korjattavalla herneel-lä. Ei tule käyttää peräkkäisinä vuosina samalla peltolohkolla.


Sateenkesto: 2 h

Varoaika:Sokerijuurikas ja pavut 56 vrk, herne ja peruna 35 vrk, purjo ja sipuli 28 vrk, porkkana ja kaali 21 vrk

Tehoaine:Tepraloksidiimi 50 g/l


✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗Kylänurmikan torjunta:

Viljelykasvi Käsittelyajankohta Käyttömäärä

Rapsi, peruna herne, sokerijuurikas,sipuli, kaali, pavut, purjo ja taimitarhakasvit

Mahdollisimman aikainen käsittely, viimeistään kylänurmikan 2-lehtiasteella

1,0 l/ha

Kylänurmikan 3-lehtiasteelta pensomisen loppuun

1,5-2,0 l/ha

Punanata Syksyllä ennen kasvun loppumista 1,5-2,0 l/ha

Muut torjuttavat rikkakasvit Käsittelyajankohta Käyttömäärä

Rikkapuntarpää, luoho, hukkakaura, kattara, raiheinä ja jääntiviljan oraat*

3-lehtiaste - pensomisen loppu 1,0-2,0 l/ha

Kevätkäsittelyssä ja pitkälle kehittyneet rikkakasvit 2,0 l/ha

Juolavehnä** Juolavehnä 3-5 -lehtiasteelta 15-20 cm:n korkuiseksi 2,0 l/ha

*= Jääntiviljan oraisiin saadaan paras teho ruiskuttamalla 1,0 l/ha ennen pensomista.**= Teho juolavehnään on tyydyttävä



Butisan® SLantun, kaalin ja öljykasvien rikkakasvien torjuntaan maa- ja lehtivaikutteisesti

❱ Monipuoliset käyttökohteet ❱ Erinomainen teho keväällä itävään saunakukkaan, peippiin,

linnunkaaliin ja pihatähtimöön ❱ Laaja käyttöajankohta, 3 päivää kylvön jälkeen

– rikkakasvien aikainen 2-lehtivaihe.

Käyttökohteet Käyttöajankohta KäyttömääräKevätöljykasvit kivennäismailla Noin 3 päivää kylvön jälkeen, kun viljelykasvit eivät vielä ole

taimettuneet + tarpeen mukaan, viimeistään 4-lehtiasteellaRikkakasveissa on korkeintaan 4 lehteä

2,0 l/ha1,0 l/ha2,5-3,0 l/ha

Kevätöljykasvit, runsaasti humusta sisältävät maat

Rikkakasvien 2-4 lehtiasteella 3,0 l/ha

Kukka- ja keräkaaliviljelykset Ennen rikkakasvien taimettumista, 8-10 vrk:ta istutuksesta, kun kaalintaimet ovat juurtuneet. Pottitaimet 1-2 vrk:ta istutuksesta 1,5-2,0 l/ha

Lanttuviljelykset Heti lantun kylvön jälkeen. Myöhäisempi ruiskutus voi vioittaa lanttua 1,5 l/haPensaspapu- ja härkäpapuviljelykset Ennen pavun taimettumista 1,5-2,5 l/ha

Ominaisuudet:Tehoaa hyvin mm. keväällä itäneisiin saunakukkiin, pihasaunioon, pihatähtimöön sekä heinämäi-sistä rikkakasveista luohoon, rikkapuntarpäähän ja kylänurmikkaan.

Vaikutustapa:Vaikuttaa pääasiallisesti maan kautta, mutta te-hoaa myös lehtien kautta rikkakasvien ollessa pieniä. Muodostaa maan pintaan kerroksen, jo-hon kasvaessaan rikkakasvit kuolevat. Runsas-multaisilla mailla maavaikutus on heikompi. Täl-löin valmiste kannattaa ruiskuttaa myöhemmin, jo itäneille rikkakasveille.

Käytössä huomioitavaa:Valmiste toimii parhaiten kosteassa ja hienojakoi-sessa pellon muokkauskerroksessa, juuri itäviin rikkakasveihin. Jos olosuhteet eivät ole kylvön jälkeen optimaaliset, ruiskutusta voidaan hieman siirtää. Viimeinen vaihe hyvän tehon saamiseksi on rikkojen 2-4-lehtiaste. Tämän jälkeen tuotteen teho heikkenee nopeasti ja selvästi. Myöhäisessä vaiheessa on käytettävä suurempaa annosta.

Pensas- ja härkäpapuviljelyksillä tehoa voi myöhem-min täydentää Basagran SG:llä. Ruiskutusta tulee välttää, jos rypsin tullessa juuri pintaan on pakkasöi-tä tai aurinko paistaa kirkkaasti märille lehdille.

Käytön rajoitukset: Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina sa-malla peltolohkolla.

Varoaika:Kukka- ja keräkaalivilje-lyksillä 48 vrk, lantulla se-kä härkäpapu- ja pensas-papuviljelyksillä 65 vrk.

Tehoaine:Metatsaklori 500 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 l / 4 kpl✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗

ERIKOISKASVIEN RIKKAKASVIEN TORJUNTA




Butisan® TOPRikkakasvien torjuntaan syys- ja kevätöljykasveilta

❱ Erinomainen teho mm. peltomataraan, pihatähtimöön, keväällä itävään saunakukkaan, peippiin ja linnunkaaliin

❱ Rypsille ja rapsille rikkakasvien torjuntaan, ei tarvitse mullata, säästää konekapasiteettia

❱ Laaja käyttöajankohta, 3 päivää kylvön jälkeen – rikkakasvien aikainen 2-lehtivaihe


Rypsi ja Rapsi Viljelykasvin kylvöstä taimettumiseenViljelykasvin taimettuminen - sirkkalehtivaiheViljelykasvin 1-2-lehtivaiheMultamailla, vain viljelykasvin 1-2-lehtivaihe

1,5-2,0 l/ha 1,5-2,0 l/ha 2,0 l/ha2,0 l/ha

Ominaisuudet:Rikkakasvien torjuntaan rypsiltä ja rapsilta. Tehoaa sekä leveälehtisiin että heinämäisiin rikkakas-veihin. Leveälehtisistä rikkakasveista tehoaa erittäin hyvin mm. keväällä itäviin saunakukkiin, pi-hasaunioon, pihatähtimöön ja mataraan. Heinämäisistä rikkakasveista hyvä teho mm. luohoon, rik-kapuntarpäähän ja kylänurmikkaan.

Vaikutustapa:Vaikuttaa pääasiallisesti systeemisesti maan kautta, mutta tehoaa myös lehtien kautta rikka-kasvien ollessa pieniä. Muodostaa maanpintaan kerroksen johon kasvaessaan rikkakasvit kuole-vat. Runsasmultaisilla mailla maavaikutus on hei-kompi, tällöin valmiste kannattaa ruiskuttaa vas-ta myöhemmin, jo itäneille rikkakasveille.

Käytössä huomioitavaa:Paras teho maan ollessa kostea. Maan tasainen mururakenne edesauttaa maavaikutuksen tehoa. Tehoaa parhaiten rikkakasvin varhaisessa kehi-tysvaiheessa max. 1-2 kasvulehteä, mikäli ruis-kutus tehdään myöhemmin teho heikkenee no-peasti. Matalin annos keveillä ja/tai vähämultaisilla mail-la, korkein annos raskaammilla ja/tai multavilla mailla. Maan korkea humuspitoisuus heikentää maavaikutusta. Teho maavaikutteisesti on heikko kuivissa olosuhteissa, lehdille ruiskutettuna tor-juttava viimeistään 2-lehtiasteella.

Käytön rajoitukset:Käyttö on sallittu vain joka kolmas vuosi samalla kasvulohkolla.


Sateenkesto:Täysi lehtivaikutus 6 h

Tehoaineet:Metatsaklori 375 g/l Kvinmerakki 125 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus:5 l 4 kpl


Fenix®

Siemenrikkakasvien torjuntaan mm. perunalta, porkkanalta, herneeltä, kuminalta sekä monilta muilta puutarhakasveilta sekä monilta muilta puutarhakasveilta

❱ Tehoaa useimpiin siemenrikkakasveihin ❱ Monipuolinen perusvalmiste ❱ Pitkään säilyvä teho ja joustava käyttöajankohta

Käyttökohteet Käyttöajankohta KäyttömääräPorkkana* japalsternakka

Kertakäsittely: Ensimmäiset rikat taimettuvat, viim. 2pv ennen viljelykasvin taimettumistaJaettu käsittely: 1. Ennen viljelykasvin taimettumista2. VIljelykasveissa 2 kasvulehteä (2-4vko, 1 käsittelystä)

2,5-3,0 l/ha1,5-2,0 l/ha1,5 l/ha

Istukassipuli** Jaettu käsittely: 1. Rikat sirkkalehtiasteella2. Uudet rikat sirkkalehtiasteella (sipulissa väh. 1 1/2 lehteä)

1,5-2,0 l/ha1,5 l/ha

Kumina kylvö-vuonna ja korianteri

Jaettu kästtely: 1. ennen viljelykasvin taimettumista2. Viljelykasvissa 1-2 kasvulehteä (2-4vko 1 käsittelystä)

1,5-2,0 l/ha1,5 l/ha

Kumina*** satovuonna

Kertakäsittely: Viimeistään ruusukevaiheen lopussaJaettukäsittely: 1. varhain keväällä2. 1-2 vko kuluessa, mikäli uusia rikkoja taimettunut

1,5-2,0 l/ha1,0-1,5 l/ha1,0-1,5 l/ha

Harson alla viljeltä-vät viljelykasvit:

Heti kylvön jälkeen, viimeistään ennen viljelykasvin taimettumista 1,5-2,0 l/ha

Peruna Juuri ennen taimettumista 2,5-3,5 l/haHerne Herne ennen taimettumista

Herne 5-8 cm pitkää2,5-3,5 l/ha1,5-3,0 l/ha

✗✗✗✗


Ominaisuudet:Fenix on laajatehoinen valmiste leveälehtisten siemenrikkakasvien torjuntaan. Paras käyttöaika on ennen viljelykasvin taimelle tuloa rikkakasvien ollessa pienellä taimella. Jos pellolla esiintyy run-saasti pillikkeitä, saunioita, tatarlajeja tai pelto-orvokkia, on Fenixin tehoa täydennettävä käyttä-mällä torjuntaohjelmassa muita ko. viljelykasville hyväksyttyjä valmisteita kuten Basagran SG , Gol-tix tai Senkor. Fenix sopii käytettäväksi myös tankkiseoksiin.

Vaikutustapa:Tuote vaikuttaa lehtien kautta, mutta se on myös maavaikutteinen.

Käytössä huomioitavaa: Karkeilla kivennäismailla käytetään ohjeenmu-kaisia pienempiä annoksia, savisilla ja multavil-la mailla suurempia annoksia. Kaikki harson al-la viljeltävät kasvit, peruna, tilli ja persilja on ruiskutettava aina ennen viljelykasvin taimelle tuloa.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää samalla lohkolla peräkkäisinä vuosina.


Tehoaine: Aklonifeeni 600 g/l

Pakkaus/tukkupakkaus: 5 l / 4 kpl


*= Varhaisporkkanaa ei saa käsitellä taimettumisen jälkeen. **=Sipulin istukkaiden tulee olla istutettu kokonaan maanpinnan alle. ***= Max. 3 l/ha vuodessa Katso etiketistä tillin, persiljan ja auringonkukan käyttöohjeet sekä off label käyttökohteet.





Kevätrapsi ja -rypsi Kaksilehtiaste - neljälehtiaste (BBCH 12-14) 0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha

Syysrapsi Keväällä kukkavarren kasvun alku - ensimmäisten nuppujen muodostuminen (BBCH 30-50)

0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha

Ominaisuudet:Galeraa käytetään leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysöljykasveilla.Teho on erinomainen tai hyvä mm. saunakukkaan, pihasaunioon, kiertotatareen, ruiskaunokkiin, valvattiin, ohdakkeeseen, savikkaan ja mataraan.

Vaikutustapa:Galera vaikuttaa rikkakasveihin systeemisesti lehtien kautta. Teho rikkoihin näkyy jo parin päi-vän kuluttua ruiskutuksesta.Rikkakasvien kasvu pysähtyy ja ne kuolevat 3-4 viikon kuluessa.

Käytössä huomioitavaa: Tehon varmistamiseksi ruiskutusnesteeseen li-sätään aina Dassoil-kiinnitettä. Paras teho saa-daan ruiskuttamalla aamulla ilman suhteellisen kosteuden ollessa suuri ja lämpötilan ollessa yli 12°C. Ruiskutusta ei suositella, jos kasvusto kärsii kuivuudesta, liiasta vedestä tai erittäin korkeista päivälämpötiloista tai yöhallasta. Ruis-kuta rypsi ja rapsi oikealla kasvuasteella. Älä se-koita Galera-valmistetta minkään muun valmis-teen kanssa. Seuraavat viljelykasvit ovat herkkiä Galera val-misteelle: herne, papu, lupiini ja muut palkokas-vit, peruna, tomaatti, apila, porkkana ja muut sarjakukkaiskasvit, salaatti ja muut mykerökuk-kaiset. Näiden läheisyydessä varottava tuulikul-

keumaa. Seuraavana vuonna ei voi viljeillä ar-koja kasveja Galeralla käsitellyllä alueella. Valmisteella käsiteltyä kasvimateriaalia ei pidä käyttää kasvihuoneessa tai kompostissa. Jos Galera-kasvusto joudutaan rikkomaan, voidaan lohkolle kylvää viljaa, öljykasveja, heinää tai maissia. Saa käyttää vain joka kolmas vuosi sa-malla lohkolla.

Käytön rajoitukset: Valmistetta saa käyttää samalla kasvulohkolla vain joka kolmas vuosi.


Sateenkesto: 6 h

Tehoaineet:Klopyralidi 267 g/l + Piklorami 67 g/l


Galera®

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjuntaan

❱ Varmatehoinen kasvustoon ruiskutettava rikkakasviaine rypsille ja rapsille

❱ Tehoaa mm. savikkaan, mataraan, ohdakkeeseen ja valvattiin

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗ ✗✗✗✗ ✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗



Tuotenumero: 5 L 500647722 , 10 L 500819377

Reglone®

Varsistohävite perunalle, öljykasveille ja muille erikoiskasveille

❱ Nopeavaikutteinen varsistohävite ❱ Tuhoaa samalla kasvustossa olevan perunaruton ❱ Myös rypsille, rapsille ja camelinalle

Käyttökohteet Käyttöajankohta Käyttömäärä*

Perunan varsistonhävitys:

Matalat ja harvat lajikkeet 10-14 vrk ennen perunan nostoa 3,0-4,0 l/ha

Korkeat ja rehevät lajikkeetsekä lakoutuneet kasvustot

10-14 vrk ennen perunan nostoa, jaettu käsittely 3 vrk:n välein 2x2,0 l/ha

Korkeat ja pystyt kasvustot Murskaus korkeaan (30-40 cm) sänkeen n. 10 vrk en-nen nostoa ja ruiskutus 1 vrk myöhemmin 1,5-2,0 l/ha

Juurikasvi- ja vihannesmaat, kylvöpen-kit ja sokerijuurikkaan uusintakylvöt Kylvön jälkeen 2-3 vrk ennen viljelykasvin taimelletuloa 1,5-2,0 l/ha

+ kiinnite 1dl/100 l vettä

Mansikan rivivälit, rönsyjen torjunta Toukokuussa ennen kukintaa ja sadonkorjuun jälkeen 3,0-4,0 l/ha (ruiskutettava ala) + kiinnite 1dl/100 l vettä

Apila ja kylvösiemeneksi viljeltävä her-ne, varsiston hävittäminen 4-7 vrk ennen leikkuupuintia 2,0-3,0 l/ha

+ kiinnite 1 dl/100 l vettä

Rypsin, rapsin ja camelinan varsistojen hävittäminen

7-14 vrk ennen korjuuta, siementen ollessa puintikypsiä.

2,0-3,0 l/ha + kiinnite 3 dl/100 l vettä

Ominaisuudet:Reglone on nopeavaikutteinen varsistohävite peruna- ja öljypellavaviljelmille sekä apilan, herneen ja kui-tupellavan kylvösiemenviljelyksille. Tuhoaa perunan varsiston hävityksen yhteydessä myös kasvustossa olevan ruton. Reglonea voi käyttää myös rypsin, rapsin ja camelinan varsiston hävittämiseen.

Vaikutustapa:Tehoaine dikvatti on kosketusvaikutteinen ja polt-taa kasvin soluseinät osuessaan kohteeseen.

Käytössä huomioitavaa:Rikkakasvien torjunnassa paras tulos saadaan pilvisenä päivänä tai illalla ruiskutettaessa. Peru-nan varsiston hävittämisen paras ajankohta on keskipäivällä, mieluiten auringon paisteessa.

Käytön rajoitukset:Valmistetta ei saa käyttää kasvihuoneissa. Puna-apilan siemenviljelys on sallittua käsitellä ainoas-taan viimeisenä satovuotena. Valmistetta saa

käyttää samalla kasvulohkolla korkeintaan kah-tena peräkkäisenä vuonna, minkä jälkeen on pi-dettävä vähintään samanpituinen tauko samaa tehoainetta sisältävien valmisteiden käytössä.


