VÄESTÖNKEHITYS vieraskielisen väestön

kehitys C23-kaupungeissa ennen, nyt ja

lähitulevaisuudessa

VTT, johtava asiantuntija Timo Aro

@timoaro

3.6.2020

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

HAASTEENA SAMANAIKAINEN DEMOGRAFINENNELOSKIERRE

1. Syntyvyyden aleneminen

2. Iäkkäiden yli 75-vuotiai-den määrän nopea kasvu

3. Työikäisen väestön mää-rän väheneminen

4. Keskittävä, polarisoiva ja valikoiva muuttoliike

+ylimääräisenä kiusana

tekemättä jääneet uudistukset

MITEN DEMOGRAFINEN MUUTOSPAINE ON RATKAISTAVISSA?

1. Tarvitaan lisää lapsia2. Tarvitaan lisää työtä ja työikäisiä

= MAAHANMUUTON/VIERASKIELISTEN MERKITYS KOROSTUU

+ Ja/tai lisää työn tuottavuutta

+ Ja/tai lisää teknologian hyödyntämistä ja digiosaamista

+ Ja/lisää fiksuutta ja toisintekemistä

ESITYKSEN SISÄLTÖ

1.NYKYTILA: vieraskielisen väestön määrä ja kehitys C23-kaupungeissa vuosina 2000-2019

2.ENNUSTE: vieraskielisen väes-tön määrä ja kehitys C23-kaupungeissa vuoteen 2040 saakka

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

450000

Vieraskielisiä

Vieraskielisen väestön kehitys ennen nyt!

0,5 %väestöstä 1990

1,9 %väestöstä 2000

4,2 %väestöstä 2010

Vieraskielisten määräylitti ruotsinkielisten määrän

vuonna 2014

Kotimaisia kieliä puhuvienmäärä kääntyi laskuun

vuonna 2014

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040

Koronakriisin vaikutukset kehitykseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä

Vieraskielisten määrä 1990-2019

24 873 (1990)99 277 (2000)

224 338 (2010)412 644 (2019)

7,5 %väestöstä 2019

-18000

-15000

-12000

-9000

-6000

-3000

0

3000

6000

9000

12000

15000

18000

21000

24000

27000

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kotimaiset kielet Vieraskieliset

Koko maan väestönlisäys on riippuvainen vieraskielisistä!

Koko maan väestönlisäys perustunut täysin maa-

hanmuuttoon 2014 alkaen

Vieraskielisten osuus väestönlisäyksessä ylitti

kotimaista kieltä puhuvien määrän 1997 alkaen

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne;

7

Vieraskielisten väestöosuudessa suuret alueelliset erot

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne

❖ Kartoissa kuvataanvieraskielisten osuutta (%) kunnittain kunnan väestöstä vuonna 2000 ja 2019

❖ Vuonna 2000 neljässä viidestä kunnasta alle 1 % väestöstä vieraskielisiä. Yli 3 % vain viidessä kunnassa: Helsinki, Vantaa, Turku, Espoo ja Sottunga.

❖ Vuonna 2019 vieraskielisten osuus yli 5 % joka kuudennessa kunnassa (59). Vieraskielisten osuus korkein Vantaalla (20,2 %), Espoossa (18 %), Hel-singissä (16,2 %) ja Närpiössä (15,6 %).

Esimerkki: Vantaan kaupungin vieraskielisten osuus väestöstä vuosina 1990-2040 (e)

1,1 % vuonna 1990

Esimerkki: Vantaan kaupungin vieraskielisten osuus väestöstä vuosina 1990-2040 (e)

4,2 % vuonna 2000

Esimerkki: Vantaan kaupungin vieraskielisten osuus väestöstä vuosina 1990-2040 (e)

9,9 % vuonna 2000

Esimerkki: Vantaan kaupungin vieraskielisten osuus väestöstä vuosina 1990-2040 (e)

20,2 % vuonna 2000

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne

106 059

52 196

47 276

22 826

8 977 6 182

18 996

5 613 4 868

8 675

7 453

4 885

3 794

3 197

2 900

2 232 2 187

1 670 1 733 1 288

Vieraskielisten määrä C23-kaupungeissa 2019

3 556 3 4673 470

-20000

-10000

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

110000

Kotimaiset kielet Vieraskieliset

C23-kaupunkien väestönlisäys

yhteensä

411

C23-kaupunkien väestönlisäys kieliryhmittäin vuosina 2000-2019

C23-kaupunkien väestönlisäyksestä

vieraskielisten osuus

59,5 %vuosina 2000-2019

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040

Vieraskielisten osuus

>50 %väestönlisäyksestä

mm. pk-seutu, Turku, Lahti, Vaasa,

Rovaniemi jne.

