Vihreä CAP ‐    

KESTÄVÄÄ  maataloutta 

 ‐ MEP Tarja Cronberg ‐ 

 Vesittyykö CAP:n vihertyminen?     ‐ Uudistuva maatalouspolitiikka  

ja ympäristö   

Helsinki 23.4.2012  

CAP–uudistuksen päätavoitteet  Bryssel 12.11.2011:  

Vahvistaa  • maatalouden kilpailukykyä,  • kestävyyttä ja  • vakaata asemaa kaikkialla Euroopassa,   

jotta voidaan taata  • terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden saanti Euroopan kansalaisille,  

• suojella ympäristöä ja  • kehittää maaseutualueita.     

29,9%

5,6%

35,8%

10%

6,4%

10,9%

1,4%

EU kv. toimijana  

Koheesio 

Hallinto 

MAASEUTU, YMPÄRISTÖ JA KALASTUS 

  

MAATALOUS   

 EUR 129,1 miljardia 

Kansalaisuus, vapaus,  turvallisuus ja oikeus 

Kilpailukyky

Euroopan unionin budjetti  2012 

Viherryttämisen tasot      

KESTÄVÄ MAATALOUS eettinen, ekologinen, kulttuurinen, 

sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys  

 Viljelyn monipuolistaminen 

Luonnonhoitoalat  Pysyvien laidunmaiden hoito  

PERIAATE:  

KÄYTÄNTÖ: 

CAP –uudistuksen motivointi:   Ei, koska… 

mm. viherryttäminen  • lisää hallinnollista taakkaa • nostaa tuotannosta 

aiheutuvia kuluja  • heikentää pienten tilojen 

mahdollisuuksia • vääristää tuottajien 

ikärakennetta  • tavoitteita liikaa, visio 

puuttuu     ‐ kevät 2012/ EU‐jäsenmaiden      viljelijäjärjestöt  

  

Kyllä, koska… • maatalous EU‐budjetista 30% • EU:n maataloustuotteiden 

nettotuonti 46 mrd $  v’10 • EU maailman suurin rehun ja 

elintarvikkeiden tuoja • vain 6 % Euroopan maanviljelijöistä 

alle 35‐vuotiaita • suuret elintarvikeketjut sanelevat 

tuotannon, jalostuksen, kulutuksen         

 

Valtava ekologinen ja sosiaalinen jalanjälki, myös 

taloudellinen 

Flexibility through ‘green by definition’ 

• The door is opened by the Commission’s proposed treatment of organic farming 

• “…it may be envisaged that farms (or part thereof) with organic farming certification … receive automatically the greening component since the environmental benefits … from organic farming are at least as high as from the greening measures combined. This should not nonetheless result in reduced support to organic farming under rural development policy, notably agri‐environment measures.” (Commission, IA Annex 2).  

                             

Maailman luomumarkkinoiden kehitys vuosina 2002–2008 

                              

Maailman luomumarkkinoiden kehitys vuosina 2002–2008 

 

Lähde:  The World of Organic Agriculture ‐vuosikirjat. 

Luomun pinta‐alat: • Australia:        < 12 milj ha • Eurooppa, ml. Venäjä:   9,3 milj. ha • Etelä‐Amerikka      8,6 milj. ha • Aasia       3,6 milj. ha  • Pohjois‐Amerikka    2,7 milj. ha. • Afrikka       1,0 milj. ha  Luomun kulutus:  • Eurooppa 52 %  • Pohjois‐Amerikka  45 % •  muut 3 %  

Luomu maailmalla  

Aasia tulee, luomussakin Aasiassa luomupinta‐ala vasta 3,6 ha,  mutta  Kiinan vauraalla itärannikolla, Japanissa ja Intiassa luomumarkkinoiden arvo on kasvanut noin 30 % vuosivauhtia  2004 2005 luomun osuus maailman maatalousmaasta kasvoi 5 milj. ha, josta  Kiinan osuus 3 milj.ha,   ‐ ja Kiinassa luomusertifiointi vasta alkanut                ‐ IFOAM 

 

Tanska – luomun edelläkävijä ”Tanskalainen ekologinen kehittämismalli on moderni, innovatiivinen ja taloudellinen – siinä, missä luomulle muissa maissa on ominaista taaksepäin katsova, matalateknologinen ja fundamentalistinen lähtökohta, Tanska luo perustaa ekologisille elintarvikejärjestelmille, jotka siirtyvät idealistisesta fata morganasta uudeksi, globaaliksi normiksi kestävälle kehitykselle.”         ‐ ICROFS Nr. 1, nov.2008  

Trendit kulutuksessa  

Tavarat            Palvelut                 

      Elämykset             

                    Merkitykset  

Minne? Yhteinen visio ? 

Miten? 

EU – johtava luomutuottaja/‐kuluttaja  

MAAKOHTAISIA TAVOITTEITA:  Maabrändivaltuuskunta 2010:  • 50 % luomua v. 2030 MMM 2012:  • 20 % luomua v. 2020 Pro Luomu 2010:  • luomun kulutus 30 %  v. 2030 

”terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden saanti Euroopan kansalaisille” 

CAP:n  viherryttämisen tiekartta 

              Ruokamarkkinat       * luomun kriteerit       * GMO‐vapaa       * luomun kuluttajatuki         Julkinen sektori        * hankintalaki        * luomu vs.ruokahävikki           Teknologiainnovaatiot     * t&k, osaaminen, työ ja toimeentulo Biodiversiteetti * maaperä, ekosysteemipalvelut 

  Kiitos!                       tarja.cronberg@europarl.europa.eu