Sateenkesto: Normaalisti 5-10 min

Tehoaineet: Dikvatti 200 g/l

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 5 l / 4 kpl, 10 l / 2 kpl

✗✗✗✗✗

*= Kiinnitteeksi suosittelemme Mestarin kiinnitettä


Käyttökohde Ajankohta Käyttömäärä

Peruna, VM hietamaat 0,3-0,5 kg/ha ennen perunan taimettumista tai 0,2-0,3* kg/ha perunan nuorella taimiasteella)

Peruna, muut maalajit 0,4 -0,6 kg/ha ennen perunan taimettumista tai 0,3-0,4* kg/ha perunan nuorella taimiasteella

Peruna, jaettu käyttö 0,2-0,3 kg/ha ennen perunan taimettumista 0,2-0,3* kg/ha perunan nuorella taimiasteella

Herne, ilman palkoja korjattava Herne 5-10 cm 0,2-0,4 kg/ha tai

tankkiseoksissa 0,05-0,075 kg/ha

Herne, palkoineen korjattava Ennen taimettumista tai herne 5-10 cm 0,075-0,1 kg/ha tai

tankkiseoksissa 0,05-0,075 kg/ha

Kumina Kylvövuonna elo-syyskuussa, kuminassa väh. 5 kasvulehteä ja väh. 10 cm korkeata 0,075-0,1 kg/ha

Porkkana 3 pv ennen taimettumista ja/tai porkkanassa vä-hintään 2 kasvulehteä 0,075-0,15 kg/*


✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗

Senkor®

Perusratkaisu perunan, herneen, kuminan ja porkkanan rikkakasvien torjuntaan

❱ Laajatehoinen maa- ja lehtivaikutteinen herbisidi ❱ Senkorin ja Monitorin tankkiseoksella on erittäin laaja-

alainen teho perunan rikkakasvien torjunnassa

Ominaisuudet:Senkor on rekisteröity rikkakasvien torjuntaan peruna-, herne- ja porkkanaviljelyksien sekä erityi-sesti saunakukan torjuntaan kuminaviljelyksiltä. Senkor on tehoalueeltaan hyvin laaja, kattaen se-kä heinä- että yrttimäisiä rikkoja. Senkorin ja Monitorin tankkiseoksella on erinomainen teho mm. juolavehnään, mataraan, saunakukkaan ja savikkaan.

Vaikutustapa:Tehoaine vaikuttaa hieta- ja savimailla rikkakas-veihin sekä lehtien että maan kautta. Eloperäi-sillä mailla pääosin lehtien kautta.

Käytössä huomioitavaa:Paras tulos saadaan ruiskutettaessa lämpimällä säällä, maan ollessa kostea. Kuivalla säällä aine tehoaa parhaiten ruiskutettaessa aamulla, ilman suhteellisen kosteuden ollessa korkea.Kaikki perunalajikkeet (erityisesti Fambo) eivät kestä Senkoria, joten herkillä lajikkeilla torjunta on tehtävä ennen taimettumista. Tehoaa hyvin useimpiin sekä yksivuotisiin leveälehtisiin että heinämäisiin rikkakasveihin. Teho tatarlajeihin

ja peippiin on tyydyttävä ja mataraan riittämä-tön. Ohdakkeeseen, valvattiin ja pähkämöön saadaan tehoa korkeammilla käyttömäärillä.


Sateenkesto: Täysi lehtivaikutus 2-4 h

Käytön rajoitukset:Samana vuonna ei käsitellyllä lohkolla saa vil-jellä muita viljelykasveja, eikä ristikukkaiskas-veja vielä seuraavanakaan vuonna (kaali, lant-tu, nauris,rypsi, rapsi).

Tehoaine: Metributsiini 700 g/kg

Pakkauskoko / tukkupakkaus: 1 kg / 10 kpl


* = Perunalla pesäkekäsittelynä 0,5 kg.**= Porkkanalla kokonaiskäyttömäärä ei saa ylittää 0,15 kg/ha. Porkkanalla tankkiseoksissa suurin sallittu käyttömäärä yhdellä ruiskutus kerralla 0,075 kg/ha.



Ominaisuudet:Stomp on monipuolinen erikoiskasvien rikkakasviaine. Kahden vaikutustavan ansiosta Stomp EC:llä on joustava käyttöaika ja se sopii myös hyvin tankkiseoksiin.

Vaikutustapa:Stomp EC vaikuttaa rikkakasveihin sekä maan että lehtien kautta. Rikkakasvitorjunnassa maa-vaikutus on tehokkaampi. Valmiste muodostaa maanpintaan ohuen kerroksen, jossa itävät rik-kakasvit kuolevat. Lehtivaikutteisena estää myös solujen jakautumista kasvupisteissä.

Käytössä huomioitavaa: Rikkakasvien pitää olla pieniä, korkeintaan 1-4 -lehtiasteella taimettumisen jälkeen tehtävän ruiskutuksen aikana. Maavaikutus heikkenee kuivissa olosuhteissa ja humuspitoisuuden lisääntyessä. Multamailla suositellaan pelkästään taimettumisen jälkeistä käsittelyä. Erinomainen teho: peippi, peltohatikka, pelto-lemmikki, pelto-orvokki, peltotädyke, peltoukon-nauris ja pihatähtimö. Hyvä teho: jauhosavikka, peltoemäkki, pihatatar, pillike ja peltotasku-

ruoho. Tyydyttävä teho: kiertotatar, linnunkaali, peltomatara, peltovalvatti ja ukontatar. Ei tehoa heinäkasveihin.

Käytön rajoitukset: Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla peltolohkolla.


Sateenkesto:Täysi lehtivaikutus 2-4 h

Tehoaine:Pendimetaliini 400 g/l


Stomp®

Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan porkkanalle sekä kylvö- ja taimisipulille

❱ Monipuolinen erikoiskasvien rikkakasviaine ❱ Toimii maa- ja lehtivaikutteisesti, joustava käyttää ❱ Hellävarainen viljelykasville


Porkkana Kylvön ja taimettumisen välillätarvittaessa 1/2-2 -lehtiasteella, kun rikkakasvitenintään 2-3 -lehtiasteella. Kylvösyvyys vähintään 2 cm

2,0-5,0 l/ha2,0-3,0 l/ha*

Kylvösipuli Heti kylvön jälkeen, mutta viimeistään viikkoa ennen taimettumistakylvösyvyys vähintään 2 cm, sipuli on 8-15 cm korkeaa

2,0-5,0 l/ha2,0-5,0 l/ha**

Taimisipuli Heti istutuksen jälkeen ja tarvittaessa 2 viikkoa istutuksen jälkeen 2,0-5,0 l/ha***

✗✗✗✗✗

*= Tankkiseoksissa käyttömäärä 1-2 l/ha. Tankkiseokset mahdollisia mm. Senkorin ja Fenixin kanssa **= Tarvittaessa voidaan korvata tankkiseoksella Stomp 2 l/ha ja Totril 0,3 l/ha.***= Rikkakasvitehon täydentämiseksi voidaan tehdä tankkiseos Stomp 2 l/ha ja Basagran SG tai Totril


Ominaisuudet:Stratos Ultra torjuu tehokkaasti ja nopeasti heinämäiset rikkakasvit peruna-, herne-, rypsi-, rapsi-, so-kerijuurikas- ja mansikkaviljelyksiltä sekä havu- ja lehtipuiden viljelyaloilta ja taimitarhoilta. Alennet-tuja käyttömääriä ruiskutettaessa tankkiin lisätään tehon varmistamiseksi Dash-kiinnitettä.

Vaikutustapa:Stratos Ultra imeytyy kasviin sen maanpäällisten osi-en kautta kulkeutuen systeemisesti sen muihin osiin. Ruiskutuksen jälkeen rikkojen kasvu pysähtyy heti. Selvät tehon merkit ilmenevät vajaassa viikossa.

Käytössä huomioitavaa:Juolavehnän paras ruskutusajankohta on, kun sii-nä on 4-6 lehteä. Hukkakauralla vastaavasti pen-somisen lopussa ja viimeistään korrenkasvun alussa. Alennettuja määriä käyttettäessä on syy-tä valita ruiskutushetkeksi aamu, jolloin ilma on kostea (>70%) ja lämmin sekä kasvusto hyvä-kuntoinen. Älä ruiskuta hallayön jälkeen. Stratos Ultra ja muiden rikkakasvivalmisteiden käytön vä-lin on oltava vähintään 7 vrk.

Käytön rajoitukset:Ei saa käyttää palkoineen korjattavalla herneel-lä. Mansikkaa ei saa korjata sadoksi käsittely-vuonna. Rypsi ja rapsi on ruiskutettava viimeis-tään ruusukeasteella ennen kukkavarren pituus-kasvua.


Varoaika:Sokerijuurikas 65 vrkPeruna, herne 55 vrk

Sateenkesto: 1-2 h

Tehoaine: Sykloksidiimi 100 g/l


Stratos® UltraHeinämäisten rikkakasvien torjuntaan

❱ Alennettu käyttömäärä yksivuotiseen torjuntaan ❱ Nopea teho ❱ Myös metsäkäyttöön

✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗Pitkäaikaista tehoa varten:Torjuttava kohde: Käyttökohteet: Käyttöajankohta: Käyttömäärä:

Juolavehnä SokerijuurikasJaettuna käsittelynä: 1. ruiskutus juolavehnän ollessa 3-5 -lehtiasteella 2. ruiskutus (tarvittaessa) ennen kasvuston umpeutumista

2 x 2,0-3,0 l/ha

Peruna, rypsi, rapsi, herne

Juolavehnä 4-6 -lehtiasteella, 20-30 cm korkeaa. Ruiskuta ennen kuin viljelykasvi peittää juolavehnän 4,0-6,0 l/ha

Mansikka Uudet istutukset ruiskutetaan juolavehnän 4-6 -lehtiasteella. Satoa tuottava mansikka käsitellään heti sadonkorjuun jälkeen. 4,0-6,0 l/ha

Metsätaimitarhat, metsänviljelyalat 4,0-6,0 l/ha

Yksivuotista tehoa varten:

Juolavehnä peruna, rypsi, rapsi, herne

Juolavehnä 4-6 -lehtiasteella, 20-30 cm korkeaa. Ruiskuta ennen kuin viljelykasvi peittää juolavehnän

1,5-2,0 l/ha + DASH 0,5 l/ha

Hukkakaura ja muut heinät

Sokerijuurikas, peruna, rypsi, rapsi, herne, mansikka

Hukkakauran oraiden pensomisen lopussa tai viimeistään korrenkasvun alussa

1,0-1,5 l/ha * + DASH 0,5 l/ha


* Korkein annostus syysvehnälle ja rukiille


PERUNAN KASVINSUOJELU


Acrobat® WGPerunaruton torjuntaohjelman ensimmäisiin ruiskutuksiin

❱ Kahden tehoaineen tehokas seos ❱ Erinomaiset vuosien koetulokset Acrobat + Shirlan –torjuntaohjelmasta ❱ Kustannustehokas


Perunarutto

1. ruiskutus kukkanuppujen tultua näkyviin tai ruttovaroituksen mukaan. Seuraavat ruiskutukset tarpeen mukaan 10-14 vrk:n välein. 2,0 kg/ha

Perunaruton leviämisriskin ollessa kohtuullinen, ruiskutusväli 7 vrk. 1,0 kg/ha

Sipulin naattihome 1. ruiskutus kun naatit ovat 10-20 cm:n pituiset tai ensimmäiset tautioireet ovat näkyvissä. Sateisissa oloissa käsittely voidaan uusia 8-10 päivän kuluttua. 2,0 kg/ha

Ominaisuudet:Acrobat WG on kehitetty perunaruton sekä sipulin naattihomeen torjuntaan. Tehoaineista toinen kul-keutuu lehden sisällä, kulkeutumisen ansiosta sitä suositellaan erityisesti ensimmäisiin ruiskutuksiin. Acrobat WG on tehonnut hyvin PETLA:n kokeissa, erityisesti samassa ohjelmassa Shirlanin kanssa.

Vaikutustapa:Dimetomorfi vaikuttaa kulkeutumalla lehden si-sällä. Mankotsebin vaikutustapa on kosketus-vaikutteinen, tuhoten lehdenpinnalla olevat rut-toitiöt.

Käytössä huomioitavaa: Tärkeintä on ruiskuttaa kasvusto ennen ruton iskeytymistä. Aikaisella ruiskutuksella varmiste-taan myös alimpien lehtien suojaus. Sipulilla kiinnite -ja kostutusaineen käyttö varmistaa te-hoa. Hillo- ja nippusipulina käytettävää sipulia ei saa käsitellä.


Sateenkesto: 4-6 h

Käytön rajoitukset:Sipulia saa käsitellä enintään kaksi ja perunaa enintään kolme kertaa saman kasvukauden ai-kana.

Varoaika: 21 vrk

Tehoaineet:Dimetomorfi 90 g/kg, Mankotsebi 600 g/kg





Perunarutto Ruttovaroituksen mukaan 10-14 vrk:n välein 0,4 l/ha

Epok® 600 ECSysteeminen valmiste perunaruton torjunta-ohjelman ensimmäisiin ruiskutuksiin

❱ Systeeminen vaikutustapa suojaa tehokkaasti uuden kasvun ❱ Puhdistaa jo syntyneen saastunnan ❱ Estää maasaastunnan leviämisen

ISK Biosciences Europe S.A

Ominaisuudet:Epok on kahden tehoaineen tehokas ruttoaine. Systeemisen metalaksyylin ansiosta antaa erinomai-sen suojan perunaruton maasaastuntaa vastaan. Fluatsinami suojaa tehokkaasti jo kehittyneet kas-vinosat ja tehoaa myös varsikuolioon.

Vaikutustapa: Kosketusvaikutteinen fl uatsinami suojaa tehok-kaasti jo kehittyneen kasvinosat ja tehoaa myös varsikuolioon. Metalaksyyli on systeeminen te-hoaine eli se liikkuu kasvissa.

Käytössä huomioitavaa: Valmistetta suositellaan lohkoille, joilla epäillään maasaastunnan mahdollisuutta. Epokia tulee käyttää ruiskutusohjelmien alussa joko ensim-mäisessä tai toisessa ruiskutuksessa.

Käytön rajoitukset:Valmistetta ei saa käyttää ns. High Grade –tuo-tantoalueella (Liminka, Temmes, Tyrnävä) eikä siemenperunaviljelyksillä. Valmistetta saa käyt-tää enintään kaksi kertaa kasvukauden aikana. Valmistetta ei tulisi käyttää peräkkäisinä vuosi-na samalla kasvulohkolla.


Sateenkesto:1 h

Varoaika: 7 vrk

Tehoaine:Metalaksyyli-M 193,6 g/l ja fl uatsinami 400 g/l



✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗✗




Perunarutto Ennakoivasti ennen ruttolaikkujen näkymistä 5-10 vrk välein 0,5 l/ha

Leimay®

Perunaruton torjuntaohjelman keski-ja loppuvaiheeseen.

❱ Erinomainen teho lehtiruttoon ja mukularuttoon ❱ Hyvä sateenkesto ❱ Uusi tehokas tehoaine

Ominaisuudet:Uutuus valmiste jolla on erinomainen teho lehti – ja mukularuttoon. Tehoaine imeytyy perunan va-hakerrokseen ja on siten erittäin sateenkestävä. Lehden pinnalla oleva vesi aktivoi tehoainetta va-hakerroksesta.

Vaikutustapa: Leimay on kosketusvaikutteinen valmiste

Käytössä huomioitavaa: Valmistetta käytetään vain ennakoivaan torjun-taan. Ensimmäinen ruiskutus tehdään ruttoen-nusteen mukaan, kun riski taudin leviämiselle on korkea, kuitenkin yleensä ennen kasvuston sulkeutumista. Ruiskutusväli on perunan kehi-tysasteen ja ruttopaineen mukaan 5-10 vuoro-kautta.

Käytön rajoitukset:Kestävien kantojen välttämiseksi valmistetta saa käyttää enintään kolmessa peräkkäisessä kä-sittelyssä, minkä jälkeen on käytettävä valmis-tetta jolla on muu vaikutustapa


Sateenkesto:1-2 h

Varoaika: 7 vrk

Tehoaine:Amisulbromi 200 g/l





Perunalla perunarutto 1. ruiskutus kukkanuppujen tultua näkyviin tai ruttovaroituksen mukaan.Uusintaruiskutukset tarpeen mukaan 5-10 pv:n välein. 2,0-3,0 kg/ha

Perunalla perunaseitti Juuri ennen istutusta 1,0-1,5 kg/1000 kg siemenperunaa

Herukoilla ja karviaisella 1. ruiskutus ennen kukintaa.Uusintakäsittelyt tarvittaessa 1-2 vk:n välein.

0,2 % eli 200 g/100 l vettä

Koristekasveilla laikkutautientorjumiseksi

Saastunnan alkuvaiheessa.Uusintakäsittelyt tarpeen vaatiessa 1-2 vk:n välein.

0,2 % eli 200 g/100 l vettä

Dithane® NTKorkealaatuinen mankotsebivalmiste

❱ Hyvät pitkäaikaiset käyttökokemukset ❱ Hyvin veteen sekoittuva ❱ Edullinen

Ominaisuudet:Dithane NT on kosketusvaikutteinen valmiste kasvitautien torjuntaan. Dithane NT on perunaruton torjunnan lisäksi hyvä vaihtoehto herukoiden, karviaisten ja koristekasvien laikkutautien torjuntaan. Valmiste on lähes pölyämätön ruiskuterae.

Vaikutustapa:Mankotsebi vaikuttaa kosketusvaikutteisesti kasvuston pinnalla, tuhoten mm. perunan leh-dellä olevat ruttoitiöt.

Käytössä huomioitavaa:Valmisteella on suojaava vaikutus, joten torjun-ta on tehtävä ennen tautisaastuntaa. Käytetään rutontorjuntaohjelmien suojaavassa osassa. Suurinta annosta käytetään isossa kasvustossa ruttopaineen ollessa suuri.


Sateenkesto: 4-6 h

Käytön rajoitukset:Herukka- ja karviaispensaita ei saa käsitellä ku-kinnan alkamisen ja sadonkorjuun välisenä ai-kana. Koristekasveilla valmistetta ei saa käyttää kasvihuoneissa.