9361282145614591625211621642225250626822631

35813934402547755334

61287060

1412415738

3975943828

75266

0 7000 14000 21000 28000 35000 42000 49000 56000 63000 70000 77000 84000

KAJAANIKOKKOLA

SEINÄJOKIMIKKELI

ROVANIEMISALOPORI

KOUVOLAPORVOO

JOENSUUHÄMEENLINNA

KUOPIOLAPPEENRANTA

KOTKAVAASA

JYVÄSKYLÄLAHTIOULU

TAMPERETURKU

VANTAAESPOO

HELSINKI

Vieraskielisten määrällinen muutos vuosina 2000-2019

C23-kaupunkien vieraskielisten väestön määrä kasvoi yhteensä noin

245 000 henkilöllä vuosina 2000-2019, josta pääkaupunkiseudun osuus oli kaksi

kolmasosaa

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040

1.Perusura: perusuran skenaari-ossa vieraskielisten maahanmuutto pysyy vuosien 2010-2018 keskitasol-la koko ennustejakson ajan

2.Kasvu-ura: kasvu-uran skenaa-riossa vieraskielisten maahanmuut-to kasvaa 25 000 henkilöön vuosita-solla vuoteen 2040 mennessä. Kasvu-uran kasvu on lineaarista.

Vieraskielisten väestöennuste vuoteen

2040 saakka

350000

400000

450000

500000

550000

600000

650000

700000

750000

800000

850000

900000

950000

1000000

1050000

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

Perusura, väkiluku Kasvu-ura, väkiluku

2023

2027

2033

2037

2019

Lähde: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

450000

500000

550000

600000

650000

700000

750000

800000

850000

900000

950000

1000000

Vieraskielisiä Ennuste, perusura Ennuste, kasvu-ura

Vieraskielisen väestön kehitys ennen, nyt ja lähitulevaisuudessa

0,5 %väestöstä 1990

1,9 %väestöstä 2000

4,2 %väestöstä 2010

7,5 %väestöstä 2019

11,8 %väestöstä 2030

16,1 %väestöstä 2040

Vieraskielisten määräylitti ruotsinkielisten määrän

vuonna 2014

Kotimaisia kieliä puhuvienmäärä kääntyi laskuun

vuonna 2014

Vieraskieliset + 483 000Kotimaiset kielet -403 000

2019-2040

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; alueellinen väestöennuste 2019-2040; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040

Vieraskielisen väestön määrän kehitys vuosina 1990-2040

24 873 vuonna 1990

99 277 vuonna 2000

224 338 vuonna 2010

412 644 vuonna 2019

661 812 vuonna 2030 (e)

870 035 vuonna 2040 (e)

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne

Vieraskielisten määrällinen ja suhteellinen muutos perusuran skenaariossa vuoteen 2040 mennessä

53813441458150516762078261129112984332434524466474347785351649576348623

1699823855

6387871794

132833

0 25000 50000 75000 100000 125000 150000

KAJAANISEINÄJOKI

MIKKELIROVANIEMI

KOKKOLASALO

KOUVOLAPORI

JOENSUU HÄMEENLINNA

KOTKALAPPEENRANTA

KUOPIO PORVOO

VAASA JYVÄSKYLÄ

OULU LAHTI

TAMPERE TURKU

VANTAAESPOO

HELSINKI

42,7 %65,6 %66,3 %68,1 %69,9 %

74,8 %82,3 %82,6 %

85,3 %88,4 %89,0 %91,0 %

94,2 %98,1 %

101,2 %102,6 %103,2 %103,6 %

108,9 %130,4 %

139,6 %148,0 %149,3 %

0,0 % 50,0 % 100,0 % 150,0 % 200,0 %

KAJAANISALO

ROVANIEMIMIKKELI

KOTKAKOUVOLAJOENSUU

LAPPEENRANTASEINÄJOKI

OULU VAASA

JYVÄSKYLÄ TAMPERE

HÄMEENLINNAKUOPIO

PORIKOKKOLA

LAHTI TURKU

HELSINKIPORVOOVANTAA

ESPOO

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, vieraskielisten väestöennuste C23-kaupungeissa 2019-2040

Lähde: MDI:n vieraskielisten väestöennuste 2018-2040 (perustuu Tilastokeskuksen tausta-aineistoihin)

53 %yli puolet koko maan vieraskielisistä asuisi perusuran ennusteen mukaan pääkaupun-kiseudulla vuonna 2040

2/3yhdeksässä yli 100 000 asukkaan kaupungissa asuisi ennusteen mukaan enemmän kuin kaksi kolmesta vieraskielisestä vuonna 2040

1/5C23-kaupunkien ulkopuolella muualla maassa asuisi ennusteen mukaan yksi viidestä vieras-kielisestä vuonna 2040

Vieraskielisten osuus C23-kaupungeissa suhteessa

koko maahan vuonna 2040

1.NELINKERTAISTUMINEN: Vieraskielisen väestön määrä nelinkertais-tui vuosina 2000-2019. C23-kaupunkien vieraskielisten määrä kasvoi noin 250 000 henkilöllä vuosina 2000-2019 eli keskimää-rin noin 12 200 henkilöllä vuodessa