Varoaika: 21 vrk

Tehoaine:Mankotsebi 750 g/kg





RanmanPerunaruton torjuntaohjelman loppuvaiheeseen kovassa tautipaineessa

❱ Tehokas valmiste mukularuttoa vastaan ❱ Erinomainen teho lehtiruttoon ❱ Hyvä sateenkesto

Ominaisuudet:Ranmanilla on erinomainen teho sekä lehti- että mukularuttoon. Valmisteen mukana oleva aktivaat-tori varmistaa hyvän levitystasaisuuden koko perunanvarsistoon. Aktivaattorin avulla valmiste saa-daan menemään myös kasvuston sisäosiin ja lehden alapinnoille, jotka muutoin ovat vaikeita suo-jata. Aineen sateenkesto on erinomainen. Tällä on suuri merkitys jos sadetetaan tai sataa pian ruis-kutuksen jälkeen.

Vaikutustapa:Ranman on kosketusvaikutteinen valmiste.

Käytössä huomioitavaa: Ranmania tulee aina käyttää osana rutontorjun-taohjelmaa, johon sisältyy myös sisävaikutteisia aineita kuten Consento tai Epok. Mukularuttoon saadaan hyvä teho kun ruiskutukset päätetään Ranmanilla. Ruiskutusväli on 7-10 vrk.

Käytön rajoitukset: Ranmania saa käyttää enintään 6 kertaa kesäs-sä. Käyttö sallittu enintään kolmessa perättäi-sessä ruiskutuksessa, jonka jälkeen on käytet-tävä muuta ainetta, jolla on toinen vaikutustapa.

Sateenkesto: 1 h

Varoaika: perunalla 7 vrk, avomaankurkulla 3 vrk


Tehoaine: Syatsofamidi 400 g/l

Pakkauskoko/tukkupakkaus: Ranman 1 l + Aktivaattori 0,75 l / 6 kpl


Peruna Ennakoivasti ennen ruttolaikkujen näkymistä 7-10 vrk välein 0,2 l/ha + 0,15 l/ha aktivaattoriAvomaankurkku (off label) Ennakoivasti ennen lehtihomeen oireiden näkymistä 0,2 l/ha + 0,15 l/ha aktivaattori




Shirlan®

Perunaruton torjuntaohjelman loppuvaiheeseen

❱ Tehoaa perunaruton lisäksi mukularuttoon ja varsikuolioon ❱ Lyhyt varoaika ❱ Nopea sateenkesto


Perunarutto 1-2. ruiskutus, ruttopaineen ollessa pieni 0,3 l/ha

Normaalissa ruttopaineessa, ruiskutusväli 7-14vrk* 0,4 l/ha

Perunaruttotärkkelysperunalla 1-2. ruiskutus mahdollista 5-7vrk ruiskutusvälein, jonka jälkeen normaali annos 0,2 l/ha

Sipulin naattihome 1. ruiskutus, sipulin naatit ovat 10-20 cm pitkiä tai kun ensimmäiset taudinoireet ilmaantuvat. Uusintakäsittely tarvittaessa 7-10 vrk:n kuluttua. 0,5 l/ha

Ominaisuudet:Shirlan on tehokas valmiste perunaruton torjuntaan. Tehoaa samalla harmaahomeeseen, mukula-ruttoon sekä varsikuolioon. Valmiste on rekisteröity myös sipulin naattihomeen torjuntaan.

Vaikutustapa:Kosketusvaikutteinen, estää itiöiden tunkeutu-misen kasviin ja uusien itiöiden muodostumisen.

Käytössä huomioitavaa: Suosittelemme Shirlania Acrobat WG tai Consen-to-valmisteen kanssa. Ruiskutusohjelma 2 Tyfon/Acrobat WG + 4 x Shirlan. Ohjelmista on pitkät käyttökokemukset ja hyvät koetulokset Petlan:n perunaruton torjuntakokeista. Valmisteeseen ei saa lisätä kiinnitettä eikä öljyä.


Sateenkesto: 0,5-1,0 h

Käytön rajoitukset:Kasvukauden aikana valmistetta saa käyttää enintään kuusi kertaa ja fl uatsinamin kokonais-käyttömäärä saa olla korkeintaan 1100 g/ha.

Varoaika:Peruna 7 vrk, sipuli 14 vrk

Tehoaineet:Fluatsinami 500 g/l




*= lyhyempää ruiskutusväliä (7-10vrk) käytetään: a) peruna voimakkaassa kasvussab) ruttopaine on suuri tai viljellään rutonarkoja lajikkeitac) lohkolla on edellisenä vuonna esiintynyt varsikuoliota ja maa on pysynyt märkänä yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa.




Consento®

Perunaruton torjuntaohjelman ensimmäisiin ruiskutuksiin kovassa ruttopaineessa

❱ Menestystuote Tyfon on nyt Consento ❱ Teho lehtiruttoon on erinomainen ❱ Puhdistaa jo syntyneen saastunnan ja suojaa uutta kasvustoa ❱ Valmiste tehoaa myös lehtipoltteeseen ja varsi- että mukularuttoon ❱ Nopea sateenkesto ja lyhyt varoaika


Perunarutto Varhaisessa kasvuvaiheessa, ensimmäisten tautioireiden näkyessä kasvustossaKun ruton leviämisriski on pieni tai kohtalainen

2,0 l/ha 1,5 l/ha

Ominaisuudet:Kahden tehoaineen tehokas uutuustuote perunaruton torjuntaan. Valmiste on erittäin monipuolinen torjuen sekä varsi- että mukularuttoa. Hyvin juokseva neste helpottaa käsittelyä. Valmiste on sa-teenkestävä 1 tunnin kuluttua ruiskutuksesta

Vaikutustapa:Tehoaine fenamidoni suojaa välittömästi kasvus-ton ja antaa suojaa myös uudelle kasvulle tehoten jo alkaneeseen tautiin. Propamokarbi-hydroklori-din systeemisyys suojaa uutta kasvua kulkeutuen kasvin sisällä myös uuteen kasvavaan lehvästöön ja estää ruton pääsyn lehden solukkoon.

Käytössä huomioitavaa: Consento sopii parhaiten ruiskutusohjelmien al-kuun. Kovan ruttopaineen vallitessa se on erityi-sen hyvä. Torjuntaohjelmassa Consentoa saa käyttää enin-tään kolme kertaa peräkkäin ja korkeintaan puo-let ruiskutuksista saa olla Consento-ruiskutuk-sia. Consentolla saa tehdä enintään neljä ruis-kutusta kasvukaudessa. Ruiskutusväli 7-12 vrk.

Käytön rajoitukset:Valmistetta saa käyttää kahtena peräkkäisenä vuotena, minkä jälkeen on pidettävä kahden vuoden tauko. Vaihtoehtoisesti valmistetta voi käyttää joka toinen vuosi.


Sateenkesto: 1 h

Varoaika: 10 vrk

Tehoaineet: Fenamidoni 75 g/lPropamokarbi-hydrokloridi 375 g/l





0

2

4

6

8

10

12

Standardi 3Standardi 2Standardi 1Consento-ohjelmaRuiskuttamaton

Leht

irutto

%

87,7 2,1 2,6 8,0 3,7

Petlan perunaruttokokeiden tulokset vuosilta 2008-2011

Tyfoniin eli nykyiseen Consentoon perustuvat ruiskutusohjelmat ovat menestyneet Petlan (Peru-nantukimuslaitoksen) kokeissa jo neljä vuotta perättäin erinomaisesti. Consento pitää ruton poissa voimakkaankin saastuntapaineen alla ja ruiskutusohjelmassa esimerkiksi Shirlanin kanssa suo-jaa kasvustoa pitkän ajan. Tulokset ovat ruiskutusohjelmien keskiarvoja.


MERKINTÄVAAHDOT

Tuote Käyttömäärä Vesimäärä

Hardi-merkintävaahto 0,5 dl 10 l

Hardi® merkintävaahtotiiviste ❱ Voimakkaasti vaahtoava ❱ Erittäin pitkäkestoiset vaahtopallot ❱ Pienet käyttömäärät ❱ Laadukas

Käyttötarkoitus:Käytetään mm. kasvinsuojeluruiskujen ja pinta-levittimien vaahtomerkitsimissä ajolinjojen mer-kintään.

Huomio: Ei saa jäätyä.

Pakkauskoko/tukkupakkaus:1 l / 12kpl

Käyttötarkoitus:Käytetään mm. kasvinsuojeluruiskujen ja pinta-levittimien vaahtomerkitsimissä ajolinjojen mer-kintään.

Huomio: Ei saa jäätyä.

Pakkauskoko/tukkupakkaus:5 l / 3 kpl

Tuote Käyttömäärä Vesimäärä

K-Agro-merkintävaahto 1,5-2,5 dl* 10 l

K-Agro merkintävaahto ❱ Kestävät vaahtopallot ❱ Isossa pakkauskoossa uusi koostumus ❱ Edullinen ja tehokas

Tuotenumero: Hardi merkintävaahtotiiviste: 500686063, Hardi merkintävaahto: 500799290

*= käyttömäärä riippuu veden kovuudesta.


RUISKUN PESU

Ruiskun TEHO-pesu ❱ Irroittaa tehokkaasti kiinnijääneet tehoaineet ja

tekee ne tehottomiksi ❱ Gramma-aineiden ja nestemäisten torjunta-aineiden pesuun ❱ Soveltuu hyvin ruiskun ulkopuoliseen pesuun ❱ Edullinen ja tehokas


Ruiskun sisäpuolinen pesu Ruiskutuksen loputtua, erityisesti siirryttäessä seuraavalle kasville 1 % liuos eli 1,0 l/100 l vettä

Ruiskun ulkopuolinen pesu Ruiskutusjaksojen päätteeksi (rikkakasvit, tautineet, glyfosaatit jne.),erityisesti syksyllä kasvukauden lopputtua.

2-5 % liuos eli 2-5 l/100 l vettä

Suuttimet ja suodattimet* Ruiskutus jaksojen päätteeksi (rikkakasvit, tautineet, glyfosaatit jne.),erityisesti syksyllä kasvukauden loputtua.

2-5 % liuos eli 2-5 dl/10 l vettä

Ominaisuudet:Ruiskun TEHO-pesu on kehitetty kasvinsuojelu-ruiskujen pesuun. Se on alkalinen pesuaine, jo-ka irrottaa tehokkaasti ruiskun säiliöön, putkis-toon ja suodattimiin kiinnijääneet tehoaineet se-kä tekee ne tehottomiksi. Pesuainetta kannattaa käyttää myös ruiskun ulkopuolisessa pesussa. Ruiskun TEHO-pesu sopii hyvin nestemäisten torjunta-aineiden lisäksi myös gramma-ainei-den pesuun, mm. Ally Class 50 WG, Ally 50 ST, Express, Ratio, Primus, Gratil, Logran, Safari, Ti-tus 25 DF, Tooler ja Sekator. Ruiskun TEHO-pesu on edullinen ruiskun pesuaine, jota oikein käyt-tämällä välttyy ikäviltä satovahingoilta. Ruiskun ulkopuolinen pesu pitkäaikaisessa käytössä vä-hentää huoltokustannuksia ja parantaa jälleen-myyntiarvoa.

Suositeltu käyttötapa:Käytetty pesuliuos voidaan ruiskuttaa kesan-nolle, muulle viljelemättömälle alueelle tai bi-opetiin.

Huomioitavaa:Ruiskun maalipinnat on huuhdeltava vedellä pe-suliuoksen käytön jälkeen.

Tehoaineet:Natriumsilikaatti, fosfonaatti <5%, alkanolamii-ni ja ionittomia tensidejä <5%

Pakkauskoko/tukkupakkaus: 5 l / 3 kpl


*= pestään erikseen pesuliuoksessa


RUISKUN PESU

Peruspesu

Peruspesu riittää silloin, kun ruiskuteliuosta ei ole ehtinyt kuivua ruiskuun. 1. Tyhjennä säiliö pellolla täysin tyhjäksi2. Huuhtele säiliö, pumppu, letkut ja suuttimet pellolla3. Käytä pesuliuoksessa oikeaa pesuainetta ja riittävää väkevyyttä4. Kierrätä pesuliuosta pumpulla ja ruiskuta liuosta suuttimien läpi5. Harjaa säiliö pesuliuoksella yläosaa myöten. Käytä pesuliuosta myös painepesurissa. Muista puh-

distaa täyttöaukon sihti, säiliön kansi, ruiskun ulkopinta, puomisto sekä mahdollinen täyttösäiliö6. Ruiskuta pesuliuosta puomiston läpi 5-10 minuutin ajan7. Pese suuttimet ja suodattimet omassa pesuliuoksessaan8. Huuhtele säiliö kaksi kertaa: kierrätä huuhteluvettä ruiskun kaikissa osissa ja ruiskuta puo-

miston läpi

Syväpesu

Syväpesu on tarpeen jos ruiskuteliuosta on päässyt kuivumaan ruiskun säiliön seinämiin tai muihin osiin.Syväpesussa suoritetaan ensin peruspesun vaiheet 1-6. Tämän jälkeen pesuliuoksen annetaan sei-soa ruiskussa vuorokauden ajan. Seuraavaksi suoritetaan vaiheet 7 ja 8 kuten peruspesussa.

Ruiskun pesuohjeet

Ruiskua pestäessä pätee perussääntö: mitä nopeammin käytön jälkeen peset, sitä helpommalla pääset. Ruiskutuksen jälkeen ruiskun eri osiin voi jäädä jopa 10 litraa ruiskutusnestettä. Säiliön seinämien huokosiin ja muihin osiin kuivahtanut torjunta-aine voi seuraavissa ruiskutuksissa liue-ta muiden kasvinsuojeluaineiden liuottimien ansiosta ja voi olla seuraavalle kasville vioittavaa tai jopa tappavaa.

#työkoneet


SUOJAIMET

Nitriilikäsine Famotril 730Vihreä nitriilikuminen suoja-käsine liuottimien ja ohentei-den käsittelyyn. Kulutusta-kestävä käsine antaa hyvän suojan kemi-kaaleja vastaan. Koot 8, 9 ja 10.

Kumisaappaat KontioKestävä suomalainen laatusaapas. Koot 36 - 46.

Haalari Mutex Cat. 3 537657533

Päälakisuoja ja visiiri 3M Peltor H8 + WP96

Puolinaamari + ABEK1P3 suodattimet.Miellyttävä puolinaama-ri bajonettikiinnitteisillä suodattimilla. Sopii esim. kasvinsuojeluai-neiden käsittelyyn.

Muista huolehtia kasvinsuojeluaineita käsitel-lessäsi omasta suojautumisestasi. Käytä aina myyntipäällyksessä mainittuja suo-jaimia.

Käytä aina seuraavia suojaimia käsitellessäsi kasvinsuojeluaineita, ruiskua täyttäessä, ruis-kutettaessa ja puhdistettaessa ruiskua:

❱ Kumikäsineet ❱ Kumisaappaat ❱ Päähine ❱ Suojapuku (haalari)

Jos tuotteen etiketissä edellytetään, on myös käytettävä:

❱ Silmä- tai kasvosuojainta ❱ Hengityssuojainta (A/P2)

Suosittelemme edellämainittujen käyttöä joka tapauksessa suojautuaksesi mahdollisilta roiskeilta, kaasuilta ja hiukkasilta.

3M 4279 Pro PaintHuoltovapaa puoli-naamari vaativaan käyttöön


SUUTINTEN VALINTATAULUKKO

Bar 1,5 2,0 2,5 3,0 4,0 5,0

ISO koko/väri l/min

0075-V-pun. 0,21 0,24 0,27 0,30 0,35 0,39

01-Oranssi 0,28 0,33 0,37 0,40 0,46 0,52

015-Vihreä 0,42 0,49 0,55 0,60 0,69 0,77

02-Keltainen 0,57 0,65 0,73 0,80 0,92 1,03

025-Lila 0,71 0,82 0,91 1,00 1,15 1,29

03-Sininen 0,85 0,98 1,10 1,20 1,39 1,55

04-Punainen 1,13 1,31 1,46 1,60 1,85 2,07

05-Ruskea 1,41 1,63 1,83 2,00 2,31 2,58

06-Harmaa 1,70 1,96 2,19 2,40 2,77 3,10

08-Valkoinen 2,26 2,61 2,92 3,20 3,70 4,13

10-V-sininen 2,83 3,27 3,65 4,00 4,62 5,16

Bar 1,5 2,0 2,5 3,0 4,0 5,0


01-Oranssi 0,28 0,33 0,37 0,40 0,46 0,52

015-Vihreä 0,42 0,49 0,55 0,60 0,68 0,77

02-Keltainen 0,57 0,65 0,73 0,80 0,92 1,03

025-Lila 0,71 0,82 0,91 1,00 1,15 1,29

03-Sininen 0,85 0,98 1,10 1,20 1,39 1,55

04-Punainen 1,13 1,31 1,46 1,60 1,85 2,07

05-Ruskea 1,41 1,63 1,83 2,00 2,31 2,58

Bar 1,5 2,0 2,5 3,0 4,0 5,0


015-Vihreä 0,42 0,49 0,55 0,60 0,69 0,77

02-Keltainen 0,57 0,65 0,73 0,80 0,92 1,03

025-Lila 0,71 0,82 0,91 1,00 1,15 1,29

03-Sininen 0,85 0,98 1,10 1,20 1,39 1,55

04-Punainen 1,13 1,31 1,46 1,60 1,85 2,07

05-Ruskea 1,41 1,63 1,83 2,00 2,31 2,58

Hieno Karkea

Keskitaso Hyvin karkea

Pisaran koko

HARDI ISO F-110 vakioviuhkasuuttimet (1,5-5 bar)

Bar 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0


01-Oranssi 0,40 0,46 0,52 0,57 0,61 0,65

015-Vihreä 0,60 0,69 0,77 0,85 0,92 0,98

02-Keltainen 0,80 0,92 1,03 1,13 1,22 1,31

025-Lila 1,00 1,15 1,29 1,41 1,53 1,63

03-Sininen 1,20 1,39 1,55 1,70 1,83 1,96

04-Punainen 1,60 1,85 2,07 2,26 2,44 2,61

05-Ruskea 2,00 2,31 2,58 2,83 3,06 3,27

06-Harmaa 2,40 2,77 3,10 3,39 3,67 3,92

08-Valkoinen 3,20 3,70 4,13 4,53 4,89 5,23

HARDI ISO INJET ilma-avusteiset suuttimet (3-8 bar)

HARDI ISO LD-110 LowDrift-suuttimet (1,5-5 bar)

HARDI ISO MINIDRIFT ilma-avusteiset suuttimet (1,5-5 bar)

Tuulikulkeuman välttämiseksi ja tasaisen ruiskutustuloksen säilyttämiseksi suositeltu ruiskutuspaine Hardi-suuttimilla on 1,5-2,5 bar (INJET: 3-5 bar)


SUUTINTEN VALINTATAULUKKO

Suutinten valinta Hyväksytyt tuulikulkeumaa alentavat Hardi-suuttimet ja ruiskut

50% tuulikulkeumavähennys

Suutin Väri Paine

S injet 020 Keltainen 3-3,5 bar

S injet 025 Violetti 3-5 bar

S injet 040 Punainen 3-5 bar

LowDrift 050-110 Ruskea 1,5-2 bar

MiniDrift 025-110 Violetti 1,5-2 bar

MiniDrift 030-110 Sininen 1,5-2 bar

MiniDrift 040-110 Punainen 1-4 bar

MiniDrift 050-110 Ruskea 1-6 bar

MD Duo 030-110 Sininen 1-4 bar

MD Duo 040-110 Punainen 1-4 bar

MD Duo 050-110 Ruskea 1-3 bar


Suutin Väri Paine

S injet 030 Sininen 3 bar

S injet 040 Punainen 3 bar

S injet 050 Ruskea 2-8 bar

MiniDrift 030-110 Sininen 1 bar

MiniDrift 040-110 Punainen 1-1,5 bar

MiniDrift 050-110 Ruskea 1-1,5 bar

MD Duo 030-110 Sininen 1-2 bar

MD Duo 040-110 Punainen 1-1,5 bar

MD Duo 050-110 Ruskea 1-1,5 bar


Suutin Väri Paine

S injet 050 Ruskea 2 bar

MiniDrift 040-110 Punainen 1 bar

MiniDrift 050-110 Ruskea 1 bar

MD Duo 030-110 Sininen 1-1,5 bar

MD Duo 040-110 Punainen 1 bar

MD Duo 050-110 Ruskea 1 bar

Ruisku ja suutin Väri Ehdot 50%:lle

Commander Plus Twin Force

1,5-2,5 bar.Ilmannopeuden

säätö asennossa keskinopea.

Kasvusto vähintään 30 cm:n

korkuista.

Hardi ISO F 110-02 Keltainen

Hardi ISO F 110-03 Sininen

Commander Twin Force



Alpha



Ruisku ja suutin Väri Ehdot 75%:lle

Commander Plus Twin Force

Suurin sallittu

paine 3 bar.Suurin

mahdollinen ilmannopeus.

Kasvusto vähintään 50 cm:n

korkuista.

Hardi ISO F 110-04 Punainen

Hardi ISO F 110-05 Ruskea

Commander Twin Force



Alpha




Valmiste Käyttökohde

Viuhka-suutin

Tuulikulkeumaa vähentävät suuttimet

50% vähennys

75% vähennys

90% vähennys

RikkakasviaineetAlly 50 ST Viljat, pellava 3 mAlly Class Viljat 3 mAramo Papu, sokerijuurikas, rapsi ym. 3 mAriane S Viljat, apilattomat nurmet ym. 3 mBasagran M75 Apilapitoiset nurmet, suojav. ym. 3 mBasagran SG Apila, sinimailanen, suojav. ym. 3 mBetanal Progress Sokeri- ja punajuurikas 3 mBetanal SE Sokeri- ja punaj. mansikka ym. 3 mBroadway Ruis, vehnä 3 mButisan S Rypsi, rapsi, kukkakaali ym. Ei 15 10 3Butisan TOP Rypsi, rapsi 15 10 3 3Cantor Kevätviljat, apilattomat suojaviljat 3 mEnvision Viljelys- ja viljelemättömät maat 3 mExpress 50 SX Viljat, suojaviljat 3 mFenix Peruna, porkkana, herne ym. Ei sallittu Ei sallittu 15 5Galera Rypsi, rapsi 3 metriäGoltix 70 WG Sokeri- ja punaj. kumina ym. 3 mGolttix 700 SC Sokeri- ja punaj. mansikka ym. 3 mGratil Viljat, apilattomat suojav. ym. 3 mK-MCPA Viljat, pellava, nurmet ym. 3 mK- Trio Viljat, apilattomat suojaviljat 3 mMetro Peruna, porkkana, herne, kumina 3 mMonitor Vehnä, peruna 3 mMustang Forte Viljat, apilattomat suojaviljat 3 mPistol Ei-syötävien kasvien alustat ym. Ei sallittu 10 m 5 m 3 mPrimus Viljat, siemenheinä, nurmet ym. 3 mPuma Extra Viljat 3 mReglone Varsistonhävitys, peruna ym. Ei sallittu 15 m 10 m 3 mRoundup Bio Viljely- ja viljelemättömät maat 3 mRoundup Max Viljely- ja viljelemättömät maat 3 mSekator OD Viljat 3 mSwipe Viljat 3 mTomahawk Viljat, apilattomat nurmet ym. 3 mTooler Viljat, apilatt. suojaviljat ym. 3 mKasvunsääteetCerone 3 mCycocel 3 mSonis 3 mTerpal 3 mTuholaisten torjuntaAvaunt Rypsi, rapsi 3 mBiscaya Rypsi, rapsi, peruna 10 m 5 m 3 m 3 mCalypso Mansikka 10 m 5 m 3 m 3 m

Omena, päärynä, luumu, kirsikka 40 m 30 m 20 m 15 mMinor Use -kasvit 30 m 20 m 15 m 10 m

Decis Mega EW50 Ristik. öljykasvit, viljat, herne ym. Ei sallittu Ei sallittu 20 m 10 mVadelma, herukat, karviainen ym. Ei sallittu Ei sallittu Ei sallittu 30 m

Kestac Viljat, rypsi, rapsi, herne ym. Ei sallittu Ei sallittu Ei sallittu 15 mKoristekasvit avomaalla Ei sallittu Ei sallittu Ei sallittu 20 m

VALMISTEKOHTAISET VESISTÖETÄISYYSRAJOITUKSET


Valmiste KäyttökohdeViuhka-suutin

Tuulikulkeumaa vähentävät suuttimet50% vähennys 75% vähennys 90% vähennys

Mavrik Viljat, rypsi, rapsi, mansikka ym. Ei sallittu Ei sallittu 15 m 5 mVadelma, herukka, karviainen ym Ei sallittu Ei sallittu 30 m 15 mOmena, päärynä Ei sallittu Ei sallittu Ei sallittu 50 m

Mospilan Rypsi, rapsi, lehtisalaatti 3 mKoristekasvit avomaalla 10 m 5 m 3 m 3 mOmena, päärynä 30 m 20 m 10 m 5 m

Roxion Viljat, sokerijuurikas, kaalit ym. 3 mHerukat, karviainen 5 m 3 m 3 m 3 mOmena 20 m 15 m 10 m 3 m

Vertimec, Agrimec Mansikka Ei sallittu Ei sallittu 15 m 5 mKoristekasvit avomaalla Ei sallittu Ei sallittu Ei sallittu 20 m

TautientorjuntaAcrobat Peruna, sipuli 20 m 10 m 5 m 3 mBumper Viljat 3 mCandit Mansikka 3 m

Herukat, karviainen 5 m 5 m 3 m 3 mOmena, päärynä 20 m 15 m 10 m 3 m

Comet Pro Viljat, sokerijuurikas Ei sallittu 20 m 10 m 5 mConsento (Tyfon) Peruna 15 m 10 m 5 m 3 mDelan WG Omena, päärynä Ei sallittu 50 m 40 m 30 mDithane NT Peruna Ei sallittu 20 m 10 m 3 mEpok 600 EC Peruna 10 m 3 m 3 m 3 mJuventus 90 Viljat, rypsi, rapsi 3 mLeimay Peruna 5 m 3 m 3 m 3 mMirador (Amistar) Viljat, siemenheinä, peruna ym. 10 m 5 m 3 m 3 m

Taimitarhat 30 m 20 m 15 m 10 mPenncozeb DG Peruna Ei sallittu Ei sallittu 20 m 10 m

Herukat, karviainen Ei sallittu Ei sallittu 30 m 15 mProline Rypsi, rapsi, viljat 10 m 3 m 3 m 3 mProsaro Rypsi, rapsi, viljat 5 m 3 m 3 m 3 mRanman Twinpack Peruna, avomaankurkku 3 mRovral Mansikka, rypsi, rapsi, kaali ym. 3 m

Vadelma, koristekasvit 15 m 10 m 5 m 3 mScala Mansikka 3 m

Omena, päärynä 30 m 30 m 20 m 10 mShirlan Peruna, sipuli 10 m 5 m 3 m 3 mSignum Mansikka, kaali, porkkana ym. Ei sallittu 15 m 10 m 3 m

Omena, päärynä, luumu, kirsikka Ei sallittu 50 m 40 m 30 mPensasmustikka, vadelma ym. Ei sallittu 30 m 20 m 10 m

Sportak EW Rypsi, rapsi, viljat, kumina 20 m 10 m 3 m 3 mStereo Viljat Ei sallittu 15 m 10 m 3 mSwitch 62.5 WG Mansikka, salaatit, pavut, herne Ei sallittu 15 m 10 m 3 m

Vadelma, mustaherukka ym. Ei sallittu 30 m 20 m 10 mKirsikka Ei sallittu 50 m 40 m 30 m

VALMISTEKOHTAISET VESISTÖETÄISYYSRAJOITUKSET


KASVINSUOJELUN PIKATAULUKKO KUMINALLE

KUMINAOngelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä SivuSiemenrikkakasvitkylvövuonna

Ennen kuminan taimettumistaKuminan 1-2 lehtiasteella

Kuminassa väh.1 kasvulehtiEnnen kuminan taimettumista tai kuminassa 1-2 kasvulehteäViim. rikkojen sirkkalehtivai-heessaElo-syyskuussa, kuminassa yli 5 leht.

Roundup MaxFenix/Goltix WG/Lentagran-seosFenix + Goltix WG

FenixGoltix 70WG*

Senkor

1-2 kg/ha0,3-0,5 l / 0,7-1,0 kg /ha /0,3-0,5 kg/ha0,5-0,7l+ 0,3-0,5 kg/ha

1,0-1,5 kg/ha2-3 kg/ha

0,075-0,1 kg/ha

126152

152

152

155

Siemenrikkakasvitsatovuonna

Ennen 1-ruusukkeiden esille tuloa Fenix 1,5-2 l/ha 155

Ohdake, valvattija saunakukka

Kylvövuonna tai sadonkorjuunjälkeen, kuminassa väh.7 kas- Matrigon 72 SG* 140 g/ha

Juolavehnä Juolavehnä 4-6 lehtiasteellaTarga Super (pohjavesialueet)

3 l/ha

Kuminakoi Ennen pääkasvuston kukintaa Mavrik 2FBioruiskute S (LUO-

0,2 l/ha0,6 l/ha

144

Pahkahome Täyden kukinnan aikana Sportak EW* 1,5 l/ha138

Kasvuston lopettaminen

Viimeisen sadonkorjuun jäl-keen

Express SX 12 g/ha + Roundup Max tai Envision

1,7-2 kg/ha3,2 l/ha

124126

*=tiedot perustuvat off-label rekisteröintiin.

Tarkista tuotteiden ajantasaiset käyttöohjeet: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri


KASVINSUOJELUN PIKATAULUKKO HÄRKÄPAVULLE JA HERNEELLE

HERNE JA PAVUT*Ongelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Sivu

Rikkakasvit härkäpavulla

Härkäpapu 2-4 kasvulehteäennen taimettumista

mikäli runsaasti rikkoja jo taimella, seos

Basagran SGButisan SFenix*+ Roundup Max

1,1-1,7 kg/ha1,5-2,5 l/ha2,5-3,5 l/ha0,5-0,8 l/ha

121150152126

Heinämäiset rikkakasvit pavulla ja herneellä

Mahdollisimman aikainen käsittelyPitkälle kehittyneet rikat

Aramo** 1 l/ha2 l/ha 149

Suklaalaikku härkäpavulla Kukinnan alusta palkojen kehittymiseen Signum* Off label 1 kg/ha

Rikkakasvit herneellä

ennen taimettumistaHerne 5-8 cm

Herne 5-10 cm

FenixBasagran SGFenixBasagran M75**Senkor

2,5-3,5 l/ha1,1-1,7 kg/ha1,5-3 l/ha3-3,5 l/ha0,2-0,4 kg/ha

155121152120155

Palkoineen korjattava herne Ennen taimettumista tai 5-10 cm Senkor 0,075-0,1 kg/ha 155

Hivenravinnepuutos 4-6-lehtiasteelta alkaen Zoom 1,5 l/ha 98

Juolavehnä Juolavehnä 4-6 lehtiasteella vain herneelläYksivuotinen teho juolavehnään Stratos Ultra 4-6 l/ha

1-1,5 l/ha+Dash 0,5 l/ha 157

Hernekääriäinen Kukinnan aikaan Kestac 50 ECDecis Mega

0,4-0,6 l/ha0,15-0,2 l/ha

142

Lehtilaikkutaudit ja harmaahome herneellä Kukinnan alusta palkojen kehittymiseen Signum 1 kg/ha

Pahkahome ja laikkutaudit herneellä Kukinnan aikana Switch** 1 kg/ha

Siemenherneen varsiston hävitys 4-7 vrk ennen puintia Reglone 2-3 l/ha 154

* pavulle hyväksytty ainoastaan Basagran SG, Butisan S, Fenix (off-label) ja Signum, tilanne 08/2013** ei palkoineen korjattavalle herneelle

Lehtilaikkutautien ja harmaahomeen ennaltaehkäisevä Signum-käsittely herneellä kukinnan alussa, toinen käsittely

tarvittaessa palkojen muodostumisen aikaan



KASVINSUOJELUN PIKATAULUKKO PORKKANALLE

PORKKANAOngelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Varoaika SivuLeveälehtiset rikat 1. Ennen porkkanan taimettumista

VarastoporkkanalleVarhaisporkkanalle 2. rikkakasvit enintään 2-3 lehteä2. porkkanassa 2-3 kasvulehteä

StompRegloneSenkorFenix+SenkorFenixStompFenix+SenkorSenkor

2-5 l/ha1,5-2 l/ha75-150 g/ha1-1,5 l/ha + 50-80g/ha1,5-3 l/ha2-3 l/ha1 l/ha + 80 g/ha75-150 g/ha

154155152153

152157

Muut heinämäiset rikat Rikat 3-lehtiasteelta pensomisen loppuun Aramo 1-2 l/ha 21 149

Hukkakaura Hukkakauran versomisen lopulla Targa Super 1,5 l/ha 56

Juolavehnä Juolavehnä 4-6-lehtiasteella Targa Super 3 l/ha

Porkkanapolte, porkkanan mustamätä

2-3 krt 10-14 vrk välein heinä-elokuussa Rovral 75 WG 1 kg/ha 35

Porkkanapolte, pahkahome

Taudinoireiden ilmaantuessa, toinen ruiskutus 14 vrk kuluttua Signum 0,75 kg/ha 14 148

Alternaria-sienet ja härmä Taudinoireiden ilmantuessa Mirador 0,8-1,0 l/ha 10 147

Porkkanakärpäsen toukat Pääosa toukista kuoriutunut Roxion 0,05% liuos 28 145

Porkkanakärpänen 5 porkkanakärpästä liima-ansassa/viikko

MavrikDecis Mega

0,20 l/ha0,1-0,2 l/ha

147 144

Porkkanakemppi 1 porkkanakemppi iima-ansassa/viikko

MavrikDecis Mega

0,25 l/ha0,1-0,2 l/ha

147 144

* = ei varhaisporkkanalle

Porkkanapoltteen, porkkanan mustamädän ja pahkahomeen torjunta: Ensimmäinen Signum-käsittely rivien umpeutuessa ja maan ollessa vielä näkyvissä. Pidä naatit terveinä tekemällä vielä toinen Signum-käsittely vaihtoehtoisen tuotteen,

esim. Rovral 75 WG käytön jälkeen.