2.C23-KAUPUNGIT JA PK-SEUTU: Vuonna 2019 noin neljä viidestä Suomen vieraskielisestä asui C23-kaupungeissa. Noin joka kymmenes C23-kaupungin asukkaasta oli vieraskielinen ja noin joka viides pää-kaupunkiseudun asukkaasta. Pääkaupunki-seudulla asui noin 205 500 vieraskielistä asukasta eli yhtä paljon kuin Oulun kau-pungissa oli asukkaita vuonna 2019

3.NYT 400 000 VIERASKIELISTÄ: Vieraskielisen väestön määrä ylitti 400 000 henkilön rajan vuonna 2019. Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäläiset ja virolaiset, joita on yhtä paljon kuin Kuo-piossa tai Lahdessa asukkaita tällä hetkellä. Jos esimerkiksi Helsingin kaikki vieras-kieliset olisivat oma kaupunki, se olisi 10:nneksi suurin kaupunki koko maassa.

4.VÄESTÖENNUSTEET: Vieraskielisten väestöennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuisi vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyisi nykytasolla. Kasvu perustuu maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien nuoreen ikärakentee-seen, jonka vuoksi kuolleiden määrä on alhainen syntyneisiin nähden.

5.LISÄÄ + 400 000 ASUKASTA: Vieraskielisen väestön määrä kasvaisi C23-kaupungeissa perusuran ennusteessa 375 000 henkilöllä ja kasvu-uran ennusteessa 451 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Noin neljä viidestä koko maan vieraskieli-sestä asuisi C23-kaupungeissa vuonna 2040

6.KAIKKI KAUPUNGIT KASVAVAT: Perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä kaksinkertaistuisi yhdeksässä kau-pungissa ja kasvuskenaariossa 22 kau-pungissa vuoteen 2040 mennessä. Helsin-gin, Espoon ja Vantaan osuus on yli puolet vieraskielisten määrän kasvusta vuosina 2018-2040.

7.AINOA DYNAAMINEN OSATEKIJÄ: Maahanmuutto on ainoa väestönkehityksen dynaaminen osatekijä 2020- ja 2030-luvuil-la. Vieraskielisen väestön kasvu näkyy kaikessa ja kaikkialla, mutta erityisesti kaupunkispesifinä erityispiirteenä suurim-missa kaupungeissa ja eräissä keskisuurissa kaupungeissa. Muutokset korostuvat eri voimakkuudella kunnan eri toimialoilla, jolloin varautumisen merkitys korostuu.

Summa summarum

Alue- ja väestönkehitys koronakriisin jälkeen 2020- ja 2030-luvuilla?

• Muuttoliike suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, korkeakoulukaupunkeihin ja eräisiin maakuntakeskuksiin jatkuu, mutta kasvavillakin kaupunkialueilla mikrosijainnin merkitys korostuu aiempaa enemmän. Suurten kaupunkien kehysalueelle ja kaupungin läheiselle maaseudulle suuntautuu kaupungeista muutto- ja vastavirtoja, mutta hajonta paikkojen välillä kasvaa erityisesti sijaintiin ja yhteyksiin perustuen.

• Muuttoliikkeen volyymit vähenevät määrällisesti kuntien ja alueiden välisessä muuttoliikkeessä 20- ja 30-luvuilla nuorten muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä. Kasvavien kaupunkiseutujen muuttovoitot alenevat, kun perinteisillä lähtöalueilla potentiaalisten muuttajien määrä vähenee. Kuntien ja saman toiminnallisen alueen sisäisten muuttojen määrässä ei tapahdu olennaisia muutoksia

1

2

3

4

5

• Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa väestöennusteen mukaan noin 390 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Ikäryhmässä on paljon yksinasuvia. Senioreiden asumiseen ja paikkaan liittyvillä valinnoilla on jatkossa nykyistä suurempi merkitys. Avoin kysymys on, hakeutuvatko seniorit lähimpiin kuntataajamiin, seutu-tai maakuntakeskuksiin vai lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia muualle maahan?

• Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan noin 480 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 7,5 %:sta noin 16 %:iin. Nykyisen kehityksen perusteella tiedetään, että maahanmuuttajien muutot ovat keskittymishakuisimpia kuin kantaväestön. Vieraskielisten osuus alueiden sisäisissä ja välisissä muutoissa kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna.

• Alueiden resilienssi korostuu eli toipumis-, sopeutumis- ja uusiutumiskyky välittömästi kriisin jälkeen ja keskipitkällä aikavälillä. Isot avoimet kysymykset liittyvät työn murroksen, digitalisaation, robo-tisaation, ilmastomuutoksen, asumispreferenssien muutosten jne. vaikutuksiin alueellisiin kehityskulkuihin. Kaikki muutokset voivat periaatteessa joko vauhdittaa entisestään keskittymistä tai johtaa tasoittumis- ja hajautumiskehitykseen.