Käsittelyväli 10-14 päivää

Viimeistään 14 vrk ennen

sadonkorjuuta

Rovral® 75 WGRovral® 75 WG

SATO

Tarkista tuotteiden ajantasaiset käyttöohjeet: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteri


KASVINSUOJELUN PIKATAULUKKO MARJOILLE

MANSIKKAOngelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Varoaika Sivu

RikkakasvitTaimien juurruttua/rikat taimellaTaimien juurruttua/rikat taimellaTaimien juurruttuaEnnen rikkojen taimettumista

Betanal SEGoltix 700 SCGoltix 70WGGallery

3 l, 2-2,5l seoksissa1,5-2 l/ha seoksissa2-3 kg/ha0,5-1 l/ha

Rönsyjen hävitys Viimeisen sadonkorjuun jälkeen Reglone 3-4 l/ha 156Juolavehnä Sadonkorjuun jälkeen Stratos Ultra 4-6 l/ha 154Ohdake, valvatti, saunakukka Sadonkorjuun jälkeen, ennen 15.8. Matrigon 72SG 165 g/haRivivälien rikkakasvit Rikat taimella - 4-8 lehtiaste Roundup Max 0,75-1,5 kg/ha 126Tyvimätä ja punamätä - Taimien upotuskäsittely

- Taimien juurruttua /keväällä kasvun alettua- Uusintaruiskutus 20-30 vrk myöhemmin- Sadonkorjuun jälkeen elo-syyskuulla

Aliette 80WG 0,2-0,3%4,0 kg/rivi-ha

4,0 kg/rivi-ha

4,0 kg/rivi-ha

Ei satovuonna14

14

Härmä Oireiden ilmaannuttua2. ruiskutus 10-14 vrk kuluttua Candit 0,2 kg/ha 21

Harmaahome Kukinnan alku - loppuvaihe

SignumScalaTeldorRovral 75 WGSwitchMiradorFrupica

1,8 kg/ha1,5-2,5 l/ha1,5 kg/ha1 kg/ha (0,07% liuos)1 kg/ha0,8-1,0 l/ha0,7-0,9 l/ha

310310735

Vattukärsäkäs, luteet Ennen kukintaa Kestac 50 EC 0,4-0,6 l/ha 7 142Vattukärsäkäs, ripsiäiset, luteet, kaskaat ja kirvat

Ennen kukintaa-kukinnan aikana Bioruiskute S 0,6 l/ha 1

Vattukärksäkäs, ripsiäiset, luteet, kaskaat ja kirvat

Ennen kukintaa - kukinnan aikana Calypso SC 480 0, 25 l/ha 3

Vattukärsäkäs, ripsiäiset, luteet, kaskaat ja kirvat

Enne kukintaa-kukinnan alussa Mavrik 0,2-0,4 l/ha 14 144

Vihannes-ja mansikkapunkin torjunta

Ennen kukintaa taisadonkorjuun jälkeen

EnvidorSilwet Gold

0,4 l/ha0,025-0,05%

7

Mansikkapunkin torjunta Ennen kukintaa-sadonkorjuun jälkeen

FloramiteSilwet Gold

0,4-0,6 l/ha0,025-0,05%

1

Vihannespunkin torjunta ”saastunnan alkuvaiheessa” FloramiteSilwet Gold

0,4-0,6 l/ha0,025-0,05%

1

Mansikkapunkin torjunta Ennen kukintaa tai sadonkorjuun jälkeen Agrimec 1,0 -1,2 l/ha 3

HERUKKA, KARVIAINEN JA VADELMAOngelma Ajankohta Valmiste Käyttömäärä Varoaika Sivu

Siemenrikkasvit Varhain keväällä ja/tai myöhään syksyllä Gallery 0,5-1 l/ha

Ohdake vain herukalla Ohdake n. 20 cmKirvojen talvimunat herukalla ja karviaisella Huhtikuun lopulla SUN 7E

kevätr. 2-3%

Vattukuoriainen, -kärsäkäs Ennen kukintaa Decis Mega 0,2-0,25 l/ha 7Vattukärpänen vadelmalla Kukkanuppujen tultua esiin Sumi Alpha 0,3-0,5 l/ha * Viim. viikko kukin-

nan päättymisestäHerukan koit, sääsket ja karviaiskoisa Ennen kukintaa Decis Mega 0,15-0,25 l/ha 7

Kirvat, ojukepistiäiset, versosääski

Ennen kukintaa tai viim. viikko kukinnan päättymisestä Roxion 0,05-0,1% liuos 28 145

Vihannespunkki Sadonkorjuun jälkeen Nissorun 0,05-0,15% liuos 14

Harmaahome, herukat Kukinnan alusta raakileiden muodostumisen alkuun Switch 1 kg/ha 10

Laikkutaudit herukalla Ennen kukinnan alkua tai sadon-korjuun jälkeen, enintään 2 krt Penncozeb DG 0,2% tai 2 kg/ha

Harmaahome, varistetauti ja ruoste herukoilla Kukinnan aikana, enintään 2 krt Signum 1,5 kg/ha 14

Harmaahome ja versotauti vadelmalla Kukinnan aikana 2-3 krt Teldor 1,5 kg/ha 7

Harmaahome vadelmalla Kukinnan aikana, enintään 3 krt Rovral 75 WG 0,07% liuos 21Harmaahome, versotauti ja ruoste vadelmalla Kukinnan aikana, enintään 2 krt Signum

(off label) 0,75-1,5 kg/ha 3

Karviaishärmä Kukinnan aikana, enintään 2 krt Candit 0,2 kg/ha * Viim. viikko kukin-nan päättymisestä



KASVINSUOJELUN YLEISTAULUKKO

Tuot

eTe

hoai

ne ja

pito

isuu

sPa

kkau

skok

o/tu

kkup

akka

us

Rajo

ituks

et

Vesimäärä/ha

Sateenkesto h

Perättäiskäyttökielto

Pohjavesirajoitus

Olkienkäyttörajoitus

Mehiläisvaroitus

Säilytyslämpötila min. C

RIKK

AKAS

VIAI

NEET

Agil

Prop

akvi

tsaf

oppi

100

g/l

1 l,

5l/4

kpl

150-

200

1h -

5°C

Ally

50

STM

etsu

lfuro

ni-m

etyy

li 50

0 g/

kg10

tab/

10 k

pl20

0-30

02

hx

Kest

ää p

akka

sta

Ally

Cla

ss 5

0 W

GM

etsu

lfuro

ni-m

etyy

li 10

0 g/

kg, k

arfe

ntra

tson

i-ety

yli 4

00g/

kg25

0 g/

10 k

pl20

0-30

02

hx

Kest

ää p

akka

sta

Aram

oTe

pral

oksi

diim

i 50

g/l

1 l/1

0 kp

l10

0-20

01

hx

+0°

CAr

iane

SM

CPA

200

g/l,

fl uro

ksip

yyri

40 g

/l, k

lopy

ralid

i 20

g/l

5 l/4

kpl

150-

400

2 h

26 +

0°C

Axia

l 50

ECPi

noks

adee

ni 5

0 g/

l5

l/4 k

pl10

0-30

01

hx

+0°

CBa

sagr

an M

75Be

ntat

soni

250

g/l,

MCP

A 75

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

5-6

hx

2 +

0°C

Basa

gran

SG

Bent

atso

ni 8

70 g

/kg

3 kg

/4 k

pl30

0-40

0M

in.6

hx

Kest

ää p

akka

sta

Broa

dway

Pyro

ksul

aam

i 68,

3 g/

kg, F

lora

sula

ami 2

2,8

g/kg

1 kg

/10

kpl

100-

200

1 h

xx

+0°

CBu

tisan

SM

etat

sakl

ori 5

00 g

/l5

l/4 k

pl30

0-40

06

hx

x +

0°C

Butis

an T

opM

etat

sakl

ori 3

75 g

/l, K

vinm

erak

ki 1

25 g

/l5

l/4 k

pl20

0-40

06

h6

x +

0°C

Cant

orFl

oras

ulam

i 6,2

5 g/

l, 2,

4-D

300

g/l

3 l/6

kpl

, 5 l/

4 kp

l10

0-30

01

h +

0°C

Devr

inol

450

SCNa

prop

amid

i 450

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

-

xx

+0°

CEn

visi

onGl

yfos

aatti

450

g/l

(Isop

ropy

ylia

miin

isuo

lana

)10

l/2

kpl, 2

0 l, 2

00 l,

640

l10

0-20

02-

4 h

15x

-15

°CEx

pres

s 50

SX

Trib

enur

oni-m

etyy

li 50

0 g/

kg15

0 g/

10

kpl

150-

200

1 h

Kest

ää p

akka

sta

Feni

xAk

loni

feen

i 600

g/l

5 l/4

kpl

200-

300

-12

+0°

CFo

cus

Ultra

Sykl

oksi

diim

i 100

g/l,

aro

maa

ttine

n liu

otin

450

g/l

5 l/4

kpl

150-

200

1 h

x +

0°C

Fusi

lade

Max

Flua

tsifo

ppi-P

-but

yyli

125

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

1 h

x +

0°C

Gale

raKl

opyr

alid

i 275

g/l,

Pik

lora

mi 6

7 g/

l5

l/4 k

pl10

0-30

06

h6

x +

0°C

Gras

p SC

Tral

koks

idiim

i 250

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

1 h

+0°

CGr

atil

Amid

osul

furo

ni 7

50 g

/kg

120

g/20

kpl

200-

400

1-2

hx

Kest

ää p

akka

sta

Isom

exx

Met

sulfu

roni

-met

yyli

200

g/kg

200

g20

0-30

02

hx

Kest

ää p

akka

sta

K-M

CPA

MCP

A 75

0 g/

l (di

met

yylia

miin

isuo

lana

)10

l/2

kpl

200-

400

2-4

hx

2 +

0°C

K-TR

IODi

klor

prop

pi-P

310

g/l,

MCP

A 16

0 g/

l, M

ekop

ropp

i-P 1

30 g

/l10

l/2

kpl

200-

400

2-3

hx

2 +

0°C

Lent

agra

n W

PPy

ridaa

tti 4

50 g

/kg

1 kg

/10

kpl

200-

400

1-2

hx

+5°

CLo

gran

20W

GTr

iasu

lfuro

ni 2

00 g

/kg

120

g/10

kpl

200-

300

- +

0°C

Mat

rigon

Klop

yral

idi 1

00 g

/l1l

/10

kpl

150-

400

6 h

x +

0°C

Mon

fast

Etok

solo

itu a

lifaa

ttine

n al

koho

li5

l/4 k

pl10

0-20

0-

Kest

ää p

akka

sta

Mon

itor

Sulfo

sulfu

roni

800

g/k

g12

5 g/

10 k

pl10

0-20

02

hx

Kest

ää p

akka

sta

Mus

tang

For

teFl

oras

ulam

i 5 g

/l, 2

,4-D

180

g/l,

am

inop

yral

idi 1

0 g/

l5

l/ 4

kpl

150-

200

2 h

x +

0°C



Oxitr

ilBr

omok

sini

ili 2

00 g

/l, Io

ksin

iili 2

00 g

/l3

l/4 k

pl15

0-30

01

h +

0°C

Pist

olGl

yfos

aatti

250

g/,

difl u

feni

kaan

i 40

g/l

5 l/4

kpl

200-

500

4-6

hPr

imus

Flor

asul

ami 5

0 g/

l0,

5 l/2

0 kp

l80

-200

1 h

+0°

CPu

ma

Extra

Feno

ksap

ropp

i-P-e

tyyl

i 75

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

1 h

+0°

CRa

tioTr

iben

uron

i-met

yyli

167

g/kg

, Tife

nsul

furo

ni-m

etyy

li 33

3 g/

kg10

tbl/7

5 g/

10 k

pl20

0-30

02

hKe

stää

pak

kast

aRe

glon

eDi

kvat

ti 20

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-40

05-

10 m

in17

x +

0°C

Roun

dup

Bio

Glyf

osaa

tti 3

60 g

/l (Is

opro

pyyl

iam

iinis

uola

na)

10 l/

2 kp

l, 20

l10

0-20

02-

4 h

15x

-15

°CRo

undu

p Go

ldGl

yfos

aatti

450

g/l

(Isop

ropy

ylia

miin

isuo

lana

)20

l10

0-20

02-

4 h

15x

-15

°CRo

undu

p M

axGl

yfos

aatti

680

g/k

g (A

mm

oniu

msu

olan

a)10

kg/

1 kp

l10

0-20

01-

4 h

15x

Kest

ää p

akka

sta

Seka

tor O

DJo

dosu

lfuro

ni 2

5 g/

l, Am

idos

ulfu

roni

100

g/l

Mef

enpy

yri 2

50 g

/l1

l/12

kpl

150-

300

2 h

x +

0°C

Senk

orM

etrib

utsi

ini 7

00 g

/kg

1 kg

/10

kpl

150-

300

1-2

hx

Kest

ää p

akka

sta

Spot

light

Plu

sKa

rfent

rats

oni-e

tyyl

i 60

g/l

5 l/4

kpl

300-

400

2 h

xEi

tiet

oaSt

aran

e 18

0Fl

urok

sipy

yri 1

80 g

/l5

l/4 k

pl20

0-40

01

h26

+0°

CSt

aran

e XL

Flor

asul

ami 2

,5 g

/l, F

luro

ksip

yyri

1-m

etyy

lihep

tyyl

iest

eri 1

44,1

g/l

5 l/4

kpl

100-

300

1 h

26 +

0°C

Stom

pPe

ndim

etal

iini 4

00 g

/l5

l/4 k

pl20

0-40

02-

4 h

x +

0°C

Targ

a Su

per 5

SCKv

itsal

ofop

pi-P

-ety

yli 5

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-30

01

hx

+0°

CTi

tus

WSB

Rim

sulfu

roni

250

g/k

g5*

20 g

pss

/10

kpl

200-

300

2 h

xKe

stää

pak

kast

aTo

mah

awk

180

Flur

oksi

pyyr

i 180

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

1 h

26 +

0°C

Tool

erTr

itosu

lfuro

ni 7

14 g

/kg

350

g/10

kpl

, 1,4

kg/

4kpl

150-

200

1-2

hx

Kest

ää p

akka

sta

Tool

er H

eavy

Touc

hdow

n Pr

emiu

mGl

yfos

aatti

360

g/l

(Am

mon

ium

suol

ana)

10 l,

20

l10

0-20

02-

4 h

x +

0°C

Zepp

elin

Glyf

osaa

tti 1

60 g

/kg,

Difl

ufek

aani

40

g/kg

12 k

g/1

kpl

200-

400

4-6

hx

Kest

ää p

akka

sta

KASV

UNSÄ

ÄTEE

TCe

rone

Etef

oni 4

80 g

/l5

l/4 k

pl20

0-30

04

h +

0°C

Cyco

cel 7

50Kl

orm

ekva

ttikl

orid

i 750

g/l

10 l/

2 kp

l20

0-40

03-

4 h

9 +

0°C

Mod

dus

MTr

inek

sapa

kki-e

tyyl

i 250

g/l

1 l

200-

300

1-4

h10

+0°

CTe

rpal

Mep

ikva

ttikl

orid

i 305

g/l,

Ete

foni

155

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

4-5

h +

0°C

PEIT

TAUS

AINE

ETBa

ytan

I-ja

uhe

Tria

dim

enol

i 150

g/k

g, im

atsa

liini

25

g/kg

5 kg

, 25

kg-

-24

Kest

ää p

akka

sta

Bayt

an U

nive

rsal

Tria

dim

enol

i 75

g/l,

Imat

salii

ni 1

0 g/

l, Fu

berid

atso

li 9

g/l

10 l/

2 kp

l24

+0°

CCe

lest

For

mul

a M

Flud

ioks

oniil

i 25

g/l

10 l

- -

Kest

ää p

akka

sta

Lam

ardo

r 400

FS

Prot

ioko

nats

oli 2

50 g

/l, te

buko

nats

oli 1

50 g

/l15

l, 2

00l

--

+0°

CM

oncu

tFl

uton

aliin

i 449

g/l

1 l/1

2 kp

l -

-4

+0°

CPa

noct

ine

Plus

Guat

satii

nias

etaa

tit 3

00 g

/l, im

atsa

liini

20

g/l

25 l,

200

l,10

00 l

- -

4 +

0°C

Rizo

lex

Tolk

lofo

ssi-m

etyy

li 50

0 g/

l1

l/10

kpl

- -

+0°

CVi

ljan

Täys

sato

-jauh

eKa

rbok

siin

i 750

g/k

g, Im

atsa

liili

25

g/l

5 kg

/4 k

pl-

-Ei

tiet

oa

Vilja

n Tä

yssa

to-n

este

Karb

oksi

ini 5

00 g

/l, Im

atsa

liili

25

g/l

20 l

, 200

l-

-Ei

tiet

oa



TAUT

IENT

ORJU

NTA

Te

hoai

ne ja

pito

isuu

s

Koko

/ tuk

kupa

kk.

Vesi

mää

rä/h

aSa

teen

kest

o h

Perä

t-tä

iskä

yt-

töki

elto

Pohj

a-ve

sira

-jo

itus

Olki

en-

käyt

töra

-jo

itus

Säily

tysl

ämpö

tila

min

. C

Acan

toPi

koks

istro

biin

i 250

g/l

5 l/4

kpl

100-

300

1-2

h +

0°C

Acan

to P

rima

Piko

ksis

trobi

ini 8

0 g/

kg, s

ypro

dini

ili 3

00 g

/kg

5 kg

/4 k

pl10

0-30

02

h1

+0°

CAc

roba

t WG

Dim

etom

orfi

90 g

/kg,

Man

kots

ebi 6

00 g

/kg

5 kg

/4 k

pl30

0-40

04-

6 h

Suos

itus

+10

°CAm

ista

rAt

soks

istro

biin

i 250

g/l

5 l 2

0 l

200-

400

1-2

h +

0°C

Amis

tar T

opAt

soks

istro

biin

i 2

00 g

/l, D

ifeno

kona

tsol

i 12

5 g/

l5

l40

0-20

001

hx

+0°

CBa

sso

Prop

ikon

atso

li 90

g/l,

pro

klor

atsi

400

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

1-2

h3

+0°

CBr

avo

Prem

ium

Prop

ikon

atso

li 62

,5 g

/l, k

loro

talo

niili

250

g/l

10 l

100-

300

1 h

xx

+0°

CBu

mpe

r 25

ECPr

opik

onat

soli

250

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

1 h

+0°

CCa

ndit

Kres

oksi

imi-m

etyy

li 50

0 g/

kg0,

5 kg

/10

kpl

400-

2000

1 h

7x

+0°

CCo

met

Pro

Pyra

klos

trobi

ini 2

00 g

/l5

l/4 k

pl15

0-30

00,

5 h

+0°

CCo

nsen

toFe

nam

idon

i 75

g/l,

prop

amok

arbi

hydr

oklo

ridi 3

75 g

/l10

l/2

kpl

200-

400

1 h

13 +

0°C

Curz

ate

Sym

oksa

niili

45

g/kg

, man

kots

ebi 6

80 g

/kg

10 k

g/ 1

kpl

200-

400

Max

+25

°CDe

lan

WG

Ditia

noni

700

g/k

g1

kg/1

0 kp

l-

1 h

+0°

CDe

laro

SC

325

Trifl

oksi

stro

biin

i 150

g/l,

pro

tioko

nats

oli 1

75 g

/l5

l/4 k

pl15

0-30

01-

2 h

x -

10 -

+40

Dith

ane

Man

kots

ebi 7

50 g

/kg

10 k

g/1

kpl

200-

400

2-4

hM

ax +

25°C

Epok

600

EC

Met

alak

syyl

i-M 1

93,6

g/l,

fl ua

tsin

ami 4

00 g

/l2

l / 6

kpl

200-

400

1 h

4x

+0°

CJu

vent

usM

etko

nats

oli 9

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-40

01

hx

+0°

CM

enar

aSy

prok

onat

soli

160

g/l,

prop

ikon

atso

li 25

0 g/

l5

l/4 k

pl15

0-30

01

hx

+0°

CM

irado

rPi

koks

istro

biin

i 250

g/l

5 l/4

kpl

100-

300

1-2

h +

0°C

Penn

coze

b DG

Man

kots

ebi 7

50 g

/kg

10 k

g/ 1

kpl

400

2-4

hM

ax +

25°C

Prol

ine

Prot

ioko

nats

oli 2

50 g

/l5

l/4 k

pl15

0-30

01-

2 h

-10

°CPr

osar

oPr

otio

kona

tsol

i 125

g/l,

tebu

kona

tsol

i 125

g/l

5 l/4

kpl

150-

300

1-2

h -

10°C

Ranm

an T

win

pack

Syat

sofa

mid

i 400

g/l

1l/6

kpl

200-

400

1 h

16 +

0°C

Rido

mil

Gold

Met

alak

syyl

i-M 4

0 g/

kg, m

anko

tseb

i 500

g/k

g10

kg

300-

400

1-2

hx

+0°

CRe

vus

Man

dipr

opam

idi 2

50 g

/l5

l/4 k

pl15

0-30

00,

5 h

+0°

CRo

vral

75

WG

Ipro

dion

i 750

g/l

1 kg

8 k

pl30

0-20

00He

ti ku

ivut

tuaa

n23

+0°

CSc

ala

Pyrim

etan

iili 4

00 g

/l5

l/4 k

pl60

0-15

00He

ti ku

ivut

tuaa

n18

x +

0°C

Shirl

anFl

uats

inam

i 500

g/l

1 l/1

2 kp

l, 5

l/4 k

pl20

0-40

00,

5-1,

0 h

1419

+0°

CSi

gnum

Bosk

alid

i 267

g/k

g, P

yrak

lost

robi

ini 6

7 g/

kg2,

5 kg

/4 k

pl40

0-20

001

h18

,20

Kest

ää p

akka

sta

Spor

tak

EWPr

oklo

rats

i 450

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

2 h

xx

+0°

CSt

ereo

312

.5 E

CSy

prod

iniil

i 250

g/l,

pro

piko

nats

oli 6

2,5

g/l

5 l/4

kpl

200-

400

2 h

21x

+0°

CSw

itch

62,5

WG

Sypr

odin

iili 3

75 g

/kg,

fl ud

ioks

oniil

i 250

g/k

g1

kg/1

0 kp

l10

00-2

000

4 h

18,2

2 -

10°C

Teld

orFe

nhek

sam

idi 5

00 g

/kg

1 kg

/10

kpl

300-

2000

2 h

18Ti

lt EC

Prop

ikon

atso

li 25

0 g/

l5

l/4 k

pl20

0-40

01

h +

0°C

Trid

ex 7

5 DG

Man

kots

ebi 7

50 g

/kg

400

6 h

+10

-15°

CZe

nit 5

75 E

CPr

opik

onat

soli

125

g/l,

fenp

ropi

diin

i 450

g/l

5 l/4

kpl

200-

300

1 h

x +

0°C


KASVINSUOJELUN YLEISTAULUKKOTU

HOLA

ISTE

N TO

RJUN

TAAg

rimec

Abam

ektii

ni 1

8 g/

l1

l10

00-2

000

1 h

26x

+0°

CAv

aunt

Indo

ksak

arbi

150

g/l

1 l /

10

kpl

100-

200

1 h

27 +

0°C

Bisc

aya

OD 2

40Ti

aklo

prid

i 240

g/l

3 l /

4 k

pl30

02

h25

x +

0°C

Caly

pso

SC 4

80Ti

aklo

prid

i 480

g/l

1 l /

12

kpl

600-

1500

2 h

x -

10°C

Dana

dim

Pro

gres

sDi

met

oaat

ti 40

0 g/

l1

l, 5

l20

0-40

0x

x -

5°C

Deci

s 25

ECDe

ltam

etrii

ni 2

5 g/

l1

l/12

kpl

200-

400

1 h

10x

+0°

CDe

cis

Meg

a EW

50

Delta

met

riini

50

g/l

1 l/1

2 kp

l10

0-40

01

hx

+0°

CEn

vido

rSp

irodi

klof

eeni

240

g/l

1 l/

12 k

p50

0-10

001

hx

-10°

CFl

oram

iteBi

fena

tsaa

tti 2

40 g

/l25

0 m

l/ 20

kpl

400-

2000

1 h

+0°

CKa

rate

2.5

WG

Lam

bda-

syha

lotri

ini 2

5 g/

kg1

kg20

0-40

00,

5 h

x +

0°C

Kara

te Z

eon

Lam

bda-

syha

lotri

ini 1

00 g

/l5

l20

0-40

01-

2 h

x +

0°C

Kest

ac 5

0 EC

Alfa

-syp

erm

etrii

ni 5

0 g/

l1

l/10

kpl

200-

400

Heti

kuivu

ttuaa

nx

+0°

CM

avrik

2F

Tau-

fl uva

linaa

tti 2

40 g

/l1

l/12

kpl

200-

400

2 h

x-1

0°C

Mos

pila

nAs

etam

iprid

i 200

g/k

g1

kg/1

0 kp

l20

02

h27

+0°

CRo

xion

Dim

etoa

atti

400

g/l

5 l/4

kpl

200

1-2

hx

x +

0°C

Sum

i Alp

ha 5

FW

Esfe

nval

eria

atti

50 g

/l3

l/4 k

pl20

0-40

01

hx

x +

0°C

Verti

mec

018

EC

Abam

ektii

ni 1

8 g/

l1

l10

00-2

000

1 h

26x

+0°

CHI

VENL

EHTI

LANN

OITT

EET

Mul

tiple

man

gaan

i, ku

pari,

sin

kki,

mag

nesi

um5

l/2 k

pl20

04-

6 h

Ei s

aa jä

ätyä

Folia

r Ext

raty

ppi,

fosf

ori,

kaliu

m, m

agne

sium

10 l/

2 kp

l20

04-

6 h

Ei s

aa jä

ätyä

Zoom

typp

i, rik

ki, b

oori,

mag

nesi

um, m

anga

ani

10 l/

2 kp

l20

04-

6 h

Ei s

aa jä

ätyä

Tuot

teid

en y

mpä

ristö

rajo

ituks

et o

vat s

aatta

neet

muu

ttua

taul

ukon

teko

ajan

kohd

an jä

lkee

n, ta

rkis

ta v

oim

assa

ole

vat r

ajoi

tuks

et o

soitt

eest

a w

ww

.tuke

s.fi /

kasv

insu

ojel

uain

erek

iste

riHu

omau

tuks

ien

tark

emm

at s

elity

stek

stit:

1)

= T

orju

nta-

aine

ja s

en h

ajoa

mis

tuot

e ha

joav

at m

aass

a hi

taas

ti ja

saa

ttava

t toi

stuv

an k

äytö

n se

urau

ksen

a ke

rtyä

maa

han,

sitä

ei t

ule

käyt

tää

perä

kkäi

sinä

vuo

sina

sam

alla

kas

vulo

hkol

la.

2)

= K

äsite

ltyjä

nur

mia

ei s

aa k

äyttä

ä re

huks

i per

usta

mis

vuon

na. K

äsite

llyn

vilja

n ol

kia

ei s

aa k

ompo

stoi

da e

ikä

käyt

tää

kasv

ualu

stan

a ka

svih

uone

issa

.3)

=

Tät

ä ja

mui

ta p

rokl

orat

sia

sisä

ltävi

ä va

lmis

teita

ei s

aa k

äyttä

ä pe

räkk

äisi

nä v

uosi

na s

amal

la k

asvu

lohk

olla

.4)

=

Tät

ä ja

mui

ta s

amoj

a te

hoai

neita

sis

ältä

viä

valm

iste

ita e

i tul

isi k

äyttä

ä pe

räkk

äisi

nä v

uosi

na s

amal

la p

elto

lohk

olla

.5)

=

Val

mis

tetta

ei s

aa k

äyttä

ä la

sin-

eik

ä m

uovi

nala

ises

sa v

iljel

yssä

.6)

=

Saa

käy

ttää

sam

alla

pel

tolo

hkol

la v

ain

joka

kol

mas

vuo

si.

7)

= M

ansi

kkal

la-

ja h

eruk

kavi

ljelm

ällä

eni

ntää

n ka

ksi k

erta

a se

kä o

men

alla

ja p

ääry

nällä

kol

me

kerta

a ka

svuk

aude

n ai

kana

.8)

=

Val

mis

tetta

ja m

uita

fenp

ropi

mor

fi a s

isäl

tävi

ä va

lmis

teita

ei s

aa k

äyttä

ä pe

räkk

äisi

nä v

uosi

na s

amal

la k

asvu

lohk

olla

.9)

=

Vilj

an o

lkia

ei s

aa k

äyttä

ä ly

psyk

arja

n re

huks

i. Sy

öttö

liha

karja

lle o

n lo

pete

ttava

viik

koa

enne

n te

uras

tust

a.10

) = E

i suo

site

lla k

äyte

ttävä

ksi p

ohja

vesi

alue

illa.

11) =

Tät

ä ta

i muu

ta v

alm

iste

tta, j

oka

sisä

ltää

napr

opam

idia

, ei s

aa k

äyttä

ä us

eam

min

kui

n jo

ka to

inen

vuo

si s

amal

la p

elto

lohk

olla

.12

) = A

klon

ifeen

iä s

isäl

tävi

ä va

lmis

teita

ei s

aa k

äyttä

ä ku

in jo

ka to

inen

vuo

si s

amal

la p

elto

lohk

olla

. Voi

daan

kui

tenk

in k

äyttä

ä m

etsä

taim

itarh

oilla

tarv

ittae

ssa

kaht

ena

perä

kkäi

senä

vuo

nna,

min

kä jä

lkee

n al

ueel

la e

i saa

käy

ttää

sam

aa

teho

aine

tta s

isäl

tävä

ä va

lmis

tetta

kah

teen

vuo

teen

. 13

) = F

enam

idon

ia s

isältä

viä v

alm

istei

ta s

aa k

äyttä

ä ko

rkei

ntaa

n ka

hten

a pe

räkk

äise

nä v

uote

na s

amal

la k

asvu

lohk

olla

, min

kä jä

lkee

n on

pid

että

vä v

ähin

tään

kah

den

vuod

en ta

uko

tai v

aiht

oeht

oise

sti j

oka

toin

en v

uosi

sam

alla

kas

vulo

hkol

la.

14) =

Torju

nta-

aine

ja s

en h

ajoa

mist

uotte

et h

ajoa

vat m

aass

a hi

taas

ti ja

saa

ttava

t toi

stuv

an k

äytö

n se

urau

ksen

a ke

rtyä

maa

han,

val

mist

etta

ei t

ulisi

käy

ttää

perä

kkäi

sinä

vuos

ina

sam

alla

pel

tolo

hkol

la.

15) =

Vilj

elem

ättö

mill

ä al

ueill

a, jo

tka

sija

itsev

at tä

rkei

llä ta

i mui

lla v

eden

hank

inta

käyt

töön

sov

eltu

villa

poh

jave

sial

ueill

a (p

ohja

vesi

alue

luok

at I

ja II

), va

lmis

tetta

tule

e kä

yttä

ä va

in p

esäk

ekäs

ittel

ynä.

Va

lmis

teita

saa

käy

tää

myö

s ke

sant

opel

loill

a, jo

tka

sija

itsev

at p

ohja

vesi

alue

ille.

16) =

Käy

ttö s

amal

la lo

hkol

la p

eräk

käis

inä

vuos

ina

on k

uite

nkin

sal

ittu,

mik

äli k

äyttö

kerto

ja o

n en

intä

än k

olm

e ka

svuk

aude

n ai

kana

.17

) = K

äyttö

sal

littu

sam

alla

pel

tolo

hkol

la k

orke

inta

an k

ahte

na p

eräk

käis

enä

vuon

na, j

onka

jälk

een

pide

ttävä

väh

intä

än s

aman

pitu

inen

tauk

o.18

) = S

aa k

äyttä

ä m

ansi

kka

vilje

lmill

ä en

intä

än 2

ker

taa

kasv

ukau

dess

a.19

) = K

asvu

kaud

en a

ikan

a va

lmis

tetta

saa

käy

ttää

enin

tään

kuu

si k

erta

a ja

fl ua

tsin

amin

kok

onai

skäy

ttöm

äärä

saa

olla

kor

kein

taan

110

0 g/

ha.

20) =

Maa

perä

n el

iöid

en s

uoje

lem

isek

si tä

tä ta

i mitä

taha

nsa

muu

ta v

alm

iste

tta, j

oka

sisä

ltää

bosk

alid

ia, e

i saa

käy

ttää

usea

mm

in k

uin

joka

toin

en v

uosi

sam

alla

kas

vulo

hkol

la.

21) =

Val

mis

tetta

ja m

uita

syp

rodi

niili

ä si

sältä

viä

valm

iste

ita e

i saa

käy

ttää

perä

kkäi

sinä

vuo

sina

sam

alla

kas

vulo

hkol

la.

22) =

Man

sikk

a vi

ljelm

illä

saa

käyt

tää

sam

alla

kas

vulo

hkol

la e

nint

ään

kolm

ena

perä

kkäi

senä

vuo

tena

, min

kä jä

lkee

n va

lmis

teen

käy

töss

ä on

pid

että

vä v

ähin

tään

vas

taav

an p

ituin

en ta

uko.

23) =

Tom

aatti

a ja

kur

kkua

saa

käs

itellä

eni

ntää

n 3

kerta

a ka

svuk

aude

n. T

ehoa

ine

ipro

dion

illa

on p

eräk

käis

käyt

töra

joitu

s.

24) =

Tria

dim

enol

ia s

isäl

tävi

llä v

alm

iste

illa

peita

ttua

siem

entä

ei s

aa k

äyttä

ä us

eam

min

kui

n jo

ka to

inen

vuo

si s

amal

la k

asvu

lohk

olla

, jos

käy

ttöm

äärä

Bay

tan

I –pe

ittau

sjau

heel

la

suu

rem

pi k

uin

150

g/10

0 kg

sie

men

tä ta

i Bay

tan

Univ

ersa

l –va

lmis

teel

la o

n su

urem

pi k

uin

300

ml/1

00 k

g si

emen

tä25

) = S

aa k

äyttä

ä ry

psill

ä ja

raps

illa

enin

tään

ker

ran

ja p

erun

alla

eni

ntää

n ko

lme

kerta

a ka

svuk

aude

n ai

kana

.26

) = K

äsite

llyn

vilja

n ol

kia

ei s

aa k

ompo

stoi

da ja

käy

ttää

kasv

ihuo

neis

sa k

asvu

alus

tana

.27

) = S

aa k

äyttä

ä ry

psill

ä ja

raps

illa

enin

tään

ker

ran

kasv

ukau

dess

a.


Tuholaisten torjuntakynnyksiä

Tuhoeläin Ajankohta Torjuntakynnys

Kirpat Öljykasvit sirkkataimella 1 kirppa/sirkkataimi

5 syöntijälkeä/sirkkataimi

Rapsikuoriainen Aikainen nuppuvaihe 0,5-1 kuoriaista/kasvi

Nuppuasteella 2-3 kuoriaista/kasvi

Rapsikärsäkäs Tulevat yleensä torjutuksi kuoriaisten yhteydessä, mikäli kuoriaisia ei ole torjuttu

1 kärsäkäs/4 kasvia

Kaalikoi Tulevat yleensä torjutuksi kuoriaisten yhteydessä, mikäli kuoriaisia ei ole torjuttu

4-6 toukkaa/kasvi

Kirvat Orastuminen-versonta Kirvoja joka 5. kasvissa

Korrenkasvu 5 kirvaa/korsi

Vilja tähkällä 10 kirvaa/korsi

Syysvehnä tähkällä 20 kirvaa/korsi

Tähkäsääski Lämpösumma >350, tyyntä ja sateetonta, >14°C, ilta 20-24°C

1 sääski/6-7 tähkääkasvustoa liikuteltaessa yli 10 lähtee lentoon

Vehnäsääski Kuten tähkäsääski 1 sääski/1-3 tähkää

Viljakukko Korrenkasvu-lippulehti Ennen lippulehdelle tuloa 0,5-1 toukkaa/kasvi

Lippulehtivaiheessa 1-2 toukkaa/kasvi

Kahukärpänen Syysviljan oraat 1-4 lehteä Liima-ansassa 5 kpl/vrk

Ohrakirppa Orasvaiheessa ohra ja kaura Jos yli puolet lehtialasta syöty

Orasvaiheessa vehnä Jos kolmannes lehtialasta syöty

Hernekääriäinen Kukinnan aikaan Ennustepalvelu ja feromonipyydykset

Kuminakoi Lämpösumma >130 Kun toukat kuoriutuvat ja uusintakäsittely 4-7 vrk

Kasvitautien torjuntakynnyksiä

Kasvitautien torjuntakynnys ylittyy useimpien tautien osalta, kun joka 3. kasvin kolmanneksi ylimmän lehden alasta 5 % on taudin oireita/laikkuja. Ruostetautien torjunta on yleensä aiheellista he-ti kun itiöpesäkkeitä on havaittavissa kasvus-tossa.

Tautisaastunnan asteen arviointi

1 15 510 10%

TORJUNTAKYNNYKSET


VILJOJEN KASVITAUTIEN KUVIA

Rengaslaikku / Rhynchosporium secalis

Ohran tyvi- ja lehtilaikku / Bipolaris sorokiniana

Härmä / Blumeria graminis Verkkolaikku / Drechslera teres

Yleisimpiä vehnän tauteja

Yleisimpiä ohran tauteja

Harmaalaikku /Septoria tritici Keltaruoste / Puccinia striiformis

Ruskolaikku / Stagonospora nodorumPistelaikku (DTR)/ Drechslera tritici-repentis


KASVITAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO

Peittausaineiden tehotaulukko

Öljykasvien tautiaineiden tehotaulukko

VALMISTE Viljat, joille käyttö sallittu Vehn

än h

aisu

noki

Vehn

än le

nton

oki

Ohra

n le

nton

oki

Ohra

n vi

iruta

uti

Kaur

an a

vono

ki

Lum

ihom

e

Ohra

n ve

rkko

laik

ku

Ohra

n ty

vi-

ja le

htila

ikku

Vehn

än ru

skol

aikk

u

Kaur

an le

htila

ikku

Itävy

yttä

ale

ntav

at

hom

eet,

puna

hom

e

Baytan I Ohra, vehnä, kaura x x x x x x x x x

Baytan Universal Ohra, vehnä, kaura, ruis x x x x x x x x x x

Cedomon Ohra, kaura x x x

Celest formula M Vehnä, ruis, ohra, kaura x x x x x x x x

Fungazil Ohra, kaura x x x x x

Zardex Ohra, kaura x x x x x x

Lamardor Teollinen peittaus: vehnä, kaura x x x x x x x x x x

KASVITAUTIJuventus Sportak Prosaro

Annos: 1 l/ha

Pahkahome Sclerotinia sclerotinium 3,0 3,0 3,5

Harmaahome Botrytis 2,0 2,0 1,5

Mustalaikku Alternaria brassicae 2,0 1,5 2,0

Kuivamätä Phoma lingam 2,5 2,5 3,0

Cylindrosporioosi Cylindrosporium 2,5 2,5 3,0

Lehtihome Peronospora parasitica - - -

4 = Erinomainen, 3 = Hyvä, 2 = Tyydyttävä, 1 = Välttävä, - = Ei tehoa


TAUTIAINEIDEN PERÄTTÄISKÄYTTÖ JA KASVITAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO

Tehojen selitykset: 4 = Erinomainen 3 = Hyvä 2 = Tyydyttävä 1 = Välttävä Ei tietoa

Viljojen ja öljykasvien aineet2013 Käytetty valmiste

Strobiluriinit Triatsolit

Comet Pro Prosaro Juventus Sportak Proline Bumper

2014 saa käyttääComet x x x x x xComet Pro x x x x x xProsaro x x x x x xJuventus x x *² x x xSportak x x x *³ x xProline x x x x x xTilt x x x x x x

Perättäiskäyttörajoituksen aiheuttava tehoaine: *² metkonatsoli *³ prokloratsi

= saa käyttää pohjavesialueilla = ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina = valmisteella on pohjavesirajoitus = Sportak ja Basso-valmisteita ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina

Viljojen ja öljykasvien kasvitautiaineet Muut markkinoilla olevat valmisteet eivät rajoita mainittujen K-maatalouden vilja- ja öljykasvien tautiaineiden käyttöä

• Voit käyttää Comet Pro:ta, Prosaroa ja Bumperia seuraavana vuonna kaikkien markkinoilla olevien valmisteiden käytön jälkeen

• Vain Sportakia ja Juventusta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina itsensä jälkeen • Comet Pro:lla, Prosarolla, Juventuksella, Sportakilla, Prolinellä ja Bumperilla ei ole pohjavesirajoitusta

OHRA Ster

eo

Bass

o

Tilt

Bum

per

Men

ara

Zeni

t

Spor

tak

Juve

ntus

Prol

ine

Pros

aro

Dela

ro

Stra

tego

Amis

tar

Mira

dor

Acan

to

Acan

to

Prim

a

Com

etPr

o

Verkkolaikku 3 3 3 3,5 3,5 3 3 3,5 3,5 4 3,5 4 4 4 4Rengaslaikku 3,5 3 2,5 2,5 3 3 3,5 4 4 3,5 3,5 2 3,5 3,5 3,5Ohran ruoste 2,5 2 3 4 3 1 3 3 4 3 3 3,5 3,5 4 4Ohran härmä 3 2,5 3 3 3,5 2 3 3 3 3,5 3,5 1,5 2,5 2,5 2Ohran tyvi- ja lehtilaikku 3 3Punahome x x xSYYS- ja KEVÄTVEHNÄHarmaalaikku 3 3 3 3 2,5 3 3,5 4 4 4 3 3,5 3,5 3 3,5Ruskolaikku 3 2,5 3 3 3 3 3,5 3,5 3,5 3,5 3 3 3 3 4Pistelaikku (DTR) 3 2,5 3 3 3 2,5 2,5 3 3,5 3,5 3 3,5 3 3,5 4Keltaruoste 3 2 2,5 4 3,5 1 3 2,5 3,5 3 3 3,5 3 3 3,5Ruskearuoste 3 2,5 2,5 4 3,5 1 3 2,5 3,5 3 3 3,5 3,5 3 4Härmä 3 2 3 3 3,5 1,5 2,5 3 3,5 3 3 1 2 2.5 2Tyvilaikku 3 2,5 1 1 1 2,5 1 3 3 2,5 1 1 1 1 1Punahome x x xKAURAKauran lehtilaikku 3 2,5 3 3 2 1,5 3 3,5 3 3 3,5 4 4 3 4Härmä 3 2 2,5 2,5 3 2 3 3 3,5 3 3 1,5 2,5 2,5 3Ruoste 3 2,5 3,5 4 2 1 3 3 4 3 3,5 3 3 3 4Punahome x x x

Kasvitautientorjunta-aineiden tehotaulukko

X = Valmisteella tehoa punahomeeseen jos käytetty ohjeiden mukaan.


RIKKAKASVIEN KUVIA

Jauhosavikka / Chenopodium album

Peltomatara / Galium spurium

Pelto-orvokki / Viola arvensis

Pillike / Galeopsis spp. Punapeippi / Lamium purpureum

Saunakukka / Tripleurospermum inodorum

Vesiheinä / pihatähtimö / Stellaria media

Voikukka / Taraxacum offi nale


RIKKAKASVIEN KUVIA

Juolavehnä / Elymus repens

Kiertotatar / Fallopia convolvulus

Peltoemäkki / Fumaria offi cinalis

Peltohatikka / Spergula arvensis

Peltotaskuruoho / Thlaspi arvense

Peltovalvatti / Sonchus arvensis

Ukontatar / Polygonum lapathifolium

Pelto-ohdake / Cirsium arvense


VILJOJEN RIKKAKASVIAINEIDEN TEHOTAULUKKO

Teho

jen

selit

ykse

t:5

Erin

omai

nen

> 9

0%4

Hyvä

70

-90%

3Ty

ydyt

tävä

50-7

0%2

Heik

ko<

50%

1Ei

teho

aEi

tiet

oa

Teho

t hyv

issä

torju

ntao

lois

sa.

Tooler

Tooler Heavy

Sekator

Mustang Forte

K-TRIO

Cantor

K-MCPA

Express

Ratio Combo

Ratio

Ally 50 ST

Ally Class

Ariane S

Primus

Tomahawk

Gratil

Basagran M 75

Basagran SG

Monitor

Broadway

Puma Extra

Swipe

Emäk

ki4

44

44

32

44

43

35

23

44

43

21

1

Hevo

nhie

rakk

a3

33

55

55

33

35

54

45

32

23

41

1Ja

uhos

avik

ka5

55

55

55

55

53

55

32

55

43

51

1Ki

erto

tata

r4

54

54

52

45

44

55

55

33

33

51

1Le

inik

it5

53

55

53

33

34

44

53

33

32

31

1Le

mm

ikki

45

45

34

25

44

45

54

44

54

45

11

Linn

unka

ali

34

45

55

13

43

54

55

54

44

34

11

Pujo

44

24

32

22

22

24

24

24

42

41

1Pu

nape

ippi

55

54

43

15

44

55

43

42

33

24

11

Pelto

hatik

ka5

55

44

33

55

55

54

23

55

52

21

1Pe

ltom

atar

a5

55

55

51

25

23

55

55

55

55

51

1Pe

ltoko

rte

22

23

43

42

22

22

42

31

11

22

11

Pelto

-orv

okki

33

34

44

14

44

55

32

21

21

24

11

Pelto

-ohd

ake

44

24

54

54

44

44

54

32

21

23

11

Pelto

-val

vatti

33

25

44

43

33

44

54

32

44

33

11

Pelto

task

uruo

ho5

55

55

55

55

55

55

52

44

45

51

1Pi

hata

tar

44

44

44

14

54

45

53

35

31

34

11

Piha

täht

imö

55

55

55

35

55

55

55

52

55

55

11

Pilli

kkee

t5

55

44

44

45

55

54

45

44

34

41

1Ri

stik

ukka

iset

55

55

55

55

55

55

55

25

55

55

11

Saun

akuk

ka, k

evät

itoin

en5

55

55

53

55

55

55

53

45

55

51

1Sa

unak

ukka

, syy

sito

inen

45

55

34

24

43

55

35

34

55

45

11

Ukon

tata

r5

55

55

41

55

55

55

55

55

44

41

1Vo

ikuk

ka5

53

45

44

54

33

35

44

23

22

41

1Ru

iska

unok

ki4

52

53

42

54

43

35

53

35

Kylä

nurm

ikka

11

11

11

11

11

11

11

11

23

2Po

lvip

unta

rpää

22

21

11

11

11

11

11

11

11

35

5Hu

kkak

aura

11

11

11

11

11

11

15

55

5Ju

olav

ehnä

11

11

11

11

11

11

14

31

1Lu

oho

11

11

11

11

13

31

15

55

5


NURMIEN RIKKAKASVIEN TEHOTAULUKKO

RIKKAKASVIAINEIDEN TEHOTAULUKKO NURMELLE

Apilaton suojavilja

Apilapitoinen suojavilja

Gratil Primus Starane XL Tomahawk Tooler Express 50 SX

Apila 3 4 5 5 4 1*

Hierakat 5 4 4 5 3 3

Koiranputki 3 2 3 3 2 4

Leinikit 5 5 4 3 5 3

Lutukka 4 5 5 3 4 4

Nokkonen 4 4 4 5 4 4

Piharatamo 3 2 4 5 4 4

Saunakukka 4 5 5 3 4 4

Siankärsämö 3 4 4 3 2 3

Suolaheinät 4 3 4 5 3 3

Voikukka 4 4 5 5 5 5

Peltokanankaali 3 5 5 2 4 4

Tehojen selitykset:

5 Erinomainen > 90%

4 Hyvä 70-90%

3 Tyydyttävä 50-70%

2 Heikko < 50%

1 Ei tehoa

Ei tietoa

Tehot hyvissä torjuntaoloissa.* Ilman kiinnitettä nurmen käyttömäärällä.


ERIKOISKASVIEN RIKKAKASVIAINEIDEN TEHOTAULUKKO

Teho

jen

selit

ykse

t:5

Erin

omai

nen

> 9

0%4

Hyvä

70

-90%

3Ty

ydyt

tävä

50-7

0%2

Heik

ko<

50%

1Ei

teho

aEi

tiet

oa

Clamox

Galera

Butisan S

Devrinol

Matrigon

Stomp EC

Fenix

Goltix

Senkor

Reglone

Basagran M 75

Basagran SG

Monitor

Aramo

Stratos Ultra

Fusilade Max

Emäk

ki3

12

23

45

35

44

43

11

1He

vonh

iera

kka

41

21

24

12

22

11

1Ja

uhos

avik

ka5

43

42

45

45

55

43

11

1Ki

erto

tata

r5

43

45

33

34

43

33

11

1Le

inik

it4

33

13

34

23

31

11

Lem

mik

ki3

24

32

53

55

45

44

11

1Li

nnun

kaal

i4

45

35

35

45

54

43

11

1Pe

ipit

53

53

25

54

54

33

21

11

Pelto

hatik

ka4

15

51

54

45

55

52

11

1Pe

ltom

atar

a4

44

51

34

22

35

55

11

1Pe

lto-o

rvok

ki3

21

32

53

34

42

14

11

1Pe

lto-o

hdak

e4

51

51

22

22

12

11

1Pe

ltova

lvat

ti4

55

54

22

24

41

11

Piha

tata

r5

32

34

24

44

31

31

11

Piha

täht

imö

51

55

25

35

55

55

51

11

Pilli

kkee

t5

14

52

42

55

54

34

11

1Ri

stik

ukka

iset

51

11

14

54

55

55

51

11

Saun

akuk

ka5

55

45

12

35

35

55

11

1Uk

onta

tar

43

44

33

34

44

54

41

11

Voik

ukka

44

15

12

22

32

21

11

Kylä

nurm

ikka

21

55

11

44

53

11

25

11

Hukk

akau

ra5

14

12

12

11

15

55

5Ju

olav

ehnä

41

21

21

11

11

44

44

Luoh

o4

15

13

45

11

15

55

5Te

hot h

yvis

sä to

rjunt

aolo

issa

.


TANKKISEOSTEN TEKO-OHJE

Tankkiseoksen sekoitusjärjestys

Tankkiseoksia tehtäessä lähtökohtana täytyy olla varma tieto kasvinsuojeluaineiden soveltuvuu-desta tankkiseoksiin.

Tankkiseos tehdään seuraavalla tavalla:1. Täytä ruisku puoliksi vedellä2. Käynnistä säiliön sekoitus3. Lisää liukopussit, gramma-aineet tai raemaiset valmisteet4. Lisää nestemäiset tauti- ja tuholaisaineet5. Lisää nestemäiset rikkakasviaineet ja kasvunsääteet (klormekvattikloridi)6. Lisää lehtilannoitteet7. Lisää happamat kasvunsääteet (esim. Terpal ja Cerone)8. Kiinnitteet

Sakkautumisriskiä seoksissa lisäävät:1. Suuret ravinneliuosmäärät (5 kg/100 l), erityisesti urea2. Humuspitoinen tai liian kylmä vesi (kaivovesi)3. Sekoitus pois päältä

RiskiseoksetTee esikoe puhtaaseen litran lasiastiaan. Täytä astia vedellä ja lisää kasvinsuojeluaineet yksi ker-rallaan suositellussa järjestyksessä. Esikokeessa voidaan käyttää kutakin valmistetta joko yhtä suu-ri määrä (esim. 20 g tai ml/1 litra vettä) tai tehdä seoksen samassa suhteessa kuin mitä aiottu an-nos hehtaarille on. Sekoita liuosta jokaisen valmisteen lisäyksen jälkeen muutaman sekunnin ajan. Kun seos on valmis, sekoita vielä 15-30 sekunnin ajan. Anna astian tämän jälkeen seistä noin 15 minuuttia, minkä jälkeen voit tutkia kokeen onnistumista. Jos öljy tai geeli ei ole erottunut seok-sesta, tai seos ei ole sakkautunut, seos on onnistunut. Jos hienojakoista saostumaa esiintyy, mut-ta se saadaan häviämään vähäisellä sekoittamisella, on tämä myös hyväksyttävää, edellyttäen, et-tä ruiskuttaessa sekoittajaa pidetään päällä koko ajan. Jos seos epäonnistuu, muuta annostusjär-jestystä tai jätä jokin aineista pois. On mahdollista että seos onnistuu jos seokseen tuleva ruisku-tusjauhe, suspensiokonsentraatti (SC) ja emulsiokonsentraatti (EC) sekoitetaan kukin yksinään ve-teen esiseokseksi ja nämä seokset lisätään varsinaiseen seokseen.


TANKKISEOSTAULUKKO PERUNAT

Feni

xFe

nix

Senk

or1

Senk

orTi

tus

41

Titu

s(1

Boxe

r1

11

Boxe

rM

onito

r2

12

3M

onito

rAg

il, F

usila

de M

ax4

12

42

Agil,

Fus

ilade

Max

Stra

tos

Ultr

a, F

ocus

Ultr

a4

44

32

4St

rato

s Ul

tra,

Foc

us U

ltra

Targ

a Su

per

41

14

24

4Ta

rga

Supe

rRe

glon

e2

44

12

44

4Re

glon

eSp

otlig

ht P

lus

11

41

24

44

1Sp

otlig

ht P

lus

Dith

ane

44

13

11

11

33

Dith

ane

Sere

no4

14

34

33

33

11

Sere

noRa

nman

, Lei

may

44

13

31

31

11

11

Ranm

an, L

eim

aySh

irlan

, Rev

us4

41

31

11

11

41

44

Shirl

an, R

evus

Acro

bat W

G4

41

31

11

13

41

44

4Ac

roba

t WG

Cons

ento

, Tyf

on4

41

41

11

13

44

41

44

Cons

ento

, Tyf

onEp

ok4

41

43

13

13

41

41

44

4Ep

okRi

dom

il Go

ld4

41

43

13

13

41

41

44

44

Rido

mil

Gold

Tano

s4

41

31

11

13

41

41

44

44

4Ta

nos

Curz

ate

M4

41

31

11

13

43

44

44

44

44

Curz

ate

MBi

scay

a4

41

44

41

34

11

11

11

21

13

3Bi

scay

aTe

ppek

i4

41

43

33

14

41

31

13

31

11

14

Tepp

eki

Suno

co4

12

42

23

23

33

12

44

22

22

11

1Su

noco

Kiin

nitte

et4

11

41

21

12

13

44

11

11

11

14

14

Kiin

nitte

etUr

ea, T

yppi

liuos

N30

33

23

13

33

31

13

33

33

33

33

13

22

Urea

, Typ

piliu

os N

30M

anga

anik

elaa

tti3

31

11

33

33

11

13

13

33

33

11

31

13

Man

gaan

ikel

aatti

1Sa

a se

koitt

aa

2Ei

saa

sek

oitta

a

3Ei

tiet

oa

4Se

os ta

rpee

ton,

eri

ruis

kutu

saik

a

Anno

s ja

olo

suht

eet v

aiku

ttava

t leh

tilan

noitt

eide

n se

koite

ttavu

utee

n ja

vio

itusr

iski

in.

(1 =

Tan

kkis

eos

rutto

aine

en k

anss

a vo

i lis

ätä

Titu

ksen

aihe

utta

maa

per

unan

vaa

lene

mis

ta.

(2 =

Max

10

N kg

/ha.

Taul

ukon

ohj

eet o

vat s

uunt

aa a

ntav

ia ja

per

ustu

vat

koke

muk

siin

ain

eide

n kä

ytös

tä. K

oska

kui

tenk

in

käyt

että

vä v

esim

äärä

, ved

en la

atu,

sää

teki

jät,

vilje

ltävä

lajik

e ym

s. te

kijä

t vai

kutta

vat s

eoks

en to

imi-

vuut

een,

on

vast

uu k

äyte

tyis

tä s

eoks

ista

käy

ttäjä

llä.

Lähd

e: B

ASF,

Baye

r, Sy

ngen

ta ja

Ber

ner.


RYPSIN JA RAPSIN TANKKISEOSTAULUKOT

Bisc

aya

Kest

ac, D

ecis

5Ke

stac

, Dec

isM

avrik

, Sum

i Alp

ha5

1M

avrik

, Sum

i Alp

haSp

orta

k EW

23

1Sp

orta

k EW

Rovr

al 7

5 W

G1

31

1Ro

vral

75

WG

Juve

ntus

90

131

11

1Ju

vent

us 9

0Pr

olin

e, P

rosa

ro3

31

11

1Pr

olin

e, P

rosa

roFu

sila

de M

ax, A

gil

11

13

34²

1Fu

sila

de M

ax, A

gil

Stra

tos

Ultr

a, F

ocus

Ultr

a1

11

33

13

5St

rato

s Ul

tra,

Foc

us U

ltra

Targ

a Su

per

11

13

31

31

3Ta

rga

Supe

rAr

amo1

31

13

33

33

33

Aram

oBu

tisan

S1

11

33

33

41

41

Butis

an S

Devr

inol

33

33

33

33

33

33

Devr

inol

Gale

ra2

22

22

22

22

22

22

Gale

ra

Mat

rigon

11

12

22

21

11

32

21

Mat

rigon

Zoom

11

21

31

11

11

33

32

1Zo

omM

ospi

lan

55

53

31

31

11

13

32

11

Mos

pila

nAv

aunt

55

53

31

3-

--

-3

32

1-

5Av

aunt

Clam

ox1

11

11

1-

-1

-1

5-

2-

11

-Cl

amox

Nest

emäi

set t

yppi

lann

okse

t1

12

33

44

-4

-3

3-

22

-1

1-

Nest

emäi

set T

yppi

lann

okse

tYa

raVi

ta S

olat

rel

11

55

55

51

15

51

55

55

51

15

Yara

Vita

Sol

atre

l

1Sa

a se

koitt

aa

2Ei

saa

sek

oitta

a

3Vo

i sek

oitta

a, m

utta

käs

ittel

yaja

t eiv

ät s

ovi y

htee

n

4Sa

a se

koitt

aa, m

utta

vio

itusr

iski

kas

vaa

5Se

koitu

s on

tarp

eeto

n

-Ei

tiet

oa

1 =

Ara

mo

vain

raps

ille

2 =

Vio

itusr

iski

kas

vaa

Agili

n ka

nssa

3 =

Kuk

inna

n al

kuun

saa

kka


Tooler Heavy

Tooler 1 Tooler

Ally 1 1 Ally

Ally Class 2 1- 1- Ally Class

Sekator OD 1 1 1 2 Sekator OD

Express, Ratio 1 1 1 1- 1 Express, Ratio

Ratio Combo 1 1 1 1- 5 1 Ratio Combo

Ariane S 1 1 2 2 1+ 1+ 1+ Ariane S

Mustang Forte, Cantor 1 1 1 2 1 1 1 5 Mustang Forte, Cantor

K-MCPA, K-Trio 1 1 1+ 2 1+ 1+ 1+ 1 1 K-MCPA, K-Trio

Logran 1 1 1+ 1- 1+ 1+ 1 2 5 1+ Logran

Gratil 1 1 1 1- 1 1 1 2 1 1+ 1+ Gratil

Starane XL, Tomahawk 1 1 1 2 1 1 1+ 1 1 1 1 1Starane XL, Tomahawk

Primus 1 1 1 5 1 1 1 1+ 1 1+ 2 1 1 Primus

Puma Extra 2 1 2 2 2 1+ 1+ 2 2 2 2 1+ 1 2 Puma Extra

Axial, Swipe - 1 2 2 2 1 1 2 2 2 1 2 1 2 5 Axial, Swipe

Monitor 1 1 2 1- 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 2 2 Monitor

Broadway 5 5 5 2 5 5 5 3 5 1 5 5 5 5 2 2 4 Broadway

Attribut Super 1 1 1 5 1+ 1 1 1+ 1 1 1 1 1+ 1 2 2 5 2 Attribute Super

Kestac, Decis, Fastac 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1+ 1 1 1+ 1 1 1 1 1 Kestac, Decis, Fastac

Mavrik, Sumi Alpha, Karate 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Mavrik, Sumi Alpha, Karate

Roxion, Perfekthion 1 1 4 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 - 1 4 Roxion, Perfekthion

Cycocel 750, CCC ja 5C 1 1 1 1(3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 Cycocel 750, CCC ja 5C

Terpal 1 1 3 2 3 3 3 2 2 2 3 3 2 3 2 2 2 2 2 1 1 1 3 Terpal

Cerone 1 1 3 2 3 3 3 2 2 2 3 3 2 3 2 2 2 2 2 1 1 1 3 4 Cerone

Moddus, Sonis 1 1 1+ 2 1 1 1 4 2 1 1 1 1 1 2 1 2 2 2 1 1 1 2 2 2 Moddus, Sonis

Comet Pro, Prosaro, Juventus, Sportak, Proline, Tilt, Bumper, Zenit, Stratego, Acanto, Amistar, Menara, Bravo Premium

1 1 1+ 2 1 1 1+ 1 1 1 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1Comet Pro, Prosaro, Juventus, Sportak, Proline, Tilt, Bumper, Zenit, Stratego, Acanto, Amistar, Menara, Bravo Premium

Basso, Stereo 1 1 1 2 1 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 4 1 Basso, Stereo

Acanto Prima 1 1 1+ 2 1+ 1+ 1 1 1 1 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 Acanto Prima

Multiple 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Multiple

Foliar Extra 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1(6 1 1 1 1 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Foliar Extra

YaraVita Thiotrac 300 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 1 1 1 - 1 1 1 1 1 YaraVita Thiotrac 300,

YaraVita Solatrel 1 1 1 2 1 1 1 2 - 2 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 1 1 1 - 1 1 1 1 1 YaraVita Solatrel

Cu- ja Mn-kelaatit (1 2 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2(2 2 2 2 1 1 1 2 4(2 1 1(2 1(2 1(2 1 1 - Cu- ja Mn-kelaatit (1

Urea(1 ja 4 , Typpiliuos(1 ja 4 4 4 4 4 4 4 2 1 1 1 4 2 1 1 2 2 2 1 4 1 2 4 1 2 2 2 2 2 2 Urea(1 ja 4 , Typpiliuos(1 ja 4

TANKKISEOSTAULUKKO VILJA JA NURMET


Tooler Heavy

Tooler 1 Tooler

Ally 1 1 Ally

Ally Class 2 1- 1- Ally Class

Sekator OD 1 1 1 2 Sekator OD

Express, Ratio 1 1 1 1- 1 Express, Ratio

Ratio Combo 1 1 1 1- 5 1 Ratio Combo

Ariane S 1 1 2 2 1+ 1+ 1+ Ariane S

Mustang Forte, Cantor 1 1 1 2 1 1 1 5 Mustang Forte, Cantor

K-MCPA, K-Trio 1 1 1+ 2 1+ 1+ 1+ 1 1 K-MCPA, K-Trio

Logran 1 1 1+ 1- 1+ 1+ 1 2 5 1+ Logran

Gratil 1 1 1 1- 1 1 1 2 1 1+ 1+ Gratil

Starane XL, Tomahawk 1 1 1 2 1 1 1+ 1 1 1 1 1Starane XL, Tomahawk

Primus 1 1 1 5 1 1 1 1+ 1 1+ 2 1 1 Primus

Puma Extra 2 1 2 2 2 1+ 1+ 2 2 2 2 1+ 1 2 Puma Extra

Axial, Swipe - 1 2 2 2 1 1 2 2 2 1 2 1 2 5 Axial, Swipe

Monitor 1 1 2 1- 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 2 2 Monitor

Broadway 5 5 5 2 5 5 5 3 5 1 5 5 5 5 2 2 4 Broadway

Attribut Super 1 1 1 5 1+ 1 1 1+ 1 1 1 1 1+ 1 2 2 5 2 Attribute Super

Kestac, Decis, Fastac 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1+ 1 1 1+ 1 1 1 1 1 Kestac, Decis, Fastac

Mavrik, Sumi Alpha, Karate 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Mavrik, Sumi Alpha, Karate

Roxion, Perfekthion 1 1 4 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 - 1 4 Roxion, Perfekthion

Cycocel 750, CCC ja 5C 1 1 1 1(3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 Cycocel 750, CCC ja 5C

Terpal 1 1 3 2 3 3 3 2 2 2 3 3 2 3 2 2 2 2 2 1 1 1 3 Terpal

Cerone 1 1 3 2 3 3 3 2 2 2 3 3 2 3 2 2 2 2 2 1 1 1 3 4 Cerone

Moddus, Sonis 1 1 1+ 2 1 1 1 4 2 1 1 1 1 1 2 1 2 2 2 1 1 1 2 2 2 Moddus, Sonis

Comet Pro, Prosaro, Juventus, Sportak, Proline, Tilt, Bumper, Zenit, Stratego, Acanto, Amistar, Menara, Bravo Premium

1 1 1+ 2 1 1 1+ 1 1 1 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1Comet Pro, Prosaro, Juventus, Sportak, Proline, Tilt, Bumper, Zenit, Stratego, Acanto, Amistar, Menara, Bravo Premium

Basso, Stereo 1 1 1 2 1 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 4 1 Basso, Stereo

Acanto Prima 1 1 1+ 2 1+ 1+ 1 1 1 1 1+ 1+ 1 1+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 Acanto Prima

Multiple 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Multiple

Foliar Extra 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1(6 1 1 1 1 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Foliar Extra

YaraVita Thiotrac 300 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 1 1 1 - 1 1 1 1 1 YaraVita Thiotrac 300,

YaraVita Solatrel 1 1 1 2 1 1 1 2 - 2 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 1 1 1 - 1 1 1 1 1 YaraVita Solatrel

Cu- ja Mn-kelaatit (1 2 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2(2 2 2 2 1 1 1 2 4(2 1 1(2 1(2 1(2 1 1 - Cu- ja Mn-kelaatit (1

Urea(1 ja 4 , Typpiliuos(1 ja 4 4 4 4 4 4 4 2 1 1 1 4 2 1 1 2 2 2 1 4 1 2 4 1 2 2 2 2 2 2 Urea(1 ja 4 , Typpiliuos(1 ja 4

TANKKISEOSTAULUKKO VILJAT JA NURMET

1 Saa sekoittaa

1+ Saa sekoittaa, mutta kiinnitteen lisäystä suositellaan, jos nestemäisen seospartnerin määrä on alle 0,4 l/ 200 l vettä/ ha

1- Kiinnitettä ei saa lisätä

2 Ei saa sekoittaa

3 Voi sekoittaa, mutta käsittelyajat eivät sovi yhteen

4 Saa sekoittaa, mutta vioitusriski kasvaa kevätviljoilla

5 Sekoitus tarpeeton

- Ei tietoa

(1 Annos ja olosuhteet vaikuttavat lehtilannoitteiden vioitusriskiin(2 Vain kelaattien kanssa (3 Klormekvattikloridi valmisteiden käyttömäärä korkeintaan 1l/ha tankkiseoksissa(4 Tankkiseoksissa Max 10 kg N /ha (5 Tankkiseoksissa Monitorin teho heinämäisiin rikkakasveihin saattaa heikentyä (6 Saa sekoittaa, mutta sakkaantumisriski saattaa lisääntyä

196 www.k-maatalous.fi Tarkista tuotteiden ajantasaiset käyttöohjeet: www.tukes.fi /kasvinsuojeluainerekisteriwww.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS PALVELEE

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Viljelyohjelmakioskit ja mittauspisteet löydät * -merkityistä liikkeistä.

K-maatalous Lähiosoite PuhAlajärvi Kuopiontie 2 06-5578300Alavus* Talankuja 3 020 7790260Eura Filppulantie 14 02-83870200Forssa* Lepistönkatu 1 03-4242200Haapajärvi Vitikantie 4 08-764808Huittinen* Kauppiaskatu 1 02-5606100Häijää Tupurlantie 7 D 03-5187081Hämeenlinna* Luukkaankatu 4 03-622 660Iisalmi Kivirannantie 10 01053 77370Ilmajoki* Aamukuja 11 06-4242 600Jalasjärvi Keskustie 31 06-4565 200Joensuu Kaltimontie 4 050-3112 020Juuka Kirkkotie 8 050-3112 020Juva Juvantie 18 020 7870 500Jyväskylä Kankitie 4 014-3620 799Jämsä Ekosentie 1 020 7768410Kaavi Kaavintie 5 01053 29570Kajaani Timperintie 20 01053 80210Kalajoki* Merenojantie 4 044-7997390Kankaanpää Rautatienkatu 2 02-572900Kannus Asematie 28 06-871878Karjaa Ratakatu 26 019-27931Kauhajoki* Savikyläntie 15 020 7562420Kauhava Heimolankuja 9 06-4347500Keitele Asematie 1 040-3000849Kemijärvi Varastotie 6-8 01028 66770Keuruu Teollisuustie 3 020-7893600Kitee Puhoksentie 3 040-8330661Kiuruvesi* Koskentie 2 01053 77350Kokkola Kosilankatu 3 06-8310666Konnevesi* Vainiontie 2 020 7691870Kouvola* Kaitilankatu 20 05-5356000Kuhmo Kainuuntie 87 01053 80170Toivala/Kuopio* Tietäjäntie 1 050-3611663Kuortane* Vesterintie 1 020 7790270Kuusamo Luomantie 4 020 7401040Lahti Heloittajankatu 6 03-875810Lappeenranta* Mäntysuonkatu 3 05-5442600Lappfjärd Hallvägen 1 040-7112060Lapua* Myllykyläntie 35 06-4330400Leppävirta Teollisuustie 16 017-5594500Lieksa Energiatie 1 040-7101101Lohja Tynninkuja 5 019-36261

K-maatalous Lähiosoite PuhLohtaja Lohtajantie 240 044-7475240Loimaa* Aleksis Kivenkatu 9 02-7625100Mikkeli Otavankatu 21 0400-636973Mäntsälä* Maisalantie 17 019-6893800Nilsiä* Nilsiäntie 69 01053 85200Nivala* Hanketie 4 08-4458500Nurmes Porokyläntie 13 050-3112020Nurmijärvi* Ojakkalantie 2 09-8553670Orimattila* Vesitornintie 1 03-872530Oulainen* Nurmelankatu 4 044-7997280Oulu* Tikkasentie 4 01083 50280Peräseinäjoki Keskustie 16 06-4203400Pieksämäki Selkiöntie 2 050-3112020Pielavesi Puustellintie 26 040-3000830Pori* Pohjoisväylä 3 02-6314500Porvoo* Mestarintie 8 019-5290100Pudasjärvi Petäjäkankaantie 1 020 7528260Rantsila Paavolantie 21 010 8350 210Reisjärvi Levonperäntie 65 08-776782Riihimäki* Teollisuuskatu 6 019-760260Rovaniemi Paljetie 4 050-5975877Saarijärvi* Myllymäentie 2 014-4114500Salo* Meriniitynkatu 11 02-77751Savonlinna* Pajatie 28 015-5550131Seinäjoki* Hautomonkatu 2 01053 26300Sodankylä Sumatie 2 01034 66260Somero* Turuntie 1 02-779300Suomussalmi Risteentie 1 01044 09100Suonenjoki Lintikonkatu 15 0105377330Tampere* Pyrynkatu 5 03-3571800Toholampi Kannustie 7 06-8817700Tornio Kisällinkatu 6 050 594 8519Turku* Vanha Tampereentie 184 020 7999 700Vaala Vaalantie 4 0104222420Varkaus Käsityökatu 22 017-5597500Veteli Äijäpatintie 2 044-7475288Vieremä Vieremäntie 6 01053 77300Viitasaari Kauppakaari 3 040-3000850Virolahti Virojoentie 17 B 01032 05300Virrat* Meijeritie 16 020 7790280Vörå Larvvägen 53 06-3843400Ylivieska* Ruutihaantie 5 044-7997370Övermalax Viasvägen 99 020 7691209

Documents

Viljelyopas 2014